Lue keskustelun säännöt.
Huolestunut vanhempi HS:ssa: "Lapseni on ujo, herkkä ja älykäs – hänen kaltaisilleen nykyinen koulunkäynti on kaoottista sirkusta"
14.11.2016 |
http://www.hs.fi/mielipide/a1479005943757?jako=47e98331691f120a55da8c80…
Lapseni on ujo, herkkä ja älykäs – hänen kaltaisilleen nykyinen koulunkäynti on kaoottista sirkusta
Koulunkäynti on pelkkää ilmiöviikkoa, jatkuvaa uusien asioiden, työskentelytapojen ja erilaisten työtilojen tulvaa. Uutuudenjännitys purkautuu usein niin, että lapselleni nousevat kyyneleet silmiin, kirjoittaa nimimerkki Huolestunut vanhempi.
Lapseni on ujo ja herkkä. Uusissa tilanteissa hän on varautunut eli varsin tyypillinen introvertti. Älykkäänä ja opetuksesta kiinnostuneena lapseni on kuitenkin aina pärjännyt koulussa hyvin ja löytänyt itselleen sopivia muotoja olla mukana luokan toiminnassa.
Syksy kuitenkin toi uuden opetussuunnitelman ja uuden opettajan. Nyt koulunkäynti on pelkkää ilmiöviikkoa, jatkuvaa uusien asioiden, työskentelytapojen ja erilaisten työtilojen tulvaa.
Ujon ja herkän mielestä koulu on muuttunut kaoottiseksi sirkukseksi. Yksikään päivä ei ole samanlainen, ja harvoin oppilaat saavat rauhassa istua luokassa työskentelemässä tai lukemassa.
Ujo ja herkkä on todella kovilla. Uutuudenjännitys purkautuu usein niin, että lapselle nousevat kyyneleet silmiin. Hän kuitenkin tietää, ettei herkkyys ole sairaus, ja hän osaa suhtautua omaan herkkyyteensä luontevasti. Samoin suhtautuivat aikaisemmat opettajatkin. Vanha opetussuunnitelma perinteisine koulunkäyntitapoineen tuki herkille introverteille luontevia työskentelytapoja.
Uutta opetussuunnitelmaa ihannoiva uusi opettaja on kokenut lapsen herkkyyden huolestuttavana, ja hän on takertunut jokaiseen kyyneleeseen. Lapselta tivataan vähän väliä, miksi hän käyttäytyy näin. Opettajan mielestä herkässä lapsessa on jotain vikaa. Lapseni vetäytyy näissä tilanteissa vain enemmän kuoreensa.
Ujo ja herkkä lapsi kärsii opettajan asenteesta ja uudesta opetussuunnitelmasta, jossa kaikkien pitää olla eloisia, rohkeita, itseohjautuvia ja nauttia ryhmätöistä ventovieraiden kanssa.
Perinteisestä koulutyöstä ja rauhallisesta strukturoidusta kouluympäristöstä nauttiva lapsi ei enää mahdukaan opetussuunnitelmaan. Opettajan mielestä jokaisen pitää vain oppia käsittelemään stressiä, ottaa haltuun uudet työskentelytavat ja sopeutua uuteen. Ujon mielestä koulu on nyt äänekkäiden ja röyhkeiden temmellyskenttä.
Miten omasta persoonallisuudestaan voi oppia pois? Eikö suomalaisessa koulussa ole enää tilaa herkille ja ujoille introverteille?
Huolestunut vanhempi
Kommentit (172)
Opetan biologiaa yläasteella ja lukiossa ja kyllä mua huolestuttaa mihin koulutus on menossa. Kaikesta pitäisi tehä kokoajan kivaa ja hyödyntää älykännyjä ja nettiä, kirjat ovat suorastaan saatanasta. Kun se biologian opiskelu vaatii myös sitä ulkoaopettelua. Sitä, että on myös kykyä istua alas ja lukea ja pohtia asioita rauhassa. Ei vaan voi kokoajan katsoa 5min youtubevideoita leijonista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tää uusi ops on välillä ajanut oppitunnit aivan kaoottisiksi, niin että kukaan ei opi. Esim. matikkaa toteutetaan usein niin että jokainen opiskelee itsekseen (kuka missäkin, joku käytävällä, toinen pöydän alla) ja opelta voi käydä sitten kysymässä jos ei osaa. No ei kaikki halua/uskalla kysyä opettajalta ja asiat jää oppimatta. Keskittymiskyvyttömämmät puuhailevat omiaan eikä oikeasti tee sitä matikkaa. En ymmärrä miten opettajajohtoinen opetus on yhtäkkiä jotain kamalan negatiivista, sitä ei saisi olla suunnilleen ollenkaan.
