Lasten kanssa eläminen on niin rankkaa ja hirveetä, että on pakko valvoa kun saa omaa aikaa
Sitten taas väsyttääa väsyneenä vituttaa. Eikä jaksa mitään. Pilaa oman elämänsä. Ei puhettakaan, että jaksaisin edes ajatella itsestä välittämistä, kuten jotain kuntoilua. Nukkumaankaan ei tosiaan tule mentyä ajoissa - verensokerit huitelee varmaan pilvissä, vaikkei mulla diabetestä ookaan. Kiva tappaa itsensä ennenaikaisesti vanhemmuuteen.
Kommentit (10)
Jep. Ihan hirveäähän tämä on. Ja sitten kun valvot, etkä ehdi kuntoilla ja väsyneenä ahmit sokeria, niin vanhenet vuodessa 4 vuotta. Mutta lapset, ne on silti sun kruununjalokivet ja rakkaimmat olennot maailmassa. Ei tätä olis uskonut, ennen äidiksi tuloa, miten elämä ja arvot heittää kuperkeikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Ihan hirveäähän tämä on. Ja sitten kun valvot, etkä ehdi kuntoilla ja väsyneenä ahmit sokeria, niin vanhenet vuodessa 4 vuotta. Mutta lapset, ne on silti sun kruununjalokivet ja rakkaimmat olennot maailmassa. Ei tätä olis uskonut, ennen äidiksi tuloa, miten elämä ja arvot heittää kuperkeikkaa.
No ei paljon lohduta.
ap
Minua itseäni sekä pelottaa että tunnen ihan kivaa odotusta ja jännitystä siitä jos ja/tai kun lapsia tulee. Kun äitini oli ikäiseni, hänellä oli jo minut ja veljeni.
Nämä tällaiset viestit ymmärrän hyvin, mutta enemmän tuossa AP:n tekstissä kuulen vain nyt just tämänhetkisen väsymyksen. Tuskin niistä lapsistasi kuitenkaan ikinä luopuisit vaikka sellaista mahdollisuutta suorastaan tyrkytettäisiin.
Muista, että kun vaan päätät niin mahdollisuus on moneen. Enkä nyt tarkoita jotain kuntosalia vaan repäise ja kerää vähän rahaa ja häivy itsekkäästi reissuun, lomailemaan jonnekin kauas. Ota vaikka lainaa. Sitten jaksat taas kun saat etäisyyttä edes hetken. Ei elämän kuulu olla pelkkää suorittamista, ei sinun kärsimystäsi kukaan tule kunnioittamaan ja siitä kiittämään. Että nyt vaan itsekkäästi pientä hedonisti-sinän herättelyä ja lomalle nainen!
Mikä siinä erityisesti on niin hirveätä? Mistä muusta kuin lapsista huolehdit arjessa? Jakaako arkeasi kukaan muu aikuinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Ihan hirveäähän tämä on. Ja sitten kun valvot, etkä ehdi kuntoilla ja väsyneenä ahmit sokeria, niin vanhenet vuodessa 4 vuotta. Mutta lapset, ne on silti sun kruununjalokivet ja rakkaimmat olennot maailmassa. Ei tätä olis uskonut, ennen äidiksi tuloa, miten elämä ja arvot heittää kuperkeikkaa.
No ei paljon lohduta.
ap
No kai mä nyt sen tiedän.
Mulla sama. Päivä pojan kanssa ja sitten illalla kun se viimein nukkuu ja vois uskoa et mieki väsynennä menisin sänkyy mut ei. Täällä mie vaa pyörin ja katon telkkarista hömppäohjelmia ja mänkkään karkkia salaa.
Vierailija kirjoitti:
Montako lasta sulla on?minkä ikäisiä?
Koeta jaksaa!
Kaksi, alakouluikäisiä. Kiitos. Lapsen ijillä ei ole kauheasti merkitystä, mulle on rankkaa elää toisten kanssa niin läheisessä kanssakäymisessä kuin äitiys vaatii. Se selvisi vasta perheen myötä. Täytyy varmaan ottaa irtiottoja, se oli kyllä hyvä neuvo.
Olet ymmärtänyt asian jotenkin väärin, jos tuntuu tuolta. Olet ehkä ylisuorittaja?
Hellittää kun ne täyttävät 15, siis jos eivät törttöile.