Lue keskustelun säännöt.
On raskasta kadehtia puolta maailman ihmisistä
17.11.2016 |
Noin puolet maailman ihmisistä näyttää naisilta. Ärsyttää nähdä naisellisia naamoja joka paikassa. Haluaisin eristäytyä niin, ettei tarvitsisi kohdata sitä kamaluutta. Olen katkera, että niin moni saa olla naisen näköinen, vaikka he eivät ole ansainneet sitä yhtään minua enempää. He ovat vain onnekkaampia.
Tuntuu, että kehoni on täysin väärään suuntaan kehittynyt eikä mitään voi tehdä, jotta voisin muokata ulkonäköni naiselliseksi. Kun yritän laittaa meikkejä ja pukeutua naisellisemmin, koen näyttäväni transvestiitilta. Jos piilotan kehoni säkkimäisiin vaatteisiin, jotta voisin edes kuvitella kehoni naisellisemmaksi, näytänkin ulkomaailmalle vielä enemmän mieheltä, vaikka tuntisin itseni naisellisemmaksi siellä säkin sisällä, josta miehinen keho ei korostu yhtä paljon kuin naisellisemmissa ja tiukemmissa vaatteissa. Tämä on niin kokonaisvaltaista. Inhoan olla läsnä muiden silmissä, voin elää ainoastaan yksin, jotta ei tuntuisi niin kamalalta, mutta yksinkin tiedostan tämän koko ajan, vaikka kukaan ei olekaan näkemässä.
Ällöttää, että minut "tulkitaan" väärin. En allekirjoita ulkonäköäni. Muut näkevät mitä näkevät, enkä toi tehdä asialle yhtään mitään. Vaikka huutaisin kuinka että olen nainen, ulkonäköni huutaa vielä kovempaa, että en ole. Näyttäisin mieluummin vaikka noita-akalta tai muuten vain rumalta naiselta. En ehkä kuitenkaan niiltä maailman rumimmilta naisilta, koska vaikka näyttäisin naiselta, olisin silti liian oudon näköinen ja ruma eikä se tuijotus ja negatiivinen huomio olisi sen arvoista. Nyt minua ei onneksi huomata liikaa, yleensä. Voin tehdä kauppareissuni ja käydä vaikka kirjastossa suht rauhassa, mutta sen enempää en haluaisi itseäni näyttää. Inhottaa, että joudun edustamaan itseäni väärän kehon kautta ulkomaailmalle. Se on liikaa vaadittu. Jotkut luulevat ehkä vain laiskaksi, kun en voi mennä töihin, mutta oikeasti se on vain niin vastenmielistä, että vaikka olisin kuinka ahkera, niin en pystyisi (on muitakin syitä, kuten se että olen aika tyhmä käytännön asioissa, epävarma ja väsynyt).
En tiedä miten hyväksyisin sen, että minut nähdään aina teoistani tai itsestäni lähtöisin olevasta olemuksesta riippumatta jonain ihan toisena ihmisenä. En itsekään löydä itseäni täältä sisältä. Tiedän vain etten ole se peilissä oleva kuvotus, koska tunnen niin suurta ristiriitaa. Ihan hirveää, että muille tuo ulkonäköni on itsestäänselvyys eivätkä he tajua sitä ristiriitaiseksi vaan luulevat sen edustavan minua ihan oikein. Siksi muut eivät edes ymmärrä, että ulkonäköni on väärä ja ruma. Ihmiseksi en ehkä olisi niin hirveän ruma (vähän ruma, mutta siedettävän ruma), mutta naiseksi olen niin ruma, että en vain pysty hyväksymään tätä, vaikka kuinka yrittäisin, enkä vaan tiedä mitä tehdä ja miten voisin keskittyä elämässäni muihin asioihin antamatta tämän vaikuttaa kaikkeen.
Kommentit (50)
VierailijaOlet nainen, sinulla ei ole y-kromosomia ja sillä siisti.[/quote kirjoitti:
saattaa olla y, ei ole tutkittu, sanoi ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No katsoppa vaikka tuota Sarah Parker- jonesia tai prinssi Harryn uutta tyttöystävää niin kyllähän tosiasia on että todella miehekkään näköisiä ovat vaikka stailattu ja pitävät itseään ihan hyvinä naisina. Niinkuin ovatkin, samoin kuin todella monet muutkin vaikka Grace Jones Bondista!
