Ambulanssihenkilökunnan toiminnasta valittaminen

Mä oon tehnyt kyllä valituksen valviraan. Olin isäni omaishoitaja ja soitin kotisairaanhoitoon, että potilas on kivuissaan ja sekava, sairaanhoitaja tuli parin tunnin päästä, otti verikokeet. Sit tajusin, että isä kuolee siihen paikkaan, soitin lanssin, oisivat vieny Hartmanin päivystykseen vaikka sillä oli jo paikka sairaalassa. En suostunut. Soitin sit toisen kerran häkeen, että uusi lanssi ja tää mies nyt sairaalaan. Tässä vaiheessa verta jo tuli sieltä ja täältä. Nää kävi pyörähtämässä paikalla, eivätkä ottaneet kyytiin, koska potilas oli liian hyväkuntoinen, pystyi puhumaan ja esittämään urheaa, vaikka kertoi kyllä, että kivut on järkyttävät. Vatsassa näkyi myös sisäinen verenvuoto. Kahdeksan tunnin päästä saatiin vihdoin ambulanssi, joka vei isän sairaalaan, jossa vihdoin sai kunnon kipulääkettä. Eivät halunneet ensin ottaa kyytiin, koska potilas oli liian huonokuntoinen. Meinasi kuolla jo lanssiin, mutta ehti sairaalaan, sai morfat ja kuoli sitten kolmen tunnin päästä. 

Häken käytös oli asiatonta, kahden lanssihenkilökunnan käytös oli ajattelematonta, kotisairaanhoito oli onnetonta jne. Eli kaikki nyt vaan meni vituiksi, vaikka mä ihan oikeasti olin tosi asiallinen ihan koko ajan. Isä ois kuollut joka tapauksessa, oli vaan aika traumatosoivaa katsoa toisen kärsimystä, kun kukaan ed. mainituista ei saanut annettua kivunlievitystä. Itse en voinut lähteä isääni raahaamaan mihinkään, koska hän oli jo tosi heikossa kunnossa sitten eikä mulla ole voimia kanniskella velttoa ihmistä. 

Laitoin joka paikkaan asiallisen valituksen ja saatiinkin asiallinen vastaus. 

Silti ihan oikeasti kaikki respektit sairaanhoidossa työskenteleville. 

Lyhyesti ap:lle. Valita ihmeessä. Laita valitukseen myös ehdotus, kuinka asiat voi hoitaa paremmin. 

Mut on kaksi kertaa ambulanssilla sairaalaan helsingissä. Ekalla kerralla murtui jalka, toisella kertaa sokerit laski niin että taju meni (D1) hetkeksi, mä olin jo tajuissani kun ambulanssi tuli. Eivät käskeneet mennä taksilla ja mitään laskuja eivät lähettäneet.

Mukaviakin olivat.

Vierailija kirjoitti:

Maallikot taas asialla. Ihminen voi hyvin seistä omilla jaloilla, keskustella järkevästi, avata oven jne. Vaikka olisi paha flimmeri sydämessä menossa tai muuta vastaavaa. Lisäksi kivunsietokyky on kovin erilainen. Toiset voivat olla henkihieverissä, mutta "kyllä tässä pärjäillään", vaikka tuskanhiki valuu otsalta. Toiset taas ovat pelkkien kipulääkkeiden perässä vierotusoireineen.

Flimmeri ei ole akuutisti vaarallinen saati ambulanssia vaativa. Se on eteisvärinä, joka pitkään (ainakin viikkoja, jopa kuukausia) kestettyään voi aiheuttaa veritulpan. Kammiovärinässä oleva potilas taas ei pysty liikkumaan saati avaamaan ovea, kun taju menee yleensä sekunneissa sen alkamisen jälkeen. Ja sitten sydän jo pysähtyy. Tällöin apua on saatava HETI. Deffa paras, maallikon antama painelu pidentää aikaa deffan paikalle saantiin.

Lisäksi kyllä ne ensihoitajat huomaa eron tuskanhiessä (oikeat kovat kivut) ja vierotusoireissa.

Jos vatsakipuinen pystyy kävelemään ovelle, ei lanssi kuljeta, koska ei ole just-nyt-heti -kiire. Eri asia jos potilas joutuu ryömimään ovelle avaamaan sen, ja kivut on niin kovat, että kävely tai seisominen ei onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ei viety ambulanssilla sairaalaan umpparin takia, vaan käskettiin lähteä omalla autolla vastaan, että ehtii nopeampaa ja vaihto heti vastaantullessa ambulanssiin.

