Kipeimmät "kun puhelinmyyjä soittaa"-tapaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse tykkään rupatella puhelinmyyjien kanssa, harmi vaan kun soittelevat niin harvoin... Koskaan en kyllä mitään osta, mutta on kiva katsoa kuinka sivuraiteille keskustelun saa menemään

Oletko Pekka Routalempi:D

Vierailija kirjoitti:

Mulle soitti pari vuotta sitten puhelinmyyjä, en muista mitä yritti kaupitella, mutta jotain hyvään tarkoitukseen liittyvää. Sanoin että olen opiskelija ja mulla ei yksinkertaisesti ole varaa mihinkään ylimääräiseen (vaikka eipä mun olis tarvinnut selitellä), niin mies toisessa päässä sitten suuttui ja sanoi vihaisella äänensävyllä "Kuule likka mä olen perheellinen mies, ei tässä itelläkään varaa olis mihinkään ylimääräseen mutta silti laitan rahaa hyvään tarkoitukseen!" Tokaisin vain että eipä se mun ongelmani ole ja puhelinmyyjä löi luurin.

Toinen ärsyttävä tapaus oli se, kun eräs mies puhelinmyyjä soitti ja yritti kaupitella jotakin puhelinliittymää. Sanoin, että isäni maksaa liittymäni (ei maksanut, mutta ajattelin että tuolla konstilla pääsen hänestä heti eroon) joten tuhlaat vaan aikaasi puhumalla mun kanssa. Mies sitten alkoi tivaamaan ikääni (19v) ja suuttui "Isi maksaa, isi maksaa kaiken! Täällä komee mies länkyttää ja yrittää myydä sulle puhelinliittymää mutta neidille ei kelpaa kun elelee isin rahoilla!!"

Hajosin:DDD

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne, jotka osaavat myydä, tienaavat hyvin. Kuuden tunnin siisti sisätyö (henkisesti toki raskas), ja palkka 4000€/kk, esimerkiksi.

Ja lehmät lentää. Esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhelinmyyjä soittaa alan puhumaan uskosta ja jumalan armosta. Kyselen soittajan suhtautumista sun muita siihen liittyvää vaikka en itse kuulu kirkkoon. Loppuu puhelut äkkiä.

Pikkasen tuota logiikkaasi ihmettelen. Ensinnäkin, Suomessakin on useampia kirkkoja (ev.lut., ortodoksi, roomal. katolinen, helluntaikirkko, adventtikirkko..) ja mitä niihin kuuluminen tai kuulumattomuus liittyy siihen, että alkaa puhumaan Jumalan armosta?

Tätä vallassa olevaa ev-lut hän tietenkin tarkoitti.

Ja ei kukaan muu kuin hihhuli ala uskontopaskaa muille tuputtamaan. Järkevät ihmiset eivät moista tee.

Pahimpia on tosiaan nuo jankkaajat. Itse sanon aina heti myyntipuheen alkaessa, että ei kiitos hei hei. Jos myyjä jatkaa vielä, lyön yksinkertaisesti luurin korvaan ja lisään numeron estettyjen listalle. Joskus toki kuuntelen pidempäänkin, jos sieltä tulisi joku mielenkiintoinenkin tarjous.

Olin itsekin yhden kesän puhelinmyyjänä. Siellä tosiaan painostettiin jankkaamaan ja tarjoamaan kunnes vastaajan mieli (muka) muuttuu. Kokeilin tuota muutamaan otteeseen, mutta eihän se toden totta toimi. Korkeintaan saa molemmat osapuolet hermostuneemmiksi. Jos vastaaja ilmoitti heti alussa, että ei tilaa, toivotin hyvät päivänjatkot ja lopetin. Jos asiakas kieltäytyi tarjouksen kuultuaan, tarjosin vielä muitakin tuotteita, mutta lopetin jos nekään eivät kiinnostaneet. Tuo jankkaus toiminee lähinnä vanhuksiin ja ihmisiin, joita puhelinmyyjän aggressiivisuus voi vähän pelottaa. Minun omatuntoni ei kyllä mitenkään olisi kestänyt sitä, jos olisin näille ihmisille väkisin jotain "myynyt". Ja enpä minä siinä työssä sitten kauaa jaksanutkaan, kun esimiesten mielestä olisi ollut ihan ok myydä näille puoliseniileille vanhuksillekin liittymät, älypuhelimet, tabletit, läppärit ja nettiyhteydet. Hirveä huuto ja painostus alkoi, kun en näin suostunut tekemään.

