Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pöytätavat: ihmisten moukkamaisuus kyläillessä tms.
Moikka,
Tuli tässä mieheni kanssa puhetta että onko muiden tuttavissa ja sukulaisissa sellaisia ihmisiä jotka eivät osaa ottaa kyläiltäessä ruokaa/tarjottavia niin että ottaisi muut ihmiset huomioon?
Me olemme huomanneet että meidän muutama ystävä ottaa kakusta puolet tai juustosta puolet tajuamatta että hetkinen, minun jälkeeni tätä tulee ottamaan vielä 6 henkilöä.
Pohdimme että juontaako tämä ajattelemattomuus pula-ajan perinnöstä vai ns. nuoresta kyläilyperinteestä verrattuna esim. Ranskan tai Ruotsin hoviin.
Kiinnostaisi, että onko tätä ongelmaa nähtävissä ranskalaisten viinin ja juuston illanistujaisissa tai ruotsalaisten rapujuhlissa.
Ja ennen kuin joku sanoo että laittakaa tarjottavia enemmän sanon että kyseessä ei ole mitkään syökää tykistä lohikeittoa tyyppiset tilanteet. Vaan esim. brunssi jossa on paljon erilaisia tarjottavia.
Minun mielestäni yksi henkilö ei voi juoda kokonaista smoothie-kannua tai kokonaista juustoa.
Oletteko törmänneet vastaavaan käytökseen?
Kommentit (360)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me syödään kunnolla aina ennen kyläilyjä tai juhlia. Tiedetään hyvin, että tarjottavaa on niukasti, joten pyritään siihen, että ei oteta mitään muuta kuin joku keksi tms. Kehutaan kyllä, miten kauniisti pöytä on katettu ja sanotaan, ettei haluta ryhtyä mitään rohmuamaan, että riittää muillekin. Pari kertaa on saatu muutkin ymmärtämään, että tarjottavat ei ole tarkoitettu syötäviksi, vaan jaettaviksi tasan ja jos kukaan ei ota ensimmäisenä, ei muutkaan voi ottaa. Tulee hyvä mieli, kun 2 tunnin vierailun jälkeen tarjottaviin ei ole koskettu ja emäntä voi ihailla pöytäänsä vielä illallakin.
Sama juttu. Lapsille on omat karkit mukana, kun " ovat niin allergisia" ja itse juodaan se kahvi mustana, ettei häiritä ketään.
Lähdetäänkin yleensä jo 30 min. kyläilyn jälkeen. Mut me ollaan niitä hyvätapaisia.
Miten muut voi olla niin ääliöitä, että menevät syömään jotain kylässä.
Nämä kaksi kirjoittajaa toivottavasti vitsailevat, mutta jatketaanpa samalla asialinjalla :D
Eli mitä turhaan vaivaudutte paikalle häiritsemään muita? Ei minulle emäntänä ainakaan mikään ole suurempi loukkaus kuin se, että olen ensin nähnyt kovasti vaivaa ja laittanut pöydän koreaksi ja sitten ei syötävät kelpaa vieraille. Yleensä normaalioloissa ruokaa varataan sen mukaan, montako ihmistä on tulossa kylään. Kyllä ketuttaa, jos saa viikon syödä juhlista jääneitä ruokia tai joutuu heittämään niitä pois.
Onneksi teidän kahden kirjoittajan kaltaisia ääliöitä ei kuulu omaan ystäväpiiriini. Itsekö määrittelette itsenne hyvätapaisiksi? Voin kertoa, että näin ei ole. Tällaiset henkilöt määritellään yleensä nirppanokiksi, kun mikään ei kelpaa, ei hyvätapaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni ex-mies oli aivan uskomaton rohmu. Ruokaa upposi saman kuin kolmeen tai neljään samankokoseen mieheen. Sen lisäksi, että otti useita valtavia annoksia, valikoi lautaselleen aina ne parhaat palat.
