Lue keskustelun säännöt.
Haluatko yhtä helppoa elämää kuin suurilla ikäluokilla, sillä oikealla pullamössösukupolvella ??
13.11.2016 |
Oltiin eilen isän 65v synttäreillä, jossa sankari tietty muisteli kaikkee. Jotenkin rupes vi**ttaa se mitenkä kaikki on tipahtanut ton sukupolven käsiin.
Isä meni kansankoulun jälkeen inttiin ja sit johonkin tekniseen kouluun. 25v eka vakityöpaikka ja eka omistusasunto. Äitillä oli myös vakityö.
Ostivat joskus 70-luvun lopulla Turun keskustan kupeesta 3h+k joka maksettiin viidessä vuodessa pois. Asunnot olivat halpoja ja valtio antoi asunto-, korko yms tukia. Kesämökki on myös halpa ja tontteja sai puolilmaiseksi.
Vanhemmat muuttivat 80-luvulla Espooseen, jossa odotti vakityö ja oma asunto. Turun kämpän myynnillä sai samankokoisen Espoosta.
Ei kuulosta meikäläisen elämältä, jossa oon saanut mennä pätkätöistä toiseen. Enkä oo ainut :)
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
En kadehdi
- Vakityö, muttei kunnon koulutusta, kielitaitoa, vaikka olisi ollut haluja opiskellakin.
- kovat arvot ja mustavalkoinen elämä, työ tärkein
- sodan jälkeinen tunne-elämän kieltäminen
- 3 kk äitiyslomaTyöttömyys on monen suureen ikäluokkaan kuuluvan mielestä häpeä, koska eivät sitä ole kokeneet.
et nyt ihan ole oikeassa, sillä miksi luulet ihmisten lähteneen pilvin pimein Ruotsiin töihin? Työpaikka piti kaiken lisäksi itse hankkia.
Suurella osalla suurten ikäluokkien vanhemmista ei jäänyt mitään perittävää, kun oli se korpeen raivattu siirtokarjalaisen mökki ja 9 perillistä, ai, että rikastuttiin.
ai niin, ei ollut työttömyyskorvauksia, kothoidontukea, asumistukea, ei lähes ilmaista terveydenhuoltoa ja kolussakin piti olla kuutena päivänä viikossa.
Soisin ilomielin teille sen ihanuuden, ilman juoksevaa vettä tai hellahuoneessa 6-henkisen perheen asumista, ilman auto, ilman lomamatkoja. 5-10 km tavella hiihdettiin kouluun.
Rukoilen joka ilta, että tuo ihanuus palaisi, ole se vaan helppoa silloin.
olen syntynyt 49 ja kokenut tämän kaiken ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota opiskelusta jaarittelua. Vai opiskellaanko nyt vain opiskelun ilosta? Olen kuvitellut että opiskellaan siksi että saisi kunnollisen työn. Nykyään vaan kunnon opiskelu ei takaa että saisi mitän työtä. Suurien ikäluokkien ei tarvinnut opiskella koska kansakoulupohjallakin sai ihan hyviä töitä.
Opiskellaan sellaista ammattia, johon halutaan. Suuren ikäluokat eivät saa ammattia, jonka haluavat, koska he eivät voineet opiskella. Oli pakko mennä teininä duuniin, koska kodit olivat köyhiä, eikä yliopisto-opiskeluun ollut varaa kuin oikeastaan ylemmällä keskiluokalla ja eliitillä.
Eli kyllä, opiskelu on oikeus, ei velvollisuus.
33
Vierailija kirjoitti:
Monet ovat saaneet hyvät perinnön.
Paskat mitään perintöä tulee. 4600 euroa kuukaudessa menee nytkin vanhempien palvelutalo maksuihin.
Parodia siitä että suuret ikäluokat olisivat eläneet helpon elämän alkaa menettää makunsa kun sitä toistetaan liian usein. Nykynuorten elämä sitä vastoin on liian helppoa, vanhemmat ja sossu kustantavat kaiken. Kun elämässä ei ole mitään vaikeuksia eikä haasteita niin keksitään turhautuneena kaikenlaisia masennuksia ja kirjainyhdistelmä-tauteja.
