Lastensuojelun arkea: ”Pieni lapsi pitää huolta sisaruksistaan ja pelkää, onko äiti kuollut sohvalle”
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001950566.html
Mikä hitto siinä on että lakiin ei saada muutosta ja tiettyjen ihmisten kohdalla huostaanotosta tulisi pysyvä? Eli jos vanhemmat saavat useita tilaisuuksia hoitaa asiat kuntoon, eivätkä hoida, niin se olisi sitten siinä. Lasta ei riepoiteltaisi edestakaisin kodin ja jonkun paikan välillä. Uskon myös että kun tehtäisiin pysyvä huostaanottopäätös, lapsi pääsisi helpommin jonkun kotiin asumaan. Nyt nämä ihmiset eivät halua kotiinsa lasta koska siihen ei uskalla kiintyä. Kohta on taas äidin/isän vieroitus ohi ja lapsi sanoo heippa.
Kommentit (35)
No siinähän oli asiat ihan hyvin hoidossa, jos isommat sisarukset huolehtivat pienemmistään. Ihme asioista Suomessa nipotetaan! Tämä on ja tulee aina olemaan maailman holhoavin poliisivaltio!
Toisessa vastaavassa uutisessa Espoon sossu sanoi, että edelleen mennään vanhemmat edellä lastensuojelun puolella. Olen toivonut kovasti, että tämä asia olisi muuttunut vuosien varrella siitä, kun itse olin lapsi ja nuori. Silloin 15-20 vuotta sitten sai lapsia hakata ihan viranomaisten luvalla, jos vanhempi oli tarpeeksi sympatioita herättävä tapaus. Siis sai hakata mm. päätä seinään ja vetää naaman mustaksi. Ja tästä kun yritti sanoa, niin kuitattiin isän nyyhkytarinoiden jälkeen, että sinun pitää ymmärtää isääsi. Isä joi, rankasti, eikä kukaan selvittänyt asiaa. Lapsia kontrolloitiin mm. nälällä ja kirjaimellisesti lapsityöllä.
Olen toivonut niin kovasti, että tilanne olisi muuttunut. Että nykyään lapset ja lasten turvallisuus kaikkinensa olisi se ykkösprioriteetti, ei vanhempien sääliminen. Mutta näköjään ei ja en voi käsittää.
Koska ei meistä täysin ehjiä tule koskaan, minäkin tulen hyvin suurella todennäköisyydellä sairastamaan masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä koko hiton elämäni, sillä olen sairastanut näitä jo ihan pikkulapsesta tähän päivään. Ja olen tehnyt töitä itseni kanssa sekä traumojeni kanssa, ei ole kyse siitä, mutta vaikka kuinka paljon yritän, käyn terapiassa, meditoin, urheilen, syön terveellisesti, niin nämä kanssamatkustajat ovat ja pysyvät (masennus ja ahdistus). Sekä ne traumat.
Olisin toivonut tämän päivän lapsille parempaa lapsuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi meillä pitäisi olla lapsikauppaa Taiveahoille ja Kaikkosille?
Onko parempiakaan ehdotuksia? Tietenkään se sijoituskoti ei vastaa kunnollista ikiomaa kotia, mutta ainakin lapsi on siellä turvassa.
Tietenkin vastaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi meillä pitäisi olla lapsikauppaa Taiveahoille ja Kaikkosille?
Onko parempiakaan ehdotuksia? Tietenkään se sijoituskoti ei vastaa kunnollista ikiomaa kotia, mutta ainakin lapsi on siellä turvassa.
Tietenkin vastaa!
Kyllä meillä ihan oikea koti on. Ikioma lasten kunnollinen koti. Sijaisäiti.
Vierailija kirjoitti:
Narsistit ja addiktit vois miettiä pari kertaa lisääntymistä. Käydä vaikka visiitillä lastentarhassa tai jonkun väsähtäneen yh:n luona kun hoitaa koliikkivauvaa. Jos ei hermo kestä niin olisko se siinä?
