Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten selvitä arjesta, kun "kaikki kaatuu niskaan"?
pienen tytön äiti
17.11.2016 |
En tiedä onko järkevää kirjoittaa tänne, toivon, että harkitset sanomisiasi hetken, etkä tule lyömään löytyä. Kiitos.
Minulla on 7,5kk vanha tytär, rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta. Mutta samalla hän saa minut repimään hiuksia päästäni. Hän on vaativa, huonouninen, herkkä, tutiton tissiriippuvainen lapsi. Unet huononivat kun hän täytti 3kk, ja siitä asti elämä on ollut yhtä taistelua. Alkuun taistelin tutin kanssa, tyttö ei sitä huolinut ja minä soimasin itseäni tutittomuudesta sekä tutin tyrkyttämisestä. En saanut häntä nukkumaan kuin rinnalla, unet olivat puolen tunnin pätkiä. Öisin hän nukkui suht hyvin, heräsi syömään ja jatkoi uniaan.
Nykyään hän nukkuu päivisin melko hyvin, mutta tilanne on kääntynyt siihen, että yöt huudetaan ja heräillään ja roikutaan tissillä. Olen ihan loppu jatkuvaan valvomiseen ja taisteluun tytön kanssa. Mies ei ota ilmeisesti ongelmia tosissaan, tai sitten sulkee ne mielestään. Hän ei pysty ilmeisesti ymmärtämään, että tähän olotilaan ei enää auta, jos hän ottaa tytön kerran kuussa mukaansa jonnekkin. Meillä on jatkuvia riitoja, roikutaan eron partaalla. Viime yönä riideltiin taas, ajoin miehen sohvalle nukkumaan.
Lisäksi meillä on kaksi koiraa, jotka stressaavat myös tilanteesta. Tänään havahduin todella, kun tyttö itki lattialla, minä itkin vieressä ja molemmat koirat istuivat vieressä hädissään häntä koipien välissä. Siinä tajusin, että asiat ovat oikeasti huonosti. Minä itkeskelen ja raivoan miehelle, lapselle ja koirille. Varasin ajan perheneuvolaan, jonne onneksi päästään jo ensi viikolla, josko mies siellä tajuaisi asioiden laidan. Kyllä hän on ymmärtävinään, muttei kuitenkaan ymmärrä tarpeeksi, jotta pystyisi jättämään omat menonsa todella taka-alalle ja keskittymään perheeseen. Hänellä on meidän kannaltamme hyödyllisiä ja tarpeellisia menoja, joten on vaikeaa häntä kieltää menemästäkään. Tähän yhdistettynä pitkä työmatka, niin ollaan tytön kanssa paljon kahdestaan.
Minulla on taipumusta kaamosmasennukseen/väsymykseen, ja tilanne on nyt pahentunut pimeyden myötä. Tuntuu, että mitään valoa tulevaisuudessa ei ole. Vaikka toki elämä näyttää hetkittäin valoisalta, kun tytön kanssa nauretaan ja hassutellaan, myös väsymys vyöryy yli hetkessä, kun hän itkee ja taistelee vastaan.
Miten tästä ylöspäin?
Kommentit (78)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millainen on päivärytminne? Mitä kaikkea teet päivän aikana? Milloin sinulla on omaa aikaa ja mitä voit silloin tehdä?
Haluatko jatkaa imetystä?
Mitä ovat ne teidän kannaltanne hyödylliset ja tarpeelliset menot, joita miehelläsi on? Ovatko ne oikesti tärkeämpiä kuin teidän hyvinvointinne juuri nyt?
Onko mies vastannut koskaan yöheräämisien hoitamisesta?
Kuka aikuinen tukee sinua arjessa? Keiltä muilta voisit saada tukea?
