Lue keskustelun säännöt.
Hyvä Paha lastensuojelu
Täydellinenkö? Tuskin.
18.11.2016 |
Näin lyhyesti ihmettelen miten kaikki vaativat lastensuojelua puuttumaan/tarkistamaan kaikkeen ja valittavat kun asioihin ei puututa kunnes lastensuojelu puuttuu/tarkistaa sinun (lastesi) elämään niin siitä alkaa huuto ja kiukuttelu että miksi ne puuttuvat.
Onko kukaan huomannut saman asian?
Miksi asiat täytyy aina nähdä negatiivisesti?
Olemmeko me itse aina niin täydellisiä omissa silmissämme?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joiltain ihmisiltä on ihan hukassa käsite Normaali vanhemmuus. Se ei tarkoita täydellisyyttä, että joka paikan pitäisi olla kiiltävän puhdasta ja pölytöntä. Eikä se tarkoita, että vuorokaudesta 24/7 on vietettävä vain lapsien tai työn parissa.
Valitettavasti osa näistä ihmisistä kirjoittelee lasuja, joita epäilemättä on vastaanottamassa myös ihmisiä, joilla saattaa jonkin verran ilmetä samaa ajattelua. Lastensuojelu on aihe, joka nostaa ihmisten traumoja pintaan myös auttajapuolella. Kukaan järkevä ihminen ei voine näitä kiistää, vaikka olisi eri mieltä siitä, miten tärkeää osaa nämä epäkohdat todellisuudessa näyttelevät. Joten, niistä pitäisi myös voida keskustella.
Joo "auttajat" on myös uhrei täs kaikes vmp.
En kirjoittanut niin vaan päinvastoin, mutta sä olet liian raivopäinen ymmärtääksesi lukemaasi. Kirjoitin sulle aika vuolaan kurinpalautuksen, mutta se jäi esitarkastukseen. Tiivistelmänä, jos haluat auttaa lapsiasi, niin rauhoitu. Ihan oikeesti, rauhoitu jos pystyt siihen. Jos et pysty, niin pyri siihen edes. Kaikki ymmärtää sun olevan hädissäsi lasten takia, mutta kukaan ei voi luottaa siihen, että susta kuoriutuu riittävän normaali ihminen, jos lapset palaa kotiin. Jokainen aggression osoitus sinun puoleltasi voimistaa sitä vakaumusta muissa, että he ovat enemmän oikeassa kuin sinä.
Jos sun raivo valuu puhelimessa lasten päälle, se ei heitä auta tässä tilanteessa vaikka he kokisivat sitä itsekin. Se vain alleviivaa heille sitä, miten voimaton olet tilanteessa, ja voimistaa heidän ahdistustaan ja pelkoaan. Jaa heille lämpöä, ja tulevaisuudenuskoa kaikesta huolimatta, älä tartuta heihin lisäahdistusta. Okei`?
Ei käy, näissä asioissa ei ole mitään neuvoteltavaa edes, viranomaiset ja nämä kolmannen sektorin loiset on kaiken pahan olon alku ja juuri, eikä ole mitään syytä kohdella moisia ihmisiä minään muuna kuin he ovat, ja ansaitsevat tekojensa ja sanojensa tähden tulla kohdelluksikin.
Kuolemantuomio on ainoa oikea tuomio kaikille lasun mielisairaaseen lapsikauppaan sotkeutuneille.
Ja sitten sä ihmettelet, miksi sua pelätään? Ota nyt järki käteen jumankauta. Sua pidetään psykopaattina ilmeisesti. Oletko sä sitä?
Ei minua pelkää kaiketi kuin ne jotka ilmiselvästikin satuttaa minun ja tuhansien muiden ihmisten lapsia.
Edes lapset ei pelkää, päinvastoin haluavat vain kotiin, eroon kaikenlaisista kalsarinhaistelijoista.
Mutta jostain syystä eräät pelkää, vaikka ovat vain omien sanojensa mukaan toimineet hyvin ja oikein.
Ei pidä paikkaansa. Sinun aggressiivisuus on sillä tasolla, että se pelottaa jopa minua, joka olen samaa mieltä asioista kanssasi, ja tiedän itse miltä tuntui kantaa huolta sekä jaksamisestaan että siitä, miten sitten jaksaa jos joku menee tekemään lasun. Olen itsekin puolustautuessani aggressiivinen, mutta tiedän aika paljon siitä, miten ihmisten päättelyketjut menevät.
Älä vahvista enää muiden huolestuneisuutta siitä, voiko lasten antaa olla tekemisissä kanssasi. Sekin kun on teoriassa ainakin mahdollista, että lapsiinkin aggressiosi vaikuttaa, vaikka he eivät sinua pelkäisikään suoraan, ja että se myös ruokkisi heidän hätätilatulkintaansa ja sitä kautta itsetuhoisuutta. Ja minä siis uskon, etteivät lapsesi oikeasti pelkää sinua, mutta toinenkin tulkinta on mahdollinen.
Sulla ei ole oikein mitään muutakaan vaihtoehtoa kuin rauhoittuminen, jos haluat auttaa lapsiasi. Ymmärrä se, että vaikka virkaväki teidän välissänne tekisi virheitä ja typeryyksiä miten paljon, he saattavat silti ihan aidosti uskoa tehneensä kaiken oikein. Eiväthän he muuten kestäisi työtään. Vaikka olisi jotain sadismiakin, sekin yleensä tähtää nimenomaan siihen, että asiat yritetään pakottaa menemään oikein vaikka se ei olisi mahdollistakaan. Jos sä olet aggressiivinen niille, tosi harva pystyy silloin sua auttamaan siitä huolimatta.
Agressiivisuus lisääntyy mitä enempi on meitä toisistamme eristetty.
Alkuunhan lapset kävi joka viikonloppu kotona.
Sitten joka toinen.
Sitten joka kolmas eli kerran kuukaudessa, tämä siksi että lasten pitää muka saada asettua minun aikani kustannuksella uuteen paikkaan.