Koirankin hankintaa saatetaan mietiskellä muutama vuosi.
Joo voishan ne miettiä mutta kun eivät mieti. Elämä yhtä impulssisirkusta.
Nyt kun joku mainitsi, niin kyllä usko jumalaan ja vähän kaikkeen muuhunkin menee, kun lukee tätäkin palstaa. Aiemmin oli keskustelua tästä yhdestäkin tapauksesta, jossa naisella on seitsemän lasta eri miesten kanssa. Äiti käytti huumeita ja on mielenterveysongelmainen. Poikaystävä taas käytti seksuaalisesti hyväksi joitakin näistä seitsemästä lapsesta. Lapset ymmärrettävästi otetaan aina huostaan, mutta lisää vain tulee eikä asialle voi mitään tehdä.
Sitten jotkut täysin kunnolliset vanhemmat eivät saa edes sitä yhtä lasta kaikista mahdollisista hoidoista huolimatta.
Itse tunnen sellaisenkin tapauksen, että äiti on alkoholisti ja lääkkeiden väärinkäyttäjä. Mies lähti ja jätti kaksi lasta äidille. Lapset otettiin lopulta huostaan, kun äiti sammuili kesken päivää kotiin ja iltaisin lähti baariin, kun lapset nukkuivat. Sitten nainen tapasi kunnollisen miehen, hakeutui hoitoon ja myöhemmin alkoi odottaa lasta. Isä otti päävastuun lapsensa hoidosta ja äiti pysyi raittiina. Silti huostaanottoa ei voi purkaa hetkessä enkä tiedä ovatko isommat lapset vieläkään äitinsä luona. Miltä tuntuu lapsesta, joka joutuu asumaan muualla, kun samalla uusi vauva saa olla äidin kanssa? Miten tällaiset hoidetaan?
Miksi te lapsettomat luulette että muiden lapset ovat kuin koiranpentuja joita voi toisilta ottaa ja antaa uuteen kotiin, ilman mitään hyvää syytä?
Jos lapsi otetaan pois, niin hyvä syy pitää olla. Ei mikään "äiti on entinen huumehörhö /alkoholisti" Hstorian takia ei voi lasta ottaa pois, aina pitää olla hyvä syy. Esim. Äiti ratkeaa eikä pysty lopettaa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vittu noi sossuhyeenat pitäis luovuttaa isisille.
No meillä ei ole koskaan tavattu yhtään sossua. Ei kai ne suotta kotiin tule tai ota yhteyttä. Eiköhän silloin kannata vanhemman katsoa peiliin, jos lastensuojelulla on asiaa.
Niin. Mutta ilmoituksen lastensuojeluun voi tehdä kuka vaan nimettömänä ja väittää ihan mitä vaan ja asia on pakko selvittää. Silloin on ihan sama, vaikka kuvittelisit tehnees kaikki asiat aivan oikein. Ja voi olla, että tuon sosiaalitoimen yhteydenoton aikana selviää, ettei mitään huolta ole ja voi jatkaa elämää niin kuin ennenkin, mutta silti on se kontakti sos.toimen kanssa jo ollut. Ja merkintä jää.
Niitäkin on, jotka tekee kiusallaan toistuvasti ilmoituksia, vaikkei mitään näyttöä mistään ongelmista ole. Mutta kun ilmoitus tulee, on pakko selvittää, mitä perheessä tapahtuu, vaikka jo valmiiksi tietäis, että kaikki on kunnossa.
Meillä on siis käyny lastensuojelun työntekijät kahdesti ja todenneet kummallakin kerralla, että lasten asiat on kunnossa, tarvetta jatkotoimenpiteille ei ole. Mutta kun ilmoitus oli tehty, oli pakko käydä. Mieskin joutui jäämään töistä pois, kun molempien vanhempien piti olla kotona ilmoitettuna ajankohtana.