Tee siitä ns poikamaisuudestasi hittijuttu ! Semmoinen voi olla hyvin kuuma!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä on biologinen sukupuolesi ap? Mitkä kromosomit sinulla on? Onko sinulla ollut syntymästäsi lähtien vagina yms? Aloitus on sekava. Sorry.
Biologinen sukupuoleni on nainen, mutta se ei valitettavasti riitä, koska ihmiset eivät tulkitse naiseuttani sen perusteella, mitä minulla on piilossa housuissani. Kehon muoto ja kasvot ratkaisevat.
On jopa vihjailtu, että minulla olisi miehen sukupuolielin... eli näytän ilmeisesti niin miehekkäältä, että minulle on vaikea kuvitella naisen elintä.
Okei, eli olet nainen, joka näyttää mieheltä. Aloituksen monimutkaisuus on minun mielestäni osoitus siitä, että tämä nykymaailman gender-ajattelu on sekoittanut käsitystäsi sukupuolesta. Olet nainen, sinulla ei ole y-kromosomia ja sillä siisti. Jätä muiden mahdolliset spekuloinnit sikseen. Kyllä minäkin näen harva se päivä ihmisiä, joista en osaa sanoa, ovatko naiseksi pukeutuneita miehiä tai päinvastoin, mutta en jää sitä miettimään. En usko että sinustakaan sitä jäädään miettimään sen kummemmin. Se on melko yleistä. Tee lapsi-testi! jos lapsi pitää sinua naisena, näytät oikeasti naiselta. :-)
No, eihän ongelma olekaan se, että ajattelevatko muut tästä ongelmasta mitään. Jos joku katsoo minua eikä näe ongelmaa, se tarkoittaa että hän olettaa minun näyttävän siltä miltä kuin kuuluukin. Se satuttaa, että muut eivät tajua että näytän väärältä.
Minulta on lapsi (joka minut pienestä pitäen tuntenut) kysynyt, että olenko tyttö vai poika. Se sattui, koska luulin että tämä lapsi edes olisi nähnyt "sieluuni", koska tulimme niin hyvin toimeen! Ehkä se oli siltä vain joku outo vitsi, en tiedä, mutta tuntui että taas muistutettiin tästä ongelmastani. Vaikka itse erehtyisin unohtamaan ulkopuoleni, muut näkevät silti jotain, mistä en olisi itse tietoinen, ja pitävät sitä tosiasiana. Valehtelisin itselleni, jos unohtaisin mitä muut näkevät minua katsoessaan.
Pronsessa Diana n isä toivoi myös poikaa ja identiteetin horjuvuuttahan se tuo. Ei hänenkään kroppa pojasta juuri poikennut ja oli silti maailman naisellisimmaksi ränkätty!
Vierailija kirjoitti:
No katsoppa vaikka tuota Sarah Parker- jonesia tai prinssi Harryn uutta tyttöystävää niin kyllähän tosiasia on että todella miehekkään näköisiä ovat vaikka stailattu ja pitävät itseään ihan hyvinä naisina. Niinkuin ovatkin, samoin kuin todella monet muutkin vaikka Grace Jones Bondista!
Tee siitä ns poikamaisuudestasi hittijuttu ! Semmoinen voi olla hyvin kuuma!
Mä en oo mikään hottis-miehekäs tai sellainen nainen, jolla on jotain muutamia miehekkäitä piirteitä mutta joka silti olisi pohjimmiltaan naisen näköinen. Mä yritän taistella joka päivä, että näkisin peilistä ees jotain naisellista, mutta kun sieltä ei vaan ilmesty mitään sellaista, vaikka pitäisi.
Jos tarkoitit Sarah Jessica Parkeria (onko hänellä uusi nimi?), niin hän on minuun verrattuna todella naisellisen näköinen, ei muutama piirre tee naisesta miehen näköistä. Ei hänen sukupuoltaan kukaan kyseenalaista, vaikka hänellä olisi jotain muutamia epänaisellisia kohtia.
Tarkoittamattasi vähättelit ja paljon.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pronsessa Diana n isä toivoi myös poikaa ja identiteetin horjuvuuttahan se tuo. Ei hänenkään kroppa pojasta juuri poikennut ja oli silti maailman naisellisimmaksi ränkätty!
