Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.

Aloittajan kannattaa unohtaa lisäkouluttautuminen tuossa iässä. Koulutus ei muutenkaan takaa työpaikkaa nykyään. Koska kokemusta on iän myötä kertynyt, kannattaa pistää heti oma firma pystyyn. Se on paras ratkaisu: Työajat voi järjestää vapaasti itselleen sopivalla tavalla ja työtehtävissä on täysi vapaus toteuttaa itseään ja ideoitaan.

Suosittelen tätä kaikille naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.

Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!

Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.

Voi itku tätä suomalaisten tukiuskovaisuutta. Itse otin 120 tuhatta lainaa ja lähdin opiskelemaan. Ja se kannatti. Suomessa ei voida tehdä mitään omalla riskillä.

Opiskelen tällä hetkellä toista korkeakoulututkintoani. Koska vaihdoin alaa hyvin pian edellisen tutkinnon valmistuttua (käytännössä en tehnyt päivääkään oman alan töitä, koska niitä ei ollut), opintotukikuukauteni ovat käytetty. Ja koska en saa opintotukea, en saa opintolainaa. Nykyinen alani on erittäin työllistävä ja ottaisin heti mojovan velan, jos vain olisi joku taho sitä antamaan. Suomessa nyt ei valitettavasti ole sellaista systeemiä, jossa voisi ottaa opintolainaa ilman oikeutta opintotukeen. Siispä elän asumistuella ja osa-aikatyöllä.

Ne alanvaihtajat, jotka ovat ehtineet olla työelämässä, saavat aikuiskoulutustukea, joten hyvä niille. Itse kyllä tiesin taloudelliset riskini alanvaihdossa enkä ole katunut, vaikka kädestä suuhun elänkin - mielummin olen peeaa 27-vuotias kuin sitten pätkätyöputkessa ja työttömyyskierteessä oleva 37-vuotias. Nykyinen alani suorastaan repii töihin ja olen hiton tyytyväinen vaihtoon.

Mielestäni pääsykokeen merkitys tulisi olla paljon suurempi kuin minkään muun. Mitä ihmeen merkitystä sillä on, että miten on pärjännyt aiemmin koulussa, kun suurella osalla opiskelijoita on kulunut vaikka kuinka paljon aikaa lukioajoista. Esimerkiksi joku on saattanut huvikseen perehtyä aiheeseen vuosien ajan ja päättänyt sitten lähteä jossain vaiheessa opiskelemaan. Aivan järjetöntä, että tällainen ihminen ei voi päästä kouluun, koska on joskus lukiossa saanut huonon todistuksen. Tottakai kaikki laitetaan pääsykokeeseen, jotta voidaan testata juuri niitä asioita, joilla on opiskelun kannalta merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.

Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!

Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.

Voi itku tätä suomalaisten tukiuskovaisuutta. Itse otin 120 tuhatta lainaa ja lähdin opiskelemaan. Ja se kannatti. Suomessa ei voida tehdä mitään omalla riskillä.

Opiskelen tällä hetkellä toista korkeakoulututkintoani. Koska vaihdoin alaa hyvin pian edellisen tutkinnon valmistuttua (käytännössä en tehnyt päivääkään oman alan töitä, koska niitä ei ollut), opintotukikuukauteni ovat käytetty. Ja koska en saa opintotukea, en saa opintolainaa. Nykyinen alani on erittäin työllistävä ja ottaisin heti mojovan velan, jos vain olisi joku taho sitä antamaan. Suomessa nyt ei valitettavasti ole sellaista systeemiä, jossa voisi ottaa opintolainaa ilman oikeutta opintotukeen. Siispä elän asumistuella ja osa-aikatyöllä.

Ne alanvaihtajat, jotka ovat ehtineet olla työelämässä, saavat aikuiskoulutustukea, joten hyvä niille. Itse kyllä tiesin taloudelliset riskini alanvaihdossa enkä ole katunut, vaikka kädestä suuhun elänkin - mielummin olen peeaa 27-vuotias kuin sitten pätkätyöputkessa ja työttömyyskierteessä oleva 37-vuotias. Nykyinen alani suorastaan repii töihin ja olen hiton tyytyväinen vaihtoon.

Miksi et vain elä toimeentulotuella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.

Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!

Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.

Voi itku tätä suomalaisten tukiuskovaisuutta. Itse otin 120 tuhatta lainaa ja lähdin opiskelemaan. Ja se kannatti. Suomessa ei voida tehdä mitään omalla riskillä.