Mun kolmen kaverin lapsista on tehty lastensuojeluilmoitus: yhden lapsista koska vanhemmat olivat viikonloppuna baarissa ja lapset mummolassa ja kahden lapsista on tehty sairaalassa, toisen kaverin vauvalla oli koliikki ja toisen kaverin lapsi oli pudonnut hoitopöydältä. Kukaan ei ole kokenut noita lastensuojeluilmoituksia negatiivisina vaikka kahdessa tapauksessa ilmoittaja oli sairaalan sosiaalityöntekijä. Juuri viime viikolla yksi kaveri sanoi että on hyvä että hänellä on oma lastensuojeluviranomainen jolle soittaa jos joskus tuntuu ettei jaksa vauvan kanssa. Noissa tapauksissa on mennyt niin että lasusta on tullut kotiin kirje jossa on ollut käyntiaika ja esitietolomake tai selvityslomake, eikä ole johtanut jatkotoimenpiteisiin. Se kaveri jonka lapsi putosi hoitopöydältä kolme vuitta sitten, kertoi että heistä on merkintä lasun papereissa ja jos joskus tarvitsevat apua, se merkintä auttaa saamaan apua nopeammin. Heillä on nyt toinen lapsi eikä siitä toisesta lapsesta ole tehty ilmoitusta kun ei ole syytä. Se kaveri on entinen narkomaani (tosin käytti jo yli 10 vuotta ennenkuin tuli raskaaksi) eikä sekään ole aiheuttanut toimenpiteitä.
Eihän täällä Suomessa ajetakaan lasten oikeuksia, vaan vanhempien oikeuksia. En tiedä, onko lapsella edes omaa asianajajaa huostaanotossa. Mielestäni aina, kun lapsi on tilanteessa, että on syytä epäillä pahoinpitelyä tai hyväksikäyttöä, tai lapsi on psykiatrisella, niin lapsella pitäisi olla oma edustaja. Ei lapsista oikeasti välitetä tässä maassa. Jos välitettäisiin, mokannut saisi yrittää tasan yhden kerran tiukasti valvottuna ja sen jälkeen huostaanotto pysyväksi. Lapsen etu ei ole pompotella häntä paikasta toiseen, siinä vaurioituu kaikki kiintymyssuhteet.
Hesarista taas luin haastattelun, missä ottovanhemmilta oli viety lastenkotiin sisartaan hyväksikäyttänyt lapsi, jolla oli ennen adoptiota hyväksikäyttötausta. Vanhemmat oli samaa mieltä siitä, että oikeista syistä lapsi on huostaanotettu (sisaren kasvurauhan turvaaminen), mutta hän ei saa lastenkodissa mitään apua, vaikka tarvitsisi sitä, ettei satuta muita omalla käytöksellään.
Mitä taas tulee "sossuhyeenoihin", niin meillä ei ole koskaan käynyt sellaista, vaikka esikoinen on ADHD. Ei ryypätä, ei rällätä, asiat hoidetaan. En ole vielä nähnyt sossuhyeenaa meidän nurkilla. Kyllä siinä oma toiminta haisee, jos sellaisen tapaa nurkiltaan vaanimassa.
Sen sijaan yhdessä oululaisessa perheessä, missä isä raiskasi omaa tytärtään ja teki useasti raskaaksi, sellaisen hyeenan olisi ollut aiheellista käydä. Ja entäs Erikan perhe, ja entäs ne sadat perheet, joissa äiti/isä on tappanut/hakannut/raiskannut muusiksi lapsensa. Sieluani hyytää ajatella, mitä ne lapset ovat joutuneet avuttomina sietämään ennen lopullista tuhoa tai huostaanottoa. Entäs ne eroperheet, joissa narsisti sumuttaa viranomaisia ja saa rauhassa jatkaa lasten ja ex:n kiusaamista. Olen sellaista seurannut sivusta ystäväni elämässä. Kun valvotut tapaamiset puretaan äidin vastustuksesta huolimatta, ja isälle laitetaan lapsi, ja joka kerta lapsi tulee takaisin isoilla mustelmilla? Äitiä ei usko kukaan. Lapsi ei osaa puhua, sanoo vaan isi kun mustelmista kysellään. Ei halua mennä isälleen. Äiti keksii kaikki tekosyyt, ettei tapaamisia tulisi ennen lapsen puheikää. Uhkasakon uhalla.