Näin tehtiin, Isä rattiin, minä takapenkille ja ambulanssia vastaan. Kohdatessa vaihto ja silti umppari ehti puhjeta ambulanssissa, vaikka pillit huutaen mentiin ylinopeutta.

Omalla autolla kun ei saa ajaa ylinopeutta edes hätätilanteessa.

Mikä siis oli se ambulanssihenkilökunnan tekemä virhe tässä sinun tarinassasi?

Ei kai tässä lanssia ja henkilökuntaa syytettykään virheestä, kerrottiin vain, että umppari puhkesi kaikesta kiirehtimisestä huolimatta!

En nyt ole ihan varma, että oliko tämä, umppari puhkesi, ap:n viesti tilanteesta, johon viitaten hän kysyi kantelun tms. tekemisestä!

Mutta umpilisäkkeen tulehdukseen liittyen vähän asiaa 30 vuoden hoitotyön kokemuksella! Nämä siis pohjautuvat kokemuksiin, joita on tullut mahakipuisten ja umpparipotilaiden hoidossa.

- joku tule sairaalaan mahakivuilla, todetaan umpparintulehdusepäily, leikataan, ei puhkeamista ja toipuminen tapahtuu varsin nopeasti

- joku tulee sairaalaan, kun maha on kipuillut viikon ja tulehtunut umppari onnistutaan leikkaamaan hyvissä ajoin, ei ehdi puhjeta, toipuminen varsin nopeaa

- joku tulee sairaalan muutaman tunnin rajun mahakivun jälkeen ja umppari ehtii puhjeta

=> umpparitulehduksen kulku oireineen ja kestoineen siis vaihtelee potilaittain, ei ole yhtä kaavaa, oireet myös eivät ole aina kovin selkeät, tulehdusarvot voivat olla matalat yms. , joskus tarvitaan mm. ultraäänitutkimusta, oireet voivat olla mahataudin tyyppisiä

- jo eläköitynyt seniorikirurgi, joka työurallaan oli tehnyt tuhansia leikkauksia mm. mahan alueelle, sanoi, että kyllä hän on nähnyt (muiden leikkausten yhteydessä) arpeutuneita umpilisäkkeitä, joka hänen mukaansa viittaisi siihen, että se umpilisäke on ollut tulehtunut ja turvonnut, mutta se tulehdus on lauennut itsestään (suoleen päin) ilman puhkeamista tai leikkausta ja elimistö on hoitanut tulehduksen itse

- joku tulee kovilla mahakivuilla ja erityisesti aristaa oikealta alamahalta, paikasta, jossa umpparitulehduksen aiheuttama aristus yleensä on => umppari leikataan ja todetaan, että se ei ollut tulehtunut, vaan siellä mahassa oli suoliliepeessä tulehtuneita ja turvonneita imusolmukkeita, haavakipu kestää muutaman päivän, mutta nuo tulehtuneet imusolmukkeet voivat olla aristavat pidempäänkin ja tämä tilanne saattaa toistuakin 

-  joskus ei löydy edes noita kipeitä imusolmukkeita selittämään mahakipua, jolloin on sitten leikattu tulehtumaton umppari ja syy jää epäselväksi => nykyään, koska leikkaukseen liittyy aina riskejä, pyritään muiden tutkimusten avulla selvittämään, että onko kyseessä leikkausta vaativa tila

- tulehtuneen umpparin puhjetessa kipu helpottaa joksikin aikaa, mutta tulee yleensä vaikeana takaisin, jos tulehdus esim. ehtii levitä vatsakalvolle ja aiheuttaa vakavamman yleistulehduksen, joka vaatii suonensisäistä antibioottihoitoa ja toipuminen vie yleensä pidempään, nämä potilaat voivat olla todella huonokuntoisia, tämä väli voi olla useitakin päiviä

165 jatkaa

- tulehtunut, puhjennut umppari voi tehdä abscessin eli semmoisen koteloituneen pesäkkeen alamahalle, sitä voidaan hoitaa antibiootein ja yleensä myöhemmin leikkaamalla, näitä abscessejä todetaan esim. ultraäänellä