Mökkireissut grillailuineen olivat painajaismaisia. Vaikka kuinka yritti varata ylenmäärin ruokaa, kaikki meni aina ja toisille ei välttämättä riittänytkään. Ahnaasti kaiveli myös erikoisruokavalioisille varattuja ruokia välittämättä siitä, jääkö toisille sopivia ruokia ollenkaan. Gluteenittomille kasvissyöjille varatutut soijaleikkeleet ja tofut katosivat hänen lautaselleen 'maistelen näitäkin' ottaen kahdelle ruokarajoitteiselle tarkoitetusta annoksesta yli puolet. Saattoi mässyttäessään vielä arvostella ettei oikein maistu. Toiset kärvistelevät vieressä nälissään. Ymmärrän, jos uteliaisuuttaan haluaa maistella jotakin erikoisempaa tuotetta, mutta eikö siihen riitä suupala tai pari?
Tietysti kun oltiin tutummassa porukassa, niin ihan suoraan kiellettiin koskemasta tiettyihin tuotteisiin tai komennettiin jättämään myös muille. Rasittavaa, että aikuista miestä pitää komentaa ja vahtia kuin huonotapaista koiraa.
Ruoka-asioissa näkee mielestäni hyvin ihmisen perusluonteen ja käytöstavat.
Mulla oli ystäväpariskunta jonka kanssa lähdettiin kolmistaan mökille. . Olihan selvää että ruokalasku jaettiin kolmen kesken. No, enpä arvannut että ruokalaskusta tulee aivan hillitön. Kaikki ruoka-aineet piti olla luomua ja ruokaa ostettiin varmaan 10 hengen tarpeisiin. Itse olen vähäruokainen ja hoikka. Kaverini on +25 kg ylipainoinen ja miehensä suuriruokainen mutta hoikka. Ruokaa ostettiin siis tolkuton määrä ja itse söin siitä ehkä 1/10 maksaen kuitenkin kiltisti 1/3. Mökkireissun vikoina päivinä alkoi vesi loppua. Yhtäkkiä kaverini ilmoitti että minä olen hänen mielestään JUONUT LIIKAA vettä ja veden tarjoilu loppuu minulle. Olin aivan sanaton, annoin surutta heidän mussuttaa minunkin osuus ruoista, ja nyt rouva koitti omia loput juomavedetkin. Tässä vaiheessa meni vati nurin, otin bussin kotiin ja laitoin välit poikki tähän pariskuntaan.
Edelleen jaksan ihmetellä että miten on pokkaa päättää vaan yhtäkkiä että yhdelle seurueesta ei anneta enää juomavettä.
Vierailija kirjoitti:
Ruoka-asioissa näkee mielestäni hyvin ihmisen perusluonteen ja käytöstavat.
Mulla oli ystäväpariskunta jonka kanssa lähdettiin kolmistaan mökille. . Olihan selvää että ruokalasku jaettiin kolmen kesken. No, enpä arvannut että ruokalaskusta tulee aivan hillitön. Kaikki ruoka-aineet piti olla luomua ja ruokaa ostettiin varmaan 10 hengen tarpeisiin. Itse olen vähäruokainen ja hoikka. Kaverini on +25 kg ylipainoinen ja miehensä suuriruokainen mutta hoikka. Ruokaa ostettiin siis tolkuton määrä ja itse söin siitä ehkä 1/10 maksaen kuitenkin kiltisti 1/3. Mökkireissun vikoina päivinä alkoi vesi loppua. Yhtäkkiä kaverini ilmoitti että minä olen hänen mielestään JUONUT LIIKAA vettä ja veden tarjoilu loppuu minulle. Olin aivan sanaton, annoin surutta heidän mussuttaa minunkin osuus ruoista, ja nyt rouva koitti omia loput juomavedetkin. Tässä vaiheessa meni vati nurin, otin bussin kotiin ja laitoin välit poikki tähän pariskuntaan.
Edelleen jaksan ihmetellä että miten on pokkaa päättää vaan yhtäkkiä että yhdelle seurueesta ei anneta enää juomavettä.
Jestas.. millaista porukkaa sitä onkin
Nuo mökkireissut ovat vähän hankalia, jos on vähänkään tuntematonta porukkaa mukana. Ei oikein tiedä mitä ruokaa uskaltaa ottaa, vaikka toiset syövätkin sinun tuomiasi ruokia, niin ujostuttaa ottaa toisten tuomia. Eli kantsiiko mennä mökille vain tosiystävien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla pistää silmään tämä että lapset eivät mene pöytään ensimmäisenä? Meillä on ihan normaalia kutsuilla/päivällisillä että lapset nimenomaan ottaa aina ensimmäisenä, ja sitten vasta isovanhemmat yms vanhempi väki. "Keskikasti" pystyy odottelemaan vuoroaan, mutta lapset ja seniorit ottavat ruokaa jne juuri tässä järjestyksessä.