Tää vertaus/rinnastus oli niin kaukaa. Olisin onnellinen, jos näyttäisin joltain prinsessa Dianalta. Turha tässä mun mitään selittää, jos ihmiset osaa kuvitella mistä tahansa kuvauksesta vain jonkun nätin julkkisnaisen, jolla on vain lievästi miehekkäitä piirteitä. (Mä en nää tossa Dianassa edes lieviä sellaisia.)
ap.
Vierailija kirjoitti:
No, eihän ongelma olekaan se, että ajattelevatko muut tästä ongelmasta mitään. Jos joku katsoo minua eikä näe ongelmaa, se tarkoittaa että hän olettaa minun näyttävän siltä miltä kuin kuuluukin. Se satuttaa, että muut eivät tajua että näytän väärältä.
Minulta on lapsi (joka minut pienestä pitäen tuntenut) kysynyt, että olenko tyttö vai poika. Se sattui, koska luulin että tämä lapsi edes olisi nähnyt "sieluuni", koska tulimme niin hyvin toimeen! Ehkä se oli siltä vain joku outo vitsi, en tiedä, mutta tuntui että taas muistutettiin tästä ongelmastani. Vaikka itse erehtyisin unohtamaan ulkopuoleni, muut näkevät silti jotain, mistä en olisi itse tietoinen, ja pitävät sitä tosiasiana. Valehtelisin itselleni, jos unohtaisin mitä muut näkevät minua katsoessaan.
Kehotan hakemaan asiantuntija-apua uudelleen. Me maallikot ei edelleenkään tajuta mistä ongelmassasi on kyse. Eli muiden mielestä mitään ongelmaa ei ole, mutta sinun mielestä sinua ei nähdä niin kuin haluaisit. ööh?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavalla sinä näytät väärältä , ap?
Vierailija kirjoitti:
Transsukupuolisia ei ole olemassa. Vain mielisairaita ;) Yksi monista keksityistä "ongelmista"
Vaikka en ole itse transsukupuolinen, niin tämä ajatustapa pistää vihaksi heidän puolestaan, koska itse osaan aavistaa miltä tuntuu olla väärässä kehossa ja nähdä valtava ristiriita, kun katsoo peilistä.
Miltä sinusta tuntuisi, jos ilman lupaasi kehosi vaihdettaisiin toiseen sukupuoleen? Etkä näkisi peilikuvassasi enää ainuttakaan kohtaa merkkinä omasta sukupuolestasi? Muut kohtelisivat sinua ulkopuolesi mukaan. Se olisi sinulle ihan ookoo ja huoletta mukautuisit tähän uuteen sukupuoleesi?
Tiesitkö, että jo kohdussa kehittyy mielen käsitys omasta sukupuolestaan? Joskus aivojen sukupuoli vain ei kehitykään siihen suuntaan, mihin ulkopuolinen sukupuoli kehittyi. Vaikka se sukupuoli on piiloissa jossain aivojen syövereissä, se on silti todellinen. Ja se on paljon pysyvämpi kuin ulkopuoli. Olisi siis typerää yrittää muokata sisäpuolta ulkopuolen sijaan.
Sinun kannattaisi lukea tästä aiheesta itsesi ja myös muiden vuoksi.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiseus tulee suurelta osin tavasta liikkua, ei niinkään staattisesta peilikuvasta. Jäykkänä kulkeminen tekee miehekkään näköiseksi.
Naisilla on enemmän ilmeitä, he koskevat useammin hiuksiaan jne. Mene esim. jonkun teatterialan osaajan oppiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohdituvatko nämä ajatukset lähinnä kehollisiin asioihin vai koetko, että naisen rooli ja tapa olla sopisi sinulle paremmin ja naisellinen keho sopisi yhteen noiden toiveiden kanssa? Olisiko parempi, jos ympäröivä yhteiskunta sallisi paremmin vapaammat sukupuoliroolit, jolloin omaa kehoa ei tarvitsisi vieroksua? Oletko kotoisin kovin ahdasmielisistä ja pienistä ympyröistä?
Kysyn ihan vaan mielenkiinnosta, koska olen törmännyt hieman samankaltaiseen ilmiöön: autismin kirjolla oma sukupuoli tuntuu usein vieraalta, mutta heidän kohdallaan sukupuolen vaihtaminen ei yleensä auta, koska uusikin sukupuoli tuntuu vieraalta. Olen keskustellut tästä kotona, siis perheenjäsen kyseessä.