En siis tosiaan ollut firman kriteereillä mikään huippumyyjä. Kyllähän minäkin muutamia uusia asiakkaita sain, nimittäin ihmisistä, jotka oikeasti halusivat tuotteen ja joille ei tarvinnut väkisin tai huijaamalla tuputtaa mitään.

Muutama mielenkiintoinen puhelukin on jäänyt mieleen. Ensinnäkin nuorehko nainen, joka esittäytymiseni jälkeen alkoi parkumaan että "EI KAI TAAS?!!?", tivasi nimeäni ja uhkasi haastavansa minut henkilökohtaisesti oikeuteen. :D Oli eka kerta kun itse kyseiselle naiselle soitin, mutta oli tainnut tulla muiden myyjien kanssa jo mitta täyteen. Varmaan ainoa asiakas, joille itse löin luurin korvaan, kun siitä huudosta ja haistattelusta ei meinannut tulla loppua. Toinen hyvin mieleen jäänyt oli nuorehko mies, joka kieltäytyi tarjouksesta, mutta kysyttyään asuinkaupunkiani kertoi olevansa samassa naapurikunnassa ja pyysi treffeille. Mukavankuuloinen poika ja ihan houkutteleva tarjous, mutta kieltäydyin kuitenkin. :) Kolmas oli vanha mukava mies, joka kertoi olevansa sairaalassa jonkin syöpäleikkauksen jäljiltä. En siinä sitten mitään tarjouksia tietenkään alkanut tekemään, mutta mies sen sijaan kertoi sairauksistaan, yksinäisyydestään ja kuinka kukaan ei tullut katsomaan häntä sairaalaan. :( Siitä tulikin varmaan pisin puheluni, kun kuuntelin ja yritin vähän lohdutellakin miestä. Jos mies olisi asunut samassa kaupungissa, olisin varmaan itse käynyt katsomassa häntä sairaalassa, mutta valitettavasti asui toisella puolen Suomea. Edelleen mietin joskus, mitähän tuolle miehelle kuuluu tai onko enää elossa ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kaupattiin syöpävakuutusta ja kieltäydyttyäni myyjän kommentti: Odotas vaan kun sairastut syöpään. Sai mut raivostuun. Ystäväni oli juuri menehtynyt syöpään.

Minulle kaupattiin myös ja kerroin siinä, että minulla oli äskettäin todettu ihosyövän esiaste. Luulin, että se riittää myyjälle, mutta hän aloikin tivata yksityiskohtia, millaisessa luomessa se oli ja mistä olin sen huomannut. Lopetin puhelun tuohon, kun kyseli liikaa.

Yksi myyjä soitti, kun oli kaupan kassajonossa ja oma vuoro oli tulossa. Sanoin myyjälle, missä olen, hän tiuskaisi, että "niinhän ne kaikki on" ja löi luurin kiinni.

Mies jaksaa kuunnella myyjien puheet. Kerran hän oli puhelimessa pitkään, ääni alkoi kohota ja lopulta mies huusi puhelimeen, että johan minä olen monta kertaa sanonut, että en tilaa mitään.

Yleensä myyjät ovat nykyään asiallisia ja jaksan heidän kanssaan jutella. Olen siinä luulossa, että jos puhelu kestää tarpeeksi pitkään, myyjä saa siitä jotain palkkaa vaikka kauppoja ei tulekaan. Meneekö noin?