Onko muilla tätä tapaa suvussaan tai kyläilypiireissään, vai edustanko poikkeusta?
Meillä anoppi kursailee niin maan keleesti. Meille ei voi tulla kylään kun on paikat niin hienona ja siistinä, varmaan jotain parempia vieraita varten. Ei kehtoo tulla ku on pöydässäkin liinat paikoillaan, ei kehtoo istua sohvalle kun on vaalea sävy, ei kehtoo pestä käsiä kun on niin hienot saippuat, ei kehtoo juua kahvee ku on liian hienoa kahvia ja aivan liian hienot astiat. Tilanne on mennyt siihen että anoppi on vuoden sisään käynyt kahdesti eteisessämme toteamassa että ei kehtoo tulla kylään ku on niin siistiä ja hienot huonekalut, jättää paremmille ihmisille penkit kulutettavaksi.
Sitten kiukuttelee kun ei pyydetä kylään :) Opin sanan kursailu vasta kun tuli se kahvimainos, jossa nainen puhuu kursailusta. Sainpahan sanan, jolla kuvata anoppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla pistää silmään tämä että lapset eivät mene pöytään ensimmäisenä? Meillä on ihan normaalia kutsuilla/päivällisillä että lapset nimenomaan ottaa aina ensimmäisenä, ja sitten vasta isovanhemmat yms vanhempi väki. "Keskikasti" pystyy odottelemaan vuoroaan, mutta lapset ja seniorit ottavat ruokaa jne juuri tässä järjestyksessä.
Onko muilla tätä tapaa suvussaan tai kyläilypiireissään, vai edustanko poikkeusta?
Vielä omassa lapsuudessa (olen syntynyt 70-luvulla) lapset eivät olleet tarjoilujonon ensimmäisiä, vaan juurikin viimeisiä. Ensin menivät vanhukset, sitten muut aikuiset (jotka ottivat samalla taaperoille) ja viimeisenä omatoimi-ikäiset lapset.
Minulla on ystävä, jolla on keliakia,laktoosi-intoleranssi ja ties mitä muita ruoka-aineita,mitä ei voi syödä. Olen nähnyt , kun hän syö kotonaan tai ravintolassa "kiellettyjä" ruoka-aineita, mutta joka julmetun juhlissa hän tekee ison numeron kaikesta mitä ei voi syödä. Hänelle on lähes mahdotonta tehdä erikseenkään mitään, koska aina löytyy joku ainesosa mikä ei käy. En yleensä ota esimerkiksi keliakiaa hänen kohdallaan erikseen enää huomioon, koska tiedän hänen syövän säännöllisesti tavallista pitsaa. Ottaa päähän muidenkin puolesta , jotka näkevät hänen takiaan vaivaa ja kuitenkin seuraava ateria saattaa olla subin tavallinen leipä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla pistää silmään tämä että lapset eivät mene pöytään ensimmäisenä? Meillä on ihan normaalia kutsuilla/päivällisillä että lapset nimenomaan ottaa aina ensimmäisenä, ja sitten vasta isovanhemmat yms vanhempi väki. "Keskikasti" pystyy odottelemaan vuoroaan, mutta lapset ja seniorit ottavat ruokaa jne juuri tässä järjestyksessä.
Onko muilla tätä tapaa suvussaan tai kyläilypiireissään, vai edustanko poikkeusta?
