Syntyvien lasten määrä vähenee rajusti. Miksi?
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa syntyi 55472 lasta. Tänä vuonna 2016 tammi - lokakuussa on syntynyt 44829 lasta, joka on 1863 lasta vähemmän kuin viime vuonna. Todennäköisesti tänä vuonna syntyy siis hivenen reilu 53000 lasta. Mistä tämä lapsikato mielestäsi johtuu?
Kommentit (495)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä jotka ovet lapsentekoiässä, miettivät ihan tosissaan sitä, riittääkö rahat lapseen. Ja kannattaako tällaiseen pahaan ja epävakaaseen maailmaan tehdä lisää lapsia.
Näitä veikkaan.Kas kun ei sotasukupolvi pelännyt moisia "uhkia".
Silloin ei ollut vaihtoehtoja. Oli mentävä naimisiin, oli tehtävä lapsia ja normit olivat tiukat. Ehkäisyä ei ollut, ei saanut tai ei käytetty ja joka toinen ajatuskin oli syntiä. Jos sota-aikana nainen olisi sanonut, ettei halua lapsia niin hänet olisi viety pakkohoitoon ja lobotomiaan.
Ei se niinkään kyllä ollut, ehdottomasti ja joka paikassa. Ehkäisyvälineitä alkoi olla saatavilla kaupungeissa jo 1920-1930-luvulla, ja 1950-luvulla ne olivat nuorilla pariskunnilla jo oikeastaan miltei arkipäivää. Kondomeita ostettiin apteekeista, myöhemmin kemikalioliikkeistä. Monessa avioliitossa perheen koko suunniteltiin. Esimerkiksi äitini on sisaruksineen syntynyt 1930-40 -luvulla, ja ymmärtääkseni isovanhempani tunsivat ja ymmärsivät sekä ehkäisy- että perhesuunnitteluasioista. He päättivät sopivasta lapsiluvusta ja toteuttivat suunnitelmansa.
Useita isoisäni tätejä puolestaan muutti kaupunkiin jo 1870-90-luvulla, heistä neljä pysyi lapsettomana ja naimattomana aivan omasta valinnastaan. Ei heitä pakkohoitoon tai lobotomiaan viety silloin eikä myöhemminkään.
Sotien jälkeen - kaikki sen kauhut koettuaan - ihmiset yleensä yksinkertaisesti usein vain halusivat isoja perheitä. Paljon lapsia korvaamaan menetysten tuskaa. Myös tulevaisuus näytti erittäin valoisalta - olihan sentään rauha ja päästiin kiinni normaalielämään.
Toki oli vielä paljon sellaisiakin perheitä, joissa varattomuus, tietämättömyys tai molemmat aiheuttivat sen, että lapsia vain syntyi ja syntyi, eikä paremmasta tiedetty, mutta se ei enää ollut mitään valtavirtaa sodanjälkeisessä Suomessa.
Jessus sentään, kyllähän se nyt oli vielä 60-luvulle saakka tuo ehkäisymenetelmien onneton taso sellaisella kontolla, että ei ollut ensinäkään lailliseen aborttiin mahdollisuutta niillä perusteilla, millä sittemin 70-luvulla sekin laki saatiin rukattua oikeampaan suuntaan. Toisekseen ehkäisypillerit tulivat naisten käyttöön vasta pari vuosikymmentä myöhemmin viimeisimmän suomi-NL-sotavuosien jälkeen; ja kun eiväthän nekään niin varma keino ollut silloinkaan, kun niitä naiset alkoivat käyttämään, kuten eivät ole tänä päivänäkään. Hormonikierukka tuli markkinoille vasta 80-luvun loppupuolella, ja kuparikierukka jo aikaisemmin, mutta se oli erittäin epävarma ehkäisymenetelmä verrattuna hormonikierukkaan, joka ei myöskään ole satasen varma. Sterilisointikin osoittautui joillakin naisilla epävarmaksi. Että kyllähän niitä lapsia nyt vaan tuli sodan jälkeisinä aikoina vielä 60-luvulle saakka ihan vaan kehnojen ehkäisykeinojen vuoksikin. Monet avioparit käyttivät myös "varmojen päivien"-systeemiä, joka osoittautui hyvin heikoksi ehkäisykeinoksi.