Oli OPS mikä hyvänsä, niin tuota se oli jo pari vuosikymmentä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat on itse ekstroverttejä ja sitä kautta nykyops suosii vain sellaista jenkkityylistä maailmanomistajakäytöstä, hiljaisemmat ja ujommat kärsivät älyttömästi tästä uudistuksesta.
Eivät läheskään kaikki opet ole ekstroverttejä, mutta nykyinen OPS kyllä heitä suosii. Mutta se ei olekaan opettajien tekemä, vaan enemmänkin IT- ja mainosalan porukoiden (esim. Saku Tuominen).
Kyllä ne OPS:n valmistelleet työryhmät koostuivat lähinnä kasvatustieteilijöistä, rehtoreista jne.
Nuo ovat henkilöitä, jotka ovat tehneet uutta OPS:a 2016 opetushallituksen vuonna 2014 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opetussuunnitelman perusteita 2014 ovat olleet tekemässä etunenässä mm. elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja teknologiayritykset. Noissa perusteissa on siis määrätty mm. uudesta tuntijaosta (mm. ruotsin alkaminen jo kuudennelta luokalta), digitaitojen painotuksesta ja ilmiökeskeisestä oppimisesta.
Mielestäni vika ei ole uudessa suunnitelmassa, vaan kyseisestä opettajasta, joka syrjii ujoa oppilasta. Jos olisin tuon lapsen vanhempi, vaihtaisin koulua (tai luokkaa jos se on mahdollista). Epäasiallinen ja epäempaattinen ope, joka ei tajua että lapsi on herkkä. Hyi hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tää uusi ops on välillä ajanut oppitunnit aivan kaoottisiksi, niin että kukaan ei opi. Esim. matikkaa toteutetaan usein niin että jokainen opiskelee itsekseen (kuka missäkin, joku käytävällä, toinen pöydän alla) ja opelta voi käydä sitten kysymässä jos ei osaa. No ei kaikki halua/uskalla kysyä opettajalta ja asiat jää oppimatta. Keskittymiskyvyttömämmät puuhailevat omiaan eikä oikeasti tee sitä matikkaa. En ymmärrä miten opettajajohtoinen opetus on yhtäkkiä jotain kamalan negatiivista, sitä ei saisi olla suunnilleen ollenkaan.
Oli OPS mikä hyvänsä, niin tuota se oli jo pari vuosikymmentä sitten.
Ai, kyllä meillä ope opetti asiat ensin taululla ja vasta sitten laskettiin itsenäisesti. Nyt tuo tauluvaihe jää usein kokonaan pois ja oppilaat opettelee itse kirjasta tai tabletilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykylapset eivät opi enää keskittymistä ja paikalla istumista, asioihin syventymistä missään. Mitä tämä aiheuttaa heille aikuisiässä? Minä itsekin olen huomannut, että netti, älykännykät yms. ovat heikentäneet omaa keskittymiskykyäni ja haittaavat jo jossain määrin elämääni. Koko ajan kaikkialta tulviva informaatio ja virikkeellisyys oikeasti passivoi aivoja.
Kuulostaa kamalalta. Olin itsekkin hyvin ujo lapsena, oli henkisesti todella stressaavaa jos piti jännittää jonkun opettajan tunnilla koko ajan jotain - milloin vain alkavaa - pika esitelmä-, sekaryhmätyö, näytelmätehtävää tms. Ottaen huomioon suomalaisen perusluonteen, taisi tuo olla aika sadistista kidutusta monelle muullekin... Parhaiten sujuivat tunnit joilla opiskelu oli ennalta-arvattavaa ja tuttua, ei mennyt aivojen kapasiteetista lohkoa tulevan jännittämiseen.
Muutenkaan lapset, tai ihmiset ylipäätään, eivät nykyään enää osaa keskittyä. Some ym tuo aisteille jatkuvan ärsyketulvan. Rauhoittuminen ja keskittyminen pitäisi jotenkin saada takaisin etenkin lasten elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tää uusi ops on välillä ajanut oppitunnit aivan kaoottisiksi, niin että kukaan ei opi. Esim. matikkaa toteutetaan usein niin että jokainen opiskelee itsekseen (kuka missäkin, joku käytävällä, toinen pöydän alla) ja opelta voi käydä sitten kysymässä jos ei osaa. No ei kaikki halua/uskalla kysyä opettajalta ja asiat jää oppimatta. Keskittymiskyvyttömämmät puuhailevat omiaan eikä oikeasti tee sitä matikkaa. En ymmärrä miten opettajajohtoinen opetus on yhtäkkiä jotain kamalan negatiivista, sitä ei saisi olla suunnilleen ollenkaan.
Oli OPS mikä hyvänsä, niin tuota se oli jo pari vuosikymmentä sitten.
