Lue keskustelun säännöt.
Pöytätavat: ihmisten moukkamaisuus kyläillessä tms.
Moikka,
Tuli tässä mieheni kanssa puhetta että onko muiden tuttavissa ja sukulaisissa sellaisia ihmisiä jotka eivät osaa ottaa kyläiltäessä ruokaa/tarjottavia niin että ottaisi muut ihmiset huomioon?
Me olemme huomanneet että meidän muutama ystävä ottaa kakusta puolet tai juustosta puolet tajuamatta että hetkinen, minun jälkeeni tätä tulee ottamaan vielä 6 henkilöä.
Pohdimme että juontaako tämä ajattelemattomuus pula-ajan perinnöstä vai ns. nuoresta kyläilyperinteestä verrattuna esim. Ranskan tai Ruotsin hoviin.
Kiinnostaisi, että onko tätä ongelmaa nähtävissä ranskalaisten viinin ja juuston illanistujaisissa tai ruotsalaisten rapujuhlissa.
Ja ennen kuin joku sanoo että laittakaa tarjottavia enemmän sanon että kyseessä ei ole mitkään syökää tykistä lohikeittoa tyyppiset tilanteet. Vaan esim. brunssi jossa on paljon erilaisia tarjottavia.
Minun mielestäni yksi henkilö ei voi juoda kokonaista smoothie-kannua tai kokonaista juustoa.
Oletteko törmänneet vastaavaan käytökseen?
Kommentit (360)
Isompi ero suomalaisten pöytätavoissa on muihin siinä, että että Suomessa kun syödään, mussutetaan vaan ruokaa hipihiljaa sanomatta juuri mitään, kun Ruotsissa ja Ranskassa puhutaan, nauretaan ja lauletaan. Tavat kyllä osataan, mutta se ei tarkoita rautakankea ahterissa, niinkuin täällä luullaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieraita on monta lajia. Yleensä vierailut menevät hyvin, jos käytöstavat on hallussa puolin ja toisin. Oli nyt sitten arki tai juhla, toisen kotia pitää kunnioittaa. Kaikilta kunnioitusta ei löydy. Muistanpa eräänkin yövieraan, joka nosti useaan kertaan tyyneesti jalkansa sohvapöydälle, vaikka talonväki ei niin tee. Ruokapöydässä leivänmurunsa pyyhkäisi lattialle, meni noin vaan ottamaan kaapeista syötävää, tutki läpi kylppärin peilikaapin tavarat jne. Vieraita ja yövieraita on välillä ollut, mutta tuollaista kävijää ei ole toista ollut. Onneksi ei ole esittänyt uusintavierailua. Ei ole tervetullut.
Ahmatit juuri ajattelevat "omaa napaansa", joka pitää saada pömpöttämään. Ja omaa kukkaroaan, joka pysyy myös pulleampana, kun ruokailee muiden kustannuksella.
Kymmenisen vuotta sitten ukin hautajaisissa ruokapöytää tyhjensi vanhahko pari, joka söi vain kalleimpia ruokia...
Jälkikäteen kyseltiin toisiltamme, keitä he olivat. Kukaan ei tuntenut! Röyhkeitä p***koja.
Mieleen tulee eräs sukulainen, joka kylässä ollessaan aivan surutta ahmii tarjottavia muista välittämättä. Hän on ns. "heikkolahjainen" eli älyltään normaaliälyisen ja lievästi kehitysvammaisen välimaastossa, mutta kuitenkin jo reilut 50v mies. Vaikka hänellä ehkä on hiukan haasteita ymmärryksessä, niin kyllä hänen silti pitäisi osata käytöstapoja että osaisi ottaa muutkin huomioon. Hän saattaa ihan surutta yrittää ottaa kyläpaikassa vaikka kaikki tarjolla olevat pullat itselleen tai vähintäänkin niin, että puolet muista vieraista ei saisi mitään ja kun hänelle huomautetaan, että se ei ole sopivaa käytöstä, niin hän alkaa huutamaan, että kyllä hän saa ottaa koska hän on vaikka muita vanhempi, isokokoisin vieras, hänellä oli juuri syntymäpäivä tai vaikka palkinnoksi siitä että hän käveli eilen pitkän matkan jne. Sitten hän saattaa ruveta vänkäämään, että miksi hän ei saanut ottaa eikä suostu ymmärtämään, että sitten muut jäävät ilman, koska ei se häntä vaivaa. Nykyään häntä ei mielellään kutsuta mihinkään, mitä hän myös ihmettelee eikä tunnu ymmärtävän, että hänen huonosta käytöksestä ei pidetä.