Auer lapsenraiskaaja-murhaajaakin täällä puolustetaan kiivaasti. (Murhan motiivi lie ollut se, että Jukka Auer sai eukostaan selville jotain raskauttavaa. Paikallinen poliisi sitten muni tutkinnan ja enkelinkiharat eikun telkussa kiiltää "kun mä en saa tavata mun lapsia, jotka on multa vääryydellä huostaanotettu".)
Se asioiden oikean laidankin näkijä on aina näköjään vain puolueellinen paskanpuhuja?
Katselin kerran yhtä Karpon dokkaria, jossa äiti ja isä valitti miten lapset on aiheetta heiltä viety ja pihakeinu on nyt tyhjänä ja niin rakastaa lapsiaan. Kummankin naama oli niin selvä juopon naama.....rakkaus viinapulloon oli kuitenkin isompi? Hyvä että edes tässä huostaanotto toimi.
Toimii vain liian harvoin!
Näissä jutuissa "vanhemman etu" saisi painaa 0% ja lapsen etu 100%. Pysyvä huostaanotto ja sijoitus on lapselle paras ratkaisu. Jos vanhempi on ryssinyt oman vanhemmuutensa, hänen etunsa ei paina vaa'assa vitun vertaa.
Tää on vähän kuin Salomonin tuomio: se äiti/isä, joka rakastaa lastaan luopuu hänestä vaikka se onkin itselle tuskaista. Vanhempi joka ei.lapsestaan tai tämän edusta välitä, riitauttaa huostaanotot.
Linkkiin puuttumatta, otsikkoon kyllä.. Äiti voi saada myös sairaskohtauksen ilman alko- tai päihdetaustaa.
Lapset pitäisi saada pois, mutta mihin ne kaikki lapset sitten tarhattaisiin? Onko täällä kaikille tarvitsijoille paikkoja? Mä epäilen, että tämä on yksi syy, miksi vetkutellaan niiden huostaanottojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa. Me jäätiin just lapsettomiksi. Oon 34 ja kohtu poistettiin viime tiistaina. Ollaan työssäkäyviä lapsirakkaita ihmisiä, naimisissa oltu melkein 10 vuotta. Yksi asia mussa kylläkin on vialla ja se on tää suunnaton katkeruus sitä et kaikenmaailman hullut saa lisääntyä ja kohdella lapsiaan miten sattuu ja meille ei sitä lasta suoda.
Katkeruus ei tule sinulle ikinä mitään antamaan. Päinvastoin. Elämä on epäreilua, mutta se on sitä kaikille, eri muodoissa tosin. Se juoppo äiti, jonka lapsi huostaan otetaan tekisi varmasti mitä tahansa saadakseen esim. sinun taustasi, tai lapsuutesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurjaa. Me jäätiin just lapsettomiksi. Oon 34 ja kohtu poistettiin viime tiistaina. Ollaan työssäkäyviä lapsirakkaita ihmisiä, naimisissa oltu melkein 10 vuotta. Yksi asia mussa kylläkin on vialla ja se on tää suunnaton katkeruus sitä et kaikenmaailman hullut saa lisääntyä ja kohdella lapsiaan miten sattuu ja meille ei sitä lasta suoda.
Katkeruus ei tule sinulle ikinä mitään antamaan. Päinvastoin. Elämä on epäreilua, mutta se on sitä kaikille, eri muodoissa tosin. Se juoppo äiti, jonka lapsi huostaan otetaan tekisi varmasti mitä tahansa saadakseen esim. sinun taustasi, tai lapsuutesi.
Sijaisvanhemmuus on hyvä vaihtoehto. Aina lapsen ei tarvitse olla itsetehty.