Nyt mulla on paljon vihamiehiä
En jaksanut masennukseni takia siivota eikä voitu pitää lapsen synttäreitä. Nyt sitten on mies ja muu suku vihainen mulle. Kaverisynttärit pidettiin (ei kotona) mutta sukulaisynttäreitä ei pidetty. Mies ei halua siivota, on kuulemma mun hommani ja kiukuttelee siitä. Onko tuo muka ok käytöstä?
Kommentit (66)
Väiti kirjoitti:
No mutta sä sanot että saat siivottua niin rupeaa valittamaan muusta, mitä jos nyt koitat hoitaa ne asiat jotka katsot kuuluvan sinulle ja jos tulee valitusta muusta, koitat saada asiat hoidettua yhdessä. Älä heittäidy mihkään marttyyriasemaan, ei se auta sua itseäsi mitenkään. Pidä puolesi, mutta älä niin että menet taas lukkoon ja käännyt itseesi..
No mä nyt en halua olla pelkkä kotitalouskone. Haluaisin muutakin. Sitten mies valittaa ettei jaksa yksin elättää perhettä mutta eipä anna mun muutakaan yrittää. Ja en työllisty ulkopuolisille yms.
No eikö niitä sukusynttäreitä voi pitää jossain muualla? Kahvilassa tms.
Vierailija kirjoitti:
No eikö niitä sukusynttäreitä voi pitää jossain muualla? Kahvilassa tms.
Ei. Mieheltä tuli tälle idealle ehdoton ei, kun aikanaan tätä ehdotin.
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
No mutta sä sanot että saat siivottua niin rupeaa valittamaan muusta, mitä jos nyt koitat hoitaa ne asiat jotka katsot kuuluvan sinulle ja jos tulee valitusta muusta, koitat saada asiat hoidettua yhdessä. Älä heittäidy mihkään marttyyriasemaan, ei se auta sua itseäsi mitenkään. Pidä puolesi, mutta älä niin että menet taas lukkoon ja käännyt itseesi..
No mä nyt en halua olla pelkkä kotitalouskone. Haluaisin muutakin. Sitten mies valittaa ettei jaksa yksin elättää perhettä mutta eipä anna mun muutakaan yrittää. Ja en työllisty ulkopuolisille yms.
No ei tietenkään kukaan halua olla kotitalouskone. Ja ei kannata kotonakaan ruveta tekeen mitään muita miellyttääkseen, mutta sen verran pitää jaksaa tehdä että varsinkin sulla itsellä ja sun lapsella on hyvä olla siellä kotona.. Jos koittaisit aloittaa siitä? Repäise, laita tavaraa roskiin, siivoa. Komenna miestä ja lasta avuksi äläkä masennu riitasoinnuista, niitä jokainen äiti joutuu perheeltään kuuntelemaan.. Ja miehet äkkiä on sellaisia että kitisee ja kun itse pitäisi tehdä, ne keksii jotain muuta riideltävää tai tekemistä.. Sellaisia ne vain on. Ja jos et työllisty ulkopuoliselle ongelmiesi takia niin koita jotain työllistymisjuttuja. Niistä pääsee helpommin pois jos tulee vaikeuksia. Niitä on olemassa kaikkia pajoja työttömille, ehkä kannattaisi kysellä niistä? Pääsisit koittamaan kevyesti ja voisit jatkaa siitä. Suunta on vain ylöspäin!! Elämä on välillä masentavaa ja varsinkin tälläisille herkille ihmisille.. Ei auta kuin puhaltaa ja ajatella että koitetaan sitten uusiksi ja toisella tavalla.
Jos mies rupee hankalaksi, ajattele ettei se saa ja voi masentaa sua lisää. Ota vastuu itsestäsi.
Viettäkää lapsen suku-synttärit jonkun sukulaisen luona, vaikka mummolassa.
Väiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
No mutta sä sanot että saat siivottua niin rupeaa valittamaan muusta, mitä jos nyt koitat hoitaa ne asiat jotka katsot kuuluvan sinulle ja jos tulee valitusta muusta, koitat saada asiat hoidettua yhdessä. Älä heittäidy mihkään marttyyriasemaan, ei se auta sua itseäsi mitenkään. Pidä puolesi, mutta älä niin että menet taas lukkoon ja käännyt itseesi..
No mä nyt en halua olla pelkkä kotitalouskone. Haluaisin muutakin. Sitten mies valittaa ettei jaksa yksin elättää perhettä mutta eipä anna mun muutakaan yrittää. Ja en työllisty ulkopuolisille yms.
No ei tietenkään kukaan halua olla kotitalouskone. Ja ei kannata kotonakaan ruveta tekeen mitään muita miellyttääkseen, mutta sen verran pitää jaksaa tehdä että varsinkin sulla itsellä ja sun lapsella on hyvä olla siellä kotona.. Jos koittaisit aloittaa siitä? Repäise, laita tavaraa roskiin, siivoa. Komenna miestä ja lasta avuksi äläkä masennu riitasoinnuista, niitä jokainen äiti joutuu perheeltään kuuntelemaan.. Ja miehet äkkiä on sellaisia että kitisee ja kun itse pitäisi tehdä, ne keksii jotain muuta riideltävää tai tekemistä.. Sellaisia ne vain on. Ja jos et työllisty ulkopuoliselle ongelmiesi takia niin koita jotain työllistymisjuttuja. Niistä pääsee helpommin pois jos tulee vaikeuksia. Niitä on olemassa kaikkia pajoja työttömille, ehkä kannattaisi kysellä niistä? Pääsisit koittamaan kevyesti ja voisit jatkaa siitä. Suunta on vain ylöspäin!! Elämä on välillä masentavaa ja varsinkin tälläisille herkille ihmisille.. Ei auta kuin puhaltaa ja ajatella että koitetaan sitten uusiksi ja toisella tavalla.
Jos mies rupee hankalaksi, ajattele ettei se saa ja voi masentaa sua lisää. Ota vastuu itsestäsi.
Miten mä laitan tavaroita roskiin kun se on ehdottomasti kielletty? ja työllistämistukipaikkoja ei työkkärin mukaan ole?
Vierailija kirjoitti:
Viettäkää lapsen suku-synttärit jonkun sukulaisen luona, vaikka mummolassa.
Ei onnistu koska mies kieltää sen. Kaikki vaihtoehdot olen käynyt läpi. Miehelle ei vaan mikään sovi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viettäkää lapsen suku-synttärit jonkun sukulaisen luona, vaikka mummolassa.
Ei onnistu koska mies kieltää sen. Kaikki vaihtoehdot olen käynyt läpi. Miehelle ei vaan mikään sovi.
No onpas jääräpää. Pitäisiköhän teidän mennä jonkinlaiseen pariterapiaan? Vaihtoehtoisesti; mitäs jos kerrankin löisit nyrkin pöytään? Kirjaimellisesti. Otapa (perheen) johto käsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viettäkää lapsen suku-synttärit jonkun sukulaisen luona, vaikka mummolassa.
Ei onnistu koska mies kieltää sen. Kaikki vaihtoehdot olen käynyt läpi. Miehelle ei vaan mikään sovi.
No onpas jääräpää. Pitäisiköhän teidän mennä jonkinlaiseen pariterapiaan? Vaihtoehtoisesti; mitäs jos kerrankin löisit nyrkin pöytään? Kirjaimellisesti. Otapa (perheen) johto käsiin.