Myyjä ei saa latiakaan siitä, että juttelee sun kanssas. Ainoastaan myynnistänsä saa osuuden eli jos ei juttelun lopputulos ole kaupat niin olette tuhlanneet myös myyjän kallista aikaa (olisi silläkin välin voinut soittaa muutaman puhelun ja tehdä kaupat). Itse en koskaan tekisi niin ilkeästi, että juttelisin ja tuhlaisin toisen aikaa tietäen koko ajan etten osta mitään.

Juurikin tuon takia paras keino kostaa noille on tuhlata heidän aikaansa mahdollisimman paljon.

Kun soittasivat edes ihmisten aikoihin... Mutta ei. Lauantai-iltana kahdeksalta soittava lehtimyyjä ei saa mua tilaamaan yhtään mitään. Vaikka olisi kuinka hyvä diili.

Isän uusi vaimo kertoi että kun hänelle soitti puhelinmyyjä ja kun ei saanut mihinkään väliin sanottua 'en ole kiinnotunut. kiitos ja kuulemiin', hän lopulta laittoi puhelimen kajarille, jätti puhelimen sängylle ja lähti tekemään kotitöitä. Siellä se puhelinmyyjä höpötteli menemään 10min yksin ja lopulta alkoi huhuilemaan että eikö kukaan vastaa ja sammutti puhelun. Soitti uudestaan ja sama alkoi uudelleen.

Itselle kävi alaikäisenä niin, että puhelinmyyjä soitti ja en kehdannut sanoa ettei ole edes ikää tilata pitään vaan annoin miehen höpöttää menemään kunnes hän lopulta kysyi 'oot muute aika nuoren kuulonen. oletko edes 18?'. oikein vaivaantuneena vastasin et eiku vasta 15. Pahoitteli sitten sitä kun häiritsi ja lopetti puhelun.

Itse lupaan aina tilata naismyyjiltä lehden jos he suostuvat juttelemaan kanssani rivoja kunnes laukean. Yleensä puhelu katkeaa nopeasti. Kaksi kertaa puhelinmyyjä on tahän kuitenkin suostunut (luultavasti sama myyjä). Jälkimmäisellä kerralla peruutin kylläkin tilauksen parin päivän kuluttua.

Kun aikoinaan yli 10 vuotta sitten olin hetken aikaa puhelinmyyjänä, kun muutakaan työtä ei löytynyt, meillä ainakin oli huono juttu, jos puhelut olivat pitkiä, eikä kukaan ostanut mitään. Eli ei tosiaankaan palkittu pitkistä puheluista erikseen, päin vastoin. Kuukausittain verrattiin myytyjen tuotteiden määrää puheluiden kestoon ja ne, jotka olivat käyttäneet vähiten puheluaikaa per myynti saivat ylimääräisen palkkion.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhelinmyyjä soittaa alan puhumaan uskosta ja jumalan armosta. Kyselen soittajan suhtautumista sun muita siihen liittyvää vaikka en itse kuulu kirkkoon. Loppuu puhelut äkkiä.

Pikkasen tuota logiikkaasi ihmettelen. Ensinnäkin, Suomessakin on useampia kirkkoja (ev.lut., ortodoksi, roomal. katolinen, helluntaikirkko, adventtikirkko..) ja mitä niihin kuuluminen tai kuulumattomuus liittyy siihen, että alkaa puhumaan Jumalan armosta?

Tätä vallassa olevaa ev-lut hän tietenkin tarkoitti.

Ja ei kukaan muu kuin hihhuli ala uskontopaskaa muille tuputtamaan. Järkevät ihmiset eivät moista tee.

Vallassa olevaa? Missä vallassa?

