Haluan ajaa ajokortin mutta pelkään kuollakseni moottoritielle liittymistä. Saanko koskaan korttia?

Jos menet sinne autokouluun niin ihmeessä kerro ajo-opettajalle näistä peloistasi niin voit niitä harjoitella ohjauksen alaisuudessa.

Itse tiedän parikin todella kuumottavaa motariliittymää pääkaupunkiseudun alueella, vältän niitä aktiivisesti jos vain mahdollista.

Eikö jossai nkaupungin keskustassa ole ahdistavampaa ajaa kuin moottoritiell?

Mikä noissa mainitsemissasi tilanteissa/ympäristöissä on se pelkoa herättävä asia? Pystytkö toimimaan järkevästi ja rauhallisesti pelosta huolimatta?

Kysyn siksi, että liikenteessä et ole yksin ja mikäli pelko auheuttaa vaaraa muulle liikenteelle, on tilanne huono.

Autokouluun toki kannattaa mennä. Sielähän sen viimeistään näkee, alkaako homma sujumaan. 

Ei kannata. Kannattaa kuunnella sisintäsi. 

Menet van lukkoon tilanteissa ja oppiminen on mahdotonta.  

Itsekin pelkäsin juuri tuota motarille liittymistä, kun menin autokouluun kolmekymppisenä. Onhan se jännää, kun on kovat nopeudet ja pitäisi hahmottaa monta asiaa samaan aikaan. Autokoulussa kuitenkin opettaja on vastuussa myös sinun ajostasi, ja siinä on hyvä harjoitella noita jännimpiä tilanteita. Edelleen nykyäänkin vähän jännitän ruuhkamotareita, mutta kun muistan että maltti on valttia, niin sillä pääsee pitkälle. 

Onnea matkaan!

Harjoittelua se vain vaatii. Mä pelkäsin koko ajamista aluksi, ihan sama mikä tie.

Olen siis 18-vuotiaana ajanut kortin ja nyt vasta nelikymppisenä minulla oli varaa autoon. 

Otin viisi ajotuntia, sanoin opettajalle et ajetaan paljon niitä "jännittäviä" paikkoja. Nyt ajelen ihan ok, en ole tientukko joskaan en vaarantajakaan. Moottoritielläkin olen käynyt, vaikkei työmatka sitä vaadi. 

Harjoitusta, sanon minä. Moottoritiellä reipas kiihdytys, ajavat siellä lujaa.

Minua ei saisi autokouluun edes rahapalkinnollakaan tai aseella uhattunakaan.

Onneksi autoilu ei ole pakollista. Se on yksi varmin tapa mennä lähemmäs kuolemaa. 

Autoilu tappaa vuosittain ihmisiä ja sivullisesti se myrkyttää passiivisen saastutuksen tavoin satoja tuhansia ihmisiä ja eliöitä ympäriltään. Kyseessä on pahempi saastutuksen muoto kuin passiivinen tupakointi on.

Mä pelkäsin myös ennen autokoulua juuri motarille liittymistä. Onneksi siellä kuitenkin opetettiin sekin asia, ja tärkeintähän on uskaltaa kiihdyttää moottoritienopeuteen jo siellä kiihdytyskaistalla. Silloin se liittyminen on helpompaa kuin jos ajaisi hitaampaa (koska pelottaa).

Pelottavampaa minusta on nyt (melkein 25 vuotta jo ajaneena) ajaa vieraamman ison kaupungin keskustoissa ja varsinkin keskustaan vievillä pääväylillä. Selviän niistäkin silti.

Kun minä ajoin autokoulun, kertaakaan ei liitytty moottoritielle.

Teitä on jo aivan liikaa sotkemassa liikennettä. Unohda koko kortti vaan.

Itse olen ajanut 43 vuotta ja 1500000 km (jopa Los Angelesissa).  Aina pelottaa kiihdytyskaistalla.

Siitä motarilla liittymisestä saa pelottavan tilanteen lonnimalla siellä rampilla jotain 80iä kun pitäisi siirtyä motarikaistalle. 

