Sain kuulla lauantaina, et työpaikka menee alta.

Miksi ihmeessä itsari sen takia että työpaikka lopettaa toimintansa? Ymmärrän jotenkuten jos tappaa vaikka huolimattomuuden takia jonkun että itsemurha tuntuu varteenotettavalta vaihtoehdolta mutta sen takia että joutuu työttömäksi vuonna 2016????? Eihän se ole millään lailla sinun vikasi tai syysi

Ei kai sinulla ap ole jo valmiiksi jonkin sortin masennus, kun työn loppuminen aiheuttaa noin rankat ajatukset? Menehän hakemaan apua työterveyshuollosta, ei mikään työpaikka ole sen arvoinen, että kenenkään kannattaisi itsemurhaan päätyä. Ymmärrän kyllä, että ei ole helppoa menettää työtä, mutta älä elä liiaksi työsi kautta. Kuulostaa siltä, että saatat olla masentunut, mutta siitä(kin) voi selvitä. Tsemppiä!

Vai että itsemurha. Joku roti nyt. Palaapa niihin ajatuksiin sitten kun olet ollut vähintään neljä vuotta työttömänä ja elät toimeentulotuen varassa.

NYT sinulla on hyvää aikaa järjestellä asioita. Hoidat velanmaksuaikataulun sellaiseksi, että se on realistisesti suhteutettu tuleviin tuloihisi. Ja haet uusia töitä. Jos ei löydy, niin mikä maailmanloppu se on? Aika moni on nyky-Suomessa työtön eikä se ole mikään maailmanloppu.

Työpaikkoja tulee, työpaikkoja menee. Se on vaan totuus, tänä päivänä ja jo aiemminkin. Itse olen saanut potkut 90-luvun lamassa kuin nyt 2000-luvullakin. Rankkaahan se on, varsinkin eka kerta, mutta tällaista tämä vaan on. Ei tähän kuole. Tiukkaa voi kyllä tulla, monella tapaa. Toivottavasti kuulut liittoon tai kassaan, niillä rahoilla kyllä pärjäilee joten kuten matalallakin palkalla. Jos siis saat pankkisi kanssa velka-asiat "jäihin" tms. Anna nyt surun tulla, ne itkut on itkettävä, että jaksat lähteä eteenpäin uutta luomaan. Ja tämä voi todellakin olla sykäys parempaan uuteen. Sekin on ikävä totuus, että kaikille ei vaan töitä ole. Se on tätä ikävää raakaa nykyaikaa, maailma muuttuu. Joku älähti siitä, miksi ei muka voi muuttaa työn perässä. Helppo se on huudella, jos on niin "irrallinen" ihminen, että voi sinkoilla minne vaan, monilla on parisuhteet, lapset jne, joista ei vaan voi irtaantua toiselle puolen maata. Anna itkun tulla, liiku, hae keskusteluapua, harrasta, kyllä se aurinko sieltä alkaa vähitellen pilkistellä. Muista, että ihmisen arvo ei synny työstä. Tittelit ovat vain pintaa. Jos olet halukas ajattelemaan jotain aivan uutta alaa, pyydä TE-toimistosta ammatinvalintapsykologille aika. Tsemppiä!!!

Ap, et todellakaan ole ainoa jolle noin on käynyt näinä aikoina. Koe asia niin että nyt jos koskaan on aika kokea muutoksia ja tehdä asioita joista on haaveillut. Joko etsit uutta työtä tai sitten lähdet opiskelemaan parempaa.

Minut irtisanottiin 3 vuotta sitten 14 vuoden työsuhteen jälkeen. Oli asuntolainaa jne. Lähdin opiskelemaan ansiosidonnaisella, sain siten paljon enemmän rahaa käteen kuin töissäoloaikana. Kun koulutus päättyi, päättyi tulotkin, mutta yllättäen sain töitä ulkomailta ja elämä mullistui täysin.

Ehkä kaikille ei sovi näin radikaali elämänmuutos mutta jokatapauksessa elämä voi muuttua parempaankin suuntaan.