Tässä naisasiassa ei ole minulle kysymys niinkään roolista, vaan siitä pidetäänkö minua ulkonäöllisesti naisena. En siis ole luonteeltani kovinkaan naisellinen enkä ajattele, että pitäisi olla. Mutta ajattelen, että minun "pitäisi" näyttää naiselta, koska haluan että minua pidetään naisena.
On naisia, jotka ovat luonteeltaan aika "miehekkäitä" tai sukupuolettomia ja jotka saattavat pitää aika epänaisellisia vaatteitakin, mutta silti heitä selkeästi pidetään naisena ihan pelkästään heidän ulkonäkönsä (ja äänen) vuoksi. He eivät siis itse mitenkään "lunasta" tätä naiseuttaan eikä heidän tarvitsekaan, koska heidän ulkonäkönsä riittää. En tiedä onko heillä edes oikeaa halua olla nainen, kuten minulla on, mutta haluaisin että voisin heidän tapaansa olla nainen ilman omia "ansioitani", eli niin että se tulisi vain ulkonäöstä, niin ettei minun pitäisi joutua todistelemaan naiseuttani muille vaan voisin olla vain oma itseni (tavallaan ehkä vain sukupuoleton olento jossain mielessä) ja se naiseus vain tulisi siinä mukana ja olisi niin itsestään selvää, etten voisi sitä piilottaa tai hävittää, vaikka käytökseni olisi sukupuoletonta tai jopa "miehekästä" joidenkin mielestä.
Sukupuoli on jotenkin mielestäni kai irrallaan rooleista ja luonteesta. Se että on sisäisesti nainen, tarkoittaa minulle sitä, että tuntee itsensä kodikkaaksi naisellisissa kehossa ja vieraaksi miehekkäässä kehossa. Eli se että vaikka sukupuoliroolit aikojen saatossa muuttuisivat tai katoaisivatkin, ei se tähän vaikuttaisi juurikaan.
En osaa sanoa olenko kotoisin ahdasmielisistä tai pienistä ympyröistä, tai en ehkä tiedä millaisia ympyröitä tarkoitat tällä. Ehkä jotenkin "tuomitsevista" ja epäkannustavista oloista olen, mutta tuo tuomitseminen ei liittynyt lapsuudessani sukupuoliasioihin. Isäni kyllä oli sellainen, että suosi poikalapsia enemmän ja minua ehkä vähän "hävetti" olla tyttö, mutta se ei varmastikaan liity tähän, koska jos liittyisi, niin luulisi vaikutuksen olevan päinvastainen (eli että mieluiten en haluaisi olla nainen).
No nyt sain kiinni, mistä olit kertomassa. Kiitos, oli aika tyhjentävää ja opin uutta.
Siihen en osaa oikein sanoa mitään, jos, niinkuin joissain viesteissä tuli ilmi, epäilet, että sukupuolessasi on ehkä tietämättäsi jotain epäselvyyttä tai poikkeavaa, kun en tiedä, miten sukupuolen voi selvittää. Siihen kai liittyy niin kromosomit kuin se, mitä rauhasia sieltä ihmisen sisältä löytyy. Mutta tuo mitä mainitsit jossain viestissä monirakkulaisuudesta voisi ehkä hyvinkin vaikuttaa siihen sisäiseen naisellisuuden tuntemukseen, tai siis sen puutteellisuuteen. Kai saat hoitoa siihen?
Mitä tulee muuten naisellisuuteen ja siihen, että naiselliseksi laittautuminen aiheuttaa kokemuksen vääränlaisuudesta, voisit ehkä miettiä, löytyisikö tyyli-idoleita ranskalaisista julkisuuden henkilöistä? Heikäläiset osaavat pukeutua naisellisesti pienipovisina, leukavina ja suoravartaloisinakin, se naisellisuus jotenkin tulee asun materiaaleista ja sen sisältämistä viesteistä. Tavallaan onnistuvat olemaan kauniita ruminakin.
-sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naiseus tulee suurelta osin tavasta liikkua, ei niinkään staattisesta peilikuvasta. Jäykkänä kulkeminen tekee miehekkään näköiseksi.
Naisilla on enemmän ilmeitä, he koskevat useammin hiuksiaan jne. Mene esim. jonkun teatterialan osaajan oppiin.
Minulle sanottiin, että kävelenkin kuin mies. Se oli outoa, koska itse en mihinkään sellaiseen pyrkinyt enkä tällaista tiedostanut, eli kai kehoni sittenkin jotenkin säätää puolestani tämän liikkumistavankin (ruumiinrakenne, kapea lantio?).