No varmaan tuollaiset "tavat" on yleistymään päin. Minä olen oppinut siihen, että imeväisikäisten ja taaperoiden kanssa nälkä ei odota, mutta sitä mukaa kun ikä lapsella kasvaa, pitää oppia odottamaan. Hyvä opettaa itsehillintää ja vanhempien kunnioittamista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävä, jolla on keliakia,laktoosi-intoleranssi ja ties mitä muita ruoka-aineita,mitä ei voi syödä. Olen nähnyt , kun hän syö kotonaan tai ravintolassa "kiellettyjä" ruoka-aineita, mutta joka julmetun juhlissa hän tekee ison numeron kaikesta mitä ei voi syödä. Hänelle on lähes mahdotonta tehdä erikseenkään mitään, koska aina löytyy joku ainesosa mikä ei käy. En yleensä ota esimerkiksi keliakiaa hänen kohdallaan erikseen enää huomioon, koska tiedän hänen syövän säännöllisesti tavallista pitsaa. Ottaa päähän muidenkin puolesta , jotka näkevät hänen takiaan vaivaa ja kuitenkin seuraava ateria saattaa olla subin tavallinen leipä.
Nämä on ärsyttäviä! Eivät ymmärrä että miten paljon vaivaa ja rahaa se vaatii kestitä edes normaaliruokavalioisia vieraita, saatika sitten ruveta vääntämään kaikenlaisia erikoisuuksia näille special snowflakeille. Meillä sattuu olemaan lähipiirissä tällainen ja tiedämme hänet myös hyvin krantuksi, joka ottaa lajikkeita aika valikoiden lautaselle. Kerroimme siis suoraan etukäteen että mitä ruokia olimme ajatelleet tarjota ja kysyimme että mitä näistä teemme hänelle sopivaksi. Listasi vaihtoehdot ja ne sitten muokattiin hänen ruokavalioonsa sopiviksi, loput tehtiin normaaliversioina. Noh, juhlapäivänä veti sitten itkupotkuraivarit (kyllä, aikuinen ihminen) kun kaikki ei ollutkaan hänelle sopivaa. Ensi kerralla sanon tälle kyllä suoraan että tuo omat ruokansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä aikuinen ihminen osaa käyttäytyä ruokailutilanteissa. Jos ei osaa takaisin esikouluun:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuommoisessa tilanteessa pitäisi myös huomioida se, että jos vieraat tulevat kaukaa tai tiettyyn kellonaikaan, he eivät välttämättä ehdi syödä, jolloin on ihan kohteliasta tarjota myös ruokaa sen mukaan.
Meillä ainakin tuo on yksi kyläilyperiaate... arvioidaan ehtivätkö vieraat syödä ruokansa, jos esim. tulevat juhliin. Silloin jos tulevat kaukaa, on pieniä lapsia tai sovittu aika on sellaiseen kellonaikaan että heillä saattaa ruoka jäädä välistä laitetaan tilanteesta riippuen joko esim. voileipiä tai vaikka keittoa ja pohditaan mihin kellonaikaan. Aina voi myös soittaa ja kysyä oletteko syöneet jne. jos ei ole varma. Samoin jos vieraat tulevat jo valmiiksi jostakin juhlista tai kokouksesta jne., voi tarjota mielummin jotakin muuta kuin kakkua.. eli siis tarjota mielummin vaikka suolaista, jos ovat syöneet makeaa ja päinvastoin.
Mitä tulee siihen kun joku mainitsi sen, että laittaa kakun jne. valmiiksi sopiviin annoskokoihin, niin se on hyvä keino sekä a. varmistaa se, että kaikki tietävät paljonko kakkua voi ottaa jotta sitä riittää b. saada ne "krantummatkin" syömään jotain ilman sitä väittelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävä, jolla on keliakia,laktoosi-intoleranssi ja ties mitä muita ruoka-aineita,mitä ei voi syödä. Olen nähnyt , kun hän syö kotonaan tai ravintolassa "kiellettyjä" ruoka-aineita, mutta joka julmetun juhlissa hän tekee ison numeron kaikesta mitä ei voi syödä. Hänelle on lähes mahdotonta tehdä erikseenkään mitään, koska aina löytyy joku ainesosa mikä ei käy. En yleensä ota esimerkiksi keliakiaa hänen kohdallaan erikseen enää huomioon, koska tiedän hänen syövän säännöllisesti tavallista pitsaa. Ottaa päähän muidenkin puolesta , jotka näkevät hänen takiaan vaivaa ja kuitenkin seuraava ateria saattaa olla subin tavallinen leipä.
