Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muistelepa. Millaisissa kamppeissa ulkoilit lapsena? Ja milloin se oli?

11.11.2016 |

Muistan talviset, pimenevät pakkasillat, milloin aina hinguttiin ulos. Takki päälle, hattu päähän ja villakintaat käteen. Ulkohousuja ei ollut ainakaan meillä. Kenkiä en muista muutoin, kun että lumi meni nilkkoihin.

Housut ihan märät ja kintut jäässä, samoin kintaat märät ja pieniä lumipalloja täynnä ja ranteet punaisina. =)
Tämä siis 80- luvun alussa.

Kommentit (80)

Vierailija
41/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun lapsuuteni oli 70-luvulla. Yleensä vaatteet olivat itse tehtyjä ja kastuivat nopeasti. Hengissä kuitenkin olen. Karvalakit olivat muuten lämpimiä ja ihanan pehmoisia. Sellaisia ei valitettavasti nykyään kukaan enää uskalla ostaa.

Vierailija
42/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

-70 syntynyt ja muistan että, 6-7v mulla oli ruskea ens tex. Haalari ja supihattu.... Nahkakengät....

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli laamapaitoja! Jossain niissä oli ihania kukkakirjailuja pään tiellä - voi että!

Vierailija
44/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako joku, milloin kurahousut tuli lasten "vakiovarusteeksi"? Ainakin 80-luvulla oli kurahousut minulla usein käytössä. Oliko ne tuolloin uusi keksintö?

Oli niitä kurahousuja jo 70 luvun alussa. Oliko aikasemmin? kuka muistaa?

Onko niin, että kurahousut on aina olleet vain hyvin pienillä lapsilla käytössä? Toisin kuin toppahaalarit, joita on välillä on ollut ihan ala-asteen lopulla ja yläasteellakin. Vai käyttikö niitäkin joskus myös isommat lapset? Kun ei kuitenkaan ollut mitään muutakaan vedenpitävää vaatetta tarjolla.

Vierailija
45/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

70-luvun loppupuolella ala-asteella ruskeat toppahousut olkaimilla ja samanvärinen takki. Takissa kyljissä myös valkoista ja vaaleanruskeaa. Pipo oli äidin kutoma kirjoneuletta, jossa oli korvaläpät ja niistä roikkui punotut narut. Huippumuotia silloin.

Jossain lapsuuden kuvassa punainen takki ja punaiset toppahousut sekä liila lentäjänlakki. Sitä ennen taaperoiässä ollut takki-haalarihousuasu keltaisena. Oli tyylikäs lapsi :)

Vierailija
46/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mä kyllä muista että olisin kehdannut enää kouluun mennä kurahaalareissa. Koululaisen piti jo osata käyttäytyä eikä rypeä kuralätäköissä =D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En mä kyllä muista että olisin kehdannut enää kouluun mennä kurahaalareissa. Koululaisen piti jo osata käyttäytyä eikä rypeä kuralätäköissä =D

Ei kai kouluun, mutta vapaa-ajalla ehkä.

Vierailija
48/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

80-luvun alku, toppahousut joiden alle laitettiin sukkahousut. Niillä istuttiin luokassa. Talvilenkkarit. Joku toppatakki, eivät olleet kauhean lämpimiä siihen aikaan, ainakaan ne mitä minä sain. Villapuseron kanssa takissa 20-30 asteen pakkasessa koulumatkalla paleli ja paljon! Lapasia laitettiin monet päällekkäin ja ne kastui hetkessä. Aina paleli, ja varpaat, ihme kun on enää tallella, niin jäässä ne oli.

Ihmettelen miksei vanhempamme kiinnittänyt enemmän huomiota ulkovaatteisiin. Ei varmaan koskaan edes kysyneet, paleliko...