Mikään ei estä tämän päivän nuoria menemästä töihin suoraan koulunpenkiltä ja jatkamasta siellä eläkepäiville saakka, mutta kun sosiaaliturva.
Ihan ohiksena aloittajalle huomauttaisin, että hänen isänsä on suuria ikäluokkia nuorempi. Kun miehet tulivat rintamalta, oli tarve saada uusia suomalaisia kaatuneiden tilalle - silloin 40-luvulla syntyivät nämä suuret ikäluokat, joita on jäljellä Suomessa noin 330.000. Etupäässä Ruotsissa, Kanadassa ja Australiassa suomalaisia suurten ikäluokkien edustajia on noin 180.000.
Työpaikkoja ei vain riittänyt kaikille, onneksi silloin siirtolaisuus auttoi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en jaksanut kertoa työttömyysjaksostani vanhemmilleni, koska olisivat vain sitä taivastelleet ja syyllistäneet. Heidän aikanaan sai potkuja töistä vain kavaltajat ja rapajuopot.
Ai niinkö? -70 luvulla oli lama ja työttömyysaste 20%. Ei ollut työttömyysturvaa
-90 luvulla sama. Mutta työttömyystyrva
Nyt työttömyysaste on 8%
Isäsi ei edes kuulu suuriin ikäluokkiin, jotka ovat syntyneet vuosina 1945-1950.
Eli haukut aivan väärää puuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullamössöiltä jää hyvät perinnöt teille eli olkaa iloisia.
Tai sitten ei. Mun pullomössövanhempani menettivät kaiken 90-luvun lamassa. meni alta koti konkurssin yhteydessä, jäljelle jäi isot velat. Meille perillisille ei ole jäämässä yhtään mitään perintöä siis. Mutta eipä se minua haittaa.
90 luvun lama kosketti joitakin, mutta ei ehkä niinkään suuria ikäluokkia vaan enemmänkin heitä nuorempia, jotka olivat nuoria perheitä laman aikana ja suuret asuntovelat niskassa. Suurilla ikäluokilla oli useimmilla jo velaton omistusasunto alla kun lama iski.
Meillä kotona 90 luvun lama ei näkynyt mitenkään, vanhempani eivät ole koskaan saaneet potkuja töistä tai olleet lomautettuna. Itse olin tuolloin opiskelija ja se näkyi siten kesätöitä ja harjoittelupaikkoja oli niukasti tarjolla. Monella siirtyi valmistuminen siksi että ei saanut työharjoittelua suoritettua. Voin kuvitella minkälaisessa kusessa oli 10 vuotta vanhemmat, eli 60 luvun alussa syntyneet, jotka olivat vasta valmistuneet kouluista ja työpaikat meni tietysti ensin niiltä joilla oli vähän työkokemusta ja monella heistä oli juuri ostettu asunto ja korot raketoi pilviin ja pankit pakkohuutokauppasi taloja pilkkahinnalla.
Ei se työpaikka ollut kaikille mikään itsestäänselvyys vielä 50- ja 60-luvulla. Järjestetiin hätäaputöitä, jolloin pohjoisesta kuljetettiin ihmisiä etelään asumaan pitkiä aikoja parakeissa ja tekemään esim. tietöitä.
Kyllä se Ruotsiin muuttaminenkin oli hyvin monelle ihan pakko, kun kotiseudulla ei ihan yksinkertaisesti töitä löytynyt.
Aloittajan isä ei kuulu suuriin ikäluokkiin, kun on vasta 65-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en jaksanut kertoa työttömyysjaksostani vanhemmilleni, koska olisivat vain sitä taivastelleet ja syyllistäneet. Heidän aikanaan sai potkuja töistä vain kavaltajat ja rapajuopot.
Ai niinkö? -70 luvulla oli lama ja työttömyysaste 20%. Ei ollut työttömyysturvaa
-90 luvulla sama. Mutta työttömyystyrva
Nyt työttömyysaste on 8%
70 luvulla oli pahimmillaan noin 150 tuhatta työtöntä. Nykyäänhän ei edes pääse työttömäksi jos ei täytä tiettyjä ehtoja, kuten sen että on hankkinut ammattikoulutuksen, silti työttömiä on yli 330 tuhatta.