Päivärytmi on melko tarkka, noin puoli 8 tyttö herää, jolloin lähdetään aamutoimiin. Klo 10 syödään "aamupuuro", jonka jälkeen päiväunet 10.30-13. Tässä välissä siivoan kotia ja istahdan hetkeksi käsityön pariin. Kun tyttö herää, on välipalan aika, sitten leikitään, ulkoillaan ja hoidetaan kaikenlaisia tehtäviä asioita, kunnes hän menee ennen neljää torkuille. Hän nukkuu noin puoli tuntia, jona aikana valmistelen päivällistä. Mies tulee aamuvuorosta kotiin neljän jälkeen ja tytön herättyä syödään. Ruuan jälkeen monesti levitän pyykkejä tms, ja mies viihdyttää vauvaa, kunnes lähtee menoihinsa. Kahdeksalta aloitellaan iltatoimia ja yhdeksältä tyttö on sängyssä. Iltavuoroviikolla minulle jää tämän jälkeen vielä koirien ruokkiminen, iltapalan siivous ym, jonka jälkeen pääsen itse nukkumaan.
"Omaa aikaa" on säännöllisesti sunnuntaisin, joskus myös viikolla, jolloin mies on kotona. Teen mielelläni käsitöitä tuolloin, mutta koska olen kotona, usein käy niin, että viihdytän lasta kun mies laittaa esimerkiksi ruokaa.
Haluan jatkaa imetystä. Miehen menoihin kuuluu tällä hetkellä metsästys, josta tietysti saamme lihaa talveksi, hyödyllistä kyllä, mutta minun mielestäni voisi tässä tilanteessa jättää vähemmälle.
Tyttö ei ole koskaan suostunut syömään pullosta, joten minä olen aina hoitanut heräämiset.
Minulla on saman ikäisten vauvojen äitejä ystävinä, joilta saan vertaistukea. Oma äitini tukee minua myös, mutta konkreettista apua on tarjolla kovin vähän, sillä esimerkiksi äitini on itsekin vielä työelämässä ja nuorin siskoni on vasta teini-ikäinen.
Tuosta selvitään miehen, ystävien, sukulaisten ja viranomaisten tuella. Yksin ei. Luovu yksin selviämisen pakkomielteestä. Värvää apujoukkoja. Se on ainoa keino.
Miehen metsästys on keino välttää olemasta kotona rasittavan vauvan ja hermoheikon vaimon kanssa. Eli vastuunpakoilua. Suojele ap itseäsi, ota lomaa, lähde vaikka iltamenoihin ja mies hoitaa sillä aikaa lapsen. Asutte maalla, joten iltamenoja on vaikea järjestää, mutta keksi jotain silti.
Ei lapsenteko tarkoita että äidistä tulee hullu ja isä humputtelee metsällä kavereiden kanssa. Isän on aika ottaa nyt vastuuta.
"Tässä välissä siivoan kotia"
Jätä siivous hetkeksi! Katso esim leffaa ym. kun vauva nukkuu tai joskus jopa hän sylissä! Otat vauvan paljaalle rinnalle ja hän saa imeä tissiä kun haluaa ym. Tuskin teillä nyt koneellisia pyykkiä tulee joka päivä? Vauva, sinä ja koirien perustarpeet nyt etusijalle.
Nokkamuki?
Hätäkahvit (facebook), imetyksen tuki (facebook)? Perheneuvola todella hyvä asia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saisitko nukuttua päiväunet samaan aikaan kun tyttösikin nukkuu? Se voisi vähän auttaa univajeessa, itselläni auttoi ainakin.
Alkakaa harjoitella nokkamukin käyttöä, siitä voi tarjota myös rintamaitoa. On ihan tavallista, että opetteluun menee monta viikkoa, eikä sitä tosiaan kannata aloittaa sillä hetkellä kun lapsella on raivoava nälkä. Muun ruuan ohessa voi tarjota nokkamukista huikkaa.
Alkakaa jakaa vapaa-aikaa tasaisemmin. Ruuanlaitto, pyykkien hoitaminen tai kaupassa käyminen ilman lasta eivät välttämättä ole kovin virkistävää vapaa-aikaa. Jos sinulla on päävastuu lapsen hoidosta, niin aistisi ovat luultavasti virittyneet lapsen taajudeelle myös silloin, kun miehesi on kotona ja periaatteessa vastaa lapsen hoidosta sillä aikaa kun sinä teet jotain muuta. Voi itse asiassa olla kahta raskaampaa esim. laittaa ruokaa, jos samalla on koko ajan kuulostelee että miten lapsella menee. Parasta on jos pääsee mieluiten joka päivä edes hetkeksi pois kotoa ilman lasta tai saa olla kotona ihan yksinään, ilman ketään. Lisäksi jaksamista tukee hauskanpito kavereiden kanssa (siksi se miehesikin sinne metsälle karkaa), joten saisitteko äitiporukalla esim. säännöllisiä saunailtoja tai muuta kivaa aikaan?