No miestä ei mihinkään pariterapiaan saa ja nyrkin pöytään lyönti ei auta yhtään mitään. On sitäkin joskus tullut kokeiltua. Kun hänelle ei sovi mikään niin ei sovi. Ja mitä enemmän tulee yhteisiä vuosia sen enemmän tuntuu että hän nauttii kun saa simputtaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
No mutta sä sanot että saat siivottua niin rupeaa valittamaan muusta, mitä jos nyt koitat hoitaa ne asiat jotka katsot kuuluvan sinulle ja jos tulee valitusta muusta, koitat saada asiat hoidettua yhdessä. Älä heittäidy mihkään marttyyriasemaan, ei se auta sua itseäsi mitenkään. Pidä puolesi, mutta älä niin että menet taas lukkoon ja käännyt itseesi..
No mä nyt en halua olla pelkkä kotitalouskone. Haluaisin muutakin. Sitten mies valittaa ettei jaksa yksin elättää perhettä mutta eipä anna mun muutakaan yrittää. Ja en työllisty ulkopuolisille yms.
No ei tietenkään kukaan halua olla kotitalouskone. Ja ei kannata kotonakaan ruveta tekeen mitään muita miellyttääkseen, mutta sen verran pitää jaksaa tehdä että varsinkin sulla itsellä ja sun lapsella on hyvä olla siellä kotona.. Jos koittaisit aloittaa siitä? Repäise, laita tavaraa roskiin, siivoa. Komenna miestä ja lasta avuksi äläkä masennu riitasoinnuista, niitä jokainen äiti joutuu perheeltään kuuntelemaan.. Ja miehet äkkiä on sellaisia että kitisee ja kun itse pitäisi tehdä, ne keksii jotain muuta riideltävää tai tekemistä.. Sellaisia ne vain on. Ja jos et työllisty ulkopuoliselle ongelmiesi takia niin koita jotain työllistymisjuttuja. Niistä pääsee helpommin pois jos tulee vaikeuksia. Niitä on olemassa kaikkia pajoja työttömille, ehkä kannattaisi kysellä niistä? Pääsisit koittamaan kevyesti ja voisit jatkaa siitä. Suunta on vain ylöspäin!! Elämä on välillä masentavaa ja varsinkin tälläisille herkille ihmisille.. Ei auta kuin puhaltaa ja ajatella että koitetaan sitten uusiksi ja toisella tavalla.
Jos mies rupee hankalaksi, ajattele ettei se saa ja voi masentaa sua lisää. Ota vastuu itsestäsi.Miten mä laitan tavaroita roskiin kun se on ehdottomasti kielletty? ja työllistämistukipaikkoja ei työkkärin mukaan ole?
No onhan se sunkin koti ja sun odotetaan ottavan vastuu siivoamisesta niin sähän otat, teet sen omalla tavallasi. Ota nyt itseäsi niskasta ja ylpity vähän. Et voi välttää miehen kanssa konfliktia ja masentua jos se vänkää vastaan. Haluatko sä parantua ja olla onnellinen vai annatko miehen pitää sua jonain omana lelunaan jolle voi valittaa ja sitten kieltää tekemästä?? Sehän pompottaa sua ilmeisesti ihan muelensä mukaan.. Ja sä suostut jotta voisit olla taas masentunut ja pääsisit helpolla. Kaikki on nyt susta itsestä kiinni.
Ja työttömien pajoille pääsee varmasti jokainen halukas. Sanot että haluat tehdä nyt jotain, haluat aloittaa jostain. Ota yhteyttä sossuun, työvoimstoimistoon, mielenterveystoimistoon. Kyllä varmasti löytyy jotain. Eräs tuttuni oli pahasti masentunut, työtön. Hän meni työttömyysaikanaan ihan tuollaiselle työttömien pajalle, kuntoutustoimintaan, sai töitä ja nyt sillä on se oma firma. Ikinä ei saa luovuttaa!