Mieti nyt niitä päiviä kun olet ollut väsynyt ja kyllästynyt työhösi, varmaan niitäkin on ollut.

Nyt vaan elämä muuttuu, kukaan ei kuole, et sinäkään. Työ on vain työtä, elämä erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Olen tosian niin järkyttynyt, että itsemurhakin ollut mielessä. En tiedä kuinka jaksan. Helppo on sivusta huudella, että hanki uusi työ.

Ap.

Työ ei ole eikä saa olla koko elämä. Tulevaisuudessa, kun epätyypilliset työpaikat lisääntyy ja työelämä käy muutenkin repaleisemmaksi tähän vaan täytyy tottua -joidenkin jo nyt.

Muista, että asioilla on tapana järjestyä.

Vierailija kirjoitti:

Hah hah! :) Minulla on varma työpaikka ja palkka 6000 euroa/kk.

Olisiko kannattanut opiskella enemmän niin ei olisi nyt tiukkaa?

t. Akateeminen Kokoomuksen äänestäjä

Sitten kun sinun vuorosi tulee, niin tiput paljon korkeammalta kuin ap!

Vierailija kirjoitti:

Hah hah! :) Minulla on varma työpaikka ja palkka 6000 euroa/kk.

Olisiko kannattanut opiskella enemmän niin ei olisi nyt tiukkaa?

t. Akateeminen Kokoomuksen äänestäjä

Totaah... Mistä te aina revitte ton opiskelun? Minä olen takuulla lukenut ja opiskellut enemmän kuin sinä ja kaverisi koskaan tulette tekemään, ja silti olen pitkäaikaistyötön it-alalta. Minunhan siinä sinun duunissasi pitäisi olla eikä sinun. Mitä ihmettä tuollainen surkimus edes tekee duunissa? Ja kokoomusta äänestää, huh huh...

Jos käteen jää 1200€/kk niin kyseessä ei ole mikään unelmatyö jollaista ei voi enää koskaan saavuttaa uudestaan.

Nyt vain reippaasti hakemaan töitä, jos ei löydy heti, niin ei se ole sinun syytäsi. Työttömyystilanteessa itsesyytökset voivat puskea pintaan, mutta moni on samassa tilanteessa ja ihan ilman omaa syytään.

Ei se ole firman duunarien syytä jos yrityksen johdossa on sössitty.

Ja ilman työtäkin pystyy elämään.

Tiedän kokemuksesta, millainen isku on kun menee työpaikka yhtäkkiä alta, ilman omaa syytä. Siitä toipuminen henkisesti kesti minulla varmaan vuoden, ja vieläkin näen joskus unia asiasta. Se oli todella traumaattista, koska velat, lapset, sekä vääryyden tunne. Kukaan ei tullut auttamaan, itse piti suosta nousta ja etsiä elämälle uusi suunta ja tehdä uudet suunnitelmat.

 

Olin vähän aikaa työttömänä, sitten hain kouluun opiskelemaan omaehtoisesti työttömyystuella, kohta jo valmistunkin työelämään ja olo on taas itsevarma ja luottavaisempi. Ap, se kestää aikansa että toipuu, mutta ota tämä mahdollisuutena etsiä OMA JUTTUSI ja lähteä tavoittelemaan unelmiasi! Nyt sinulla on kaikki avoinna, ja vain taivas on rajana miten voisit itseäsi toteuttaa.

Unohda itsaripuheet ja masennus, duunin menetys EI ollut sinun vikasi, ja et todellakaan ole ainoa. Aika moni on kokenut saman tai on työttömänä tälläkin hetkellä. Se sattuu hetken, mutta on vain silmänräpäys sinun elämässäsi, haavat paranee kyllä. Nyt vain uutta tulta pesään!

Eikö kukaan muu ihmettele, miksi noin minimaalisella palkalla on otettu tuhansia velkaa?? Ja ei mene läpi että olisi jotain pakollisia hankintoja - noin pienillä tuloilla niihin oikeasti pakollisiin (sähkö, vuokra, lääkkeet jne) olisi kyllä saanut tukia.