Lue keskustelun säännöt.
Omakotiasukkaille ei ole väestönsuojia ollenkaan! Miksei tästä puhuta?
10.11.2016 |
Tein harjoitustyönä yhdelle bensa-asemalle suojelusuunnitelmaa. Siinä yhteydessä selvittelin, mihin henkilökunta pakenisi, joa tulisi tilanne, että tarvittaisiin väestönsuojaa.
Oki vaikea saada ketään vastaamaan, mutta lopulta joku päällikkö pelastuslaitokselta kertoi, että ohjeet tulee sitten tilanteen mukaan. Kysyin, että mitkä on vaihtoehdot. Hän ei sanonut mitään vaihtoehtoja. "Tilanteen mukaan"
Nyt hiljattain luin jostain omakotiasukkaasta, joka oli selvitellyt omaa tilannettaan tarkemmin. Tulos: omakotiasukkaille ei ole ollenkaan väestönsuojia. Ei siis mitään pakkaa.
Isommissa taloyhtissä on tietty vaan asukkailleen ja kouluilla koulun väelle. Ei sinne oteta ulkopuolisia tietenkään.
Ja kaiken huippu, että väestönsuojien rakennusvelvoitteita yhtiöissä lievennetään. Sodasta taitaa olla liikaa aikaa. Aleppossa sen sijaan on suojille tarvetta.
Ja ei tod oo järkeä kunkin ok-talon rakentaa omaa suojaa.
Kommentit (278)
Itse pelastusviranomaisena en ottaisi kantaa, jos minulta asiasta kysyttäisiin. Kunnilla/kaupungeilla on ollut ennen omia varautumissuunnitelmia, mutta ne on leimattu salassa pidettäväksi tiedoksi.
Väestönsuojien rakentamista säätelee lainsäädäntö. Kun kerrosala asuinrakennuksessa on yli 1200 neliömetriä, tulisi väestönsuoja olla. Mutta tämäkin riippuu rakentamishetken lainsäädännöstä.
Laissa oli ennen yleiset väestönsuojat, mutta näitä koskeva asetus/momentti poistettiin jossain välissä.
Pelastustoimi ei vastaa väestönsuojien kunnossapidosta, vaan kyllä se on lähtökohtaisesti kiinteistön omistajan asia.
Lainsäädännöstä ei kannata nurista yhdellekään lakia noudattavalle virkamiehelle. Niistä voi valittaa sitten poliitikoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OK-asuja rakentaa sen ihan itse pikku kätösillään sinne tontille !
Oletko itse rakentanut omin pikku kätösin taloyhtiösi väestönsuojaa? Mikset ole?
Taloyhtiö eli osakkaat ovat maksaneet sen väestönsuojan.
Meillä myös rivari, jossa on väestönsuoja täynnä ulkoiluvälineitä. Vessaa ei ole. Asukkaat sen kustantavat itse.
Oho, joku on nostanut vanhan aloitukseni. Hyvä niin, sillä väestönsuojatilanne on edelleen ajankohtainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden omakotitalon jossa on oma pommisuoja. Talon rakensi sellainen mies joka on pikkupoikana ollut pommituksessa. Pommisuoja on talon vieressä maan alla ja sieltä on varauloskäynti mikäli talo sortuu eikä reittiä kellariin enää ole.
Onko mahdottomuus tehdä itse tilapäinen väestönsuoja itse (miten) jos ei satu olemaan edes sitä kellaria. Kyse siis omakotitaloudesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Onko mahdottomuus tehdä itse tilapäinen väestönsuoja itse (miten) jos ei satu olemaan edes sitä kellaria. Kyse siis omakotitaloudesta
Voihan sitä kaivaa kuopan. Jotenkin tarvitsee varmistaa, ettei sinne menee vettä.
Vierailija wrote:
Onko mahdottomuus tehdä itse tilapäinen väestönsuoja itse (miten) jos ei satu olemaan edes sitä kellaria. Kyse siis omakotitaloudesta
Lyhyesti, on. Näin suojanhoitajan koulutuksen käyneenä, suojien tehtävänä on suojella joko säteilyltä (vaatii laitteistot, paineistukset, suihkut, niin paksut seinät ettei säteily tule läpi), pommituksilta (vaatii kestävyydeltä valtavasti), tai sekä että. Miten sellaisen tilapäisesti rakentaisi? Pienen kerrostalon kellariin rakennusvaiheessa rakennettava pieni suoja maksaa vähintään 60-70,000 € lisää verrattuna samoihin neliöihin ilman väestönsuojaa. Jos koko rakennus ympärille pitäisi rakentaa ensin, tehdä maanrakennustyöt, liittymät ym. (luvista puhumattakaan), olisi suuruusluokka aivan eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Mä oon tehny usean pelastautumis suunnitelman ja kyllä niihin kaikkiin on merkattu se lähin väestönsuoja missä se sijaitsee. Sen käyttö ja majoitevalmius on sitten eriasia mutta siitä vastaa pelastuslaitos. Asia on niillä jossain kirjallisena oltava tai ainakin tiedostona lain mukaan.