Sitten sain nähdä lapsia enää muutaman tunnin kuukaudessa, sitten pari, nyt en ollenkaan, en saa edes soittaa heidän kanssaan.
Lapsillani ei ollut minkäänlaisia oireita ennen kuin kalsarinhaistelijat jo kohta 2 vuotta sitten tuli ja hajotti perheemme vailla minkäänlaista laillisesti pätevää perustetta.
Ei ole enää jäljellä kuin viha ja kosto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tunnistaa turhat ilmot ja aiheelliset. Tulee paljon ongelmia, jos tulee turhia ilmoja lapsista, iäkkäistä ja aikuisista. Se vie myös rahaa valtiolta turhaan. Ihmisten pitäisi tiedostaa koska he tekevät turhan ilmon, josta tulee vain vaikeuksia kohteelle.
Ei vain taida olla inhimillisesti mahdollista. Joten tehdään varmuuden vuoksi, kun siihen niin yllytetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joiltain ihmisiltä on ihan hukassa käsite Normaali vanhemmuus. Se ei tarkoita täydellisyyttä, että joka paikan pitäisi olla kiiltävän puhdasta ja pölytöntä. Eikä se tarkoita, että vuorokaudesta 24/7 on vietettävä vain lapsien tai työn parissa.
Valitettavasti osa näistä ihmisistä kirjoittelee lasuja, joita epäilemättä on vastaanottamassa myös ihmisiä, joilla saattaa jonkin verran ilmetä samaa ajattelua. Lastensuojelu on aihe, joka nostaa ihmisten traumoja pintaan myös auttajapuolella. Kukaan järkevä ihminen ei voine näitä kiistää, vaikka olisi eri mieltä siitä, miten tärkeää osaa nämä epäkohdat todellisuudessa näyttelevät. Joten, niistä pitäisi myös voida keskustella.
Joo "auttajat" on myös uhrei täs kaikes vmp.
En kirjoittanut niin vaan päinvastoin, mutta sä olet liian raivopäinen ymmärtääksesi lukemaasi. Kirjoitin sulle aika vuolaan kurinpalautuksen, mutta se jäi esitarkastukseen. Tiivistelmänä, jos haluat auttaa lapsiasi, niin rauhoitu. Ihan oikeesti, rauhoitu jos pystyt siihen. Jos et pysty, niin pyri siihen edes. Kaikki ymmärtää sun olevan hädissäsi lasten takia, mutta kukaan ei voi luottaa siihen, että susta kuoriutuu riittävän normaali ihminen, jos lapset palaa kotiin. Jokainen aggression osoitus sinun puoleltasi voimistaa sitä vakaumusta muissa, että he ovat enemmän oikeassa kuin sinä.
Jos sun raivo valuu puhelimessa lasten päälle, se ei heitä auta tässä tilanteessa vaikka he kokisivat sitä itsekin. Se vain alleviivaa heille sitä, miten voimaton olet tilanteessa, ja voimistaa heidän ahdistustaan ja pelkoaan. Jaa heille lämpöä, ja tulevaisuudenuskoa kaikesta huolimatta, älä tartuta heihin lisäahdistusta. Okei`?
Ei käy, näissä asioissa ei ole mitään neuvoteltavaa edes, viranomaiset ja nämä kolmannen sektorin loiset on kaiken pahan olon alku ja juuri, eikä ole mitään syytä kohdella moisia ihmisiä minään muuna kuin he ovat, ja ansaitsevat tekojensa ja sanojensa tähden tulla kohdelluksikin.
Kuolemantuomio on ainoa oikea tuomio kaikille lasun mielisairaaseen lapsikauppaan sotkeutuneille.
Ja sitten sä ihmettelet, miksi sua pelätään? Ota nyt järki käteen jumankauta. Sua pidetään psykopaattina ilmeisesti. Oletko sä sitä?
Ei minua pelkää kaiketi kuin ne jotka ilmiselvästikin satuttaa minun ja tuhansien muiden ihmisten lapsia.
Edes lapset ei pelkää, päinvastoin haluavat vain kotiin, eroon kaikenlaisista kalsarinhaistelijoista.
Mutta jostain syystä eräät pelkää, vaikka ovat vain omien sanojensa mukaan toimineet hyvin ja oikein.
Ei pidä paikkaansa. Sinun aggressiivisuus on sillä tasolla, että se pelottaa jopa minua, joka olen samaa mieltä asioista kanssasi, ja tiedän itse miltä tuntui kantaa huolta sekä jaksamisestaan että siitä, miten sitten jaksaa jos joku menee tekemään lasun. Olen itsekin puolustautuessani aggressiivinen, mutta tiedän aika paljon siitä, miten ihmisten päättelyketjut menevät.
Älä vahvista enää muiden huolestuneisuutta siitä, voiko lasten antaa olla tekemisissä kanssasi. Sekin kun on teoriassa ainakin mahdollista, että lapsiinkin aggressiosi vaikuttaa, vaikka he eivät sinua pelkäisikään suoraan, ja että se myös ruokkisi heidän hätätilatulkintaansa ja sitä kautta itsetuhoisuutta. Ja minä siis uskon, etteivät lapsesi oikeasti pelkää sinua, mutta toinenkin tulkinta on mahdollinen.
Sulla ei ole oikein mitään muutakaan vaihtoehtoa kuin rauhoittuminen, jos haluat auttaa lapsiasi. Ymmärrä se, että vaikka virkaväki teidän välissänne tekisi virheitä ja typeryyksiä miten paljon, he saattavat silti ihan aidosti uskoa tehneensä kaiken oikein. Eiväthän he muuten kestäisi työtään. Vaikka olisi jotain sadismiakin, sekin yleensä tähtää nimenomaan siihen, että asiat yritetään pakottaa menemään oikein vaikka se ei olisi mahdollistakaan. Jos sä olet aggressiivinen niille, tosi harva pystyy silloin sua auttamaan siitä huolimatta.
Agressiivisuus lisääntyy mitä enempi on meitä toisistamme eristetty.
Alkuunhan lapset kävi joka viikonloppu kotona.
