Uskotko siihen että oikeaa kumppania ei voi tavata jos ei ole sinut itsensä kanssa?
Voiko epävarma ihminen tunnistaa toisesta ne ominaisuudet mitä tarvitsee? Pitääkö oma elämä olla kasassa ennen kuin sen yhdistää toisen kanssa? Olen 32vee ikisinkku ja mietin kuinka paljon torpedoin itse epävarmuudella mahdollisuudet suhteeseen..
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä uskon vetovoiman lakiin. Ja nimenomaan alitajuinen vetää toista alitajuista puoleensa.
Jos olet sinut itsesi kanssa, niin vedät puoleesi miehiä, jotka myös ovat sinut itsensä kanssa.
Jos olet epävarma, vedät puoleesi epävarmoja miehiä ( tämä voi näkyä myös vastakkaisena, eli mies on hyvin itsevarma, mutta se on vain pönkittämistä).Pitää myös muistaa, että pelko on hyvä magneetti. Sen saa, mitä pelkää.
Hyvin sanottu. Mutta toisaalta kun vastakohdat vetoavat (vai vetoavatko?), niin onko ihannepariskunnat sitten epävarma+sinut itsensä kanssa oleva...
Haha, näytä se itsevarma nainen joka huolii epävarman miehen.
Tarja Halonen.
Tavallaan uskon. Haluan että olen ns kasvanut omaksi itsekseni ja itsevarmaksi ihan itse enkä tarvitse siihen mitään miestä, että se suhde tavallaan toisi sen itsevarmuuden. Luulen että edellisesssä suhteessani kävi juuri niin, olin aluksi tosi epävarma ja ns hukassa itseni kanssa. Suhteen edetessä kasvoin eikä lopulta se kumppanikaan enää ollut sopiva.