Voihan sitä kai jotenkin itse pyrkiä muuttamaan toki, mutta ärsyttää että ikään kuin itseni ulkopuolinen "taho" päättäisi puolestani mitä minusta muille näkyy, ja se päättää väärin ja päinvastoin kuin itse päättäisin ja mikä tuntuisi oikealta.
Ääneäni ei sentään ole miehekkääksi sanottu, mutta joskus ääneni muuttuu itsestään tosi matalaksi/möreäksi enkä tajua miksi. Se olisi hassu juttu, ellen liittäisi sitä tähän isompaan "miehisyysongelmaan".
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, eihän ongelma olekaan se, että ajattelevatko muut tästä ongelmasta mitään. Jos joku katsoo minua eikä näe ongelmaa, se tarkoittaa että hän olettaa minun näyttävän siltä miltä kuin kuuluukin. Se satuttaa, että muut eivät tajua että näytän väärältä.
Minulta on lapsi (joka minut pienestä pitäen tuntenut) kysynyt, että olenko tyttö vai poika. Se sattui, koska luulin että tämä lapsi edes olisi nähnyt "sieluuni", koska tulimme niin hyvin toimeen! Ehkä se oli siltä vain joku outo vitsi, en tiedä, mutta tuntui että taas muistutettiin tästä ongelmastani. Vaikka itse erehtyisin unohtamaan ulkopuoleni, muut näkevät silti jotain, mistä en olisi itse tietoinen, ja pitävät sitä tosiasiana. Valehtelisin itselleni, jos unohtaisin mitä muut näkevät minua katsoessaan.
Kehotan hakemaan asiantuntija-apua uudelleen. Me maallikot ei edelleenkään tajuta mistä ongelmassasi on kyse. Eli muiden mielestä mitään ongelmaa ei ole, mutta sinun mielestä sinua ei nähdä niin kuin haluaisit. ööh?
Onko mielestäsi kyse jostain pikkukiukuttelusta, jos muut näkevät eri sukupuolena kuin olet? Ehkä tietävät oikean sukupuolesi (nimesi ja pukeutumisesi perusteella), mutta jos pääsevät tarpeeksi tuttavalliseksi, huomauttelevat miten miehekkäältä näytät, testaavat onko sinulla munat tms. Eivät siis usko, että olet ihan oikeasti sitä omaa sukupuoltasi "kaikin puolin".
Eikö tällainen haittaisi itseäsi? Ihan uteliaisuuttakin haluaisin tietää, että ovatko muut ihmiset omaa sukupuoltaan kohtaan niin välinpitämättömiä, ettei heitä haittaisi, jos muut eivät tunnustaisi heidän sukupuoltaan vaan olisivat koko ajan epäilemässä tai ihmettelemässä, miten "epä"- kyseistä sukupuolta olet keholtasi.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
32 lisää vielä, kun tuli mieleen: Googleta kuvahaulla Tracey Thorn ja Sarah Connolly (brittilaulajia). Heillä on tosi kivat tyylit.
Vierailija kirjoitti:
32 lisää vielä, kun tuli mieleen: Googleta kuvahaulla Tracey Thorn ja Sarah Connolly (brittilaulajia). Heillä on tosi kivat tyylit.
Ja suloisen naiselliset kasvot. Tracey on söpö, hänellä on siro leuka. Sarah aika tavallisen näköinen, häntä voisi ehkä sanoa komeaksi naiseksi, muttei missään tapauksessa miehen näköiseksi, vaikka hänellä on vähän jykevyyttä. Kun kuitenkin esim. iho on tuollaista (vähän ryppyistä) "silkkiä", jotenkin se naiseus vaan huokuu tuosta ulkonäöstä, se pieni jykevyys on vain lisämauste, joka ei muuta kokonaisuutta liikaa pois naisen ulkonäöstä. Nuo molemmat painii ihan eri sarjassa kuin minä. Traceystä tulevat miehekkyysvibat johtuvat enemmän hänen tyylistään kuin kasvoista/kehosta, ei tulisi mieleenkään epäillä, että hän olisikin oikeasti mies (ja vihjailla, että onko hänellä munat). Hän näyttää selvästi naiselta, vaikka hiukset ovat lyhyet, minun naamallani se ei onnistuisi.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Mene kauneusleikkaukseen?