Sitten joka toinen.
Sitten joka kolmas eli kerran kuukaudessa, tämä siksi että lasten pitää muka saada asettua minun aikani kustannuksella uuteen paikkaan.
Sitten sain nähdä lapsia enää muutaman tunnin kuukaudessa, sitten pari, nyt en ollenkaan, en saa edes soittaa heidän kanssaan.
Lapsillani ei ollut minkäänlaisia oireita ennen kuin kalsarinhaistelijat jo kohta 2 vuotta sitten tuli ja hajotti perheemme vailla minkäänlaista laillisesti pätevää perustetta.
Ei ole enää jäljellä kuin viha ja kosto.
Mitä sun lapsilla on ikää? Onhan tuossa vielä paljon jäljellä. Lapset on hengissä, sinäkin olet, eikä heitä ole aivopestykään kai.
Mitä sulle on sanottu, mitä pitää tapahtua että pyörä kääntyy toiseen suuntaan ja voit puhua lastesi kanssa taas? Koston ja vihan hautominen varmasti helpottaa omaa oloasi, mutta eihän se auta lapsiasi yhtään. Ja sitähän tuossa ilmeisesti on päätelty, että sun mielenrakenne ei riitä siihen, että osaat erottaa lastesi edun omastasi. Miksi sä yrität kaikin keinoin osoittaa heidän olevan siinä oikeassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siitä lässytyksestä ja saman jankkaamisesta sohvalla ole mitään hyötyä. Tarvittaisiin vanhanajan kodinhoitajia, jotka mm. siivoaisivat, tekisivät, ruokaa, voisivat käyttää lasta ulkona että äiti voisi nukkua päiväunet jne. Sohvalla rupattelu on silkkaa ajanhukkaa kaikille osapuolille. Ja kallista.
Miten se vessan siivooja auttaisi sellaiseen asiaan, että vanhemmat eivät saa lastaan kouluun aamuisin ja poissaoloja alkaa olla satoja tunteja? Tai siihen, että lapsi oireileen psyykkisesti, koska äiti dissaa häntä mennen tullen ja etsii hänestä vikoja? Tai siihen, että äiti makaa sängynpohjalla kaiket päivät eikä huolehdi lapsestaa, edes katso hänelle kunnon ruokaa.
Lasuja tehdään myös siksi, että vanhempi on väsynyt/uupunut. Yksinhuoltajaisän väsymykseen kodinhoitaja auttaisi, ei sohvalla rupattelu.
Katsos kun pointti on tukea sitä väsynyttä mutsia pärjäämään ja tekemään itse omia voimavarojaan kasvattamalla, eikä niin että joku tulisi ja hoitaisi asian sen mutsin puolesta. Mitäs sitten kun siivooja on pitänyt kotia siistinä kuukauden ja sen mutsin pitäisi jatkaa itse? Ei taida onnistua, mutta toiminnanohjauksella onnistuu.
Valvo kuukausi. Siivoa. Minä voin sitten tulla vierestä neuvomaan, tarkistamaan jäljen ja kirjoittamaan raportin. :)
Sitä minä ihmettelen, että mikä on lähtökohtaisesti se syy, että joku tarvitsisi ylipäätään jonkun kunnallisen siivoojan kotiinsa. Toki on tilanteita, joissa se voisi olla tarpeen, esim. monikkosynnytykset. Joissain kolmosissa on varmasti tekemistä riittämiin, että siivoukseen ei ehdi. Tai vaikkapa äidin loukkaantuminen, jalka poikki on paha luututa lattioita. Mutta mikä muu mitenkään voisi tuoda eteen tilanteen, jossa olisi perusteltua tuottaa kunnallista siivouspalvelua. Toki jokainen varmaan ulkoistaisi kotisiivouksensa, jos ilmaiseksi saisi. Yksityiset siivousfirmat sitten vastaavat tähän tarpeeseen.
Ainakin Tampereella oli vuonna 2016-2017 kaupungin järjestämä kotipalvelu, jota neuvolasta suositeltiin hakemaan. Kotipalvelun saaminen ei vaatinut mitään kontaktia tai asiakkuutta lastensuojeluun. Sieltä tuli työntekijä kerran tai kaksi viikossa muutamaksi tunniksi hoitamaan lasta tai tekemään jotain pieniä siivoushommia, esim. jotkut halusivat tiskata, vaikka itse en pyytänyt tällaista. Yleensä nukuin sen muutaman tunnin tai lähdin itsekseni käymään kaupungilla. En tiedä, onko tällaista palvelua enää, muistan että puhuivat koko palvelun muuttumiseksi perhetyöksi! Joka siis on jotain sohvalla istuskelua ja neuvomista. Onneksi ennen tätä uudistusta lapsi tuli 1,5v niin pääsi päiväkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joiltain ihmisiltä on ihan hukassa käsite Normaali vanhemmuus. Se ei tarkoita täydellisyyttä, että joka paikan pitäisi olla kiiltävän puhdasta ja pölytöntä. Eikä se tarkoita, että vuorokaudesta 24/7 on vietettävä vain lapsien tai työn parissa.
Valitettavasti osa näistä ihmisistä kirjoittelee lasuja, joita epäilemättä on vastaanottamassa myös ihmisiä, joilla saattaa jonkin verran ilmetä samaa ajattelua. Lastensuojelu on aihe, joka nostaa ihmisten traumoja pintaan myös auttajapuolella. Kukaan järkevä ihminen ei voine näitä kiistää, vaikka olisi eri mieltä siitä, miten tärkeää osaa nämä epäkohdat todellisuudessa näyttelevät. Joten, niistä pitäisi myös voida keskustella.
Joo "auttajat" on myös uhrei täs kaikes vmp.