Perheneuvola on hyvä veto, siellä pääsette juttelemaan ja pohtimaan mikä teitä auttaisi. Jos mielialasi meinaa laskea kaamosaikaan ja lisäksi joudut heräilemään öisin, olet luultavasti aika nopeasti aivan kuitti. Kysy mahdollisuutta kunnan kotipalveluun, eli siihen että saisitte välillä jonkun teille hoitamaan lasta ja ehkä myös juttelemaan kanssasi siitä millainen olo sinulla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kuopus 7kk ja alusta asti erittäin huono nukkumaan. Hän ei käytät tuttia eikä pulloa, joten olen hänessä kiinni 24/7. Nyt kiinteiden aloittamisen myötä pystyn jo tunnin tai puolitoista olemaan pois kotoa joskin näitä tilaisuuksia on erittäin harvoin. Käyn kerran viikossa 45min jumpassa. Tuttia vauva ei ole ikinä huolinut eikä myöskään pulloa. Muut lapset aikoinaan huolineet kyllä.
Olen niin puhki öistä, että päivällä kun esikoinen koulussa ja keskimmäinen ja vauva päiväunilla pyhitän ajan itselleni. Luen kirjaa, katson leffaa, torkun.. ilman tätä henkireikää olisin jo mielisairaalassa. Muista, että tämä on vain vaihe. Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan. Unohda ne siivoukset kun vauva nukkuu, ota silloin oma aikasi. Aloita harrastus, minäkin käyn jumpassa vaan siksi, että saan hetken olla pois kotoa.
Missä asut?
Miksi sen imetyksen takia pitää olla niin ehdoton jos se ajaa tuollaiseen ahdinkoon? Vauva on jo siinä iässä että syö myös muuta kuin äidinmaitoa. Isä voisi syöttää puuron ja nokkamukista vettä päälle (jos olisi kotona). Sano sille ukollesi että kotonakin on oltava.
T: 3n lapsen isä joka on yösyöttänyt tuttipullosta kaikki lapset jotta äiti sai nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut muita vastauksia, mutta oma neuvoni on että varaat ajan hyvälle yksityiselle lasten(allergia)lääkärille. Ei ole normaalia että vauva itkee tai valvoo yöllä yli kolmekuisena.
Älä eroa miehestäsi, olet vain totaalisen väsynyt.
Terv. kolmen allergisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapseni oli juuri tuollainen, nukkui ekan täyden yön 5,5-vuotiaana. Mistään ei saanut mitään apua eikä tukea.
Ikävä kyllä en osaa auttaa, lapseni on nyt 12v ja nukkuu mutta itse olen nukkunut täyden yön viimeksi häntä odottaessani, en siis osaa enää nukkua. Juuri tänään itkin unettomuuttani. Voimia snulle, pitkä tie edessä eikä helppo sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Tuosta selvitään miehen, ystävien, sukulaisten ja viranomaisten tuella. Yksin ei. Luovu yksin selviämisen pakkomielteestä. Värvää apujoukkoja. Se on ainoa keino.
Totta, mutta minä, joka olen aina iloinnut suuresta suvusta ja läheisistä väleistä, olenkin saanut huomata olevani melko yksin. Äidillä ei ole aikaa auttaa, ja muilta apua ei muuten vaan heru. :(
Vierailija kirjoitti:
Miehen metsästys on keino välttää olemasta kotona rasittavan vauvan ja hermoheikon vaimon kanssa. Eli vastuunpakoilua. Suojele ap itseäsi, ota lomaa, lähde vaikka iltamenoihin ja mies hoitaa sillä aikaa lapsen. Asutte maalla, joten iltamenoja on vaikea järjestää, mutta keksi jotain silti.
Ei lapsenteko tarkoita että äidistä tulee hullu ja isä humputtelee metsällä kavereiden kanssa. Isän on aika ottaa nyt vastuuta.