Jokainen masennus on erilainen. Hienoa että lapsellasi oli synttärit. Jos suku tahtoo tulla kylään, niin omat kahvit mukaan. Siivousta voi myös ulkoistaa, on erilaisia vaihtoehtoja. Inhottavaa jos sellainen jolla ei ole ikinä mitään alavirettä antaa "hyviä neuvoja". Syyllisyyskuormitusta tuskin kukaan haluaa. Siinä asiassa kyllä ollaan oikeilla jäljillä että ihminen on itse vastuussa oman sairautensa hoitamisesta, ja pieni puuhastelu saattaa olla ihan kivaakin.
Uskoisin että avaimet parantumiseen löytyy meidän jokaisen sisikunnasta. Ne vaan pitää etsiä.
Mielenterveyskuntoutujalle kuntoutuminen on toisinaan sellaista viisi askelta eteen, kahdeksan taakse -meininkiä.
Mitään täsmäpilleriä ei näihin asioihin ole.
Väiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
No mutta sä sanot että saat siivottua niin rupeaa valittamaan muusta, mitä jos nyt koitat hoitaa ne asiat jotka katsot kuuluvan sinulle ja jos tulee valitusta muusta, koitat saada asiat hoidettua yhdessä. Älä heittäidy mihkään marttyyriasemaan, ei se auta sua itseäsi mitenkään. Pidä puolesi, mutta älä niin että menet taas lukkoon ja käännyt itseesi..
No mä nyt en halua olla pelkkä kotitalouskone. Haluaisin muutakin. Sitten mies valittaa ettei jaksa yksin elättää perhettä mutta eipä anna mun muutakaan yrittää. Ja en työllisty ulkopuolisille yms.
No ei tietenkään kukaan halua olla kotitalouskone. Ja ei kannata kotonakaan ruveta tekeen mitään muita miellyttääkseen, mutta sen verran pitää jaksaa tehdä että varsinkin sulla itsellä ja sun lapsella on hyvä olla siellä kotona.. Jos koittaisit aloittaa siitä? Repäise, laita tavaraa roskiin, siivoa. Komenna miestä ja lasta avuksi äläkä masennu riitasoinnuista, niitä jokainen äiti joutuu perheeltään kuuntelemaan.. Ja miehet äkkiä on sellaisia että kitisee ja kun itse pitäisi tehdä, ne keksii jotain muuta riideltävää tai tekemistä.. Sellaisia ne vain on. Ja jos et työllisty ulkopuoliselle ongelmiesi takia niin koita jotain työllistymisjuttuja. Niistä pääsee helpommin pois jos tulee vaikeuksia. Niitä on olemassa kaikkia pajoja työttömille, ehkä kannattaisi kysellä niistä? Pääsisit koittamaan kevyesti ja voisit jatkaa siitä. Suunta on vain ylöspäin!! Elämä on välillä masentavaa ja varsinkin tälläisille herkille ihmisille.. Ei auta kuin puhaltaa ja ajatella että koitetaan sitten uusiksi ja toisella tavalla.
Jos mies rupee hankalaksi, ajattele ettei se saa ja voi masentaa sua lisää. Ota vastuu itsestäsi.Miten mä laitan tavaroita roskiin kun se on ehdottomasti kielletty? ja työllistämistukipaikkoja ei työkkärin mukaan ole?
No onhan se sunkin koti ja sun odotetaan ottavan vastuu siivoamisesta niin sähän otat, teet sen omalla tavallasi. Ota nyt itseäsi niskasta ja ylpity vähän. Et voi välttää miehen kanssa konfliktia ja masentua jos se vänkää vastaan. Haluatko sä parantua ja olla onnellinen vai annatko miehen pitää sua jonain omana lelunaan jolle voi valittaa ja sitten kieltää tekemästä?? Sehän pompottaa sua ilmeisesti ihan muelensä mukaan.. Ja sä suostut jotta voisit olla taas masentunut ja pääsisit helpolla. Kaikki on nyt susta itsestä kiinni.