En kirjoittanut niin vaan päinvastoin, mutta sä olet liian raivopäinen ymmärtääksesi lukemaasi. Kirjoitin sulle aika vuolaan kurinpalautuksen, mutta se jäi esitarkastukseen. Tiivistelmänä, jos haluat auttaa lapsiasi, niin rauhoitu. Ihan oikeesti, rauhoitu jos pystyt siihen. Jos et pysty, niin pyri siihen edes. Kaikki ymmärtää sun olevan hädissäsi lasten takia, mutta kukaan ei voi luottaa siihen, että susta kuoriutuu riittävän normaali ihminen, jos lapset palaa kotiin. Jokainen aggression osoitus sinun puoleltasi voimistaa sitä vakaumusta muissa, että he ovat enemmän oikeassa kuin sinä.
Jos sun raivo valuu puhelimessa lasten päälle, se ei heitä auta tässä tilanteessa vaikka he kokisivat sitä itsekin. Se vain alleviivaa heille sitä, miten voimaton olet tilanteessa, ja voimistaa heidän ahdistustaan ja pelkoaan. Jaa heille lämpöä, ja tulevaisuudenuskoa kaikesta huolimatta, älä tartuta heihin lisäahdistusta. Okei`?
Ei käy, näissä asioissa ei ole mitään neuvoteltavaa edes, viranomaiset ja nämä kolmannen sektorin loiset on kaiken pahan olon alku ja juuri, eikä ole mitään syytä kohdella moisia ihmisiä minään muuna kuin he ovat, ja ansaitsevat tekojensa ja sanojensa tähden tulla kohdelluksikin.
Kuolemantuomio on ainoa oikea tuomio kaikille lasun mielisairaaseen lapsikauppaan sotkeutuneille.
Ja sitten sä ihmettelet, miksi sua pelätään? Ota nyt järki käteen jumankauta. Sua pidetään psykopaattina ilmeisesti. Oletko sä sitä?
Ei minua pelkää kaiketi kuin ne jotka ilmiselvästikin satuttaa minun ja tuhansien muiden ihmisten lapsia.
Edes lapset ei pelkää, päinvastoin haluavat vain kotiin, eroon kaikenlaisista kalsarinhaistelijoista.
Mutta jostain syystä eräät pelkää, vaikka ovat vain omien sanojensa mukaan toimineet hyvin ja oikein.
Ei pidä paikkaansa. Sinun aggressiivisuus on sillä tasolla, että se pelottaa jopa minua, joka olen samaa mieltä asioista kanssasi, ja tiedän itse miltä tuntui kantaa huolta sekä jaksamisestaan että siitä, miten sitten jaksaa jos joku menee tekemään lasun. Olen itsekin puolustautuessani aggressiivinen, mutta tiedän aika paljon siitä, miten ihmisten päättelyketjut menevät.
Älä vahvista enää muiden huolestuneisuutta siitä, voiko lasten antaa olla tekemisissä kanssasi. Sekin kun on teoriassa ainakin mahdollista, että lapsiinkin aggressiosi vaikuttaa, vaikka he eivät sinua pelkäisikään suoraan, ja että se myös ruokkisi heidän hätätilatulkintaansa ja sitä kautta itsetuhoisuutta. Ja minä siis uskon, etteivät lapsesi oikeasti pelkää sinua, mutta toinenkin tulkinta on mahdollinen.
Sulla ei ole oikein mitään muutakaan vaihtoehtoa kuin rauhoittuminen, jos haluat auttaa lapsiasi. Ymmärrä se, että vaikka virkaväki teidän välissänne tekisi virheitä ja typeryyksiä miten paljon, he saattavat silti ihan aidosti uskoa tehneensä kaiken oikein. Eiväthän he muuten kestäisi työtään. Vaikka olisi jotain sadismiakin, sekin yleensä tähtää nimenomaan siihen, että asiat yritetään pakottaa menemään oikein vaikka se ei olisi mahdollistakaan. Jos sä olet aggressiivinen niille, tosi harva pystyy silloin sua auttamaan siitä huolimatta.
Agressiivisuus lisääntyy mitä enempi on meitä toisistamme eristetty.
Alkuunhan lapset kävi joka viikonloppu kotona.
Sitten joka toinen.
Sitten joka kolmas eli kerran kuukaudessa, tämä siksi että lasten pitää muka saada asettua minun aikani kustannuksella uuteen paikkaan.
Sitten sain nähdä lapsia enää muutaman tunnin kuukaudessa, sitten pari, nyt en ollenkaan, en saa edes soittaa heidän kanssaan.
Lapsillani ei ollut minkäänlaisia oireita ennen kuin kalsarinhaistelijat jo kohta 2 vuotta sitten tuli ja hajotti perheemme vailla minkäänlaista laillisesti pätevää perustetta.
Ei ole enää jäljellä kuin viha ja kosto.
Mitä sun lapsilla on ikää? Onhan tuossa vielä paljon jäljellä. Lapset on hengissä, sinäkin olet, eikä heitä ole aivopestykään kai.
Mitä sulle on sanottu, mitä pitää tapahtua että pyörä kääntyy toiseen suuntaan ja voit puhua lastesi kanssa taas? Koston ja vihan hautominen varmasti helpottaa omaa oloasi, mutta eihän se auta lapsiasi yhtään. Ja sitähän tuossa ilmeisesti on päätelty, että sun mielenrakenne ei riitä siihen, että osaat erottaa lastesi edun omastasi. Miksi sä yrität kaikin keinoin osoittaa heidän olevan siinä oikeassa?
9 ja 12.
Pitäisi alkaa teeskentelemään tehneensä jotain pahaa tai edes jotenkin ongelmainen.
Ei ole missään vaiheessa tarvinnut kuin antaa se summa mitä laskurit näyttää ja jättää meidät rauhaan, mutta sehän olisi pahaksi näiden lasten alusvaatteita tonkivien eksperttien bisneksien kannalta huono juttu.