- kun sairaalaan tulee mahakivuilla ja todetaan epäilys umpparintulehduksesta ja tehdään päätös leikkauksesta, voi päivystysaikana joutua odottamaan niin kauan, että umppari ehtii puhjeta - tämä siksi, että edelle menevät hengenvaaran aiheuttamien tilojen leikkaukset, umppari ei kuulu näihin

- muistan sairaalaan tulleen nuoren miehen, mahakivut ja oksentelua ja lämmönnousua, oireet helpottivat päivystyksessä niin, että hän söi päiv.polilla odottaessaan ja joutui tästä syystä ja muiden leikkausten prioriteetistä johtuen odottamaan leikkausta => puhjennut umppari, vatsakalvontulehdus, pitkä antib.hoito ja toipuminen => hänen mielestään leikkauksen viivästyminen aiheutti puhkeamisen, kun todennäköisemmin umppari puhkesi jo siinä vaiheessa, kun vointi hetkellisesti parani ja hän pystyi syömään

- umpparileikkaus, jos umppari on tulehtunut, on ns. likainen leikkaus ja mm. haavainfektion vaara on suuri ja umpilisäkkeentulehduksessa ja hoidossa mm. haavainfektio tai umpparin puhkeaminen tai vatsakalvontulehdus eivät ole hoitovirhe, vaan tilanteeseen liittyvä riski, joiden estämiseksi kyllä pyritään toimimaan, mutta aina ei onnistuta (vrt. esim. muuhun suunniteltuun, puhtaaseen leikkaukseen liittyvä haavainfektio voi olla hoitovirhe, josta voi saada korvausta)

- mahakipuisen/umpparipotilaan autolla ajelu - suurin este voi olla kipu, joka aiheuttaa alentuneen ajokyvyn ja vaaran itselle ja muille tieliikenteessä

- mutta summasummarum ap:n tilanteessa, jos kyse oli tästä umpparista, voi tietysti valittaa, ettei otettu lanssin kyytiin, mutta todennäköisesti osoittamatta jää, että aiheuttiko se  hoidon viivästymisen, umpparin puhkeamisen ja hoidon pitkittymisen, korvausoikeutta tuskin on syntynyt! Joskus kunto vain todetaan semmoiseksi, ettei lanssikyydin edellytyksen täyty!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ambulanssikuskit ovat kyllä nykyisin tosi ammattitaidottomia. Eivät tahdo ottaa oikein millään kyytiin, varsinkin jos kyseessä on nuori ihminen.

Varmasti ottavat jos on oikeasti ambulanssin tarpeessa,mikään taksi se ei ole vaan tarkoitettu akuutissa hengenvaarassa olevien kuljetukseen.

Ei suinkaan aina. Pojallani oli umpilisäkkeentulehdus, mutta kuskit kieltäytyivät ottamasta kyytiin. Ei muka vaivannut mikää, koska oli nuori ja pystyi avaamaan oven kuskeille. Lopulta poikani umpilisäke puhkesi. Seurauksena verenmyrkytys. Oli kauan sairaalassa.

Kun umppari tulehtuu ja ja alkaa oireilla, ja siitä sitten puhkeamiseen kuuluu niin paljon aikaa, että siinä ajassa poikasi olisi voinut ottaa taksin, tai sinä olisit voinut viedä hänet päivystykseen. Ambulanssi on tarkoitettu todellakin akuutteihin sairaustapauksiin, sellaisiin kuljetuksiin joihin ei tavan kyydillä pysty.

Itselle on soitettu lanssi kahdesti, molemmilla kerroilla tullut ja kuljettanut. Itse en ole vielä joutunut soittamaan kellekään, poliisin vain maassa maanneelle örisevälle juopolle (veivät putkaan selviämään).

Omat kerrat:

1. Lapsena putosin kiipeilytelineeltä, lonkka osui pudotessa johonkin ulokkeeseen, oli todella kipeä, epäiltiin myös pään osuneen johonkin. Päivystyksessä (tk, ei sairaala) todettiin lonkassa hiusmurtuma (liikuntakieltoa tuli), päässä ei murtumia, vain lievä aivotärähdys.