Nämä on ärsyttäviä! Eivät ymmärrä että miten paljon vaivaa ja rahaa se vaatii kestitä edes normaaliruokavalioisia vieraita, saatika sitten ruveta vääntämään kaikenlaisia erikoisuuksia näille special snowflakeille. Meillä sattuu olemaan lähipiirissä tällainen ja tiedämme hänet myös hyvin krantuksi, joka ottaa lajikkeita aika valikoiden lautaselle. Kerroimme siis suoraan etukäteen että mitä ruokia olimme ajatelleet tarjota ja kysyimme että mitä näistä teemme hänelle sopivaksi. Listasi vaihtoehdot ja ne sitten muokattiin hänen ruokavalioonsa sopiviksi, loput tehtiin normaaliversioina. Noh, juhlapäivänä veti sitten itkupotkuraivarit (kyllä, aikuinen ihminen) kun kaikki ei ollutkaan hänelle sopivaa. Ensi kerralla sanon tälle kyllä suoraan että tuo omat ruokansa.
Onko hänellä varmasti keliakia vai voisiko olla, että hän yrittää pikkuhiljaa vieroittautua gluteenipitoisista tuotteista, mutta ei vain malta olla syömättä edes joskus tavallista? Keliakia on nimittäin vakava sairaus ja jos leivotkin jotain, niin et saa edes samalla alustalla leipoa kuin tavallista.. se ei parane ilman että noudattaa täysin gluteenitonta ruokavaliota.. Laktoosi-intoleranssi taas ei sinänsä ole vaarallinen, se tarkoittaa vain sitä että tulee kamalat vatsakivut/huono-olo/ilmavaivoja/ripuli.. jos on tosi vaikea laktoosi-intoleranssi, niin voi tulla aika voimakkaatkin oireet - vatsa saattaa olla kipeämpi kuin vatsataudissa/ruokamyrkytyksessä.. joillakin taas se voi olla niin lievä että "vähän pierettää" niinkuin siinä yhdessä mainoksessa... mutta se on niin ihmiskohtaista. Mulla on aikalailla täysin laktoositon ruokavalio, mutta joskus saatan himoita esim. jotain tuttua suklaata (esim. snickers) jota en ole syönyt vuosiin... sit kun sitä tekee mieli, niin sitä saattaa mennä mussuttamaan ja sit aamulla onkin sitä mieltä että enää ei enää yhtään snickers-patukkaa..
Mutta keliakian kohdalla täytyy sanoa, että en ymmärrä tuota.. Ymmärrän että sua harmittaa tuollainen, ehkä sun kannattaisi ottaa tämä asia hänen kanssaan puheeksi ja kysyä miksi hän tekee noin.
lakto kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävä, jolla on keliakia,laktoosi-intoleranssi ja ties mitä muita ruoka-aineita,mitä ei voi syödä. Olen nähnyt , kun hän syö kotonaan tai ravintolassa "kiellettyjä" ruoka-aineita, mutta joka julmetun juhlissa hän tekee ison numeron kaikesta mitä ei voi syödä. Hänelle on lähes mahdotonta tehdä erikseenkään mitään, koska aina löytyy joku ainesosa mikä ei käy. En yleensä ota esimerkiksi keliakiaa hänen kohdallaan erikseen enää huomioon, koska tiedän hänen syövän säännöllisesti tavallista pitsaa. Ottaa päähän muidenkin puolesta , jotka näkevät hänen takiaan vaivaa ja kuitenkin seuraava ateria saattaa olla subin tavallinen leipä.
Nämä on ärsyttäviä! Eivät ymmärrä että miten paljon vaivaa ja rahaa se vaatii kestitä edes normaaliruokavalioisia vieraita, saatika sitten ruveta vääntämään kaikenlaisia erikoisuuksia näille special snowflakeille. Meillä sattuu olemaan lähipiirissä tällainen ja tiedämme hänet myös hyvin krantuksi, joka ottaa lajikkeita aika valikoiden lautaselle. Kerroimme siis suoraan etukäteen että mitä ruokia olimme ajatelleet tarjota ja kysyimme että mitä näistä teemme hänelle sopivaksi. Listasi vaihtoehdot ja ne sitten muokattiin hänen ruokavalioonsa sopiviksi, loput tehtiin normaaliversioina. Noh, juhlapäivänä veti sitten itkupotkuraivarit (kyllä, aikuinen ihminen) kun kaikki ei ollutkaan hänelle sopivaa. Ensi kerralla sanon tälle kyllä suoraan että tuo omat ruokansa.