Ja tosiasiassahan työttömyysturva on ollut olemassa jo 70 luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No muutama satatuhatta vanhempiesi ikäluokkaa muutti Ruotsiin työn perässä. Töitä eikä sosiaaliturvaa ollut joten työnperässä lähdettiin ulkomaillekin. Nykyäänkin meillä on 50 000 akateemista työtöntä, mutta ei niitä Norjaan lähtijöitä löydy vaikka siellä on työvoimapula. Koska sosiaaliturva.
Ruotsiin lähteminen 70-luvulla ei johtunut siitä, etteikö täällä ollut paikkoja. Se oli kiinnostavaa, mahdollisuus mennä "ulkomaille", tienata helpolla paljon rahaa jne. Autotehtaissa ja muualla työ oli helppoa, ei tarvinnut koulutusta. Suomessa tuohon aikaan päätettiin myös jakaa lomarahaa, jonka tarkoitus oli houkutella duunarit kesäloman jälkeen takaisin töihin!
Tuon ikäluokan elämässä oli muutamia tosi ikäviä asioita, esim. ehkäisy, naisen asema, politiikan "kabinettityyli" eli mitään avoimuutta ei ollut, tietynlaiset arvot, esim. luonnonsuojelusta ei kukaan edes puhunut mitään.
Nykyihminen ei välttämättä enää edes halua vakityötä, omaa asuntoa saati kesämökkiä. Halutaan pätkätöitä, halpa kimppakämppä ja mahdollisuus vaikka matkustaa 4 kertaa vuodessa ja nauttia elämästä.
-70 luvun lama oli kova. Työttömiä oli 20%. Nyt on 8%
Eli ei niitä paikkoja ollut. Eikä sosiaaliturvaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se työpaikka ollut kaikille mikään itsestäänselvyys vielä 50- ja 60-luvulla. Järjestetiin hätäaputöitä, jolloin pohjoisesta kuljetettiin ihmisiä etelään asumaan pitkiä aikoja parakeissa ja tekemään esim. tietöitä.
Kyllä se Ruotsiin muuttaminenkin oli hyvin monelle ihan pakko, kun kotiseudulla ei ihan yksinkertaisesti töitä löytynyt.
Aloittajan isä ei kuulu suuriin ikäluokkiin, kun on vasta 65-vuotias.
Ruotsiin ajoi maan sisäinen muuttoliike (sen seikkailunhalun lisäksi): väki muutti maaseudulta kaupunkeihin ja maaseutu tyhjeni 70-luvulla.
Ne suurten ikäluokkien työpaikatkin saattoivat olla tyyliin piikominen, lastenhoito, konekirjoitustyöt, metsätyöt metsäkämpillä, uitto. Aika monella menisi nenä ruttuun inhosta jos sellaiseen joutuisi.
Puhumattakaan vedestä, joka piti lämmittää ja ulkovessan "ihanuudesta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kadehdi
- Vakityö, muttei kunnon koulutusta, kielitaitoa, vaikka olisi ollut haluja opiskellakin.
- kovat arvot ja mustavalkoinen elämä, työ tärkein
- sodan jälkeinen tunne-elämän kieltäminen
- 3 kk äitiyslomaTyöttömyys on monen suureen ikäluokkaan kuuluvan mielestä häpeä, koska eivät sitä ole kokeneet.
et nyt ihan ole oikeassa, sillä miksi luulet ihmisten lähteneen pilvin pimein Ruotsiin töihin? Työpaikka piti kaiken lisäksi itse hankkia.
Suurella osalla suurten ikäluokkien vanhemmista ei jäänyt mitään perittävää, kun oli se korpeen raivattu siirtokarjalaisen mökki ja 9 perillistä, ai, että rikastuttiin.
ai niin, ei ollut työttömyyskorvauksia, kothoidontukea, asumistukea, ei lähes ilmaista terveydenhuoltoa ja kolussakin piti olla kuutena päivänä viikossa.