2. Muutama vuosi sitten, töissä sydäntuntemukset (aikaisemmin epäilty ihan normaaleiksi lisälyönneiksi) kävi niin epämiellyttäviksi että hakeuduin päivystykseen (tk, satuin olemaan silloin töissä siellä), lääkäri otti ekg:n, ja soitti lanssin. B-tehtävänä parin kilsan päähän sairaalan päivystyksen shokkihuoneeseen ja suoraa lääkettä suoneen. Kuulin vasta myöhemmin, että sekä kammioissa että eteisissä oli tiheälyöntisyyttä, oli sekä flimmeriä että uhkaava kammiovärinä. Pian sainkin ICD-tahdistimen joka toimii kuin deffa.

Ekasta en tiedä syytä miksi kuljettivat, koululta olisivat voineet soittaa kotiin tai vanhempien töihin. Ehkä koska olin lapsi. Tai sitten tuolloin 1980-1990-lukujen taitteessa ohjeistus oli toinen.

Tokassa oli kait ihan perusteltu syy, kammiovärinän uhka.

minä menin pyörällä päivystykseen kun näkö hävisi hetkeksi molemmista silmistä työpaikalla.  perillä lääkäri huusi otsalohko punaisena,että tälläisissä tilanteissa soitetaan aina ambulanssi ! epäilen vain, olisko ottanut kyyiin kun pystyin seisomaan ja puhumaan  eikä ollut kipuja ym.

joo ja syy ei ei ikinä selvinnyt. mysteeriksi jäi, miksi olin puoli minuuttia täysin sokea...

Vierailija kirjoitti:

Mä oon tehnyt kyllä valituksen valviraan. Olin isäni omaishoitaja ja soitin kotisairaanhoitoon, että potilas on kivuissaan ja sekava, sairaanhoitaja tuli parin tunnin päästä, otti verikokeet. Sit tajusin, että isä kuolee siihen paikkaan, soitin lanssin, oisivat vieny Hartmanin päivystykseen vaikka sillä oli jo paikka sairaalassa. En suostunut. Soitin sit toisen kerran häkeen, että uusi lanssi ja tää mies nyt sairaalaan. Tässä vaiheessa verta jo tuli sieltä ja täältä. Nää kävi pyörähtämässä paikalla, eivätkä ottaneet kyytiin, koska potilas oli liian hyväkuntoinen, pystyi puhumaan ja esittämään urheaa, vaikka kertoi kyllä, että kivut on järkyttävät. Vatsassa näkyi myös sisäinen verenvuoto. Kahdeksan tunnin päästä saatiin vihdoin ambulanssi, joka vei isän sairaalaan, jossa vihdoin sai kunnon kipulääkettä. Eivät halunneet ensin ottaa kyytiin, koska potilas oli liian huonokuntoinen.

Siis mitä??? Eka lanssi olisi vienyt sairaalaan, et suostunut???  Ja miten näit päällepäin sisäisen verenvuodon?  En usko tuotakaan, että lanssi ei olisi halunnut ottaa kyytii koska "potilas oli liian huonokuntoinen".  Elleivät ensihoitajien omat resurssit riitä, niin apuun voidaan pyytää kenttäjohtaja ja lääkäri. Viihdytä itseäsi jotenkin muuten  kuin keksimällä ala-arvoisia tarinoita.

menin omalla autolla päivystykseen, oli keuhkokuume ja crp jotain yli 300, järjetöntä. Auto jäi päivystyksen etuovelle, jonka lähihoitaja ajoi luvallani parkkipaikalle (kiitos siitä). Kuumetta ei juuri ollut ja olin aivan normaali kipuja lukuunottamatta. Ehkä lanssi olisi jättänyt kotiin, toki niillä taitaa olla pika crp:t käytössä. Joskus on jopa viisampaa mennä taksilla kuin lanssilla, pääsee lääkäriin.

Taitaa ensihoitajat saada sitä enemmän tulospalkkioita mitä vähemmän suostuvat ottamaan ihmisiä kyytiin. Sama juttu häkessä: palkkapussi suurenee aina kun jättää lähettämättä ambulanssin paikalle.