Suomessa onkin todella ärsyttävää se, että moottoritielle liittymästä tulevaa ei muka saa väistää toiselle kaistalle. Ja monella autoilijalla tuntuu olevan ajatus, että minun eteeni et ainakaan tule, myös kadulla kaistaa vaihtaessa, kiihdytetään, jos jollain vilkku on päällä.

Muualla maailmassa liikenne sujuu joustavasti, tielle tulevaa väistetään, kaistaa vaihtavalle annetaan tilaa, vetoketjua osataan käyttää kaistojen yhdistyessä jne., mutta ei Suomessa. Esim. Costa del Solilla A 7:llä  ajaessa liityntäkaistoja ei juuri edes ole, tielle tullaan ilman niitä, mutta hyvin sujuu, kun tietä ajava väistyy vasemmalle kaistalle aina kun siinä tilaa on.  Minä, minä, minä- ajattelu on vallalla Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Minua ei saisi autokouluun edes rahapalkinnollakaan tai aseella uhattunakaan.

Onneksi autoilu ei ole pakollista. Se on yksi varmin tapa mennä lähemmäs kuolemaa. 

Autoilu tappaa vuosittain ihmisiä ja sivullisesti se myrkyttää passiivisen saastutuksen tavoin satoja tuhansia ihmisiä ja eliöitä ympäriltään. Kyseessä on pahempi saastutuksen muoto kuin passiivinen tupakointi on.

Oon kanssa miettinyt tota autoilua, että jos siitä maksettaisi joku summa rahaa, niin voisin harkita, mutta itse maksaa koko rasitteen ja ostaa auton, niin siinähä on kymmenien vuosien töistä saadut säästöt. 

Kannattaako tuhlata moista rahasummaa asiaan joka pelottaa tai ahdistaa? 

Ei kyllä maalaisjärjellä todettuna kyllä.

Kortin saat helposti, suoritat sellaisella paikkakunnalla, joka ei ole moottoritien varressa. Etkä kortin saatuasi mene koskaan moottoritielle. Ongelma ratkaistu.

Itse pelkäsin liikenteessä niin paljon, että en edes pyöräillyt ja matkustajana ollessa tuijotin vain jalkoihini, että en ala panikoimaan.

Lopulta aloitin matkan kohti ajokorttia alkamalla pyöräillä. Sitten ajoin mopokortin ja ajelin skootterilla useamman vuoden, kunnes menin autokouluun.

Nykyään pakotan itseni joka viikko ajamaan myös reittejä, joista en pidä. Tiedän, että jos en sitä tee, en pian aja ollenkaan. 

Entä jos hankkii etukäteen kirjan, liikennemerkit ja muut säännöt. Miten ihmeessä ne vaikka keski-ikäiset muistavat. Entä harjoittelusimulaattori. Mitä jos ottaa ylimääräistä ajo-opetusta rahalla jos tarvitsee, mutta kaikilla ei ylimääräistä ja autokin maksaa. Toisaalta pitääkö olla terapeutti että voi käsitellä vauhtia, moottoritietä ja muita asioita. Kuka ymmärtää ihmisten pelkoja ja reaktioita, että saa ne kuntoon.

Täällä maalla (kehäIII ulkopuolella) on motarille meno yleensä tosi helppoa. Kun liikennettä on melko vähän, niin sopivia rakosia tulla rampilta on vaikka kuinka paljon. Kannattaa rampilla katsoa tilannetta motarilla peilistä ja kiihdyttää vauhti nopeasti, mikäli oikea kaista on vapaa. Vastaavasti jos peilissä näkyy sumaa tulossa, niin antaa niiden mennä ja kiihdyttää vasta sen jälkeen. Fiksut autoilijat kyllä antaa tilaa ja siirtyvät vasemman puoleiselle kaistalle,  mikäli siellä on tilaa. Pk- seudulla vetoketju toimii hyvin, tosin pitää silti muistaa väistämisvelvollisuus. Harjoittelemalla pelko vähenee, kannattaa kortin saatuaan ajaa mahdollisimman paljon ja käydä motarillakin hiljaisempina aikoina treenaamassa. Tsemppiä!