Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.
05.11.2016 |
Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.
Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?
Kommentit (247)
Hyvä, kun tulee sähköiset yo-kokeet 2019 matikkaan. Taso tulee lukioissa kovenemaan, kun voidaan heti siirtyä vaikeampiin laskuihin ohjelmistojen avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.
Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!
Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.
Rahahan tuossa on pienin ongelma systeemin uudistumisen jälkeen. Vaikkei opintotukea saa, tarpeeksi motivoitunut opiskelija voi tehdä töitä opiskelun ohella ja valmistua etuajassa. Tai jos töitä tai varallisuutta ei ole, saa toimeentulotukea. Joitain puoliso voi elättää. Taloudellisen puolen sumpliminenkin on varmasti vaikeaa, mutta sitä ei joudu edes miettimään, jos alanvaihto tehdään ihan koulutuspolitiikallakin jo mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, kun tulee sähköiset yo-kokeet 2019 matikkaan. Taso tulee lukioissa kovenemaan, kun voidaan heti siirtyä vaikeampiin laskuihin ohjelmistojen avulla.
Millaisiin vaikeampiin laskuihin?
Matematiikan osaamisen taso on laskenut melko paljon, kun on alettu käyttämään liikaa laskimia eikä opetella asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästetään kaikki yliopistoon, annetaan tutkinto pienellä vaivalla ja annetaan työelämän karsia menestyjät ja luuserit. Nythän ollaankin jo osittain siinä tilanteessa, kun heikoimmalle maisteriksi päässeelle ainekselle ei enää löydy "oman alan" tai "koulutusta vastaavaa" työtä.
Ainoa ratkaistava ongelma on se, että miten ihmisille saadaan realistinen ymmärrys heidän tasostaan. Nythän esimerkiksi nämä akateemiset työttömät luulevat olevansa jotain stevejobseja koulutuksensa vuoksi, vaikka maailma on osoittanut, että duunaritasolla ollaan. Fiksumpaa heille itselleenkin vaan todeta realiteetit.
Kai sinä, joka kuvittelet olevasi jonkinlainen asiantuntija, ymmärrät, miten paljon esimerkiksi suhteet vaikuttavat työllistymiseen? Tunnen L:n ylioppilaan, joka lähti lukemaan melko hyvää alaa yliopistoon, mutta sellaista, jossa mm. suhteet olisivat eduksi työllistymisessä. Valmistui vuotta aiemmin kuin alalta normaalisti, mutta kuka ottaa vakavasti niin nuorta henkilöä, jolla ei ole kovin paljon työkokemusta? Arvosanat aina olleet loistavia, mutta todistuksillahan ei tee suurimmaksi osaksi yhtään mitään, sen pitäisi jokaisen nykyään jo tietää. Esimerkkitapaus voi vielä saada tuulta siipiensä alle, mutta se saattaa tapahtua ulkomailla, ei Suomessa.
Suhteita hankitaan opiskeluaikoina. Harva niitä kotoaan mukaan saa, vaikka omaa epäonnistumistaan onkin mukava sillä selitellä - ei ne kaikki muut ole herlinejä tai ehrnrootheja kuitenkaan. Esimerkkitapauksellasi olisi ollut yhtä lailla mahdollisuudet käydä excuilla ja rekrytapahtumissa yms.
Todistuksella on muuten paljonkin väliä. Huippualoille vaaditaan erinomaiset arvosanat. Nelosen keskiarvo on aivan tyypillinen raja esim. konsulttifirmoissa. Mutta pitää olla muutakin, mitä esimerkkitapauksellasi ei selvästikään ole. Esimerkiksi normaalit sosiaaliset taidot ja aito kiinnostus alaan.
Kysymys kuuluu, että oliko tämä esimerkkitapaus sittenkään sopiva yliopistoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.
Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!
Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.
Voi itku tätä suomalaisten tukiuskovaisuutta. Itse otin 120 tuhatta lainaa ja lähdin opiskelemaan. Ja se kannatti. Suomessa ei voida tehdä mitään omalla riskillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.
Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!
Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.
Voi itku tätä suomalaisten tukiuskovaisuutta. Itse otin 120 tuhatta lainaa ja lähdin opiskelemaan. Ja se kannatti. Suomessa ei voida tehdä mitään omalla riskillä.
Aika monta lainaa, oliko nuo kaikki pikavippejä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä pääsykokeiden poistaminen on vain hyvä juttu ja yo-kokeet mittaavat osaamista ja soveltuvuutta alalle kuin alalle riittävästi: Eivätkö lukiossa sairastaneet ansaitse päästä korkeakouluun? Onko paras ikä motivaation ja oman itsensä löytämiseen 18 tai 19 vuotta? Ettekö usko, että älykäs tai osaavakin ihminen voi epäonnistua ylioppilaskirjoituksissa? Onko suora koulutusputki tärkeämpää kuin se, että kullekin alalle pääsevät juuri ne siitä alasta eniten kiinnostuneet ja lahjakkaimmat?
Vaikutukset tulevat heijastumaan yksilötason lisäksi myös yhteiskuntaan.
Minäkin olen ajatellut tätä uudistusta koskien erästä lukion rinnakkaisryhmässä ollutta tyttöä, jolla oli syöpä. Se varmasti vaikutti arvosanoihin ja hän joutui olemaan melko paljon pois. Pitäisikö tässä tapauksessa sitten olla aloittamatta koko lukiota ja olla muutaman vuoden tekemättä mitään, jotta lukio menisi tarpeeksi hyvin, kun sen aloittaa?
Kaikille pitää maksaa viistonnia kuussa, viis siitä mihin rahkeet riittävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ihmeen takia nämä sosialistit kuvittelevat jollain taivaan lahjalla ansaitsevansa kaiken? Jos rahkeita ei ole, niin sitten täytyy tehdä jotain helpompia hommia, eikä vinkua huono osaisuuttaan, jota Suomessa ei kovinkaan monella ole.
Ei teidän huippukoulutus tai huippuvirka ole mikään taivaasta putoava asia, jonka jokainen ansaitsee kunhan vain hakee kouluun. Täytyy olla vähän potentiaaliakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-koetulokset ovat vertailukelpoiset, koulun päättöarvosanat eivät koskaan.
Nehän nimenomaan eivät ole vertailukelpoisia muuten kun samana vuonna kirjoittaneiden kesken. Sehän on osa ongelmaa.
Kai tulokset ovat, pisteet eivät kylläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia nämä sosialistit kuvittelevat jollain taivaan lahjalla ansaitsevansa kaiken? Jos rahkeita ei ole, niin sitten täytyy tehdä jotain helpompia hommia, eikä vinkua huono osaisuuttaan, jota Suomessa ei kovinkaan monella ole.
Ei teidän huippukoulutus tai huippuvirka ole mikään taivaasta putoava asia, jonka jokainen ansaitsee kunhan vain hakee kouluun. Täytyy olla vähän potentiaaliakin.
Voisiko joku vihdoin kertoa, miten yo-kirjoitukset mittaavat potentiaalia mille tahansa alalle paremmin kuin alaan erikoistuneet pääsykokeet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä pääsykokeiden poistaminen on vain hyvä juttu ja yo-kokeet mittaavat osaamista ja soveltuvuutta alalle kuin alalle riittävästi: Eivätkö lukiossa sairastaneet ansaitse päästä korkeakouluun? Onko paras ikä motivaation ja oman itsensä löytämiseen 18 tai 19 vuotta? Ettekö usko, että älykäs tai osaavakin ihminen voi epäonnistua ylioppilaskirjoituksissa? Onko suora koulutusputki tärkeämpää kuin se, että kullekin alalle pääsevät juuri ne siitä alasta eniten kiinnostuneet ja lahjakkaimmat?
Vaikutukset tulevat heijastumaan yksilötason lisäksi myös yhteiskuntaan.