Kaaduin kesällä pahasti. Pitkitin päivystykseen menoa ja söin buranaa ja toivoin menevän ohi. En siis pystynyt kävelemään. 1,5 vuorokauden kuluttua oli pakko myöntyä ja soittaa ambulanssi. Siinä vaiheessa jo ymmärsin etten pysty omassa autossa matkustamaan. Itse en olisi autoa kyennyt ajamaan. Lanssi tuli, mitattiin kuume, verensokeri ja verenpaine. Niissä ei mitään koska olenkin perusterve ihminen. Antoivat kaksi Panadolia ja tilasivat paaritaksin. Kieltäytyivät siis ottamasta ambulanssiin, ensin oli selitys etteivät saa minua paareilla asunnosta autoon, sitten että olevat ainoa vapaa lanssi. Ehdottivat. että taluttavat minut pihalle... En pystynyt kävelemään talutettunakaan.

Paaritaksi tuli ja kun kuski oli kahden omaiseni avustamana saanut minut taksiinsa, totesi, että olikin ensimmäinen kerta, kun hän hakee asiakkaan sisältä asunnosta paareilla. Paaritaksihan on tarkoitettu sellaiselle potilaalle, joka kävelee muttei jaksa matkustaa istuma-asennossa pitkää matkaa.

Lopulta pääsin päivystykseen, jossa heti kuvattiin ja todettiin: lonkan murtuma!

Siitä matka jatkui kohti isompaa hospitaalia ja nyt sitten opettelen elämään ja liikkumaan tekonivelen kanssa.

Sen verran jurppii ambulanssikuskien ammattitaidottomuus, että harkitsen jonkinlaisen huomautuksen tekemistä ja sitä on jokainen terveydenhoitoalan ammattilainen suositellut tarinani kuultua.

Varsinaisesti en harkitse korvauksia, tuskin niitä kivusta ja särystä annetaan. Mutta voin sanoa ettei paaritaksilla matkustaminen mutkaisilla ja kuoppaisilla sivuteillä kovin miellyttävää ollut.

Vierailija kirjoitti:

Ambulanssikuskit ovat kyllä nykyisin tosi ammattitaidottomia. Eivät tahdo ottaa oikein millään kyytiin, varsinkin jos kyseessä on nuori ihminen.

Aina on kyllä ottaneet, joskus suorastaan ylipuhuneet. Oletettavasti johtuu siitä että se lanssi on ollut paikalla kun _oikeasti_ tarve

-nuori ihminen-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ambulanssikuskit ovat kyllä nykyisin tosi ammattitaidottomia. Eivät tahdo ottaa oikein millään kyytiin, varsinkin jos kyseessä on nuori ihminen.

Varmasti ottavat jos on oikeasti ambulanssin tarpeessa,mikään taksi se ei ole vaan tarkoitettu akuutissa hengenvaarassa olevien kuljetukseen.

Ei suinkaan aina. Pojallani oli umpilisäkkeentulehdus, mutta kuskit kieltäytyivät ottamasta kyytiin. Ei muka vaivannut mikää, koska oli nuori ja pystyi avaamaan oven kuskeille. Lopulta poikani umpilisäke puhkesi. Seurauksena verenmyrkytys. Oli kauan sairaalassa.

Miksette vieneet sairaalaan?

Tai mennyt esim taksilla kun puhkesi "lopulta"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei umpilisäkkeen tulehduksesta soiteta ambulanssia herra mun vereni! Sä menet taxilla tai kyydillä sairaalaan silloin. Joku raja. Jos selittämätön vatsakipu pitää hankkiutua lääkäriin ei odotella oven rivassa kotona jotain pelastajaa.

Kummasti sitä minut vietiin sairaalaan juuri sen takia ambulanssilla. Kivut oli niin kovat, etten pystynyt seisomaan, liikkumaan tai tekemään yhtään mitään.

Niin, sinä et pystynyt. Umppari-poika pystyi

Vierailija kirjoitti:

Voin vetää pohjat. Sain kouristuskohtauksen hammaslääkärissä ja lääkäri kehotti ajamaan omalla autolla päivystykseen. Ajoin kotiin, joka oli lähempänä, taksiin ei olisi ollut varaa (olettaen että se pitää itse maksaa ensin vaikka korvattaisiinkin). Kuukautta myöhemmin tuli kolmen kuukauden ajokieltolappu perässä...

No hyvä että oli yksittäinen selittämätön kouristus eikä epilepsia :) Muuten et nimittäin ois selvinnyt 3kk kiellolla

Mihin sä olisit kouristuksen JÄLKEEN ambulanssin tarvinnut? Ja jos oisit epilepsiaa sairastava ei sulla jälkeen ois ylipäätään tarvetta millekään akuuttihoidolle.