Lasten etu on olla kotona vanhempansa luona, ei minkään pillereitä tyrkyttävien suihkukyttääjien kanssa, that's it, voit lässyttää pseudo-tieteellistä psyko-diipadaapaa niin paljon kuin tahdot ja yrittää kääntää asiaa minun viakseni, mutta totuus on tuo, lasten etua tässä kalsarinhaistelijat nimenomaisesti ihan viimeiseksi ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen lastensuojelu toimii osin hyvin, osin huonosti. Oma teinini oli vaikeuksissa ja tuli poissaoloja koulusta (melkein aikuinen siis). Tästähän rapsahtaa lasu. Asiasta seurasi tapaaminen, jossa ensin lasta kuulusteltiin tunti yksin ja sitten 5 vastaan 1 vanhempi asetelmalla. Lapsi oli kertonut hädissään ahdistuksen syitä ja yksittäistapauksia ja muistoja koko elämän ajata, kuitenkin normaalin lapsuuden eläneenä, mutta saivat kaivettua lapsesta "lausuntoja" 10 vuoden takaa, kun äiti on ollut poissaoleva päänsäryn takia ja tehnyt vuorotyötä. Vaikka lapsilla oli aina hoitaja. työvuorojen ja muidenkin menojen aikana. Kun sanoin näille tädeille keskustelussa takaisin, että ei pidä paikkaansa, niin aivan mielivaltainen sossutäti ei kestänyt argumentointia ja asiallista keskustelua. Tästä alkoi kuulustelu, missä liikun ja mitä teen. En kommentoinut näihin mitenkään ja lopputulema oli, että toisesta lapsestakin tehdään lasu. "Varmuuden vuoksi" Olin siis nähnyt näitä henkilöitä 15 minuuttia, ja sitä ennen teiniä oli kuulusteltu ja itketetty tunti kolmen sossu voimin. Ja myöhemmin teini kertoi, että oikeasti olivat painostaneet kertomaan koko elämän yksittäisetkin tilanteet, joissa ei ole tuntuntenut hyvää oloa. Tottahan niitä löytyy, ihan meiltä jokaiselta.
Toinen lapsi kävi sitten kerran tapaamisessa ja kertoi oman näkemyksen. Ei tarvittu avohuoltoa, tuli päätös. Teiniä yritettiin kiidättää tämän jälkeen sijaishuoltoon, mutta tässä välissä olin opiskellut koko lastensuojelulain läpi ja kun olivat hakemassa lasta kuukauden karanteeniin, latasin että nyt ei ole lainvoimaista ja tällainen kiiresijoitus voidaan tehdä vain, jos lapsella on oikea hätä. Mitään akuuttia hätää ei siis ollut, mutta joku heidän aikaraja tuli vastaan, ja avohuollon asiakkuus olisi päättynyt. Vaadin, että jos lapsella on hätä, toimitetaan hänet terveydenhuoltoon, niin kuin laissa sanotaan ja lisäsin, että mitään avohuollon tukitoimia ei ole tänä aikana tarjottu. Ja että kirjaavat lausunnon. Kiiresijoittajille tuli jonkinsortin hätä itselleen, ja häipyivät vähin äänin samantien, ei ole kuulunut sen jälkeen.
Teinin asiakkuus on sittemmin lopetettu ja kaikki sujuu muutenkin hyvin, mutta aivan perusteetta olivat viemässä laitokseen. Kiirrellisyysaspekti oli siinä kohtaa täysin keksitty, täysin hätiköity ja jos en olisi pykäliä opiskellut, niin sinne olisi mennyt, kontaktirajoitteineen.
Joten, kaikki vanhemmat. Lukekaa lastensuojelun asiat stm:stä ja lait Finlexistä. Vaikka mitään ongelmaa ei olisikaan. Se päivä, kun teinillä on vaikeaa hetken, siitä voi seurata mitä tahansa. Myös muihin lapsiin. Lasun täytyy tehdä tietyt asiat, jotka palvelevat lasta ja myös informoida vanhempia. Pyytäkää kaikki informointi kirjallisena. Lapsia on suojeltava, mutta ei niin, että lapsen oma pieni erehdys tai koulunkäynnin vaikeudet tai terveys johtaa koko perheen syvään limboon.
Näin meinasi käydä, yllä oleva kertomus on hyvin pelkistetty ja tiivistetty kolmen kuukauden helvetistä, jossa olimme teinin hetken vaiheilujen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tunnistaa turhat ilmot ja aiheelliset. Tulee paljon ongelmia, jos tulee turhia ilmoja lapsista, iäkkäistä ja aikuisista. Se vie myös rahaa valtiolta turhaan. Ihmisten pitäisi tiedostaa koska he tekevät turhan ilmon, josta tulee vain vaikeuksia kohteelle.
Ei vain taida olla inhimillisesti mahdollista. Joten tehdään varmuuden vuoksi, kun siihen niin yllytetään.
Tai tehdään ilmoitus ihan vaan kiusanteon vuoksi. Onhan näitä nähty ja kuultu. Vauvan ei pidä itkeä, muuten naapurin kyylä ilmoittaa lastensuojeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakimies/lakinainen auttaa, jos mennään lain väärälle puolelle. Harmi vain, että kaikilla ei ole varaa palkata tällaista avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Lakimies/lakinainen auttaa, jos mennään lain väärälle puolelle. Harmi vain, että kaikilla ei ole varaa palkata tällaista avuksi.
Auttaa jos auttaa, itellä ainakin oli läpeensä turha paska joka ei käytännössä edes hoitanut asiaamme mitenkään, ei sillä ollut edes mitään puheenvuoroja tehtynä oikeuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä kokemus on lastensuojelusta. 13v teini lintsasi, tappeli, hölmöili, varasteli ja kännäsi niitä varastamiaan. Ihan puhelimessa lukuisten lasujen aihetta selviteltiin, mietittiin tukitoimia, sääntöjä. Tilannetta seurattiin, mitään kotitarkastusta ei ikinä tehty (kuten monet luulee), koska sellaiseen ei ollut aihetta. Vasta, kun meille vanhemmille tuli mitta täyteen, pyydettiin yhden töllöilyn jälkeen avohuollon sijoitusta. Teini oli siellä 1kk (vkloput kotona ja ne meni ok), siellä ollessa töllöily jatkui. Oli toisen. Vaihdettiin paikkaa. Tilanne rauhoittui. Kaveripiirikin oli vaihtunut tällä välin. 4kk jälkeen lapsi kotiin kokoaikaisesti, 1vrk sisällä kun sitä pyydettiin. Nyt kaikki ok. Kohta vuosi ilman ainuttakaan ongelmaa.