Ai, kyllä meillä ope opetti asiat ensin taululla ja vasta sitten laskettiin itsenäisesti. Nyt tuo tauluvaihe jää usein kokonaan pois ja oppilaat opettelee itse kirjasta tai tabletilta.
Vai niin. Pätevä opettaja ei luovu vanhoista hyväksihavaituista metodeista. Tuohan on sama, kun sanoisi lapselle, että kasvata itse itsesi ja toivotaan parasta.
Tää ei välttämättä sovi kaikille introverteille mutta kerron kuitenkin mikä toimi mulla. Koulupakkoahan ei ole (ainoastaan oppivelvollisuus) eli koulua voi käydä myös oppimalla itsenäisesti ja käymällä kokeissa. Mulle toimi oikein hyvin ja numerot nousi heti kun pääsin pois luokkahuoneen hälinästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä muistan, että kaikki ryhmätyöt oli painajaismaisia. Olin hyvä koulussa ja "ryhmätyö" tarkoitti aina kakkoslaatua. Tulin kesken yläastetta uuteen kouluun eikä koskaan löytynyt sopivaa porukkaa. Joku pariskunta otti sitten pitkin hampain kolmanneksi pyöräksi. Kaikkein mieluiten olisin tehnyt ihan yksin ja ilman ylimääräistä huomiota sen johdosta, ettei työparia ollut.
Aina jaksetaan toitottaa kuinka meidän pitäisi ymmärtää ja suvaita erilaisia ihmisiä, mutta todellisuus on aina tätä niinkuin aloituksessa, kun joku ei sovi omaan ihannemuottiin loppuu ymmärrys ja suvaitseminen. Miksi erilaisuus ja erilaiset ihmiset sekä persoonat ei voisi olla ihan aidosti rikkaus ja voimavara, onko kaikki aina pakko pakottaa samaan muottiin.
Miksi ihmisten on niin vaikea ymmärtää, että me kaikki emme ole samanlaisia ja miksi sitä on niin vaikea hyväksyä.
2 lapsen isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa paskaa se oli jo 1980-luvulla. t. ujo, herkkä ja älykäs
Onneksi 90-luvulla sai rauhan.
Miten nämä ujot ja herkät älyköt sitten aikuisena pärjäävät? Ei taida montaakaan älykkäälle soveltuvaa työnkuvaa olla, missä ei olisi kokouksia, ryhmätyötä, esiitymistä ainakin jossain määrin? Yksinäiset tutkijankammiotkin taitavat olla historiaa... Ja nyt ei puhuta p:n jauhamisesta kahvipöydässä.
En sano tätä kannanottona itse opsiin. Välillä koko koulusysteemi tuntuu olevan vain ohjattua säilytystä lapsille, eikä mitään saa ainakaan vaatia. Mietin vaan, että jos niitä ujoja ei saa koulussakaan vähän tuuppia yrittämään olla avoimia, niin koska he sitten oppivat? Koska työnantaja kyllä palkkaa sen, joka saa asiansa esitettyä, kun ei siitä älykkyydestä oikein muuten ole hyötyä tämän päivän työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu missä päin vietti nuo lamavuodet. Meno oli aika villiä ja määrärahat lopussa. Koulussa sai oikeasti päivittäin pelätä konkreettisesti väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Uh, pelkästään ajatus siitä, että luokissa ei nykyisin saa istua pulpetissa vaan kaikkien pitää kieriä lattialla, pomppia pallolla tai muuta, ahdistaa. Jatkuvaa heilumista ja nylkytystä.
Lapsen luokassa lähes kaikilla on istuimena jumppapallot. Ei kuulemma haittaa opettajaa laisinkaan. Niillä on oikeasti parempi istua kuin tuolissa ja tekee hyvää lasten selälle.
Vierailija kirjoitti:
Tähän sitä päädytään vasemmistoidealistien kanssa. Kaikki ovat pohjimmiltaan samanlaisia, mitään sisäsyntyistä ei ole, on korkeintaan "sosiaalisia konstruktioita". Ujokaan ei näin ollen saa olla sitä, mitä syntyjään on.
