Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?
Onko teille sattunut sellaisia tavallisia tilanteita, jotka ovat tapahtuneet kauan sitten, kenties lapsuudessanne, mutta jostain syystä muistatte ne vieläkin yllättävän hyvin? Eli tilanne ei ole ollut mitenkään kummoinen, ei surullinen tai iloinen, vaan aika arkinen ja vähäpätöinen. Ei ollenkaan sellainen asia, jonka voisi kuvitella jäävän pysyvästi muistiin.
Itse muistan, kun lapsena utelin kodinhoitajalta hänen palkkaansa eikä se vastannut siihen mitään.
Muistan kun 4-vuotiaana yritin kiivetä vauvanvaunuun sillä tekosyyllä, että olen muka palannut takaisin 3-vuotiaaksi. (Sitä en muista, miksi tämä oli mielestäni hyvä perustelu.)
Tylsimmät muistonne?
Kommentit (2086)
Meillä oli yhtenä vuonna joskus 80-luvulla kalenteri, josta otettiin joka päivä sivu pois, ja aina kun kuukausi vaihtui, oli joku sananlasku. Muita en muista, mutta kerran oli, että "Jos sataa lunta lehteen, tulee tautinen talvi ja ja pitkä kevät". Se jäi mieleeni, koska siinä oli kirjoitusvirhe ja ja.
Minä sain aina repäistä sivun pois, mutta kerran oli 11 vuotta vanhempi siskoni ottanut ja minä nostin metelin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on syntymä- ja nimipäivä samana päivänä.
Eka luokalla koulussa oli jotain puhetta synttäreistä ja kerroin sitten opettajalle ja luokalle tämän asian.
Opettaja, jota suorastaan jumaloin, alkoi saarnata minulle tyyliin, että minun ei pitäisi "korottaa" itseäni keksimällä tällaisia juttuja ja että kelpaan ihan omana itsenäni ilman mitään tällaisia keksittyjä hienouksia!
Yritin selittää asiaa, mutta opettaja kerta toisensa jälkeen tyssäsi aikeeni ja huudahti lopulta, että tästä asiasta lopetetaan heti puhe.
Olin itku kurkussa, 7-vuotias tytön tyllerö. Minusta tuntui, että muutkin oppilaat katsoivat minua alta kulmain. Vain paras ystäväni lohdutti, ettei kannata välittää.
Koko koulupäivän oli kurja olo. Kotona kerroin äidilleni asiasta ja hän oli todella suuttunut saamastani kohtelusta ja ihmetteli, eikö opettaja voinut tarkistaa asiaa; kai heillä meidän oppilaiden syntymäajat olivat ja kalenterista näki nimipäivät.
Äiti soitti opettajalle.
Opettajan kunniaksi on sanottava, että hän heti seuraavana aamuna pyysi minulta anteeksi kaikkien oppilaiden kuullen ja sanoi, että hän oli tyhmä, kun piti mahdottomana sitä, että jollain voi olla syntymäpäivä ja nimipäivä samana päivänä.
Sanoin vielä, että minusta itsestäni tuo samanpäivän juhla oli kurja homma, eikä mitään hienostelua. Muut saivat viettää erikseen nimipäiviä ja synttäreitä, minulla oli vain yksi juhlapäivä vuodessa.
Jotenkin rakastamani opettajan pisteet kuitenkin ropisivat hieman alemmaksi. Luulin, että opettaja tietää kaiken maailmassa. :D
Olipa ajattelematon ope. Näköjään lapselle ei kannata antaa nimeä syntymäpäivän mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Katselin pullan tuioksussa jotain ruotsinkielistä lastenohjelmaa, jota olin ennenkin katsellu. Siinä oli outo rillipäinen(?) hattupäinen (?)nainen joka asui asuntovaunussa metsässä. Nainen seisoi vaunun katollakin. En osannut ruotsia, mutta ei haitannut.
Äiti leipoi pullaa, joten oli takuulla lauantai.Jos joku keksii mikä lastenohjelma tollanen oli, kertokaa.
Hei, kuuluiko ohjelmaan myös, että vaunun katolla asui mies linnunpesässä? Ainakin tuli lauantaisin ja oli ruotsinkielinen. Tykkäsin siitä ohjelmasta.
Muistan kun hain kotoa sellaisia suklaanallekarkkeja missä oli jotain mansikkajuttua sisällä ja menin yläkerran tytön kanssa niille syömään niitä. En leikkinyt hänen kanssaan hirveän usein kun oli kai pari-muutaman vuoden nuorempi. En muista enää tytön kasvoja tms. Ehkä vaaleat hiukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt en pysty muistamaan yhtään, mutta näitä tällaisia pieniä tyhjänpäiväisiä lapsuuden tapahtumia tupsahtaa joskus ihan yhtäkkiä mieleen ja olen miettinyt, mistä se mahtaa johtua. Siis että tulee mieleen jokin vanha pieni asia, joka ei liity millään tavalla siihen mitä sillä hetkellä tekee tai ajattelee. Sitten sitä vain ihmettelee, että mitä hittoa, miksi tämä tuli juuri nyt päähäni? Aivot on kyllä ihmeellinen kapistus.