Exä (lapseni isä) teki valheellisen lastensuojeluilmoituksen minusta ja miehestäni. Oli tietenkin nimettömänä tehty mutta ex kännipäissään soitteli ja uhitteli ja paljasti vahingossa tehneensä ilmoituksen. Ilmoituksen sisältö oli siis se että minä ja nykyinen mieheni myymme ja käytämme huumeita.
Näytin kotiimme käynnille tulleille sossuille exän tekstarit (aivan sekopäisiä syytöksiä ja viesteistä paistoi sadan kilometrin päähän se että oli vaan helkkarin mustasukkainen ja siksi teki lasun). Olin itse töissä myyntijohtajana ja mieheni on toimitusjohtaja, ja jouduin säätämään että sain järjestymään työasiat niin että pääsin tapaamaan nuo sossut keskellä päivää. Mieheni ei ollut paikalla silloin vaan oli opetusministeriössä kiinni sen päivän työasioidensa vuoksi. Sossut eivät mitenkään hyväksyneet että mieheni ei ole paikalla, heille ei mennyt tajuntaan lainkaan se että mies ei noin vaan voinut häipyä ministeriöstä tapaamaan sosiaalityöntekijöitä. Me emme siis ulkoisesti (eikä kotimme) vaikuta millään tavalla narkomaaneilta vaan keski-ikäisiltä hyvin toimeentulevilta ihmisiltä.
Exä oli sitten soittanut sossuunkin kännissä ja uhkaillut heitä, mutta tämäkään ei saanut sossuja ymmärtämään että kyseessä on todellakin valheellinen lasu. Jouduimme mieheni kanssa molemmat huumetesteihin ja herrajumala mikä härdelli sekin oli! (kesken työpalaverin piti lähteä toiselle puolelle kaupunkia pissaamaan purkkiin).
Hulluinta oli ettei sossussa haluttu mitenkään uskoa ettemme ole huumeidenkäyttäjiä, vaikka ilmoituksen tehnyt ihminenkin sinne kännissä soitteli ja uhkaili ja normaalijärjellä varustettu ihminen olisi tajunnut että kyse on oikeasti aiheettomasta ilmoituksesta. Mieheni sieti tätä testeissä hyppyyttämistä aikansa, ilmoitti sitten että ei käytä tähän enempää aikaansa ja jos hänen osaltaan asiaa halutaan vielä tutkia, se tapahtuu asianajajan kanssa/välityksellä. Tähän loppui tämän ruotiminen ja vaikka oma turha vaiva harmitti, enemmän harmitti se että tuo aika mitä meihin käytettiiin, oli pois jonkun sellaisen lapsen auttamisesta jolla oli oikeasti hätä.
Painotan siis että olisin ymmärtänyt ja hyväksynyt että tätä tutkittiin ja veivattiin niin pitkään jos meissä, minussa tai miehessäni olisi ollut mitään viitteitäkään siihen suuhtaan että meillä voisi olla päihteidenkäyttöä. Lapsi oli silloin 10v ja oli kertonut sossuille ettei ole nähnyt äitiä tai isäpuolta edes humalassa koskaan, saati sitten aineissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joiltain ihmisiltä on ihan hukassa käsite Normaali vanhemmuus. Se ei tarkoita täydellisyyttä, että joka paikan pitäisi olla kiiltävän puhdasta ja pölytöntä. Eikä se tarkoita, että vuorokaudesta 24/7 on vietettävä vain lapsien tai työn parissa.
Valitettavasti osa näistä ihmisistä kirjoittelee lasuja, joita epäilemättä on vastaanottamassa myös ihmisiä, joilla saattaa jonkin verran ilmetä samaa ajattelua. Lastensuojelu on aihe, joka nostaa ihmisten traumoja pintaan myös auttajapuolella. Kukaan järkevä ihminen ei voine näitä kiistää, vaikka olisi eri mieltä siitä, miten tärkeää osaa nämä epäkohdat todellisuudessa näyttelevät. Joten, niistä pitäisi myös voida keskustella.
Joo "auttajat" on myös uhrei täs kaikes vmp.
En kirjoittanut niin vaan päinvastoin, mutta sä olet liian raivopäinen ymmärtääksesi lukemaasi. Kirjoitin sulle aika vuolaan kurinpalautuksen, mutta se jäi esitarkastukseen. Tiivistelmänä, jos haluat auttaa lapsiasi, niin rauhoitu. Ihan oikeesti, rauhoitu jos pystyt siihen. Jos et pysty, niin pyri siihen edes. Kaikki ymmärtää sun olevan hädissäsi lasten takia, mutta kukaan ei voi luottaa siihen, että susta kuoriutuu riittävän normaali ihminen, jos lapset palaa kotiin. Jokainen aggression osoitus sinun puoleltasi voimistaa sitä vakaumusta muissa, että he ovat enemmän oikeassa kuin sinä.
Jos sun raivo valuu puhelimessa lasten päälle, se ei heitä auta tässä tilanteessa vaikka he kokisivat sitä itsekin. Se vain alleviivaa heille sitä, miten voimaton olet tilanteessa, ja voimistaa heidän ahdistustaan ja pelkoaan. Jaa heille lämpöä, ja tulevaisuudenuskoa kaikesta huolimatta, älä tartuta heihin lisäahdistusta. Okei`?
Ei käy, näissä asioissa ei ole mitään neuvoteltavaa edes, viranomaiset ja nämä kolmannen sektorin loiset on kaiken pahan olon alku ja juuri, eikä ole mitään syytä kohdella moisia ihmisiä minään muuna kuin he ovat, ja ansaitsevat tekojensa ja sanojensa tähden tulla kohdelluksikin.
Kuolemantuomio on ainoa oikea tuomio kaikille lasun mielisairaaseen lapsikauppaan sotkeutuneille.