Kyllä, mies on huono kohtaamaan ongelmia, ja ihan taatusti pakenee arkea sinne samperin kyttäyskoppiinsa. Ja toinen kyllä, iltamenoja on hankala järjestää, kun mieluiten tosiaan harrastaisin kotona, mutta sekään ei tunnu onnistuvan. :( Pitänee varmaan lukittautua makuuhuoneeseen neulomaan.
Vierailija kirjoitti:
"Tässä välissä siivoan kotia"
Jätä siivous hetkeksi! Katso esim leffaa ym. kun vauva nukkuu tai joskus jopa hän sylissä! Otat vauvan paljaalle rinnalle ja hän saa imeä tissiä kun haluaa ym. Tuskin teillä nyt koneellisia pyykkiä tulee joka päivä? Vauva, sinä ja koirien perustarpeet nyt etusijalle.
Nokkamuki?
Hätäkahvit (facebook), imetyksen tuki (facebook)? Perheneuvola todella hyvä asia!
Kestovaippojen myötä pyykkiä kyllä tulee reilusti, mutta tämä on oma valintani, ja siitä en valita. :) Pyykinpesu on tässä kohtaa hommista leppoisin. Nokkamukista vauva on tosiaan oppinut juomaan, joten uskallankin hänet jo jättää hoitoon hetkeksi, ja kiinteitäkin menee, eli teoriassa voisinkin poistua paikalta. Kysymys kuuluu, että minne.
Vierailija kirjoitti:
Alkakaa harjoitella nokkamukin käyttöä, siitä voi tarjota myös rintamaitoa. On ihan tavallista, että opetteluun menee monta viikkoa, eikä sitä tosiaan kannata aloittaa sillä hetkellä kun lapsella on raivoava nälkä. Muun ruuan ohessa voi tarjota nokkamukista huikkaa.
Alkakaa jakaa vapaa-aikaa tasaisemmin. Ruuanlaitto, pyykkien hoitaminen tai kaupassa käyminen ilman lasta eivät välttämättä ole kovin virkistävää vapaa-aikaa. Jos sinulla on päävastuu lapsen hoidosta, niin aistisi ovat luultavasti virittyneet lapsen taajudeelle myös silloin, kun miehesi on kotona ja periaatteessa vastaa lapsen hoidosta sillä aikaa kun sinä teet jotain muuta. Voi itse asiassa olla kahta raskaampaa esim. laittaa ruokaa, jos samalla on koko ajan kuulostelee että miten lapsella menee. Parasta on jos pääsee mieluiten joka päivä edes hetkeksi pois kotoa ilman lasta tai saa olla kotona ihan yksinään, ilman ketään. Lisäksi jaksamista tukee hauskanpito kavereiden kanssa (siksi se miehesikin sinne metsälle karkaa), joten saisitteko äitiporukalla esim. säännöllisiä saunailtoja tai muuta kivaa aikaan?
Perheneuvola on hyvä veto, siellä pääsette juttelemaan ja pohtimaan mikä teitä auttaisi. Jos mielialasi meinaa laskea kaamosaikaan ja lisäksi joudut heräilemään öisin, olet luultavasti aika nopeasti aivan kuitti. Kysy mahdollisuutta kunnan kotipalveluun, eli siihen että saisitte välillä jonkun teille hoitamaan lasta ja ehkä myös juttelemaan kanssasi siitä millainen olo sinulla on.
Nokkamuki tosiaan sujuukin jo, joten pääsen välillä pakenemaan paikalta. Kirjoitit ihan asiaa, vaikka tässä tilanteessa yksin ruokakaupassa käyminenkin on ihan luksusta. Maalla kun asutaan, mies hoitaa suurimman osan asioista työmatkan varrella, eikä minulla näinollen ole asiaa lähteä minnekkään yksinään. Joten mieshän voi lähteä harrastuksiin, kun minulla ei ole menoja. -.- Perheneuvolalta odotan tosiaan minäkin paljon, onneksi saatiin aika nopeasti jo ensi viikolle!