Mut viedään aina ambulanssilla jos kouristan. Syy on se, että mun kouristukset ei lopu vaan aina epileptisen statuksen riski ja vaatii ensihoitoa sekä seurantaa. Jos olisi itestään ohi meneviä, mitäs siinä ku huilimaan ja keskustelu neurologin kanssa ajallaan, hoitotasapainosta riippuen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin vetää pohjat. Sain kouristuskohtauksen hammaslääkärissä ja lääkäri kehotti ajamaan omalla autolla päivystykseen. Ajoin kotiin, joka oli lähempänä, taksiin ei olisi ollut varaa (olettaen että se pitää itse maksaa ensin vaikka korvattaisiinkin). Kuukautta myöhemmin tuli kolmen kuukauden ajokieltolappu perässä...

No hyvä että oli yksittäinen selittämätön kouristus eikä epilepsia :) Muuten et nimittäin ois selvinnyt 3kk kiellolla

Mihin sä olisit kouristuksen JÄLKEEN ambulanssin tarvinnut? Ja jos oisit epilepsiaa sairastava ei sulla jälkeen ois ylipäätään tarvetta millekään akuuttihoidolle.

Mut viedään aina ambulanssilla jos kouristan. Syy on se, että mun kouristukset ei lopu vaan aina epileptisen statuksen riski ja vaatii ensihoitoa sekä seurantaa. Jos olisi itestään ohi meneviä, mitäs siinä ku huilimaan ja keskustelu neurologin kanssa ajallaan, hoitotasapainosta riippuen

Tuo toki outoa että lääkäri sanoi "aja itse"? Mutta yhtään mitään tarvetta ei tosiaan ambulanssille ollut.

Vierailija kirjoitti:

Olenkohan ymmärtänyt väärin jotain? Häkehän päättää, koska ambulanssi lähetetään. Jos he lähettävät ambulanssin kuultujen oireiden perusteella, niin silloinhan on ollut aiheellista soittaa ambulanssi.

.. Jonka jälkeen ea paikalla arvioi kuljetuksen tarpeen

Kyydittä jäänyt kirjoitti:

Kaaduin kesällä pahasti. Pitkitin päivystykseen menoa ja söin buranaa ja toivoin menevän ohi. En siis pystynyt kävelemään. 1,5 vuorokauden kuluttua oli pakko myöntyä ja soittaa ambulanssi. Siinä vaiheessa jo ymmärsin etten pysty omassa autossa matkustamaan. Itse en olisi autoa kyennyt ajamaan. Lanssi tuli, mitattiin kuume, verensokeri ja verenpaine. Niissä ei mitään koska olenkin perusterve ihminen. Antoivat kaksi Panadolia ja tilasivat paaritaksin. Kieltäytyivät siis ottamasta ambulanssiin, ensin oli selitys etteivät saa minua paareilla asunnosta autoon, sitten että olevat ainoa vapaa lanssi. Ehdottivat. että taluttavat minut pihalle... En pystynyt kävelemään talutettunakaan.

Paaritaksi tuli ja kun kuski oli kahden omaiseni avustamana saanut minut taksiinsa, totesi, että olikin ensimmäinen kerta, kun hän hakee asiakkaan sisältä asunnosta paareilla. Paaritaksihan on tarkoitettu sellaiselle potilaalle, joka kävelee muttei jaksa matkustaa istuma-asennossa pitkää matkaa.

Lopulta pääsin päivystykseen, jossa heti kuvattiin ja todettiin: lonkan murtuma!

Siitä matka jatkui kohti isompaa hospitaalia ja nyt sitten opettelen elämään ja liikkumaan tekonivelen kanssa.

Sen verran jurppii ambulanssikuskien ammattitaidottomuus, että harkitsen jonkinlaisen huomautuksen tekemistä ja sitä on jokainen terveydenhoitoalan ammattilainen suositellut tarinani kuultua.

Varsinaisesti en harkitse korvauksia, tuskin niitä kivusta ja särystä annetaan. Mutta voin sanoa ettei paaritaksilla matkustaminen mutkaisilla ja kuoppaisilla sivuteillä kovin miellyttävää ollut.

Ei se ambulanssikyyti ole sen miellyttävämpi tapa matkustaa kuin paaritaksikaan.