Ne villeimmät hihhulit kyllä yleensä tulevat ev.lut. kirkon ulkopuolelta, ns. karismaattisista piireistä, joten senkin takia tuo kommentti oli vähän epälooginen. Ei kirkon, siis ev.lut. kirkon, jäsenyys tarkoita, että vain silloin on legitiimiä puhua uskonasioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne, jotka osaavat myydä, tienaavat hyvin. Kuuden tunnin siisti sisätyö (henkisesti toki raskas), ja palkka 4000€/kk, esimerkiksi.

Ja lehmät lentää. Esimerkiksi.

Mielenkiintoista, että tätä ei uskota. Käykää inttäjät katsomassa esim. A-lehtien myyntineuvottelijoista kertovaa sivua. Olipa tässä taannoin erään kotoa käsin lehtiä myyvän miehen haastattelukin.. oliko se peräti Hesari?, jossa toimittajakin oli ihmeissään myyjän hyvistä tuloista.

Miksi ihmeessä minä tällaisia valehtelisin? 

"Parhaimmillaan maksamme myyntineuvottelijoille kuukausipalkkaa 4500 – 6000 €."

Jep, siis parhaimmille myyjille.

Sinänsä se voi tuntua kurjalta, että samaa työtä saman tuntimäärän tekevät saavat keskenään aivan eri luokan palkkaa.

Pistää mietityttämään minkälaiselle ihmiselle se on suunnilleen maailmanloppu kun joku vieras ihminen soittaa ja tarjoaa jotain turhanpäiväistä lehteä. Aina kun voi sanoa ei. Aina voi katkaista puhelun. Ja teille ketkä raivoatte ja kiroilette sinne puhelimeen, alatte huutaa tappouhkauksia tai harrastatte jotain asiatonta pervoilua, niin ihan tiedoksi: kaikki puhelut, joka ikisessa firmassa tämä päivänä nauhoitetaan ja niitä nauhoja säilytetään vuosia. Siellä on niissä tiedoissa teidän koko nimi ja osoite. Eli vain itsenne teette naurunalaisiksi kun alatte käyttäytyä asiattomasti. Myyjälle voi tulla hetkellisesti paha mieli, mutta teidän käytöksenne on vuosiksi ikuistettu nauhoille.

Minulle soitti puhelinmyyjä, mieheni vastasi puhelimeen "manneäänellä" HALOJAA!

Myyjä sanoi, että tavoittelee Hilkkaa(nimi muutettu), johon mieheni manneäänellä NO MIKS SIE SIT MIULLE SOITIT? OSTA MIULT HYVÄ OOPPELI. Myyjä siihen tokaisi, EN OSTA ja löi luurin korvaan.

Tuo on ihan totta, mitä viestissä 198 kirjoitettiin. Kaikki puhelut nauhoitetaan. Tiedot on tosiaan siellä tiedostossa, nimi, osoite, numero ja tilaushistoria ko. lehtitalosta. 

Joskus puheluja kuunnellaan myyjien koulutuksessa esimerkkinä milloin hyvästä milloin huonosta tavasta myydä. Asiakkaan juttu kuuluu siinä myös.

Jos siellä joku rupeaa ehdottamaan pervoja, niin kuin täällä joku kehui tehneensä, se kaikki on tallessa ja nimi, osoite myös. 

Mikä vika on sanoa selkeästi 'kiitos ei tällä kertaa'? 

Jokaisesta käydystä puhelusta tehdään myös kuittaus asiakkaan reaktion mukaan.

Inhokit leppoisaa murretta tahallaan viäntävät ja yrittäjänä ollessani "tarkistettaisiin vain tietosi". Törkeyden huippu.

Miksi tuo joku maksaa nykypäivänä 200 € /kk puhelinlaskua..? Vai oliko tämä joskus ysärillä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kaupattiin syöpävakuutusta ja kieltäydyttyäni myyjän kommentti: Odotas vaan kun sairastut syöpään. Sai mut raivostuun. Ystäväni oli juuri menehtynyt syöpään.