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää suunnattomasti, kun sukulaisperheen muksut, 4 kpl, ryntää aina ensimmäisenä kahvipöytään kun kutsu käy ja istuvat parhaimmille paikoille (pieni asunto). Vanhemmat eivät sano mitään. Muksut kärkkyvät jo tarjottavia ja pyörivät keittiössä, kun isäntäväki viimeistelee kahvipöytää.
Näitä nähnyt. Tosiaan, lapset ovat parhailla paikoilla kahvipöydässä ja sotkevat enemmän tai vähemmän samalla kun kukaan ei opasta heitä. Tätä ennen on jo käyty närppimässä kastettavia, kukaan ei opasta että sitten vasta kun kutsutaan.
80-vee mummit ja papat istuvat LATTIALLA tai jossain eteisessä koiranpesän vieressä saappaiden seassa kahviaan ja kastettaviaan siemaillen. Juuri tuoneet satasen lahjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tullaan syömään kutsuttuina, mutta ei huomioida muita. Ei ojenneta leipäkoria tai voiastiaa tms. Oma lautanen vain täyteen ja syömään. Ei osata keskustella vaan tuijotetaan silmät pyöreinä. Taas se on edessä.
Joo. Tosin mieluummin toi silmät pyöreinä oleva mykkyys, kuin se että puhutaan ruoka suussa siten että.. mäyskis mäyskis... ryyst.. sitten se Tane kertoi mulle...mäyskis (tässä kohtaa putoaa kastiketta lautaselle suusta) ... ryystt... Tane tosiaan kertoi että ei kannata myydä peräkärryä... rrrröyh!!!...ryyst.... (koko ajan suu auki ja muut näkevät sen väricolorin mitä ei haluisi nähdä) ... ryyst... maisk.. röyh!
Vierailija kirjoitti:
Mua alkoi kanssa naurattaa tuo maininta hoveista:DD aika kaukaa haettu.
Eri valtioiden hoveistahan ne tavat ovat lähtöisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
U kirjoitti:
Missään juhlissa missä minä olen ollut ei kyllä ole ollut sellaista tapaa että vanhimmat menisivät ensimmäisinä. Meillä yleensä tarjoillaan lapsille ensimmäisenä.
Eikö se järjestys menee niin, että miehet ensin, sitten lapset, sen jälkeen naiset jos jotain jää?
Näin se oli 1900-luvun alussa ja myöhemminkin. Naiset söivät vaikka perunankuoria, että muu perhe sai tarvitsemansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tullaan syömään kutsuttuina, mutta ei huomioida muita. Ei ojenneta leipäkoria tai voiastiaa tms. Oma lautanen vain täyteen ja syömään. Ei osata keskustella vaan tuijotetaan silmät pyöreinä. Taas se on edessä.
Joo. Tosin mieluummin toi silmät pyöreinä oleva mykkyys, kuin se että puhutaan ruoka suussa siten että.. mäyskis mäyskis... ryyst.. sitten se Tane kertoi mulle...mäyskis (tässä kohtaa putoaa kastiketta lautaselle suusta) ... ryystt... Tane tosiaan kertoi että ei kannata myydä peräkärryä... rrrröyh!!!...ryyst.... (koko ajan suu auki ja muut näkevät sen väricolorin mitä ei haluisi nähdä) ... ryyst... maisk.. röyh!
Sitten vielä pieraistaan kuuluvasi ruokapöydässä ja nauretaan 20 minuuttia sille kovaan ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tullaan syömään kutsuttuina, mutta ei huomioida muita. Ei ojenneta leipäkoria tai voiastiaa tms. Oma lautanen vain täyteen ja syömään. Ei osata keskustella vaan tuijotetaan silmät pyöreinä. Taas se on edessä.
Joo. Tosin mieluummin toi silmät pyöreinä oleva mykkyys, kuin se että puhutaan ruoka suussa siten että.. mäyskis mäyskis... ryyst.. sitten se Tane kertoi mulle...mäyskis (tässä kohtaa putoaa kastiketta lautaselle suusta) ... ryystt... Tane tosiaan kertoi että ei kannata myydä peräkärryä... rrrröyh!!!...ryyst.... (koko ajan suu auki ja muut näkevät sen väricolorin mitä ei haluisi nähdä) ... ryyst... maisk.. röyh!