Se on totta kyllä, että varakkaiden perheiden tytöt pystyivät opiskelemaan pitkälle, ja siten he eivät usein halunneetkaan perhettä perustaa saatika miestä itselleen edes huolineetkaan, vaan omistautuivat uralleen ns. vanhana piikana.
Mun 1916 syntynyt mummu taas sanoi, ettei niitä ehkäisyvälineitä kylläkään ollut saatavilla (itseasiassa totesi, että ainuttakaan ei olisi syntynyt jos olisi ollut..) hänelle syntyi 8 lasta ikävälillä 20-45 joista viimeinen oli kaksosraskaus jossa molemmat vauvat menehtyivät synnytyksessä. Näistä elävänä syntyneistä 1 menehtyi myös vauvana, oli kuulemma hyvin heikko jo syntyessään. En kadehdi tuon ajan menoa ollenkaan. Ehkäisy vapautti naiset, onneksi synnyin tälle vuosituhannelle.
Kyllä mä sanoisin tuplaprokressio joka kohdistuu pahiten lapsiperheisiin. Ei monella vaan yksinkertaisesti ole varaa lapsiin. Päiväkotimaksut ovat korkeita ja isovanhemmat viettävät laatuaikaa tai ovat urapyörässä. Työelämä ei jousta missään kohtaa lomissa tms. Kunnat kiristävät verotusta ja työpaikat vaativat enemmän ei kukaan kannusta hankkimaan lapsia. Poikkeus kuntia kyllä löytyy, mutta ne alkaa olla harvassa ainakin varsinais-suomessa. Ehkäisy neuvonta painottu e.pillereihin ja kah kummaa kun lapsia halutaan saada ei tule ei kiitos hormoonitoiminnan muuttuminen.
Moni pari haluaakin hommata ensin vakituisentyöpaikan, matkustella ja ostaa asunnon. Huomataan 35-40 vuotiaana, että nyt voidaan asettua paikalleen ja hankkia lapsia. Siinä vaiheessa on popsittu 20-25vuoteen pillereitä ja toisilla vaihdevuodetkin alkaa painamaan ei se niin helppoa ole.
talous kirjoitti:
Kyllä mä sanoisin tuplaprokressio joka kohdistuu pahiten lapsiperheisiin. Ei monella vaan yksinkertaisesti ole varaa lapsiin. Päiväkotimaksut ovat korkeita ja isovanhemmat viettävät laatuaikaa tai ovat urapyörässä. Työelämä ei jousta missään kohtaa lomissa tms. Kunnat kiristävät verotusta ja työpaikat vaativat enemmän ei kukaan kannusta hankkimaan lapsia. Poikkeus kuntia kyllä löytyy, mutta ne alkaa olla harvassa ainakin varsinais-suomessa. Ehkäisy neuvonta painottu e.pillereihin ja kah kummaa kun lapsia halutaan saada ei tule ei kiitos hormoonitoiminnan muuttuminen.
Moni pari haluaakin hommata ensin vakituisentyöpaikan, matkustella ja ostaa asunnon. Huomataan 35-40 vuotiaana, että nyt voidaan asettua paikalleen ja hankkia lapsia. Siinä vaiheessa on popsittu 20-25vuoteen pillereitä ja toisilla vaihdevuodetkin alkaa painamaan ei se niin helppoa ole.
Ihan viimeiseen lauseeseesi viitaten, että ne normivaihdevuodet vielä ennen 45 vuoden ikää ala painamaan, eikä toisilla vielä silloinkaan, ehkä tuossa keskimäärin 50 vuoden iässä viimeistään.
Kaikki joukolla lapsia tekemään.
Johtuu hallituksen toimista. Ihmiset eivät enää luota siihen että tulevaisuudessa asiat olisivat kuten nyt saati paremmin.