Minulle kaupattiin myös ja kerroin siinä, että minulla oli äskettäin todettu ihosyövän esiaste. Luulin, että se riittää myyjälle, mutta hän aloikin tivata yksityiskohtia, millaisessa luomessa se oli ja mistä olin sen huomannut. Lopetin puhelun tuohon, kun kyseli liikaa.

Yksi myyjä soitti, kun oli kaupan kassajonossa ja oma vuoro oli tulossa. Sanoin myyjälle, missä olen, hän tiuskaisi, että "niinhän ne kaikki on" ja löi luurin kiinni.

Mies jaksaa kuunnella myyjien puheet. Kerran hän oli puhelimessa pitkään, ääni alkoi kohota ja lopulta mies huusi puhelimeen, että johan minä olen monta kertaa sanonut, että en tilaa mitään.

Yleensä myyjät ovat nykyään asiallisia ja jaksan heidän kanssaan jutella. Olen siinä luulossa, että jos puhelu kestää tarpeeksi pitkään, myyjä saa siitä jotain palkkaa vaikka kauppoja ei tulekaan. Meneekö noin?

Myyjä ei saa latiakaan siitä, että juttelee sun kanssas. Ainoastaan myynnistänsä saa osuuden eli jos ei juttelun lopputulos ole kaupat niin olette tuhlanneet myös myyjän kallista aikaa (olisi silläkin välin voinut soittaa muutaman puhelun ja tehdä kaupat). Itse en koskaan tekisi niin ilkeästi, että juttelisin ja tuhlaisin toisen aikaa tietäen koko ajan etten osta mitään.

Kun myyjä kerran katsoo oikeudekseen tuhlata minun aikaani, niin aivan varmasti tuhlaan hänen aikaansa mahdollisimman paljon. Toivottavasti huomaa, ettei homma kannata ja hakeutuu johonkin kunnon töihin.

Mä olin pitkään puhelinmyyjä. 99,99% vastanneista sanoo suoraan "ei", vaikka sit lopulta ostaisivatkin. Se et joku laitto luurin korvaan ei oo mitenkään loukkaavaa. Niitä luureja korvaan tulee satoja päivässä. Niitä ei jää millään tasolla kelaamaan vaan seuraava numero vaan koneeseen ja "Moro ihan sillä asialla soittelen". Se mikä on inhottavaa on jotkut älyttömät källit mitä yllättävän useat tekee. Puhutaan eka hiljaa (jollon mä säädän äänenvoimakkuutta et kuulen) ja yhtäkkiä laitetaan stereoihin kii se luuri, toki nupit kaakossa stereoissa.

Yks mikä jäi mieleen oli eräs mies kun vastas ja tosi tosi hämillisesti kertoi olevansa itseasiassa juuri ambulanssissa. Ihmeellisissä paikoissa jengi vastaakin. Toisaalta mä vastasin kun olin synnärin eessä menossa synnyttämään :O Siinä poltoissa en kattonu numeroa ja vastasin ku luulin et se on mun äiti (joka oli lapsenvahtina). Myyjä vissiin kuuli äänestä etten pilaile ja toivotti vaan hyvää syntymäpäivää :D

Kaupitteli lehteä joka maksaisi vain EURON viikossa! Sanoin ettei minulla ole rahaa siltikään siihen, opiskelija kun olin, Sitten alkoi hirveä sättiminen miten joku voi olla niin köyhä ettei ole varaa laittaa edes euroa viikossa lehteen!

Kerran myös sähkömyyjä löi minulle luurin korvaan kun sanoin etten voisi enää saada halvempaa sähköä, appiukkoni maksaa laskumme. Apella menee siis kesäisin "meidän" piikkiin paljon sähköä yritystoimintansa takia, joten koko sähköliittymä on hänen nimissään. Ollaan kyllä kyselty jos edes talvisin maksaisimme omat sähkömme mutta eipä tuo silti tuo laskuja meille...