Vierailija kirjoitti:
Minulla kuopus 7kk ja alusta asti erittäin huono nukkumaan. Hän ei käytät tuttia eikä pulloa, joten olen hänessä kiinni 24/7. Nyt kiinteiden aloittamisen myötä pystyn jo tunnin tai puolitoista olemaan pois kotoa joskin näitä tilaisuuksia on erittäin harvoin. Käyn kerran viikossa 45min jumpassa. Tuttia vauva ei ole ikinä huolinut eikä myöskään pulloa. Muut lapset aikoinaan huolineet kyllä.
Olen niin puhki öistä, että päivällä kun esikoinen koulussa ja keskimmäinen ja vauva päiväunilla pyhitän ajan itselleni. Luen kirjaa, katson leffaa, torkun.. ilman tätä henkireikää olisin jo mielisairaalassa. Muista, että tämä on vain vaihe. Vauva kasvaa ja kehittyy koko ajan. Unohda ne siivoukset kun vauva nukkuu, ota silloin oma aikasi. Aloita harrastus, minäkin käyn jumpassa vaan siksi, että saan hetken olla pois kotoa.Missä asut?
Kuulostaa tutulta! Pitää kyllä ottaa enemmän aikaa itselle. Nytkin vauva on kerrankin hoidossa, ja minä laitan ruokaa. :( Pitäisi vaan istua ja katsella telkkaria. Satakunnassa asun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa niin tutulta. Hyvä että olet hakenut apua. Minulla myös kuopus valvotti kaksi ensimmäistä vuottaan. En ymmärrä miten selvisin ja näin jälkeenpäin tajuan että olisi pitänyt hakea apua/ pyytää sukulaisia auttamaan jne. minulla oli silloin myös 3v.esikoinen kotona ja vauvavuodesta ei ole paljoa jäänyt asioita mieleen. Hyvä että sinulla on muutama tunti kuitenkin lepoaikaa päivässä. Yritä silloin tehdä sitä miltä tuntuu ei sitä mitä on pakko. Jokainen päivä on askel eteenpäin. Minua helpotti myös ajatus kamalan yön jälkeen, että se yö on menneisyyttä, se ei koskaan enää palaa. Pikkuhiljaa asiat helpottuvat. Jaksamista!
Satakunnassa on hyvinkin erilaisia äiti-vauva juttuja (joista voisi tutustua uusiin aikuisiin), tietty en nyt tiedä esim. Kokemäen perämetsän tilannetta.. :) Auto käytössä?
Yhden lapsen äiti jonka lapsi valvottaa öisin ei istahda tekemään käsitöitä ja voi jättää kodin siivoamisenkin vähemmälle lapsen päiväunien aikaan. Kun lapsi nukkuu, nukkuu äitikin.
Nyt vaan yksi päivä kerrallaan. Älä vaadi itseltäsi liikoja äläkä vertaa itseäsi muihin äiteihin tai johonkin muuhun äiti-ideaaliin. Keskity tekemään nyt sellaisia asioita, joista oikeasti nautit ja saat voimaa. Anna kotitöiden olla, niitä ehtii tehdä sitten joskus kun on oikeasti aikaa! Ja laita se isä hoitamaan lasta, sinulla on nyt raskasta ja tarvitset kaiken tuen. Mies ehtii juosta metsissä myöhemminkin.
Halaus.
Miksi sen imetyksen takia pitää olla niin ehdoton jos se ajaa tuollaiseen ahdinkoon? Vauva on jo siinä iässä että syö myös muuta kuin äidinmaitoa. Isä voisi syöttää puuron ja nokkamukista vettä päälle (jos olisi kotona). Sano sille ukollesi että kotonakin on oltava.
T: 3n lapsen isä joka on yösyöttänyt tuttipullosta kaikki lapset jotta äiti sai nukkua
Kyllähän vauva puuroa syö, sormiruokailijana vielä ihan itse. :) Imetyksestä en halua luopua, koska en nyt varsinaisesti näe sitä ongelmien syynä. Sama kai se on, mistä vauva maitonsa saa, jos hän sitä herää haluamaan. reilu 7kk vanhan kuitenkin pitäisi maitonsa juoda pääosin päivällä, nyt hänellä on aamulla/aamupäivällä pitkä jakso, kun maito ei edes maistu, kun koko yön on syönyt.
Paikkakunta?
Satakunta, tarkemmin en täällä halua kertoa.