Ja työttömien pajoille pääsee varmasti jokainen halukas. Sanot että haluat tehdä nyt jotain, haluat aloittaa jostain. Ota yhteyttä sossuun, työvoimstoimistoon, mielenterveystoimistoon. Kyllä varmasti löytyy jotain. Eräs tuttuni oli pahasti masentunut, työtön. Hän meni työttömyysaikanaan ihan tuollaiselle työttömien pajalle, kuntoutustoimintaan, sai töitä ja nyt sillä on se oma firma. Ikinä ei saa luovuttaa!
Mä tiedän että hän pompottaa mutta kun tämä on hänen talonsa niin hän määrää. En minä uskalla alkaa tekemään mitään koska tulisi varmasti ero eikä mulla ole ketään kenen luokse muuttaa. En halua rahattomana johonkin sillan alle.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen masennus on erilainen. Hienoa että lapsellasi oli synttärit. Jos suku tahtoo tulla kylään, niin omat kahvit mukaan. Siivousta voi myös ulkoistaa, on erilaisia vaihtoehtoja. Inhottavaa jos sellainen jolla ei ole ikinä mitään alavirettä antaa "hyviä neuvoja". Syyllisyyskuormitusta tuskin kukaan haluaa. Siinä asiassa kyllä ollaan oikeilla jäljillä että ihminen on itse vastuussa oman sairautensa hoitamisesta, ja pieni puuhastelu saattaa olla ihan kivaakin.
Uskoisin että avaimet parantumiseen löytyy meidän jokaisen sisikunnasta. Ne vaan pitää etsiä.
Mielenterveyskuntoutujalle kuntoutuminen on toisinaan sellaista viisi askelta eteen, kahdeksan taakse -meininkiä.
Mitään täsmäpilleriä ei näihin asioihin ole.
Tässä tilanteessa mä mielelläni ulkoistaisin siivouksen mutta kun se ei miehelle sovi, niin ei voi mitään.
Oikeasti, siivoa se koti, järjestä sille lapselle ne synttärit, pyydä mummuja ja ystäviä ja sukulaisia vaikka leipomaan. Järjestäkää nyyttärit. Ole avoin ja päästä ihmiset teidän kotiin. Nosta leuka pystyyn ja aloita jostain. Mikään ei muutu jos et itse ota vastuuta itsestäsi ja halua muutosta. Koita nähdä miehen tarkoitusperien taakse ja olla rehellinen siinä suhteessa, ole rehellinen itsellesi.. Miksi olet masentunut? Masentaako mies sinua vai käytätkö kaikkea syynä jotta sinun ei tarvitse tehdä asioille mitään. Onko se mies se pahis vai oletko tehnyt hänestä sen mustan möykyn. Et voi siirtää vastuuta elämästä kellekään muulle. Ja ajattele varsinkin sitä lasta...
Väiti kirjoitti:
Oikeasti, siivoa se koti, järjestä sille lapselle ne synttärit, pyydä mummuja ja ystäviä ja sukulaisia vaikka leipomaan. Järjestäkää nyyttärit. Ole avoin ja päästä ihmiset teidän kotiin. Nosta leuka pystyyn ja aloita jostain. Mikään ei muutu jos et itse ota vastuuta itsestäsi ja halua muutosta. Koita nähdä miehen tarkoitusperien taakse ja olla rehellinen siinä suhteessa, ole rehellinen itsellesi.. Miksi olet masentunut? Masentaako mies sinua vai käytätkö kaikkea syynä jotta sinun ei tarvitse tehdä asioille mitään. Onko se mies se pahis vai oletko tehnyt hänestä sen mustan möykyn. Et voi siirtää vastuuta elämästä kellekään muulle. Ja ajattele varsinkin sitä lasta...
Kuten mä jo laitoin on pitkä tarina miksi olen masentunut enkä laita sitä tänne. Kyllä mä varmasti parin viikon sisällä järjestän ne synttärit ja kaikki on päivän ok. Sittenhän mies saa taas uudesta asiasta alkaa huutaa mutta on edes päivän kaikki ok.