Opiskelen tällä hetkellä toista korkeakoulututkintoani. Koska vaihdoin alaa hyvin pian edellisen tutkinnon valmistuttua (käytännössä en tehnyt päivääkään oman alan töitä, koska niitä ei ollut), opintotukikuukauteni ovat käytetty. Ja koska en saa opintotukea, en saa opintolainaa. Nykyinen alani on erittäin työllistävä ja ottaisin heti mojovan velan, jos vain olisi joku taho sitä antamaan. Suomessa nyt ei valitettavasti ole sellaista systeemiä, jossa voisi ottaa opintolainaa ilman oikeutta opintotukeen. Siispä elän asumistuella ja osa-aikatyöllä.

Ne alanvaihtajat, jotka ovat ehtineet olla työelämässä, saavat aikuiskoulutustukea, joten hyvä niille. Itse kyllä tiesin taloudelliset riskini alanvaihdossa enkä ole katunut, vaikka kädestä suuhun elänkin - mielummin olen peeaa 27-vuotias kuin sitten pätkätyöputkessa ja työttömyyskierteessä oleva 37-vuotias. Nykyinen alani suorastaan repii töihin ja olen hiton tyytyväinen vaihtoon.

Nyt kyllä heräsi mielenkiintoni. Mistä alasta on kyse?

"Mielestäni pääsykokeen merkitys tulisi olla paljon suurempi kuin minkään muun. Mitä ihmeen merkitystä sillä on, että miten on pärjännyt aiemmin koulussa, kun suurella osalla opiskelijoita on kulunut vaikka kuinka paljon aikaa lukioajoista. Esimerkiksi joku on saattanut huvikseen perehtyä aiheeseen vuosien ajan ja päättänyt sitten lähteä jossain vaiheessa opiskelemaan. Aivan järjetöntä, että tällainen ihminen ei voi päästä kouluun, koska on joskus lukiossa saanut huonon todistuksen. Tottakai kaikki laitetaan pääsykokeeseen, jotta voidaan testata juuri niitä asioita, joilla on opiskelun kannalta merkitystä."

- Pääsykokeet poistetaan, jotta matalan osaamisen MENA-alueen matuille ja mamuille saadaan väylä yliopistoihin ja hyvin palkattuihin julkissektorin verovaroilla rahoitettuihin ammatteihin. Nämä ihmiset purjehtivat peruskoulun ja lukion läpi todellisuudessa hiljaisten poliittisten päätösten ja kiintiömääritelmien avulla. Osaamisen merkitys voi olla hyvinkin pieni. Yliopistossakin sitten opetus, vaatimukset ja tutkinnot "räätälöidään" näille.

- Yliopistojen jälkeen sitten MENA-muslimeille aletaan rakentaa omia rinnakkaisyhteiskuntapalveluita. Se on ihanan halpaa. Ja sinä maksat.

Yliopistoihin pitäisi ottaa vähemmän porukkaa kuin nykyään, nyt maistereita ja tohtoreita valmistuu kortistoon kuin liukuhihnalta. Koko ajan jauhetaan koulutuksen tärkeydestä vaikka Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa kituuttavia akateemisia.

Vierailija kirjoitti:

Katsotaanko siis lukion päättötodistuksen vai yo-todisuksen arvosanoja? Päättärillä pääsisin heittämällä sisään mutta yo-todistuksella en välttämättä.

Ylioppilastutkinnon arvosanoja katsotaan ja juuri siksi, että arvostelu ja koe on yhtenäinen kaikille läpi Suomen. EI pääse opettajan mielikuvat ja arvostelu vaikuttamaan. Tuo on ihan hyvä uudistus. 

Siinä mielessä ei siis tarvitse koko lukioajan hermoilla tuliko siitä ja siitä kurssista hyvä arvosana vai ei, kunhan sitten ylioppilaskirjoiutuksissa osaa asiat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsotaanko siis lukion päättötodistuksen vai yo-todisuksen arvosanoja? Päättärillä pääsisin heittämällä sisään mutta yo-todistuksella en välttämättä.

Ylioppilastutkinnon arvosanoja katsotaan ja juuri siksi, että arvostelu ja koe on yhtenäinen kaikille läpi Suomen. EI pääse opettajan mielikuvat ja arvostelu vaikuttamaan. Tuo on ihan hyvä uudistus. 