Nauroin tälle mielikuvalle, hyvin kirjoitettu :') Mutta siis missä hitossa te asutte? En ole itse koskaan törmännyt moisiin ongelmiin ja monet juhlat ym. juhlittu ihan täällä Suomessa.
Kyllä sukulaisenkin voi pudottaa listoilta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästähän käytiin jo aikoinaan keskustelua ja monen mielestä on täysin ok ottaa iso pala kakkua muista välittämättä ja se on isännän/emännän moka, kun ei ole tajunnut laittaa tarjolle kaikkea niin paljon että riittää.
Vielä Suomeakin köyhemmissä maissa tarjotaan, mitä on tarjottavaksi. Sen pitää riittää, se siis pitää jakaa niin, että kaikki saavat osansa, olipa se osa iso tai pieni, ihan sen mukaan, mitä on tarjolle asettaa. Eikä jälkeenpäin valiteta, jos ei saatu omasta mielestä riittävän suurta annosta. Isäntäväki tekee parhaansa, tekee mitä pystyy, ja jo se on arvostuksen ja kiitollisuuden aihe.
Opetelkaa vähän kunnon tapoja ja käyttäytymistä, ajatelkaa kerrankin oikein!
Toki ymmärrän, että sellaistakin tapahtuu, että isäntäväki on ylipihi vieraiden suhteen, vaikka kodissa olisi resursseja muuhunkin. Sellaisessa paikassa ei ole pakko vierailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
U kirjoitti:
Missään juhlissa missä minä olen ollut ei kyllä ole ollut sellaista tapaa että vanhimmat menisivät ensimmäisinä. Meillä yleensä tarjoillaan lapsille ensimmäisenä.
Eikö se järjestys menee niin, että miehet ensin, sitten lapset, sen jälkeen naiset jos jotain jää?
Näin se oli 1900-luvun alussa ja myöhemminkin. Naiset söivät vaikka perunankuoria, että muu perhe sai tarvitsemansa.
Niin. Ja mies keksi, että piti lähteä tallille katsomaan hevosta, joka hirnui, mikähän sillä on hätänä, ettei olisi joku peto tai hevosvaras, paras ottaa mukaab jotaibń kättäpidempää...ja katoaa sille tielleen, kunnes näkee vieraiden jo menevän tiellä pois. Mies ei kestänyt kuunnella naisten juoruiluja selvinpäin, eikä ollut viinamäen mies, joten oli pakko hakea hevosen seuraa. Vaan eihän sitä mini akka tajunnut, tai ei ollut tajuavinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isompi ero suomalaisten pöytätavoissa on muihin siinä, että että Suomessa kun syödään, mussutetaan vaan ruokaa hipihiljaa sanomatta juuri mitään, kun Ruotsissa ja Ranskassa puhutaan, nauretaan ja lauletaan. Tavat kyllä osataan, mutta se ei tarkoita rautakankea ahterissa, niinkuin täällä luullaan.
Vietetään usein pitkiä päivällisiä ja illanistujaisia akateemisen ystäväpiirin kanssa ja kyllä me nauretaan ja lauletaan. Hipihiljaa mussuttaminen oli ennemmin sitä mitä perheen kanssa syöminen oli.
Kyllä minä olen törmännyt perheeseen, jonka piti päästää alle kouluikäisensä lapsi kaivamaan kakun koristeena olevat marmeladit itselleen kun nostin täytekakun pöytään. Minä yritin toppuutella mutta vanhemmat antoivat lapsensa kaivaa.
Arvatkaa, että ottiko kukaan muu siitä täytekakusta mitään? Ei. Eivät edes vanhemmat ottaneet ja sanoivat olevansa vielä täynnä kun olivat syöneet kotona ilman lähtöä. Ajattelin, että olisi ollut siistimpää antaa lapselle oma marmeladirasia ja antaa hänen kaivaa sitä.
En ihmettele yhtään, ettei kukaan halunnut täytekakkua. Itsekään en mitään likaisin sormin mössättyä kakkua halunnut. Ihan rehellisesti sanottuna pidän tuollaisia vanhempia nössöinä jos eivät uskalla opastaa lastaan tapakasvatuksessa tosielämän tilanteessa.
Onneksi muuttivat pois kotipaikaltani ja ei tarvi nähdä lapsosen estotonta kahvipöytäkäytöstä. Joulujuhlien jälkeisellä kahvilla sama lapsi latoi lautaselleen jokaista sorttia, jota oli tarjolla ja närppi parhaimmat palat ja jätti muun syömättä. Muilla alakoululaisilla jo järki sanoo, että otetaan vaikkapa pipari ja kakkusiivu nyt aluksi jne.