Omakotiasujan suoja on rakennuksen maanalainen kellari tai lähin sen tyyppinen tila. Eli esim viereisen kerrostalon väestösuoja tai naapurin kellaritila.
Esim ydinkatastrofin sattuessa ei ole syytä edes olettaa että kaikki ehtii suojaan tai voidaan kaikille löytää paikka missä hoidetaan tai eristetään säteilyltä.
Ei meidän kerrostaloon ainakaan mahdu kuin omat ja avain on vain kerrostalon asukkailla. Ovet on lukossa.
Joo, kerrostalon väestönsuojassa tulee erittäin ahdasta jo talon omille asukkaille. Ei muut mahdu millään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tämä itselle ainakin oli tiedossa. Olen jo aikoja sitten katsonut, ettei väestösuojapaikat riitä läheskään kaikille asukkaille täällä kaupungissa. Omakotitalossa asukashan vastaa kaikesta, myös siitä väestösuojasta.
Me oktalo asujat tehdään kuten isovanhemmat ja mennään ämpäri päässä pöydän alle.
Tulee mieleen Muumeista "hyödytöntä murehtia kun mitään ei voi tehdä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mull on korvessa pieni torppa järven rannalla ja meen sinne jos pommit alkavat paukkumaan kaupungissa.
Omassa kotikunnassa on vain muutama väestönsuoja. Koululaisille ja muulle koulun väelle, viranomaisille ja sitten ehkä kolmesta kerrostalosta löytyy jonkinlainen suoja. Muut suojautuvat omin nokkineen. Suurin osa väestä kuvittelee menevänsä näihin yllä mainittuihin suojiin. Niihin mahtuu kuitenkin vain ehkä 400 henkilöä.
Kyllä vähän varakkaammat okt-asujat varautuvat, jos eivät ihan tyhmiä ole (tosin usein ovat). Isompia ja pienempiä suojia suunnitelleena tiedän, että esim. monilla espoolaisilla on niitä talojensa kellareissa, mutta eivät niitä ymmärrettävistä syistä mielellään mainosta. Espoossahan ei ole yleisiä suojia ollenkaan. Kerrostaloissa on suojat asukkaille 0,75 m2/hlö. Koulujen, toimistotalojen ja kauppakeskusten suojat ovat niiden työntekijöille ja oppilaille ja kriisiajan organisaatioille. Pientaloasukkaat suojautuvat koteihinsa.
Niiden okt-kevytsuojien tarpeellisuus ei ole toivottavaa, kuka nyt sotaa toivoisi, mutta onneksi ne neliöt voi ratkaista niin, että tilat ovat normaalistikin hyötykäytössä.
Paineaallolta on minusta turha suojautua, jollei asu ihan varuskunnan tai lentokentän tms. lähellä, mutta muualta tuleva laskeuma taas on se isoin uhka, mikä asia huonosti ymmärretään. Sitä vastaan tarvitaan paksut seinät ja katto, suodattava ilmanvaihto, vettä ja ruokaa ja jäteastioita, korttipakka ja henkistä kanttia odottaa ainakin viikko, että pahin laskeuman säteily on laskenut riittävästi. Suoja antaa parhaan asuinpaikan myös dekontaminaation aikana, kun taloja ja pihoja pestään ja nurmikot ym. kuoritaan ja viedään pois.
Jos omakotiasuja haluaa oman suojan, kyllä sen saa jos on rakennusoikeutta ja ehkä 100t€ ylimääräistä. Suomestakin löytyy tähän erikoistuneita suunnitteluyrityksiä, joista parhaat antavat suojien suunnittelun ja rakennuttamisen lisäksi myös muunlaista varautumista ja resilienttiä elämäntapaa tukevaa nauvontapalvelua.
100000 euroa omasta bunkkerista...hevosella päsee . kova mancave siinä ainakin
OKT asujista sentään moni pääsee kellariin, toki uusimmissa ei taida olla juurikaan. Rivari/Paritalo tms. ei minnekään.