"Turhia" asioita, jotka muistat vuosien takaa?

Vierailija kirjoitti:

Muistan että Nummelan ponitalli kirjojen yhden tytön koiran nimi oli "Fidelene Josefine FLapparette santnkyr" eli vaan "Fifu". En muista kirjoitettiinko just noin tarkalleen. Tärkeä tieto tämäkin...[/quote

Mun mielestä se on Fideleine Josephine Flapparette Sant Cyr eli Fifi

Tanssityttö kirjoitti:

Monia asioita tullut mieleen näitä lukiessa. Tässä joitakin niistä:

Olin laivamatkalla perheeni kanssa noin 12-vuotiaana. Muistan kuinka istuin hytissä, ja radiosta tuli "Nothing Compares To You". Mietin mielessäni, kuinka tylsä kappale, vaikka nykyisin pidän siitä.

Vappuna -90 menimme Tivoliin äitini kanssa. Ensin oli aurinkoista ja aika lämmintä. Yhtäkkiä tuli räntäsade, ja kylmä. Lähdimme kotiin!

Muistan myös äitini kauan sitten kertoman hauskan unen. Hän näki unta ystävänsä kertomasta ruokareseptistä, jonka piti hautua 3 päivää.

Itse näin kerran unta, että olin surffaamassa Akun, Tupun, Hupun ja Lupun kanssa.

Muistan myös kuinka pienenä maalla lauloimme kaverin kanssa uimareissulla autossa Anna Hanskin "Mustikkasuu":ta.

Muistan, että piirsin pienenä mökin vintin seinään.

Muistan Hugo-peikon lausahduksia, kuten: "Kävellen oisit jo perillä", "Herää pahvi", "Jahas, mihis sitä nyt on noita haudattuna" jne...

Itse näin joskus unta, että olin yhtä aikaa kaupassa Tenavien Tellun perheen kanssa. Johtui siitä, että hän oli mielestäni toisaalta niin hauska ja toisaalta niin tympeä hahmo. :D

Hoitopaikassa oli betoninen hevonen ja muistan miten siihen kiivettiin. Meillä meni varmaan puoli tuntia, ennen kuin älyttiin miten sen selkään kiivetään. Eli toinen käsi selän päälle, toisella kiinni hännästä, jalka hännän ja jalan muodostamaan reikään ja selän päällä olevalla kädellä kiinni "suitsista" = metallinen rengas ja sitten kiskottiin itsemme ylös. Se oli oikeasti ehkä vähän vajaa 1,5 metrinen se hevonen, meinasi olla vaikeaa kiivetä sille kun itse oli korkeintaan 110cm pitkä.

Muistan, kuinka vanhempi sisareni sylki kasvoilleni koulubussissa. Syyksi kävi se, että istuin hänen mielestään sillä paikalla, jossa hänen olisi pitänyt saada olla.

Vierailija kirjoitti:

Osaan silloisten lempitv-sarjojen näyttelijät edelleen ulkoa. Ne oli helppo opetella alkutunnareista. Lisäksi lauluja ala-asteen ekasta enkunkirjasta kuten: "What's your name? My name is Ken. What's your name? My name is John. What's your name? My name is Jeff. My is Jeff Jerry Jackson."

Tosta tuli mieleen, että minä muistan joitakin Ruusun aika -sarjan vuorosanoja ulkoa. Me otimme niitä aikoinaan (vhs) videolle, ja katsoin niitä tosi usein, niin jäi hyvin jotkin kohdat päähän. 😁

Muistan ihmisten syntymäpäivän kun kerran kuulen.Mitäpä silläkään tiedolla teen.On lähi- ihmiset joiden päivät tärkeitä.

Muistan että äiti työnsi mua rattaissa Helsingin rautatieasemalla ja mulla oli kädessä horsma.

Vastaan hoipperoi pultsari. Hän tietysti äkkäsi meidät ja arvasin jo kauhuissani että mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja niinhän siinä kävi että pultsari oikein suurieleisesti tanssahteli kohti ja alkoi kovaan ääneen laulamaan;

"Sain sulta horsman, se rentun ruusu on..."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seiskaluokan ruotsinkappale kirjasta Nya vindar:

-84289

-God dag. Det här är Annika Sundman. Får jag tala med Eva?

-Hon är inte hemma. Hon är i simhallen.

-Javisst ja, det är ju tisdag idag. Jag ringer igen klokkan åtta. Tack och Hej!

-Hej!

Pysynyt mielessä jo yli 30 vuotta 😑

Tuo vaikuttaa jo traumalta

Kom hit luffe!

få jag en flaska jaffis.

Ei pärjää pitkälle näillä 7. luokan lauseilla.

 Älähän nyt "Hej pä dig;ssa" nuoret Lasse, Gunilla etc olivat niin kunnollisia. En flaska jaffiskin oli ganska dytrt, gitarrenkin hängde på väggen Ei puhettakaan että olisivat menneet o´köpa sigaretten och öl. 

   Muistatteko myös se kohdan (kelamankalta kuunneltiin) kun jaffista kaadettiin juomalasiin....kaikki nauroi niin pirusti kun se kuullosti ihan pissin lorinalta.

Isoveli räkäisi ison rään tummanvioletin talvitakkini  selkämykseen veetuilakseen. Kiltti iso-siskoni pyyhki sen pois.

NYT kyllä tiedän mitä tekisin sille räkäklimpille, jos voisin matkustaa takaisin 70-luvulle. 

 Samainen veli lopetti ruumillisen kurittamisen kun otin puolustusaseekseni leipäveitsen.  Olin 13-vuotta vanha.

Parhaat höylät puutyötunnilla olivat Stanley-merkkisiä 70-luvun lopulla. Mietin, että jossain Amerikassa on suuri tehdas, jossa niitä tehdään. 