Soisin ilomielin teille sen ihanuuden, ilman juoksevaa vettä tai hellahuoneessa 6-henkisen perheen asumista, ilman auto, ilman lomamatkoja. 5-10 km tavella hiihdettiin kouluun.
Rukoilen joka ilta, että tuo ihanuus palaisi, ole se vaan helppoa silloin.
olen syntynyt 49 ja kokenut tämän kaiken ihan itse.
Tottakai yhteiskunta muuttuu. Mutta nuo kaikki voi kumota helposti mitä täällä väitätte. Nyt ei niin vaan mennä Ruotsiin töihin. Meillä osalla ei perittävää. Ei autoa ei lomamatkaa. Pieni asunto. Opinnot maksaa. Tämänkin unohdatte.
Epälen myös että jos kaikilla sama tilanne kledjuissa, niin ei kai lapsi kelaa noita asioita. Itellkäni tais lapsena olla kahet farkut vuodessa ja se oli silloin normi kaikilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen myös sitä millä perustein sairaseläkkeet on aiemmin myönnetty. Ihan terveillekin. Tiedän näitäkin. Ei enää nykyään onnistuisi.
Selasin vanhempieni vanhoja papereita ja he olivat ostaneet 70-luvulla kolmion ja maksaneet pankkilainan 8v. Ja Aravalainan 13v. yhteenlasketuista tuloista asumiseen oli vuodesta riippuen mennyt 70-75% nettotuloista ja loput elämiseen. Äitini oli pitänyt tosi tarkkaa tilikirjaa kaikista tuloista ja menoista pennin tarkkuudella. Ja kun pankkilaina oli maksettu, ruokaa tuli pöytään, koska pankkilainan maksettua ruoka- ja vaatekulut mini kertautuivat, jota ei voi selittää hintojen nousulla.
Ensimmäiset ulkomaan matkat olivat tehneet n. 40-50 vuotiaana Neuvostoliittoon, aluksi Leningradiin ja myöhemmin Odessaan. Eivät muutenkaan eläessään juuri matkustelleet ja elivät säästeliäästi.
Vierailija kirjoitti:
Ei se työpaikka ollut kaikille mikään itsestäänselvyys vielä 50- ja 60-luvulla. Järjestetiin hätäaputöitä, jolloin pohjoisesta kuljetettiin ihmisiä etelään asumaan pitkiä aikoja parakeissa ja tekemään esim. tietöitä.
Kyllä se Ruotsiin muuttaminenkin oli hyvin monelle ihan pakko, kun kotiseudulla ei ihan yksinkertaisesti töitä löytynyt.
Aloittajan isä ei kuulu suuriin ikäluokkiin, kun on vasta 65-vuotias.
Mun ukilla on rakennusliike ja kertoi 60-luvulla työntekijöiden tulleen aamu kuuden jälkeen norkoilemaan työmaalle onko töitä vai ei ja joka aamu valittiin ketä tarvitaan sinä päivänä työmaalle ja loput meni kotiin ja yrittivät taas onneaa seuraava päivänä, onko töitä vai ei. Eikä silloin tunnettu työttömyyskorvausta.
Vierailija kirjoitti:
-70 luvun lama oli kova. Työttömiä oli 20%. Nyt on 8%
Eli ei niitä paikkoja ollut. Eikä sosiaaliturvaa
Luotatko ihan tosissasi tilastoihin? Kyllä todellinen työttömyysprosentti on nyt enemmän kuin 8%. Ihmiset ovat temppu- tai näennäistyöllistettyjä, pätkätyöläisiä, nollasopimuslaisia, pakkokurssitettuja, karenssoituja, siihen vielä tukia saamattomat piilotyöttömät...kuten huomaat, kaikenlaisilla tempuilla tuo prosentti on saatu pieneksi, mutta todellisuus on jotain ihan muuta.
Suomihan tyyliin pyörii ilmaisten harjoittelijoiden ja tempputyöllistettyjen voimin.
korjaan... piti siis sanoa, että tuntitöitä ei siihen aikaan vielä tunnettu. Pätkätöitä ja kausitöitä sen sijaan hyvinkin.
33