Minäkin olen ajatellut tätä uudistusta koskien erästä lukion rinnakkaisryhmässä ollutta tyttöä, jolla oli syöpä. Se varmasti vaikutti arvosanoihin ja hän joutui olemaan melko paljon pois. Pitäisikö tässä tapauksessa sitten olla aloittamatta koko lukiota ja olla muutaman vuoden tekemättä mitään, jotta lukio menisi tarpeeksi hyvin, kun sen aloittaa?
Kaikille pitää maksaa viistonnia kuussa, viis siitä mihin rahkeet riittävät.
Minullakaan ei ole edellytyksiä joka alalle, mutta kun hei mä haluun! Mä haluun! Äitii!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä pääsykokeiden poistaminen on vain hyvä juttu ja yo-kokeet mittaavat osaamista ja soveltuvuutta alalle kuin alalle riittävästi: Eivätkö lukiossa sairastaneet ansaitse päästä korkeakouluun? Onko paras ikä motivaation ja oman itsensä löytämiseen 18 tai 19 vuotta? Ettekö usko, että älykäs tai osaavakin ihminen voi epäonnistua ylioppilaskirjoituksissa? Onko suora koulutusputki tärkeämpää kuin se, että kullekin alalle pääsevät juuri ne siitä alasta eniten kiinnostuneet ja lahjakkaimmat?
Vaikutukset tulevat heijastumaan yksilötason lisäksi myös yhteiskuntaan.
Minäkin olen ajatellut tätä uudistusta koskien erästä lukion rinnakkaisryhmässä ollutta tyttöä, jolla oli syöpä. Se varmasti vaikutti arvosanoihin ja hän joutui olemaan melko paljon pois. Pitäisikö tässä tapauksessa sitten olla aloittamatta koko lukiota ja olla muutaman vuoden tekemättä mitään, jotta lukio menisi tarpeeksi hyvin, kun sen aloittaa?
Kaikille pitää maksaa viistonnia kuussa, viis siitä mihin rahkeet riittävät.
Minullakaan ei ole edellytyksiä joka alalle, mutta kun hei mä haluun! Mä haluun! Äitii!!!
Onneksi kirjoituksissa menestyneellä on kuitenkin loistavat edellytykset mille tahansa akateemiselle alalle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusi systeemi olisi pojille huono. Pojat eivät menesty koulussa jostain syystä yhtä hyvin kuin tytöt. Syy ei ole laiskuudessa tms. vaan syytä ei tiedetä.
Syyt tiedetään mutta kun niitä ei haluta myöntää. Se kun rikkoo valtion virallista politiikkaa
Mikä tämä syy siis on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.
Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!
Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.
Voi itku tätä suomalaisten tukiuskovaisuutta. Itse otin 120 tuhatta lainaa ja lähdin opiskelemaan. Ja se kannatti. Suomessa ei voida tehdä mitään omalla riskillä.
Aika monta lainaa, oliko nuo kaikki pikavippejä?
Puujalkavitsi ei poista sitä faktaa, että toiset tekevät ja toiset selittelevät. Tämä tuista valitteleva oli juurikin jälkimmäistä joukkoa.
Mammat: olkaa tekijöitä, älkää selittelijöitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.
Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!
Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.
Voi itku tätä suomalaisten tukiuskovaisuutta. Itse otin 120 tuhatta lainaa ja lähdin opiskelemaan. Ja se kannatti. Suomessa ei voida tehdä mitään omalla riskillä.
Aika monta lainaa, oliko nuo kaikki pikavippejä?
Puujalkavitsi ei poista sitä faktaa, että toiset tekevät ja toiset selittelevät. Tämä tuista valitteleva oli juurikin jälkimmäistä joukkoa.
Mammat: olkaa tekijöitä, älkää selittelijöitä!
Kaikki kun saavatkin sitä lainaa! Toki. Kermaperse menee trollaamaan muualle.