Huonolta näyttää tilastokeskuksen ennakkotilastat tammikuu - marraskuu 2016.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syitä on monia. Ensimmäinen ja tärkein on ehkäisyvälineet ja niiden saatavuus. Vielä 70-luvulla, kun itse olin teini, eivät lääkärit juurikaan määränneet e-pillereitä alaikäisille. Jos nyt teinityttö olisi edes kehdannut mennä niitä hakemaan. Toinen syy on ensisynnyttäjien iän nousu. Kun lapsia aletaan hankkia myöhemmin, ei suurperheitä ehditä tehdä, vaikka halua ehkä olisikin. Tuohon toiseen syyhyn ovat vaikuttaneet ensisijaisesti halu suorittaa opiskelut ensin sekä löytää työpaikka ennenkuin hankkii lapsia. Myös se, että parisuhde, johon lapsia voisi tehdä, solmitaan myöhemmässä iässä kuin aikaisemmin. Kolmas syy on taloudellinen epävarmuus. Monissa ammateissa työ on pätkätyötä, määräaikaisuuksia ja osa-aikatyötä. Jos tulot ovat epäsäännölliset, on vaikea turvata lapsille säännöllistä elämää. Stressi toimeentulosta vaikuttaa aina lapsiinkin. Neljäs syy on sosiaaliturvan viidakko, jossa on useita mahdollisuuksia tipahtaa sosiaaliturvan ulkopuolelle ainakin vähäksi aikaa. Lapsia ei kuitenkaan voi laittaa kaappiin ja ottaa pois taas sitten, kun rahaa tulee jostain. Viides syy on asumisen kalleus. Jo tavallista kerrostalokolmiota varten joutuu ottamaan merkittävän asuntolainan. Kuudes syy on muu elämisen kalleus. Viidennestä ja kuudennesta syystä seuraa seitsemäs syy eli lasten lukumäärän vaikutus haluttuun elintasoon. Nykyisin lapsi ei enää tuo leipää tullessaan vaan sama leipä pitää jakaa useammalle. Kahdeksas syy on, että maailmassa on paljon nähtävää ja koettavaa. Pääsy maailman eri kolkkiin on helpompaa ja halvempaa kuin koskaan ennen. Vielä paikymmentä vuotta sitten piti olla varakas tai säästää vuosia, jotta pääsi pariksi viikoksi Thaimaahan. Nykyisin keskituloisilla kahden lapsen perheillä on mahdollisuus matkustaa sinne kerran vuodessa ja mitä vähemmän on lapsia, sitä useammin. Yhdeksäs syy on, että lasten kasvattaminen on nykyisin suoritus. Projekti. Ennen lapsia kasvatettiin "vasemmalla kädellä" muun elämän ohessa. Nykyisin vanhempien pitää tietää kaikenlaisista vesipilareista, rokotteiden testaustavoista, lääkkeiden sivuvaikutuksista, ruuan alkuperästä ja vaikutuksista jne. Omat lapseni ovat jo aikuisia enkä todellakaan osaisi ostaa tänä päivänä päiväkoti-ikäiselle päällysvaatteita. Vanhempien tulee myös olla aiempaa aktiivisempia päiväkodin ja koulun suhteen. Jos jotain menee pieleen, syy on aina vanhempien. Kymmenes syy on, että kaikki nyt eivät vaan erityisemmin pidä lapsista. Ainakaan niin paljoa, että pitäisi oma lapsi saada. Ei ole pitänyt ennenkään, mutta ennen kunnollisia ehkäisymenetelmiä lapsia vaan siunaantui seksin seurauksena.
Lisään vielä yhdennentoista syyn eli tukiverkostojen puute. Vielä 80-luvulla väsyneen äidin oli mahdollista saada kunnallinen kodinhoitaja, joka siivosi, laittoi ruokaa, pesi pyykkiä, kävi kaupassa ja hoiti lapsia. Nykyisin on mahdollista joskus saada perhetyöntekijä, jolle voi kertoa, miten väsynyt on. Perhetyöntekijä sitten pehvansa sohvalta nostettuaan arvioi, onko lapsilla asiat hyvin ja onko väsynyt äiti kelvollinen hoitamaan lapsiaan. Sukulaisilla ja ystävillä on omat kiireiset elämänsä ja heiltä on vaikea saada apua. Rahalla saisi, mutta mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän on rahaa.