Onko hänellä varmasti keliakia vai voisiko olla, että hän yrittää pikkuhiljaa vieroittautua gluteenipitoisista tuotteista, mutta ei vain malta olla syömättä edes joskus tavallista? Keliakia on nimittäin vakava sairaus ja jos leivotkin jotain, niin et saa edes samalla alustalla leipoa kuin tavallista.. se ei parane ilman että noudattaa täysin gluteenitonta ruokavaliota.. Laktoosi-intoleranssi taas ei sinänsä ole vaarallinen, se tarkoittaa vain sitä että tulee kamalat vatsakivut/huono-olo/ilmavaivoja/ripuli.. jos on tosi vaikea laktoosi-intoleranssi, niin voi tulla aika voimakkaatkin oireet - vatsa saattaa olla kipeämpi kuin vatsataudissa/ruokamyrkytyksessä.. joillakin taas se voi olla niin lievä että "vähän pierettää" niinkuin siinä yhdessä mainoksessa... mutta se on niin ihmiskohtaista. Mulla on aikalailla täysin laktoositon ruokavalio, mutta joskus saatan himoita esim. jotain tuttua suklaata (esim. snickers) jota en ole syönyt vuosiin... sit kun sitä tekee mieli, niin sitä saattaa mennä mussuttamaan ja sit aamulla onkin sitä mieltä että enää ei enää yhtään snickers-patukkaa..
Mutta keliakian kohdalla täytyy sanoa, että en ymmärrä tuota.. Ymmärrän että sua harmittaa tuollainen, ehkä sun kannattaisi ottaa tämä asia hänen kanssaan puheeksi ja kysyä miksi hän tekee noin.
En ole ylempi mutta eiköhän nuo "ei malta olla syömättä tavallista edes joskus" voi ihan omalla kustannuksellaan ja ajallaan kokata sitä gluteenitonta ja syödä tavallista silloin kun toiset laittaa ja maksaa. Jos kerran ei ole tosiaan hengenvaarallista.
Muistan aina tapauksen, kun pakkasin eväskorin ja lähdin hakemaan tuttavaani uimaan. Tämä oli aina ennen kännyköitä. Tuttavani oli iloinen uintireissusta kuuman työpäivän jälkeen. Hän ehdotti kolmatta henkilöä, Maija olisi varmaan halukas myös pulahtamaan mereen. Maija haettiin. Uinnin jälkeen avasin eväskorini. Iso termari kahvia, toinen teetä. Sitten vaaleaa leipää, reissumies, ja makeaa kahvileipää. Maissikakkuja, levitettä. Maija nappasi suurimman kahvimukin, ainoan tumman leivän, täytetyn reissumiehen itselle ensimmäisenä. Täytettä oli niin, että toiselle puolelle kunnolla juustoa, toiselle pari kinkkusiivua, lehtisalattia, kurkkua, tomaattia. Eli kahden hengen eväsleipä. Pian hän tietysti kaatoi lisää kahvia, ja nappasi suurimman pullan.
Uidessa tulee nälkä, mutta kaikilla ei sivistys huuhtoudu meriveden mukana. Voi että on nälkä, hirrrrveän nälkä, ihana tuon ajan klassikko, reissumiesleipä, tuoksuvaa kahvia, lokkien ääntely auringossa, hyvä olla virkistäytyneenä. Mutta se jarru. Jarrullinen ajattelee: Mä sain kaiken ilman omaa panosta, kutsuttuna: kyyti, uinti, eväät, seura. Eli elä ota ekana, tai ota joku pieni pala, puoli kuppia kahvia. Mutta kaikilla ei ole jarrua. Hungry -> Rohmaisu. Mäiskis, mäiskis. Ryyyyyyys. Lisää! Ryys. Mäiskis. Röyh. Pier.
Varaan vieläkin kunnolla sapuskaa vaikka menen yksin retkelle. Aina voi tarjota toiselle,nälkäiselle matkamiehelle.