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
No mutta sä sanot että saat siivottua niin rupeaa valittamaan muusta, mitä jos nyt koitat hoitaa ne asiat jotka katsot kuuluvan sinulle ja jos tulee valitusta muusta, koitat saada asiat hoidettua yhdessä. Älä heittäidy mihkään marttyyriasemaan, ei se auta sua itseäsi mitenkään. Pidä puolesi, mutta älä niin että menet taas lukkoon ja käännyt itseesi..
No mä nyt en halua olla pelkkä kotitalouskone. Haluaisin muutakin. Sitten mies valittaa ettei jaksa yksin elättää perhettä mutta eipä anna mun muutakaan yrittää. Ja en työllisty ulkopuolisille yms.
No ei tietenkään kukaan halua olla kotitalouskone. Ja ei kannata kotonakaan ruveta tekeen mitään muita miellyttääkseen, mutta sen verran pitää jaksaa tehdä että varsinkin sulla itsellä ja sun lapsella on hyvä olla siellä kotona.. Jos koittaisit aloittaa siitä? Repäise, laita tavaraa roskiin, siivoa. Komenna miestä ja lasta avuksi äläkä masennu riitasoinnuista, niitä jokainen äiti joutuu perheeltään kuuntelemaan.. Ja miehet äkkiä on sellaisia että kitisee ja kun itse pitäisi tehdä, ne keksii jotain muuta riideltävää tai tekemistä.. Sellaisia ne vain on. Ja jos et työllisty ulkopuoliselle ongelmiesi takia niin koita jotain työllistymisjuttuja. Niistä pääsee helpommin pois jos tulee vaikeuksia. Niitä on olemassa kaikkia pajoja työttömille, ehkä kannattaisi kysellä niistä? Pääsisit koittamaan kevyesti ja voisit jatkaa siitä. Suunta on vain ylöspäin!! Elämä on välillä masentavaa ja varsinkin tälläisille herkille ihmisille.. Ei auta kuin puhaltaa ja ajatella että koitetaan sitten uusiksi ja toisella tavalla.
Jos mies rupee hankalaksi, ajattele ettei se saa ja voi masentaa sua lisää. Ota vastuu itsestäsi.Miten mä laitan tavaroita roskiin kun se on ehdottomasti kielletty? ja työllistämistukipaikkoja ei työkkärin mukaan ole?
No onhan se sunkin koti ja sun odotetaan ottavan vastuu siivoamisesta niin sähän otat, teet sen omalla tavallasi. Ota nyt itseäsi niskasta ja ylpity vähän. Et voi välttää miehen kanssa konfliktia ja masentua jos se vänkää vastaan. Haluatko sä parantua ja olla onnellinen vai annatko miehen pitää sua jonain omana lelunaan jolle voi valittaa ja sitten kieltää tekemästä?? Sehän pompottaa sua ilmeisesti ihan muelensä mukaan.. Ja sä suostut jotta voisit olla taas masentunut ja pääsisit helpolla. Kaikki on nyt susta itsestä kiinni.
Ja työttömien pajoille pääsee varmasti jokainen halukas. Sanot että haluat tehdä nyt jotain, haluat aloittaa jostain. Ota yhteyttä sossuun, työvoimstoimistoon, mielenterveystoimistoon. Kyllä varmasti löytyy jotain. Eräs tuttuni oli pahasti masentunut, työtön. Hän meni työttömyysaikanaan ihan tuollaiselle työttömien pajalle, kuntoutustoimintaan, sai töitä ja nyt sillä on se oma firma. Ikinä ei saa luovuttaa!Mä tiedän että hän pompottaa mutta kun tämä on hänen talonsa niin hän määrää. En minä uskalla alkaa tekemään mitään koska tulisi varmasti ero eikä mulla ole ketään kenen luokse muuttaa. En halua rahattomana johonkin sillan alle.