Siinä mielessä ei siis tarvitse koko lukioajan hermoilla tuliko siitä ja siitä kurssista hyvä arvosana vai ei, kunhan sitten ylioppilaskirjoiutuksissa osaa asiat. 

Tuo on aivan liian varhainen vaihe elämässä, jotta ihmisiä oikeasti voitaisiin laittaa paremmuusjärjestykseen tuon kokeen perusteella niin vahvasti, että se määrittää koko myöhemmän jatko-opiskelun mahdollisuuden. Ymmärrän, että esimerkiksi Helsingissä osataan paremmin jo tuossa elämänvaiheessa panostaa opiskeluun, koska Helsingissä ihmiset ovat paljon urakeskeisempiä ja arvottavat toisiaan ammatin ja koulutuksen perusteella. Itse kävin lukion maalla, jossa ei mitään kilpailua ollut. Näin lukion vain yläasteen jatkumona, enkä panostanut opiskeluun oikeastaan lainkaan. Ajattelin aina, että panostuksen aika tulee myöhemmin jos tulee. Olen sitä tyyppiä, joka on mennyt kouluista aina läpi lukematta. Luin ylioppilaskirjoituksiin kymmenen ensimmäistä sivua yhden aineen pääsykoekirjasta. Pääsin läpi hyvin arvosanoin äidinkielestä, matematiikasta ja englannista, mutta pänttäysaineista tuli huonot arvosanat. Ei tällä todistuksella kovin kummoista ole hakea, mutta pääsykokeista voin pärjätä todella hyvin. Mielestäni kaltaisilleni pitää ehdottomasti olla keino päästä sisään kouluihin. Hyväksyn tosin sen, että meillä useamman tutkinnon omaavilla on tiukempi seula kuin suoraan lukiosta tulleilla. En kuitenkaan näe mitään järkeä siinä, että parhaat jätettäisiin tarkoituksella ulkopuolelle, koska osaavimmat eivät yleensä ole niitä, jotka tulevat suoraan lukiosta. 

Onko aiheesta tehty adressia?

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä uudistus on huono. Tämä aiheuttaa kohtuutonta stressiä teini-ikäisille. Siis nyt puhutaan 15-18 -vuotiaista teineistä, joilla jo muutenkin on tekemistä oman kasvamisensa kanssa. Aivot eivät ole vielä kehittyneet aikuisen aivojen kaltaisiksi, teini on herkkä ärsykkeille ja paineille. Opiskelutaidot eivät ole kaikilla vielä hyvällä tolalla, arviointi- ja suhteutuskyky voi olla hataraa. Suoraan sanottuna minua kauhistuttaa ajatella, kuinka tässä sysätään osa teini-ikäisistä itsemurhan partaalle ja järkyttävien tulospaineiden ja kroonisen stressin kurimukseen. Valtavat tulospaineet ja krooninen stressi ovat aikuisellekin tuhoa aiheuttavia niin henkisesti kuin fyysisestikin. Eikö yhtään ajatella, mitä se aiheuttaa vielä kasvavalle nuorelle, ehkä pysyviä ongelmia...

Stressiä on aina aiheutunut ihmisille, jotka yrittää liikaa, ja jotka eivät ole tottuneet pääsemään tavoittelemaansa päämäärään. Ne, jotka tietävät osaamistasonsa ja osaavat suhteuttaa tavoitteensa oman sen mukaisesti, pääsevät psyykkisesti helpommalla. Ongelma on, että tänä päivänä nuoria ei saisi painostaa mihinkään. Ei saisi olla normatiivista opetusta vaan pitäisi räätälöidä kaikki asiat omiin tarpeisiin ja kykyihin sopiviksi. Mihinkään ei saisi patistaa, koska paineensietokyky on olematon. Mielipaha on kova, kun ei kaikki tulekaan kuin manulle illallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsotaanko siis lukion päättötodistuksen vai yo-todisuksen arvosanoja? Päättärillä pääsisin heittämällä sisään mutta yo-todistuksella en välttämättä.

Ylioppilastutkinnon arvosanoja katsotaan ja juuri siksi, että arvostelu ja koe on yhtenäinen kaikille läpi Suomen. EI pääse opettajan mielikuvat ja arvostelu vaikuttamaan. Tuo on ihan hyvä uudistus. 