En lukenut muita vastauksia, mutta oma neuvoni on että varaat ajan hyvälle yksityiselle lasten(allergia)lääkärille. Ei ole normaalia että vauva itkee tai valvoo yöllä yli kolmekuisena.
Älä eroa miehestäsi, olet vain totaalisen väsynyt.
Terv. kolmen allergisen äiti
Voiko allergia tosiaan oireilla tällä tavalla? On vauva kuitenkin hyväntuulinenkin päivisin, ja yölläkin nukkuu vieressä hyvin.
Luin jostain, pikkulapsiaikana ei pidä erota, ja tätä olen päässäni nyt hokenut, että kyllä vielä helpottaa.
Mun lapseni oli juuri tuollainen, nukkui ekan täyden yön 5,5-vuotiaana. Mistään ei saanut mitään apua eikä tukea.
Ikävä kyllä en osaa auttaa, lapseni on nyt 12v ja nukkuu mutta itse olen nukkunut täyden yön viimeksi häntä odottaessani, en siis osaa enää nukkua. Juuri tänään itkin unettomuuttani. Voimia snulle, pitkä tie edessä eikä helppo sellainen.
Voimia sinullekkin. <3
Kuulostaa niin tutulta. Hyvä että olet hakenut apua. Minulla myös kuopus valvotti kaksi ensimmäistä vuottaan. En ymmärrä miten selvisin ja näin jälkeenpäin tajuan että olisi pitänyt hakea apua/ pyytää sukulaisia auttamaan jne. minulla oli silloin myös 3v.esikoinen kotona ja vauvavuodesta ei ole paljoa jäänyt asioita mieleen. Hyvä että sinulla on muutama tunti kuitenkin lepoaikaa päivässä. Yritä silloin tehdä sitä miltä tuntuu ei sitä mitä on pakko. Jokainen päivä on askel eteenpäin. Minua helpotti myös ajatus kamalan yön jälkeen, että se yö on menneisyyttä, se ei koskaan enää palaa. Pikkuhiljaa asiat helpottuvat. Jaksamista!
yritän järjestää aikaa myös itselleni, mutta pakkohan sitä siivotakkin on. :( Monesti tuntuu, että jos lähden asioille/harrastuksiin, tai muuten vaan olen, kotona on kahta kauheampi siivo, joka taas osaltaan ahdistaa.
Satakunnassa on hyvinkin erilaisia äiti-vauva juttuja (joista voisi tutustua uusiin aikuisiin), tietty en nyt tiedä esim. Kokemäen perämetsän tilannetta.. :) Auto käytössä?
Auto on käytössä ja käymme kerran viikossa vauvauinnissa. :) Ja valitettavasti olemme varmaankin vielä syrjemmässä kuin Kokemäen perämetsä.
Yhden lapsen äiti jonka lapsi valvottaa öisin ei istahda tekemään käsitöitä ja voi jättää kodin siivoamisenkin vähemmälle lapsen päiväunien aikaan. Kun lapsi nukkuu, nukkuu äitikin.
Kun ei nuku. Uni ei tule.
Nyt vaan yksi päivä kerrallaan. Älä vaadi itseltäsi liikoja äläkä vertaa itseäsi muihin äiteihin tai johonkin muuhun äiti-ideaaliin. Keskity tekemään nyt sellaisia asioita, joista oikeasti nautit ja saat voimaa. Anna kotitöiden olla, niitä ehtii tehdä sitten joskus kun on oikeasti aikaa! Ja laita se isä hoitamaan lasta, sinulla on nyt raskasta ja tarvitset kaiken tuen. Mies ehtii juosta metsissä myöhemminkin.
Halaus.
Kiitos. <3
Alue: Aihe vapaa
Millainen on päivärytminne? Mitä kaikkea teet päivän aikana? Milloin sinulla on omaa aikaa ja mitä voit silloin tehdä?
Haluatko jatkaa imetystä?
Mitä ovat ne teidän kannaltanne hyödylliset ja tarpeelliset menot, joita miehelläsi on? Ovatko ne oikesti tärkeämpiä kuin teidän hyvinvointinne juuri nyt?
Onko mies vastannut koskaan yöheräämisien hoitamisesta?
Kuka aikuinen tukee sinua arjessa? Keiltä muilta voisit saada tukea?