Joten jäät sen taloon vällyjen alle maate arvosteltavaksi?? Enpä usko. Itse aloitit asian sillä että mies nalkuttaa ja onko se oikein. Hän haluaa sinun siivoavan jotta saadaan lapselle synttärit ja yhtäkkiä siitä tuleekin ero. Sä kiertelet ja kaartelet ja haet syitä sille ettei sun tarvis tehdä mitään.
Kannattaa koittaa murtautua ulos noista kaavoista ja olla itselleen rehellinen.
Nyt panen kyllä koko syyn miehesi päälle.
Kun menitte naimisiin, olit jo silloin ollut 10 vuotta työttömänä. Olette nyt olleet 10 vuotta naimisissa ja olet ollut koko ajan edelleen työttömänä. Yhteensä siis 20 vuotta työttömyyttä, eikä sulla ole mitään koulutusta eikä työkokemusta, ja lisäksi hirveä määrä fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia.
Sun miehesi täytyy olla todella hidasälyinen, jos se oikeasti kuvittelee että voisit vielä työllistyä.
Sanot sille suoraan, että tietää kyllä, mitä otti ja sai, ja olkoon siihen tyytyväinen.
Ja miehen sukulaisille viittaat tyynesti kintaalla.
Vierailija kirjoitti:
Väiti kirjoitti:
Oikeasti, siivoa se koti, järjestä sille lapselle ne synttärit, pyydä mummuja ja ystäviä ja sukulaisia vaikka leipomaan. Järjestäkää nyyttärit. Ole avoin ja päästä ihmiset teidän kotiin. Nosta leuka pystyyn ja aloita jostain. Mikään ei muutu jos et itse ota vastuuta itsestäsi ja halua muutosta. Koita nähdä miehen tarkoitusperien taakse ja olla rehellinen siinä suhteessa, ole rehellinen itsellesi.. Miksi olet masentunut? Masentaako mies sinua vai käytätkö kaikkea syynä jotta sinun ei tarvitse tehdä asioille mitään. Onko se mies se pahis vai oletko tehnyt hänestä sen mustan möykyn. Et voi siirtää vastuuta elämästä kellekään muulle. Ja ajattele varsinkin sitä lasta...
Kuten mä jo laitoin on pitkä tarina miksi olen masentunut enkä laita sitä tänne. Kyllä mä varmasti parin viikon sisällä järjestän ne synttärit ja kaikki on päivän ok. Sittenhän mies saa taas uudesta asiasta alkaa huutaa mutta on edes päivän kaikki ok.
No mutta mutta, sä sanot että mies on ottanut sut vaikka tiesi sun ongelmista mutta nyt miehellä tuntuu olevan enemmän ongelmia. Kummalla teistä on pahempia ongelmia?
Mies on ottanut sut, sustunut olemaan "tuollaisen" kanssa mutta kuitenkin taas mies on pahis. Ei hitto...
Ja miksi miehesi elättää yksin koko perheen? Etkö ole kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä?
Sukulaissynttärit tuntuu usein siltä kuin ne pitäisi järjestää niille sukulaisille.
Itse en tykkää niistä ollenkaan. Mummot valittaa tarjoilusta, kun ei ollutkaan mummojen lempparikakkuja vaan lapsen toiveen mukainen kakku. Valittavat myös siitä että lapsille on tarjolla karkkia limsaa. Pitäisi olla mehua ja porkkanoita (toinen mummo on terveysnatsi ja toinen yrittää näyttää hyvältä ja peesaa sitä natsia vaikka muuten salaa syöttää kauheasti herkkuja).
Vaatimus on siis se, että lasten synttäreillä pitäisi lapsille tarjota porkkanoita ja sellaisia herkkuja joista vanhukset tykkää.
Katan kuitenkin pöytään vähän jokaiselle jotain ja kuuntelen mummojen marmatukset.