Läheiselläni on sellainen "vika " päässä, että han on elävä päiväkirja.  Hän muistaa mitä tapahtui mitä 4.3. ..vuonna 1964 tai 18.10. 1983 ja niin edelleen. 

 Hän muistaa jopa em.päivien tv-ohjelmat.

  Hän ei kuitenkaan ole idiot savant-tyyppi vaan ihan normaali yliopistossa opiskellut ja nykyään lukuisissa luottamus-toimissa sekä mieleisessään ammatissa.

  Itse hän antaisi mitä vain, jos pääsisi tästä ominaisuudestaan eroon. Onko hänellä sitten muuten hyvä muisti?  Hmmm, kun hän lähtee vaikka suvun yhteisestä joulunvietosta äiti kerää paripuolen sukan, kirjan, mokkulan, hupparin, rantaan jääneen kalastuskapineen....ja lähettää perässä.

Blondi tuli taloon- sarjassa oli jakso missä nuoret tytöt joi huoneessaan kaakaota tmv ja se tarjotin tippui lattialle kesken kohtauksen. Tytöt katsoi toisiaan vähän nauraen ja tajusin silloin että se ei kuulunut käsikirjoitukseen. Olin ehkä 6v.

&0-luvun lopussa meillä oli ns,pulsaattoripesukone navetan karjakeittiössä. Pulverivesi kuohui Betonilattialla. Kone piti kovaa ääntä ja tärisi.

   Pelotti hirveästi mutta teki mieli katsomaan äitiä askareillaan. Äidillä oli vaaleansininen navettatakki, mustat kumpparit ja huivi nätisti niskan takaa solmittuna.

 Äiti oli rohkea kun uskalsi käyttää pesukonetta ja hirveän vahva vääntäessään pyykkiä kuivaksi käsin kelapuristimessa. Hän jaksoi nostella myös painavia alumiinisia maitotonkki kylmään jäähdytys.-altaaseen.

Hän oli vähän päälle kolmenkymmenen ja kohta leskeksi tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Isoveli räkäisi ison rään tummanvioletin talvitakkini  selkämykseen veetuilakseen. Kiltti iso-siskoni pyyhki sen pois.

NYT kyllä tiedän mitä tekisin sille räkäklimpille, jos voisin matkustaa takaisin 70-luvulle. 

 Samainen veli lopetti ruumillisen kurittamisen kun otin puolustusaseekseni leipäveitsen.  Olin 13-vuotta vanha.

Hoo miksi alapeukku, Nyt kerrot, etkä jää piileksimään!

OLin kahdeksankymmentä-luvulla koulu-avustajana syrjäkylän koululla. Eskarilaiset ja ykköset ja kakkoset lauloivat " Maanantaina mamma meni mansikoita ostamaan----se päivä oli iloinen vaan nyt se on jo eilinen"

   Kaikki viikonpäivät lueteteltiin . Joka päivänä sattui jotain kivaa  mutta: Se päivä oli iloinen, vaan nyt se on jo eilinen."  Tuo haikea  lauseparsi on toteutunut elämässäni myöhemmin monesti.

  En muista laulun sanoja.

Erään henkilön veneen rekisteri numero on K11868. En tiedä kenen, mutta Saimaalla kyseinen vene seilailee.

70-luvulla Seura-lehdessä oli keskiaukeamalla ravihevosten kuva.  Sisko keräsi ne kaikki ja laittoi seinälle.  

   Huomaan , että olen unohtanut uljaiden hevosten nimet. 

  Sittemin sisko siirtyi Procol Harumiin, Led Zeppeliiniin, Pink Floydiin jne. ja repi kauniit hevoset pois seinältä ja sanoin että raviurheilu on hevosten rääkkäystä.

Olin niin pieni että silmät ylettyivät pöydänreunan yli kun varvistin, Isä siinä ruoti suolasärkeä ja minä kinusin niitä kalapaloja itselleni. Isä naurahteli ja riipoi kalasta pieniä nökäreitä riviin pöydän reunalle-

   Olisin saattanut syödä niitä huikean suolaisia särki-nökäreitä vaikka kuinka paljon.

 Nyky-asiantuntijat pyörtyisivät tuosta kolme-vuotiaan välipalasta.

   Toisen kerran, olin jo 7-vuotias ja kaverin luona yötä. Emäntä teki meille ilta-palaa: kylmää maitoa, itsetehtyä ruisleipää voita JA suolalahnaa!  Se oli niin huikaisevan hyvää, että pyysin emännältä aina lisää vaan maitoa ja suolakala-leipää. Nyt aikuisena otin kerran puheeksi tämän ja häntä nauratti kovin.

   "No eipä ollut kovin ihmeelliset herkut"

Muistan kun istuin hiekkalaatikolla ja ajattelin että on kiva olla kolmevuotias koska se on mun lempinumero :D

Vierailija kirjoitti:

Edelleen suihkun jälkeen hiuksia kuivatessa muistan tokaluokan uimahallireissun ja luokkakaverin sanat "tukkaa ei saa hieroa kuivaksi vaan pitää puristella". Tulee joka kerta suihkun jälkeen mieleen :D tästä on yli 20 vuotta aikaa.

Tästä tulikin mieleen oma ala-asteaikainen uimareissu. Minulla oli pitkät hiukset, ja huuhdoin hoitoainetta pois tukasta, kun opettaja tuli suihkuhuoneeseen komentamaan kaikki pukuhuoneen puolelle (tiukka aikataulu). Hoitoaine ei millään lähtenyt kokonaan pois. Niinpä sitten jouduin huuhtomaan hiukset loppuun koulun vessan käsienpesualtaassa. Onneksi uimahallin ja koulun välissä oli vain muutama sata metriä.