kyllä uusi ops enemmänkin - jos sille nyt pitää poliittinen merkitys antaa - on oikeistolainen luomus. oikeistoliberalismi on sellaista sisällötöntä tyhjänpuhumista. Tärkeää ei ole osaaminen eikä ymmärrys, vaan "hyvä meininki", tehdään vaan jotain kauheella tohinalla, aivan samantekevää mitä. Parasta on oikeastaan kaikki hölmöläisen hommat, ainakaan ei olla laiskoja. PArasta on esim. perustaa yritys, joka tarjoaa kallista projektia, selvitystä tai palvelua julkiselle sektorille. Verovaroilla sitten ostetaan joku erilaisella fontilla tehty tietokoneohjelma kaikkiin kouluihin/sairaaloihin, hinta: miljardi. Yksityinen mamujen kotoutuspalvelu, hinta: 500 miljoonaa. Filosofinen ryhmätyöpohdinta markkinatalouden hyödyistä, hinta: 2 miljardia. Mistä rahat näihin, sillä ei ole mitään väliä, otetaan vaikka sairaanhoitajilta palkat pois, heh hee. Stubbin, Kataisen, Sipilän ja kumppaneiden hymyt ei hyydy vaikka maa ois konkurssissa ja kansaa kuolisi nälkään, koska heillä on kivaa, heillä on aamulla raakapuuroo, sitten kivoja ryhmätöitä päivällä, ja yhteinen iltamaratooni, se on sellainen joukkohenkeä nostava pikku harrastus. Ja tällaisia kynnelle kykenevistä leivotaan. Ujot saa jäädä jalkoihin, se osaamispotentiaali joka heissä menetetään, ei huoleta ketään, koska osaamisella voi pyyhkiä pyllyä.
Yh, ryhmätyöt. Kiva jos sai tehdä kaverin kanssa, mutta joskus pakotettiin vaikka sen oman kiusaajan kanssa. Sitten kun pääsi korkeakoulutasolle, niin ei kellään ole oikeasti aikaa kuin harvoin istua yhteen. Etenkin jos on isompi ryhmä. "Ryhmätyö" hoidettiin niin, että jokainen tekee oman osansa ja liitetään vaan palaset yhteen. Hyvä jos on ennen esitystä aikaa johonkin hetken kertaukseen, kuka puhuu ensin. Näin se menee käytännössä.
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä ujot ja herkät älyköt sitten aikuisena pärjäävät? Ei taida montaakaan älykkäälle soveltuvaa työnkuvaa olla, missä ei olisi kokouksia, ryhmätyötä, esiitymistä ainakin jossain määrin? Yksinäiset tutkijankammiotkin taitavat olla historiaa... Ja nyt ei puhuta p:n jauhamisesta kahvipöydässä.
En sano tätä kannanottona itse opsiin. Välillä koko koulusysteemi tuntuu olevan vain ohjattua säilytystä lapsille, eikä mitään saa ainakaan vaatia. Mietin vaan, että jos niitä ujoja ei saa koulussakaan vähän tuuppia yrittämään olla avoimia, niin koska he sitten oppivat? Koska työnantaja kyllä palkkaa sen, joka saa asiansa esitettyä, kun ei siitä älykkyydestä oikein muuten ole hyötyä tämän päivän työelämässä.
Persoonastaan ei voi oppia ulos, vaikka sinun mielestäsi ujo onkin vääränlainen ihminen.
Itse olen herkkä ja ujo. Sain kuule ihan vakituisen työpaikan, voitko kuvitella! Edelleen inhoan esiintymistä ja ryhmätöitä, mutta teen sen, mitä täytyy ja olen hyvä työssäni.
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä ujot ja herkät älyköt sitten aikuisena pärjäävät? Ei taida montaakaan älykkäälle soveltuvaa työnkuvaa olla, missä ei olisi kokouksia, ryhmätyötä, esiitymistä ainakin jossain määrin? Yksinäiset tutkijankammiotkin taitavat olla historiaa... Ja nyt ei puhuta p:n jauhamisesta kahvipöydässä.
En sano tätä kannanottona itse opsiin. Välillä koko koulusysteemi tuntuu olevan vain ohjattua säilytystä lapsille, eikä mitään saa ainakaan vaatia. Mietin vaan, että jos niitä ujoja ei saa koulussakaan vähän tuuppia yrittämään olla avoimia, niin koska he sitten oppivat? Koska työnantaja kyllä palkkaa sen, joka saa asiansa esitettyä, kun ei siitä älykkyydestä oikein muuten ole hyötyä tämän päivän työelämässä.
Hyvin, menestys kummasti tekee susta kauniin ja kiehtovan. Aivan niin kuin niitä mesoajiakin siedetään jos niistä tulee vaikka menestyviä yrittäjiä.
Ujous on kuitenkin sellainen piirre, josta pitää oppia pois tai se pitää oppia peittämään siinä määrin, että työelämässä saa suunsa auki. Olen itsekin ujo introvertti ja valitettavasti se sulkee monia ovia, vaikka nykyään aika hyvin tuon piirteen kanssa olen oppinut pärjäämään.
Siksi on hyvä, että ryhmätyöhön ja esiintymiseen jne edes yritetään opettaa. Vastapainoksi toki myös rauhallisemmat tunnit ovat paikoillaan.