Vierailija kirjoitti:
Tästähän käytiin jo aikoinaan keskustelua ja monen mielestä on täysin ok ottaa iso pala kakkua muista välittämättä ja se on isännän/emännän moka, kun ei ole tajunnut laittaa tarjolle kaikkea niin paljon että riittää.
Niin. Se on niiden moukkien mielipide, jotka noin toimivat. Eivätkä edes tajua hävetä.
Ystäväni tuli kahville, oltiin nuoria aikuisia. Olin ostanut munkkeja joissa oli päällä semmonen sokerikuorrutus, oisko olleet berliininmunkkeja, en muista. Kaveri söi munkista pelkästään sen päällä olleen sokerin. Loppu meni roskiin. Se oli jotenkin tosi outoa. :D
Siinä jutellessa myös otti servetin, pyyhki sillä kainaloitaan ja sitten laittoi servetin takaisin ruokapöydälle. Siis yök. Sen jälkeen taidettiin nähdä aina kahvilassa.
Kerran tuollaisella kahvilareissulla otin kahvin kylkeen sellaisen pienen pussillisen suklaita. Kaveri ei ottanut mitään kun ei kuulemma tehnyt mieli. Sitten pyysi saada maistaa niitä mun suklaita ja kippasi kouraansa 2/3 koko pussista.
Kyllä noita ahmatteja ja rohmuajia näkee vieläkin ruokapidoissa, siis häissä, hautajaisissa, Ruotsin laivoilla ym. Suurin osa ottaa maltillisesti, mutta joillakin ei tahdo lautanen riittää, kun kaikkea pitää mättää kerralla. En usko, että Ruotsilla tai Ranskalla on juurikaan merkitystä. Ei myöskään pula-ajalla, jolloin pikemminkin aina pidettiin huoli, että kukaan ei jää ilman tarjottavia.
Pikkuahmatteja näkee jo koulujen ruokaloissakin. Jos tarjolla on lihapullia tai jauhelihapihvejä, niin eikös vain ahmattien lautasilla ole kukkuroillaan vai niitä pullia ja pihvejä, mutta perunat ja salaatit on jätetty ottamatta. Olen ollut aikanani koulussa töissä, ja kun alkoi näyttää siltä, että muutamat ahmatit rohmuaisivat kaiken ja monet jäisivät ilman, niin keititön henkilökunta tuli jakamaan ruuuan, jolloin kaikille riitti syötävää.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä ymmärrä miten Ruotsin hovi tähän liittyy? Ruotsalaisistakaan aika harva on liene ollut siellä opissa. Ja olen kyllä kuullut tällaisista ihmisistä, mutta en onneksi ole juhlissa törmännyt. Ja ihan ilman Ruotsin hovia on tähän oppia saatu varmaan kotona äidin taholta.
Kyllä ne eri maiden hovit ovat nimenomaan vaikuttaneet käytöstapoihin. Sieltä ne tavat ovat levinneet ensin kansan pariin ja sitten periytyneet pikkuhiljaa jokaiselta sukupolvelta seuraavalle ja siksi esim. Ranskassa ollaan vieläkin muodollisia ja kohteliaita. Hyvät tavat ja sovitut säännöt helpottavat yhteiseloa, kanssaeläjille osoitetaan kunnioitusta ja eletään sovussa. Meillä on vielä asuttu savupirteissä ja syöty puulusikalla silloin kun muualla on jo ollut hienot kattaukset ja omat ruokailuvälineet eri ruokalajeille. Meillä ei ole samalla lailla päässyt kehittymään hienompia käytöstapoja, kun on niin harvaan asuttu maa ja enimmäkseen vain niukkuutta ollut jaossa.
Asun Länsi-Suomessa ja kyllä täällä ainakin juhlissa vanhimmat menevät ensin ottamaan tarjoiluja. Eri asia isoissa juhlissa, joissa mennään yleensä ottamaan tarjoiluja pöytä kerrallaan.
Tuntuisi oudolta päästää omia lapsia ensiksi pöytään jo senkin takia, että esim. ehjästä täytekakusta/piirakasta on hankala ottaa ne ekat palat. Voisin kuvitella, että aikuiset saisivat ne aloitettua siistimmin.
Mutta onhan näitä erilaisia tapoja. Olisi kiva kuulla, että mistäpäin kommentoimani kirjoittaja on.