Miksi tuota ei voi ottaa uudelleen käyttöön? Tuohan ennalta ehkäisee mielenterveydellisiä ongelmia jotka johtuu uupumuksesta. Ranskassa on noita ja ranskassa on euroopan korkein syntyneisyys
Koska korkeasti koulutetulle lastensuojeluvirkailijalle on ihan mahdotonta ottaa imuri tai tiskirätti käteen ja tehdä fyysistä työtä palkkansa eteen. Mukavampaa ja hienompaa se on sohvalla istua työkaverin kanssa ja kirjoittaa tärkeänä raporttia äidin tilanteesta. Ja kun on lukiossa tullut luettua ihan psykologiaa, niin sehän oikeuttaa jo diagnoosintekoon ja siitä on niin kiva sitten kertoa kahvipöydissä.
Väsyneelle univelkaiselle äidille se on vaan taakka muiden lisäksi, kahvia pitäisi tarjoilla ja kämppä kiillottaa, ei kuitenkaan liian siistiksi, etteivät maanisena pidä.
Vierailija kirjoitti:
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa syntyi 55472 lasta. Tänä vuonna 2016 tammi - lokakuussa on syntynyt 44829 lasta, joka on 1863 lasta vähemmän kuin viime vuonna. Todennäköisesti tänä vuonna syntyy siis hivenen reilu 53000 lasta. Mistä tämä lapsikato mielestäsi johtuu?
Siitä kun mammapalstalla ja muuallakin kehotetaan miettimään, onko niihin lapsiin oikeasti varaa esim. työttömyyden kohdatessa. Tukiaisilla elävät mammat on hyi-hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä jotka ovet lapsentekoiässä, miettivät ihan tosissaan sitä, riittääkö rahat lapseen. Ja kannattaako tällaiseen pahaan ja epävakaaseen maailmaan tehdä lisää lapsia.
Näitä veikkaan.Kas kun ei sotasukupolvi pelännyt moisia "uhkia".
Silloin ei ollut vaihtoehtoja. Oli mentävä naimisiin, oli tehtävä lapsia ja normit olivat tiukat. Ehkäisyä ei ollut, ei saanut tai ei käytetty ja joka toinen ajatuskin oli syntiä. Jos sota-aikana nainen olisi sanonut, ettei halua lapsia niin hänet olisi viety pakkohoitoon ja lobotomiaan.
Ei se niinkään kyllä ollut, ehdottomasti ja joka paikassa. Ehkäisyvälineitä alkoi olla saatavilla kaupungeissa jo 1920-1930-luvulla, ja 1950-luvulla ne olivat nuorilla pariskunnilla jo oikeastaan miltei arkipäivää. Kondomeita ostettiin apteekeista, myöhemmin kemikalioliikkeistä. Monessa avioliitossa perheen koko suunniteltiin. Esimerkiksi äitini on sisaruksineen syntynyt 1930-40 -luvulla, ja ymmärtääkseni isovanhempani tunsivat ja ymmärsivät sekä ehkäisy- että perhesuunnitteluasioista. He päättivät sopivasta lapsiluvusta ja toteuttivat suunnitelmansa.
Useita isoisäni tätejä puolestaan muutti kaupunkiin jo 1870-90-luvulla, heistä neljä pysyi lapsettomana ja naimattomana aivan omasta valinnastaan. Ei heitä pakkohoitoon tai lobotomiaan viety silloin eikä myöhemminkään.
Sotien jälkeen - kaikki sen kauhut koettuaan - ihmiset yleensä yksinkertaisesti usein vain halusivat isoja perheitä. Paljon lapsia korvaamaan menetysten tuskaa. Myös tulevaisuus näytti erittäin valoisalta - olihan sentään rauha ja päästiin kiinni normaalielämään.