Joskus vähän ärsyttää omin päin diagnooseja tehneet, esim. "gluteenittomat". Voisiko sen ruokavalionsa pitää esim kotona ja muutenkin omana tietonaan, kunnes on joku oikee diagnoosi? Just leivoin aika ison setin tällaista erikoisravintoa kaverilleni, perui sitten viime hetkellä tulonsa :/ Jotenkin harmitti tavallisia ohareita enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoin tarjolle 4 suolaista, 4 joulutorttua, pipareita ja konvehtirasian. Tämä ahmatti söi ensin 3 joulutorttua, sitten 2 jäänyttä suolaista, muutaman piparin ja lähes yksin 2 kerroksisen konvehtirasian. Yksi torttu oli vielä ... ja sen söi sitten hetken päästä, ettei turhaan jää syömättä.
Ihanko oikeasti laitat kutakin sorttia pöytään yhden per vieras? :D Tämä kyllä vahvistaa ainakin minulle sen, että muiden ahneutta valittavat ovat itse nuukailijoita. Mä mitotan aina niin, että kutakin sorttia on 2-3 kpl per vieras. Siten jää lähes poikkeuksetta aina yli, kuten minusta kuuluukiin.
Siinä vaiheessa kun tarjottavat on ostettu kaupan leivostiskistä, niin hinta jo sanelee, ettei niitä isoja kädenkokoisia torttuja ja piiraita osteta kolmeakymmentä. Eikä niin isoja leivonnaisia edes mahdu säilyttelemään kotijääkaapeissa montaa päivää. Oliko tarkoituksesi ehkä vetää loput kymmenen torttua iltapalaksesi?
En ole ylempi mutta samaa mieltä hänen kanssaan. Jos ei ole varaa ostaa riittävästi tarjottavia niin osta halvempia, tee itse tai jätä kutsut kokonaan pitämättä. Rohmuaminen on tietenkin epäkohteliasta, mutta niin on myös tuollaine että pihtaillaan ja pistetään vieraat laskemaan että tässä onkin nyt lukupalat per nuppi kaikkea.
Jos neljälle ihmiselle varaa kolmea sorttia tarjottavia ja jokaista pitää olla 3/henkilö, tekee se 4*3*3= 36kpl leivonnaisia. Sitten jos/kun vieraat ovatkin normaaleja ja syövät max. 2-3 tarjottavaa, jää jämiä todennäköisesti vähintään 25 kpl. KAKSIKYMMENTÄVIISI kappaletta, vain koska joidenkin mielestä tarjottavan määrän pitää kestää ihmiset, joilla ei ole mitään käytöstapoja. Ne 25 leivonnaista menevät sitten suurelta osin roskiin, koska kukapa tuollaista määrää pystyy tai edes haluaa syödä iltapalaksi. Eikä leivonnaisia (tai sen puoleen mitään muutakaan) tosiaan voi montaa kertaa sulattaa ja pakastaa.
Rahaa tuohon haaskuuseen menee luokkaa 50-75 euroa, jos ostaa valmiina. Eikä se minusta ole edes pahinta, vaan se, että menee ruokaa hukkaan. Ihan hirveää kerskakulutusta heittää roskiin kymmenien eurojen ja/tai hirveän vaivan edeltänyttä ruokaa vain siksi, että pitäisi varautua tolloihin!!
Alue: Aihe vapaa
Hohhoijaa. Tästä ketjusta tuli mieleen eräs tapaus, joka sattui vuosia sitten harjoittelupaikassani. Vanhempi työntekijä oli jäämässä eläkkeelle, ja hänelle tarjottiin kakkukahvit. Iso kermakakku kiersi pöydällä kaikkien otettavana, kunnes se saapui siihen päähän pitkää pöytää, jossa istuivat harjoittelijat ja määräaikaiset. Kakusta oli enää jäljellä kermajäljet aluspaperissa. Kakun tilaajat olivat laskeneet kakun riittävän henkilökunnalle, joka heidän mielestään tarkoitti nähtävästi vain vakituista henkilökuntaa. Me muut emme kai olleet heistä olemassakaan. Kuitenkin kukkapuskaan ja lahjaan kolehtia kerätessä jokaisen raha kelpasi, myös harjoittelijoiden.