Siinä mielessä ei siis tarvitse koko lukioajan hermoilla tuliko siitä ja siitä kurssista hyvä arvosana vai ei, kunhan sitten ylioppilaskirjoiutuksissa osaa asiat. 

Kolme vuotta opiskelet leipääntyneen, eläkevirassa olevan lehtorin johdolla joka päästää kaikki läpi. Luulet osaavasi kun lukiokurssien arvosanat oli hyviä. Kirjoituksissa paljastuu ettet ole oppinut pas k a a kaan. Esim. Äidinkielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsotaanko siis lukion päättötodistuksen vai yo-todisuksen arvosanoja? Päättärillä pääsisin heittämällä sisään mutta yo-todistuksella en välttämättä.

Ylioppilastutkinnon arvosanoja katsotaan ja juuri siksi, että arvostelu ja koe on yhtenäinen kaikille läpi Suomen. EI pääse opettajan mielikuvat ja arvostelu vaikuttamaan. Tuo on ihan hyvä uudistus. 

Siinä mielessä ei siis tarvitse koko lukioajan hermoilla tuliko siitä ja siitä kurssista hyvä arvosana vai ei, kunhan sitten ylioppilaskirjoiutuksissa osaa asiat. 

Tuo on aivan liian varhainen vaihe elämässä, jotta ihmisiä oikeasti voitaisiin laittaa paremmuusjärjestykseen tuon kokeen perusteella niin vahvasti, että se määrittää koko myöhemmän jatko-opiskelun mahdollisuuden. Ymmärrän, että esimerkiksi Helsingissä osataan paremmin jo tuossa elämänvaiheessa panostaa opiskeluun, koska Helsingissä ihmiset ovat paljon urakeskeisempiä ja arvottavat toisiaan ammatin ja koulutuksen perusteella. Itse kävin lukion maalla, jossa ei mitään kilpailua ollut. Näin lukion vain yläasteen jatkumona, enkä panostanut opiskeluun oikeastaan lainkaan. Ajattelin aina, että panostuksen aika tulee myöhemmin jos tulee. Olen sitä tyyppiä, joka on mennyt kouluista aina läpi lukematta. Luin ylioppilaskirjoituksiin kymmenen ensimmäistä sivua yhden aineen pääsykoekirjasta. Pääsin läpi hyvin arvosanoin äidinkielestä, matematiikasta ja englannista, mutta pänttäysaineista tuli huonot arvosanat. Ei tällä todistuksella kovin kummoista ole hakea, mutta pääsykokeista voin pärjätä todella hyvin. Mielestäni kaltaisilleni pitää ehdottomasti olla keino päästä sisään kouluihin. Hyväksyn tosin sen, että meillä useamman tutkinnon omaavilla on tiukempi seula kuin suoraan lukiosta tulleilla. En kuitenkaan näe mitään järkeä siinä, että parhaat jätettäisiin tarkoituksella ulkopuolelle, koska osaavimmat eivät yleensä ole niitä, jotka tulevat suoraan lukiosta. 

Hehe mitä piilolesoilua. Kerro nyt, mitä sinusta tuli?

Siis mikä tää juttu on? T. Ensvuonna  kaksoistutkintoon menevä, lukion suorittava 

Ei kaikki voi päästä yliopistoon. Hyvät pääsee, oli hakujärjetelmä mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joudut amikseen

Ei pääse enää amikseen, koska lukee jo ylioppilaaksi (lukio ja ammattikoulu ovat molemmat toisen asteen oppilaitoksia). Tietysti ylioppilaspohjalta voi mennä tekemään esimerkiksi artesaaniopintoja, koska niihin pääsee myös YO-pohjalta. Itse asiassa kun itse kävin suorittamassa artesaanitutkinnon, niin suurin osa opiskelijoista oli jo ylioppilaita. Verhoilupuolella ei tainnut olla yhtään peruskoulupohjalta tullutta.