Toki oli vielä paljon sellaisiakin perheitä, joissa varattomuus, tietämättömyys tai molemmat aiheuttivat sen, että lapsia vain syntyi ja syntyi, eikä paremmasta tiedetty, mutta se ei enää ollut mitään valtavirtaa sodanjälkeisessä Suomessa.
Kyllä nuo sinun isotätisi 1800-luvulta 1900-luvulle saakka olivat ehkäpä niin rumia, ettei heitä kukaan mies huolinutkaan. Hah, ja sitä paitsi oli niitä ongelmia lasten saamisessa ennen aikaankin pariskunnilla, ja silloin ei edes ollut mitään hedelmöityshoitoja kuten nyt on, ja koeputkihedelmöityksiä sun muita hormonihoitoja lisääntymisikäisille naisille kuten nykyisin on. Ei se lapsettomuus aina oma tahdon asia ollut siis ennen vanhaankaan. Sitten jotkut naiset vaan eivät löytäneet sopivaa miestä itselleen, niin jäivät siten ns. vanhoiksi piioiksi ja päin vastoinkin, mies ei löytänyt naista itselleen. Toisekseen eihän nykyisinkään kovin paljon valtaväestöstä poikkeavat ihmiset löydä itselleen kumppania tai se on hyvin harvinaista.
Tai sitten he oli lesboja. Siihen aikaan oltiin kyllä visusti kaapissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä yhdennentoista syyn eli tukiverkostojen puute. Vielä 80-luvulla väsyneen äidin oli mahdollista saada kunnallinen kodinhoitaja, joka siivosi, laittoi ruokaa, pesi pyykkiä, kävi kaupassa ja hoiti lapsia. Nykyisin on mahdollista joskus saada perhetyöntekijä, jolle voi kertoa, miten väsynyt on. Perhetyöntekijä sitten pehvansa sohvalta nostettuaan arvioi, onko lapsilla asiat hyvin ja onko väsynyt äiti kelvollinen hoitamaan lapsiaan. Sukulaisilla ja ystävillä on omat kiireiset elämänsä ja heiltä on vaikea saada apua. Rahalla saisi, mutta mitä enemmän lapsia, sitä vähemmän on rahaa.
Miksi tuota ei voi ottaa uudelleen käyttöön? Tuohan ennalta ehkäisee mielenterveydellisiä ongelmia jotka johtuu uupumuksesta. Ranskassa on noita ja ranskassa on euroopan korkein syntyneisyys
Ranskassa on Euroopan korkein syntyvyys, koska siellä on paljon muslimisiirtolaisia. Ei kantaranskalaiset kovin innokkaasti lisäänny, vaikka kuinka olisi kodinhoitajia mahdollisuus saada.
Useiden tekijöiden yhteisvaikutus:
1. Suhteellisen varmatoimiset ehkäisyvälineet, joita on helppo saada. Seksiä voi harrastaa ilman raskautta, ja varsinkaan ei tarvitse äkkiä mennä naimisiin, kun ei-toivottu lapsi ilmoittelee tulostaan, kuten ennen vanhaan.
2. Elintasovaatimukset. Nykyään katsotaan, että pitää olla joka lapselle mielellään pienestä pitäen oma huone, ja vanhemmille tietysti omansa kanssa, eli nelihenkinen perhe ei voi asua kaksiossa, mikä oli tavallista vielä lapsuudessani 60-luvulla (puhumattakaan sotia edeltävistä hellahuoneista, joissa asui koko perhe). Lapsille pitää olla harrastukset ja jotta pääsevät sinne, pitää perheellä olla auto. Tietysti pitää joskus päästä ulkomaille, jne. Noiden takia tuntuu, että elämä lasten kanssa on ylivoimaisen kallista, ainakin jos niitä on yhtään useampia.