Kun aloitin yläasteen, sain ostaa itselleni toppahousut ja takin, joissa tarkeni. Siitä alkaen kun on ollut omaa rahaa, en ole koskaan palellut ulkona. Mulla on järjetön määrä merinovillaisia vaatteita, paksuja neuleita, lämpimiä kinttaita, jne... En voi luopua mistään, niin kauheat traumat jäi lapsuuden palelemisesta.

Ja oma lapseni ei todellakaan palele ikinä! Olen pienestä pitäen opettanut hänelle, ettei kannata palella vaan pukeutua niin että tarkenee. Onkin ulkoilmaihminen henkeen ja vereen. Meillä hifistellään talvikamoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poikasena hanskat oli yleensä nahkaa ja aina liian lyhyet ranteesta joskus 80-luvun alussa. Pitemmän mallisia tekokuituhanskoja ei ollut vielä juuri kellään. Talvilenkkarit teki tuloaan, ne oli hirmuiset. Jalassa oli AINA farkut. Edes sadevaatteita en pitänyt koskaan, ei pitänyt kyllä kukaan muukaan.

Jotkut oli hienosti kuvailleet kylmän lumen tuntemuksia ja märkiä vaatteita, silloin lapsena se ei juuri haitannut, jos pari tuntia ei ollut mitään tuntoa jossain kohtaa ihoa.

Vierailija
50/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli laamapaitoja! Jossain niissä oli ihania kukkakirjailuja pään tiellä - voi että!

Ostaisin jos löytäisin vielä jostakin. Olivat muuten laamapaidat lämpöisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli laamapaitoja! Jossain niissä oli ihania kukkakirjailuja pään tiellä - voi että!

Ostaisin jos löytäisin vielä jostakin. Olivat muuten laamapaidat lämpöisiä.

Saa ainakin Prismoista.

Vierailija
52/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

90 luvun puolessa välissä ehkä olin ehkä 5-7-vuotias, mulla oli vaaleenpuna-vaaleensininen haalari jossa oli pellen kuva rinnassa ja se oli ihan tyhmä! Inhosin sitä pellehaalaria :( :D Alla oli mummun kutoma punainen villahaalari, kenkiä en muista mutta sellaiset toppakengät ne oli, käsissä oli sellaiset kurahanskakangaspintaiset toppahanskat, jotka oli vaaleenpunaset ja niissä oli pupujen kuvat. Päässä sellanen karvahattu valkoinen ja kaulassa pinkki kauluri :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen syntynyt 70-luvun lopussa ja siis 80-luvulla könysin lumessa. Oli toppatakki/housut sekä toppakengät. Housuissa lumisuojista ei ollut tietoakaan, joten kyllä niihin toppakenkiinkin meni lunta. Villasukat oli aina jalassa, samoin kahdet tai kolmet villatumput, joista imeskeltiin lumipaakkuja. Ne olivat aina märkinä. Lisäksi kaulaliina ja villapipo (tuuli meni läpi). Kypärämyssyjä ei ollut ainakaan itselläni. Ja takin alla oli aina villaa kovilla pakkasilla, joka sitten kutitti kaulaa ym.

Äitini elää edelleen siinä ajassa ja kutoo lapsille kutomasta päästyään villavaatteita vaikka kuinka topputtelen. Niille ei ole juurikaan käyttöä. Nykyisin on hanskat ym. sellaisia, ettei niiden lisäksi tarvitse villatumppuja, haalarin alle menee fleece-asu tai lämmin alusasu. Löytyy lämpimiä villasekoitesukkia kenkiin, jolloin ei villasukkia tarvitse jne. Villamyssyjä ei tarvita vaan niitäkin korvaa nykyaikaisemmat päähineet. Silti meille kertyy väkisin niitä villavaatteita, koska villaa sen olla pitää...