Ja sitten sä ihmettelet, miksi sua pelätään? Ota nyt järki käteen jumankauta. Sua pidetään psykopaattina ilmeisesti. Oletko sä sitä?
Ei minua pelkää kaiketi kuin ne jotka ilmiselvästikin satuttaa minun ja tuhansien muiden ihmisten lapsia.
Edes lapset ei pelkää, päinvastoin haluavat vain kotiin, eroon kaikenlaisista kalsarinhaistelijoista.
Mutta jostain syystä eräät pelkää, vaikka ovat vain omien sanojensa mukaan toimineet hyvin ja oikein.
Ei pidä paikkaansa. Sinun aggressiivisuus on sillä tasolla, että se pelottaa jopa minua, joka olen samaa mieltä asioista kanssasi, ja tiedän itse miltä tuntui kantaa huolta sekä jaksamisestaan että siitä, miten sitten jaksaa jos joku menee tekemään lasun. Olen itsekin puolustautuessani aggressiivinen, mutta tiedän aika paljon siitä, miten ihmisten päättelyketjut menevät.
Älä vahvista enää muiden huolestuneisuutta siitä, voiko lasten antaa olla tekemisissä kanssasi. Sekin kun on teoriassa ainakin mahdollista, että lapsiinkin aggressiosi vaikuttaa, vaikka he eivät sinua pelkäisikään suoraan, ja että se myös ruokkisi heidän hätätilatulkintaansa ja sitä kautta itsetuhoisuutta. Ja minä siis uskon, etteivät lapsesi oikeasti pelkää sinua, mutta toinenkin tulkinta on mahdollinen.
Sulla ei ole oikein mitään muutakaan vaihtoehtoa kuin rauhoittuminen, jos haluat auttaa lapsiasi. Ymmärrä se, että vaikka virkaväki teidän välissänne tekisi virheitä ja typeryyksiä miten paljon, he saattavat silti ihan aidosti uskoa tehneensä kaiken oikein. Eiväthän he muuten kestäisi työtään. Vaikka olisi jotain sadismiakin, sekin yleensä tähtää nimenomaan siihen, että asiat yritetään pakottaa menemään oikein vaikka se ei olisi mahdollistakaan. Jos sä olet aggressiivinen niille, tosi harva pystyy silloin sua auttamaan siitä huolimatta.
Agressiivisuus lisääntyy mitä enempi on meitä toisistamme eristetty.
Alkuunhan lapset kävi joka viikonloppu kotona.
Sitten joka toinen.
Sitten joka kolmas eli kerran kuukaudessa, tämä siksi että lasten pitää muka saada asettua minun aikani kustannuksella uuteen paikkaan.
Sitten sain nähdä lapsia enää muutaman tunnin kuukaudessa, sitten pari, nyt en ollenkaan, en saa edes soittaa heidän kanssaan.
Lapsillani ei ollut minkäänlaisia oireita ennen kuin kalsarinhaistelijat jo kohta 2 vuotta sitten tuli ja hajotti perheemme vailla minkäänlaista laillisesti pätevää perustetta.
Ei ole enää jäljellä kuin viha ja kosto.
Onneksi on lapset suojeltu tuollaiselta raivopäältä. Sinä olet se ongelma, ei lasu. Lapsia käy sääliksi.
Vierailija kirjoitti:
Exä (lapseni isä) teki valheellisen lastensuojeluilmoituksen minusta ja miehestäni. Oli tietenkin nimettömänä tehty mutta ex kännipäissään soitteli ja uhitteli ja paljasti vahingossa tehneensä ilmoituksen. Ilmoituksen sisältö oli siis se että minä ja nykyinen mieheni myymme ja käytämme huumeita.
Näytin kotiimme käynnille tulleille sossuille exän tekstarit (aivan sekopäisiä syytöksiä ja viesteistä paistoi sadan kilometrin päähän se että oli vaan helkkarin mustasukkainen ja siksi teki lasun). Olin itse töissä myyntijohtajana ja mieheni on toimitusjohtaja, ja jouduin säätämään että sain järjestymään työasiat niin että pääsin tapaamaan nuo sossut keskellä päivää. Mieheni ei ollut paikalla silloin vaan oli opetusministeriössä kiinni sen päivän työasioidensa vuoksi. Sossut eivät mitenkään hyväksyneet että mieheni ei ole paikalla, heille ei mennyt tajuntaan lainkaan se että mies ei noin vaan voinut häipyä ministeriöstä tapaamaan sosiaalityöntekijöitä. Me emme siis ulkoisesti (eikä kotimme) vaikuta millään tavalla narkomaaneilta vaan keski-ikäisiltä hyvin toimeentulevilta ihmisiltä.
Exä oli sitten soittanut sossuunkin kännissä ja uhkaillut heitä, mutta tämäkään ei saanut sossuja ymmärtämään että kyseessä on todellakin valheellinen lasu. Jouduimme mieheni kanssa molemmat huumetesteihin ja herrajumala mikä härdelli sekin oli! (kesken työpalaverin piti lähteä toiselle puolelle kaupunkia pissaamaan purkkiin).
Hulluinta oli ettei sossussa haluttu mitenkään uskoa ettemme ole huumeidenkäyttäjiä, vaikka ilmoituksen tehnyt ihminenkin sinne kännissä soitteli ja uhkaili ja normaalijärjellä varustettu ihminen olisi tajunnut että kyse on oikeasti aiheettomasta ilmoituksesta. Mieheni sieti tätä testeissä hyppyyttämistä aikansa, ilmoitti sitten että ei käytä tähän enempää aikaansa ja jos hänen osaltaan asiaa halutaan vielä tutkia, se tapahtuu asianajajan kanssa/välityksellä. Tähän loppui tämän ruotiminen ja vaikka oma turha vaiva harmitti, enemmän harmitti se että tuo aika mitä meihin käytettiiin, oli pois jonkun sellaisen lapsen auttamisesta jolla oli oikeasti hätä.