3. Kumppaniin kohdistuvat vaatimukset, etenkin naisilla. Enää ei riitä, että toinen on kunnollinen (ei pahemmin ryyppää, ei hakkaa, ei käy vieraissa), vaan pitää olla kiinnostava persoonallisuus, yhteistä keskusteltavaa, romanttisia tunteita, mielellään sama koulutustaso jne. Ei ihme, ettei moni pariutumiseen ja perheen perustamiseen halukas löydä sopivaa kumppania, kun vaatimukset on noin korkealla.
4. On hyväksyttävää tai melkeinpä oletusarvoista, että eletään pariskuntana useita vuosia, ennen kuin ruvetaan hankkimaan lapsia. Ajatuksella että pitää tutustua toiseen kunnolla ennen lastenhankintaa. Toisaalta kun eroaminenkin on hyväksyttävää, voi käydä niin, että jo vuosia jatkunut suhde päättyy ennen kuin lapsia ehditään hankkia, ja puolison haku on taas käynnistettävä uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Kohtaamisongelmasta miesten ja naisten välillä sekä nykytilanteen epävarmuudesta.
Suomessa lapsiperheille myönnetään etuuksia ja yhteiskunta tukee mutta silti suomalaiset valittavat. Maahanmuuttajat tekevät lapsia ja osaavat arvostaa suomalaisen yhteiskunnan tukea. Suomessa yhteiskunta huolehtii ihmisistä.
En keksi yhtään syytä, miksi tekisin lapsen? Tai siis, mitä hyvää se lapsi toisi elämääni? Löydän lapsista vain negatiivisia asioita, joutuisin esimerkiksi luopumaan rakkaasta harrastuksestani, koska lapsen jälkeen siihen ei riittäisi aika eikä raha.
Mulla on yksi lapsi, enempää en uskalla hankkia. Jatkuvasti pätkätöitä, ei varmoja tuloja. Äskettäin jouduin vielä lopettamaan määräaikaisen työn kun en kestänyt paikan homeista sisäilmaa. Rahaa ei tule mistään kun en pysty todistamaan että työpaikka sairastutti minut (eikä ollut ensimmäinen kerta). En myöskään enää oikein uskalla luottaa miehiin, itse olen ollut uskollinen parisuhteissa ja tullut petetyksi liian monta kertaa.
En luota miehiin. Palstan mukaan miehet jättävät heti kun löytävät kauniimman ja nuoremman. Miksi ihmeessä ajaisin itseni tietoisesti yksinhuoltajaksi?! :D
Vanhaa tilastotietoa. Kyllä kulttuurin moninaisuus korjaa tilastokäyrän suunnan. Saadaan hieman tuoretta verta tännekin takapajulaan :)
Itsekkyys, uusavuttomuus, vastuuttomuus, lapsivihamielisyys..osittain syynä.
Sitten vielä työttömyys, työpaikan epävarmuus, kumppanin haluttomuus siotutua lapseen, pitkittynyt nuoruuden ihannointi, yhteiskunnan tylyys ja kovuus eli jokainen on oman onnensa seppä ja ihminen jää hekposti yksin vaikeuksien tulleessa. Isovanhemmat ja vanhemmat eivät auta pikkulapsivaiheessa ja uusperhekuviot ovat hävittäneet sukuyhteyden ja tuen sukupolvesta toiseen. Entistä enemmän on sinkkuja ja yksinäisiä susia.
Meidän syyt vain yhdelle lapselle:
- en tiä, onko oikeasti varaa enempää kuin yhteen. Tai olis, mut yhden kans menee vielä entisellä elintasolla jotenkin.
- esikoisen kanssa loppuraskaudessa tuli eräs komplikaatio, joka todennäköisimmin uusii toisessa pahempana. En halua ottaa riskiä, että jotain sattuisi vauvalle tai itselleni=esikoisen äitinä/pitää ajatella esikoistakin
- yleinen maailman tilanne. Esikoista yrittäessä ei vielä ollut huolia putinista, isisistä ym. Suomi oli vielä aika lintukoto
Vl ihmiset on alkaneet käyttää ehkäisyä.
Mih