Oikeustieteelliseen haettaessa lukion aineista ei ole mitään hyötyä. Siksi on ollut pääsykoekirjat ja suurin osa käy valmennuskurssin. Ilmeisesti pänttääminen helpottuu tuolta osin. Lukiossa pitäisi olla nk oikkislinja ja voisi suorittaa alaan liittyviä kursseja. Yo kirjoituksista huomioittais äikkä.enkku.ruotsi ja yhteiskuntaoppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä pääsykokeiden poistaminen on vain hyvä juttu ja yo-kokeet mittaavat osaamista ja soveltuvuutta alalle kuin alalle riittävästi: Eivätkö lukiossa sairastaneet ansaitse päästä korkeakouluun? Onko paras ikä motivaation ja oman itsensä löytämiseen 18 tai 19 vuotta? Ettekö usko, että älykäs tai osaavakin ihminen voi epäonnistua ylioppilaskirjoituksissa? Onko suora koulutusputki tärkeämpää kuin se, että kullekin alalle pääsevät juuri ne siitä alasta eniten kiinnostuneet ja lahjakkaimmat?
Vaikutukset tulevat heijastumaan yksilötason lisäksi myös yhteiskuntaan.
Minäkin olen ajatellut tätä uudistusta koskien erästä lukion rinnakkaisryhmässä ollutta tyttöä, jolla oli syöpä. Se varmasti vaikutti arvosanoihin ja hän joutui olemaan melko paljon pois. Pitäisikö tässä tapauksessa sitten olla aloittamatta koko lukiota ja olla muutaman vuoden tekemättä mitään, jotta lukio menisi tarpeeksi hyvin, kun sen aloittaa?
Kaikille pitää maksaa viistonnia kuussa, viis siitä mihin rahkeet riittävät.
Minullakaan ei ole edellytyksiä joka alalle, mutta kun hei mä haluun! Mä haluun! Äitii!!!
Onneksi kirjoituksissa menestyneellä on kuitenkin loistavat edellytykset mille tahansa akateemiselle alalle...
Sittenhän asia on kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, joiden mielestä pääsykokeiden poistaminen on vain hyvä juttu ja yo-kokeet mittaavat osaamista ja soveltuvuutta alalle kuin alalle riittävästi: Eivätkö lukiossa sairastaneet ansaitse päästä korkeakouluun? Onko paras ikä motivaation ja oman itsensä löytämiseen 18 tai 19 vuotta? Ettekö usko, että älykäs tai osaavakin ihminen voi epäonnistua ylioppilaskirjoituksissa? Onko suora koulutusputki tärkeämpää kuin se, että kullekin alalle pääsevät juuri ne siitä alasta eniten kiinnostuneet ja lahjakkaimmat?
Vaikutukset tulevat heijastumaan yksilötason lisäksi myös yhteiskuntaan.
Minäkin olen ajatellut tätä uudistusta koskien erästä lukion rinnakkaisryhmässä ollutta tyttöä, jolla oli syöpä. Se varmasti vaikutti arvosanoihin ja hän joutui olemaan melko paljon pois. Pitäisikö tässä tapauksessa sitten olla aloittamatta koko lukiota ja olla muutaman vuoden tekemättä mitään, jotta lukio menisi tarpeeksi hyvin, kun sen aloittaa?
Kaikille pitää maksaa viistonnia kuussa, viis siitä mihin rahkeet riittävät.
Minullakaan ei ole edellytyksiä joka alalle, mutta kun hei mä haluun! Mä haluun! Äitii!!!
Onneksi kirjoituksissa menestyneellä on kuitenkin loistavat edellytykset mille tahansa akateemiselle alalle...
Tkk:lle ilman pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissakin maissa kaikki pääsee yliopistoon mutta pikkuhiljaa hivutellen baskat tippuu rattailta. Onko se sitten hyvä systeemi?
Itseasiassa se olisi paras systeemi
Sehän hirveää resurssien hukkaamista. Siitä seuraa että yliopistokoulutus on massaluentoja ja suuri osa opiskelee turhaan 1-2 vuotta ja masentuu kun ei pärjää.
Alue: Aihe vapaa
Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.