Tällainen olisi tietysti toiveissa, ulkonäköni on niin kokonaisvaltaisesti pielessä, että en tiedä mistä aloittaisin, ehkä leuasta, koska sillä on kai suurin vaikutus koko kasvojenmuotoon.
Töihin kun vain pystyisi menemään sitä rahaa tienaamaan, mutta kuvottaa liikaa (plus muut luonneviat, jotka estää, en ole yhtä vahva ja jaksava kuin normaalit ihmiset). Kunpa en olisi muiden ongelmien lisäksi niin ujo ja negatiivinen. En ole sellainen taistelijaluonne. Sellainen ihminen selviäisi tästä tilanteesta jotenkin ja taistelisi tiensä kohti päämäärää (kauneusleikkauksia).
Täytyy myöntää, että pelottaa että minusta tulisi vain epäluonnollisen ja oudon näköinen, joten ei nuo leikkauksetkaan ole mikään täydellinen pelastus, joka itsestäänselvästi korjaisi kaiken. Voi käydä vain päinvastoin, ja se huolettaa. Siksi tämä tuntuu niin toivottomalta, kun mitään takuuvarmaa ratkaisua ei ole.
ap.
Ok kävelet miehekkäästi ja näytät toisten palautteen mukaan mieheltä mikä on niinkuin vahvin pelkosikin?
Niin onkin sillä sinussa oleva nainen kapinoin juuri tuota vastaan jota isä sinulle syötti: Minä EN OLE POIKA!!!
Tiedostamattomalla tasolla sinä imit poikamaisia otteita koska ne miellyttivät kyllä sitä isääsi - muttei aivan oikein sinua itseäsi!
Näin tuleekin olla! Kapinoi vain näytä jumalauta että ole nainen ja SINÄ ITSE MÄÄRITTELET SEN KUKA OLET !
Voin sanoa että kovin moni muukin kokee painetta ettei häntä kohdata hönenä tidellisena itsenään , et vain sinä! Sinä olet isäsi takia herkistynyt peilaamaan nyt muita tätä nimenomaista asiaasi - joku muu jotain asiaa josta vaikka sisar jatkuvasti huomautteli!
Ota vaan identiteettisi kokonaan haltuusi ! Se on sinun ja vain sinun!!!
Vierailija kirjoitti:
Ok kävelet miehekkäästi ja näytät toisten palautteen mukaan mieheltä mikä on niinkuin vahvin pelkosikin?
Niin onkin sillä sinussa oleva nainen kapinoin juuri tuota vastaan jota isä sinulle syötti: Minä EN OLE POIKA!!!
Tiedostamattomalla tasolla sinä imit poikamaisia otteita koska ne miellyttivät kyllä sitä isääsi - muttei aivan oikein sinua itseäsi!
Näin tuleekin olla! Kapinoi vain näytä jumalauta että ole nainen ja SINÄ ITSE MÄÄRITTELET SEN KUKA OLET !
Voin sanoa että kovin moni muukin kokee painetta ettei häntä kohdata hönenä tidellisena itsenään , et vain sinä! Sinä olet isäsi takia herkistynyt peilaamaan nyt muita tätä nimenomaista asiaasi - joku muu jotain asiaa josta vaikka sisar jatkuvasti huomautteli!
Ota vaan identiteettisi kokonaan haltuusi ! Se on sinun ja vain sinun!!!
Arvioisin että sinä imit niinkuin poikamaisen suojakuoren sillä jokainen haluaa isältä hyväksyntää!
mutta nyt on aika sinun hyväksyä itsesi eikä sitä kysellä enää isältä!
Isäsi vaikuttaa vahvalta ja siksi ehkä olet niinkuin alakynnessä yhä etkä mikään taistelija!
Oikeastaan et muuten vieläkään tiedä kuka ja millainen olet eikä tiedä isäsikään! Isälle asia ei vaan nyt enää kuulu eli sinun taytyy voimistua haluamaan asioita ihan itse!
Se on eteenpäinmenon paikka! Vähennäpä isän ajattelua ja hakeudu seuraan jotenkin jossa tämä sukupuolikysymys on täysin toisarvoinen!
Nikähän sellainen voisi olla? Jokin harraste jossa on sikasama miten liikut tai oletko tyttö tai poika!
Sitten kun se lakkaa vaikuttamasta vahvista vaan naisellisia kujeitasi! Yllätä se ukko:)!
Transsukupuolisia ei ole olemassa. Vain mielisairaita ;) Yksi monista keksityistä "ongelmista"