Painotan siis että olisin ymmärtänyt ja hyväksynyt että tätä tutkittiin ja veivattiin niin pitkään jos meissä, minussa tai miehessäni olisi ollut mitään viitteitäkään siihen suuhtaan että meillä voisi olla päihteidenkäyttöä. Lapsi oli silloin 10v ja oli kertonut sossuille ettei ole nähnyt äitiä tai isäpuolta edes humalassa koskaan, saati sitten aineissa.
Onpas melkoinen kokemus teillä. Mietin vain, mitä jos teidän tilalla olisikin ollut ihan tavallinen pariskunta, jolla on tavallisia lapsiperheen ongelmia jaksamisen kanssa, rahat vähissä eikä oikeasti varaa ottaa palkatonta vapaata töistä lasujuttujen takia, toinen vaikkapa työttömänä ja masentunut. Siis ihan tavallinen perhe, jonka jaksaminen ei ole huippua mutta pärjäillään ok. Mitenköhän vaikea heidän olisi todistaa lasulle, että syytökset ovat aiheettomia. Kävisikö kenties niin, että lasun aiheuttama ylimääräinen kuormitus ylittäisi perheen jaksamisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Exä (lapseni isä) teki valheellisen lastensuojeluilmoituksen minusta ja miehestäni. Oli tietenkin nimettömänä tehty mutta ex kännipäissään soitteli ja uhitteli ja paljasti vahingossa tehneensä ilmoituksen. Ilmoituksen sisältö oli siis se että minä ja nykyinen mieheni myymme ja käytämme huumeita.
Näytin kotiimme käynnille tulleille sossuille exän tekstarit (aivan sekopäisiä syytöksiä ja viesteistä paistoi sadan kilometrin päähän se että oli vaan helkkarin mustasukkainen ja siksi teki lasun). Olin itse töissä myyntijohtajana ja mieheni on toimitusjohtaja, ja jouduin säätämään että sain järjestymään työasiat niin että pääsin tapaamaan nuo sossut keskellä päivää. Mieheni ei ollut paikalla silloin vaan oli opetusministeriössä kiinni sen päivän työasioidensa vuoksi. Sossut eivät mitenkään hyväksyneet että mieheni ei ole paikalla, heille ei mennyt tajuntaan lainkaan se että mies ei noin vaan voinut häipyä ministeriöstä tapaamaan sosiaalityöntekijöitä. Me emme siis ulkoisesti (eikä kotimme) vaikuta millään tavalla narkomaaneilta vaan keski-ikäisiltä hyvin toimeentulevilta ihmisiltä.
Exä oli sitten soittanut sossuunkin kännissä ja uhkaillut heitä, mutta tämäkään ei saanut sossuja ymmärtämään että kyseessä on todellakin valheellinen lasu. Jouduimme mieheni kanssa molemmat huumetesteihin ja herrajumala mikä härdelli sekin oli! (kesken työpalaverin piti lähteä toiselle puolelle kaupunkia pissaamaan purkkiin).
Hulluinta oli ettei sossussa haluttu mitenkään uskoa ettemme ole huumeidenkäyttäjiä, vaikka ilmoituksen tehnyt ihminenkin sinne kännissä soitteli ja uhkaili ja normaalijärjellä varustettu ihminen olisi tajunnut että kyse on oikeasti aiheettomasta ilmoituksesta. Mieheni sieti tätä testeissä hyppyyttämistä aikansa, ilmoitti sitten että ei käytä tähän enempää aikaansa ja jos hänen osaltaan asiaa halutaan vielä tutkia, se tapahtuu asianajajan kanssa/välityksellä. Tähän loppui tämän ruotiminen ja vaikka oma turha vaiva harmitti, enemmän harmitti se että tuo aika mitä meihin käytettiiin, oli pois jonkun sellaisen lapsen auttamisesta jolla oli oikeasti hätä.
Painotan siis että olisin ymmärtänyt ja hyväksynyt että tätä tutkittiin ja veivattiin niin pitkään jos meissä, minussa tai miehessäni olisi ollut mitään viitteitäkään siihen suuhtaan että meillä voisi olla päihteidenkäyttöä. Lapsi oli silloin 10v ja oli kertonut sossuille ettei ole nähnyt äitiä tai isäpuolta edes humalassa koskaan, saati sitten aineissa.
Ei noita ilmoituksia tehdä aikuisista.
Ei pidä paikkaansa. Sinun aggressiivisuus on sillä tasolla, että se pelottaa jopa minua, joka olen samaa mieltä asioista kanssasi, ja tiedän itse miltä tuntui kantaa huolta sekä jaksamisestaan että siitä, miten sitten jaksaa jos joku menee tekemään lasun. Olen itsekin puolustautuessani aggressiivinen, mutta tiedän aika paljon siitä, miten ihmisten päättelyketjut menevät.
Älä vahvista enää muiden huolestuneisuutta siitä, voiko lasten antaa olla tekemisissä kanssasi. Sekin kun on teoriassa ainakin mahdollista, että lapsiinkin aggressiosi vaikuttaa, vaikka he eivät sinua pelkäisikään suoraan, ja että se myös ruokkisi heidän hätätilatulkintaansa ja sitä kautta itsetuhoisuutta. Ja minä siis uskon, etteivät lapsesi oikeasti pelkää sinua, mutta toinenkin tulkinta on mahdollinen.
Sulla ei ole oikein mitään muutakaan vaihtoehtoa kuin rauhoittuminen, jos haluat auttaa lapsiasi. Ymmärrä se, että vaikka virkaväki teidän välissänne tekisi virheitä ja typeryyksiä miten paljon, he saattavat silti ihan aidosti uskoa tehneensä kaiken oikein. Eiväthän he muuten kestäisi työtään. Vaikka olisi jotain sadismiakin, sekin yleensä tähtää nimenomaan siihen, että asiat yritetään pakottaa menemään oikein vaikka se ei olisi mahdollistakaan. Jos sä olet aggressiivinen niille, tosi harva pystyy silloin sua auttamaan siitä huolimatta.