Vierailija
54/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli 80-luvulla sellainen kypärähattu! Siis ei myssy eikä toppahattu vaan sellainen tavallaan kovahkoa kangasta oleva ohut hattu, joka kiinnitettiin leuan alta remmillä. En ole kyllä sellaista nähnyt koskaan myöhemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/80 |
11.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aidot kettulakit oli aika yleisiä, joskus 70-luvun loppupuolella-80-luvulla. Olivat todella lämpimiä ja komeita. Häntä oli tupsuna ja käpälät roikkui edessä, niistä muistaakseni sidottiin kiinni... Aika brutaalia, muttei palellut päätä.

Vierailija
56/80 |
12.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuomat ja talvihaalarit aina 11-vuotiaaksi asti. Tajuttoman rumat, kirpalta haalitut :D pipot oli niitä paksuja kypärämyssyjä. Väliasua en muista.

-mamma93

Vierailija
57/80 |
12.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 70-luvun lopussa ja siis 80-luvulla könysin lumessa. Oli toppatakki/housut sekä toppakengät. Housuissa lumisuojista ei ollut tietoakaan, joten kyllä niihin toppakenkiinkin meni lunta. Villasukat oli aina jalassa, samoin kahdet tai kolmet villatumput, joista imeskeltiin lumipaakkuja. Ne olivat aina märkinä. Lisäksi kaulaliina ja villapipo (tuuli meni läpi). Kypärämyssyjä ei ollut ainakaan itselläni. Ja takin alla oli aina villaa kovilla pakkasilla, joka sitten kutitti kaulaa ym.

Äitini elää edelleen siinä ajassa ja kutoo lapsille kutomasta päästyään villavaatteita vaikka kuinka topputtelen. Niille ei ole juurikaan käyttöä. Nykyisin on hanskat ym. sellaisia, ettei niiden lisäksi tarvitse villatumppuja, haalarin alle menee fleece-asu tai lämmin alusasu. Löytyy lämpimiä villasekoitesukkia kenkiin, jolloin ei villasukkia tarvitse jne. Villamyssyjä ei tarvita vaan niitäkin korvaa nykyaikaisemmat päähineet. Silti meille kertyy väkisin niitä villavaatteita, koska villaa sen olla pitää...

Kyllä ne villavaatteet loppujenlopuksi on paremmat. Ei tulis mieleenkään laittaa lapselle villasekoitesukkia jalkaan jos aidot mummon kutomat olis vaihtoehtona. Fleecekin on turhake villapaitaan verrattuna.

- ulkoileva perhe

Vierailija
58/80 |
12.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin pihaleikki iässä 80-luvulla. Muistan kanssa, että talvella oli useemmat rasat päällekäin, ja ne olivat koko ajan märät. Mulla oli reiman enstex haalari, äiti varmaan säästänyt pitkään että sai ostettua ensin veljelleni ja sit sieltä periytyi mulle. Siinä oli rinnuksissa iso r-kirjain ja napeilla irrotettava teddyvuori. Kun se jäi pieneksi äiti ompeli siitä vielä takin mulle koti käyttöön. Lisäksi mulla oli pitkä häntäinen tekoturkis lakki.

Vierailija
59/80 |
12.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

muistan villalapaset joista roikkui lumipaakkuja, pipon jossa iso tupsu ja persuksista läpimärän toppahaalarin !  tuohon aikaan vielä viidennellä luokalla pidettiin toppahaalareita, siinä ei ollut mitään outoa tai noloa.

olen vm.80

Vierailija
60/80 |
12.11.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli 90- luvulla nallekuvioiset viininpunaiset haalarit ja joskus oli lassie merkkiset haalarit ja ne oli lempparit, koska lassie koira oli suuri ihailun aihe silloin. Olin kymmenen, kun sain oman koiran, lassien. Mitä sitä hyvää rotua vaihtamaan aikuisenakaan. Koulussa oli jo ulkohousut, mustat, sekä joku takki. Vihreän maastokuvioisen miesten laskettelu takin sain yläasteella, se oli suosikkitakkini, vaikka tyttö olinkin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kahdeksan yhdeksän