Pähkinäsaaren rauha oli vuonna 1323. Aala-asteella opetettiin ja luin kyseiseen kokeeseen ilmeisen tuloksekkaasti, olen nyt 51
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taikanappi, taikanappi, kun sitä painaa niin suksi kääntyy
Eilisessäkin pelissä aivan selvä paitsio! Tuomari ei huomaa mitään. Minä hermostuin. Minä hyppään ylös ja huudan että samperin puusilmä! Kyllä hävetti tänä aamuna tulla töihin. Mitähän ihmisetkin mahtavat ajatella? Mitä mieltä sinä olet? -Kyllä se minustakin oli paitsio.
Siwa-mainos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP puhui palkasta...
Muistan kuinka kysyin äidiltäni paljon hän saa palkkaa. Tämä joskus vuonna 76. Äiti vastasi että 4000 markkaa. Tämän muuten täytyi olla koko vuoden nettopalkka. Vastasin siihen että sehän on paljon rahaa!
Äitini - keittäjä sairaalassa - naurahti kuivasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Karvinen nostaa lasin alustalta, joka putoaa pöydälle. Karvinen: "Minua inhottaa se, että juomalasi on alustalla ja kun nostaa lasin, se jää alustaan ja sitten alusta kalahtaa pöydälle." Heittää alustan menemään. Esko alusta suussaan: "Kaffinen, faifinko minäkin lafin limffaa?"
Muistan ajan, jolloin Karvinen oli hauska. Sillä oli silloin vielä pyöreät silmät ja liikkui neljällä jalalla.
Karvinen muuten yritti alkuaikoina itsemurhaa laittamalla päänsä uuniin. Sitten huomasi, että se olikin sähköuuni, ei kaasu-.
Linja-autossa mainokset Mobilatista, jossa luki "pään kannatteleminen on ankaraa työtä" ja kuva hersyvästi nauravasta vanhemmasta rouvasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Linja-autossa mainokset Mobilatista, jossa luki "pään kannatteleminen on ankaraa työtä" ja kuva hersyvästi nauravasta vanhemmasta rouvasta.
En muista tuollaista mut enhän katso aktiivisesti mainoksiakaan - kaukosäätimen hyötykäyttöä:-D
Diklofenakkia on merten pohjissa niin paljon, et en ikinä osta sitä kuitenkaan.
Muistan edelleen ala-asteen maantiedon kirjan sinisellä pohjalla olevasta laatikosta tämän tiedonjyvän: "Bomban talo on Nurmeksessa." Ehkä juuri tämän vuoksi olen päässyt elämässäni näinkin pitkälle.
Rynnäkkökiväärini numeron, vaikka luovutin aseen pois liki 30v sitten.
Vierailija kirjoitti:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yk-varoittaa-isis-naisten-vaarallis…
Minkä takia spämmäät tätä otsikoihin, joihin tämä asia ei mitenkään liity?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä juttua, jossa lapsi joutui jäämään äidin polkupyörää vartioimaan, en tajunnut, vaikka olen äiti. Mitä salaista se äiti siellä kaupassa tekee tai ostaa? Voisko alkuperäisen viestin kirjoittaja valaista?
Toivottavasti osasin nyt lainata oikein. En ole se, joka jutun kirjoitti, mutta itse ajattelin asian niin, että äiti ei halunnut lasta kauppaan mukaan mahdollisesti riehumaan/huutamaan tms.
Mun arvaus oli, että äiti oli ostamassa lapselle lahjaa...
Eikös muistissa ollut, että USEIN piti pyörää vahtia. Tuskinpa lahjaostoksilla siis. Fiksu äiti, ei tuonut rääkyvää penskaa kauppaan, vaan haki yksin nopeana ja täsmänä tarvitun. Ymmärtäisivätpä nykyvanhemmat saman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karvinen nostaa lasin alustalta, joka putoaa pöydälle. Karvinen: "Minua inhottaa se, että juomalasi on alustalla ja kun nostaa lasin, se jää alustaan ja sitten alusta kalahtaa pöydälle." Heittää alustan menemään. Esko alusta suussaan: "Kaffinen, faifinko minäkin lafin limffaa?"
Muistan ajan, jolloin Karvinen oli hauska. Sillä oli silloin vielä pyöreät silmät ja liikkui neljällä jalalla.
Karvinen muuten yritti alkuaikoina itsemurhaa laittamalla päänsä uuniin. Sitten huomasi, että se olikin sähköuuni, ei kaasu-.
Ja Eskolla oli poikaystävä, Pentti. Osku oli alun perin hänen koiransa.
Alue: Aihe vapaa
Lapsena kirjoitin paperille ykkösen ja monta nollaa ja kysyin äidiltäni, että onko maailmassa näin monta ihmistä. Äiti sanoi, että enemmän. Piirtelin lisää ja lisää nollia ja kyselin samaa. Äiti sanoi aina, että enemmän. Varmasti monta kymmentä nollaa tein eli maapallon väkiluku ylittyi reilusti. Näin aikuisena luulen, että äiti ei ehkä tajunnut sen olevan iso luku, vaan ehkä hän luuli, että ne pallerot kuvaa ihmisiä.