Tietysti nyt saattaa olla jotain kiintiöitä, mutta onneksi silloin 10 vuotta sitten ei ollut, vaan sai opiskella mitä halusi ja suorittaa useammankin tutkinnon, vaikka ikää oli jo yli 20 vuotta. :p

(Oma tarinani: olin lukion jälkeen muutaman vuoden töissä 90-luvulla, ja menin sitten opiskelemaan lisää. Yliopisto ei kiinnostanut silloin, vasta nyt on alkanut kiinnostaa kun olen jo 40-vuotias. Kävin kyllä vielä kolmekymppisenä suorittamassa AMK-tutkinnonkin, joten ehkä tässä kymmenen vuoden sisällä sitten haen ne maisterinpaperitkin jos saan vuoden tai pari vapaata töistä. Tulee vähän niinkuin täyskäsi: YO, amis, AMK ja ylilipasto. :D )

Ihan täyttä paskaa. Ammattikoulupuolella on YO pohjaisia linjoja vaikka kuinka hirveästi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te, joiden mielestä pääsykokeiden poistaminen on vain hyvä juttu ja yo-kokeet mittaavat osaamista ja soveltuvuutta alalle kuin alalle riittävästi: Eivätkö lukiossa sairastaneet ansaitse päästä korkeakouluun? Onko paras ikä motivaation ja oman itsensä löytämiseen 18 tai 19 vuotta? Ettekö usko, että älykäs tai osaavakin ihminen voi epäonnistua ylioppilaskirjoituksissa? Onko suora koulutusputki tärkeämpää kuin se, että kullekin alalle pääsevät juuri ne siitä alasta eniten kiinnostuneet ja lahjakkaimmat?

Vaikutukset tulevat heijastumaan yksilötason lisäksi myös yhteiskuntaan. 

Minäkin olen ajatellut tätä uudistusta koskien erästä lukion rinnakkaisryhmässä ollutta tyttöä, jolla oli syöpä. Se varmasti vaikutti arvosanoihin ja hän joutui olemaan melko paljon pois. Pitäisikö tässä tapauksessa sitten olla aloittamatta koko lukiota ja olla muutaman vuoden tekemättä mitään, jotta lukio menisi tarpeeksi hyvin, kun sen aloittaa?

Kaikille pitää maksaa viistonnia kuussa, viis siitä mihin rahkeet riittävät. 

Minullakaan ei ole edellytyksiä joka alalle, mutta kun hei mä haluun! Mä haluun! Äitii!!! 

Onneksi kirjoituksissa menestyneellä on kuitenkin loistavat edellytykset mille tahansa akateemiselle alalle... 

Tkk:lle ilman pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa?

 pitkä matematiikka suotava jos meinaa TKK:lle samaten jos teknistä fysiikkaa TKK;lle niin mielellään laudatur tasoa ja kemiaankin vähintään E mutta pääsee myös ämmällä

Tee ensin amk ja mene väylän kautta yliopistoon tekemään maisteria. Niin minä tein. Ei kukaan pääse nykyään enää suoraan yliopistoon paitsi ehkä päivälukiosta hyvillä papruilla. Iltalukiossaha vain se 45 kurssia. Ehtiikö siinä jotain oppimaan?

Itse näen tällaisen muutoksen vievän kaikkia nykyisiä ongelmia vain huonompaan suuntaan.

Ensinnäkin, miten tämä yhtään nopeuttaisi nykyiseen verratutna korkeakouluihin tai ammattikorkeakouluihin pääsyä? Suomen lukiolaisten liitto on ehdottanut, että poistettaisiin yo-kirjoituksista rajoitus, että hyväksyttyä arvosanaa saisi korottaa vain kerran. No, silloin pääsykokeiden sijasta vietettäisiin vuosikausia kirjoituksissa korottamassa arvosanoja, eikä jatko-opintojen aloittaminen tuolloin nopeutuisi ollenkaan. Päinvastoin, saattaisi vain viivästyä entisestään.

Seuraavaksi sitten nämä kirjoitusten arvosanat. Kun ne laitetaan gaussin käyrän mukaisesti, ja siellä olisi uusijoita paljon, niin todennäköisesti alkaisi enemmän laudatureja siitä laudaturien 5% jakaumasta tipahtelemaan niille, jotka olisivat uusimassa kirjoituksia jo ties kuinka monetta kertaa. Ja nämä kirjoitusten ensikertalaisten olisi tyydyttävä alempiin arvosanoihin. Tämän asian joku ottikin tässä ketjussa jo aikaisemmin esille. Mitä sitten tähän ratkaisuksi? Ensikertalaiskiintiö yo-kirjoituksiinko myös? Jos sellainen tulee, niin silloin menee yo-kirjoituksilta kyllä viimeisetkin objektiivisuuden rippeet. Nykyään jo pitkästi yli 10% kirjoittajista saa kirjoituksiin helpotuksia, niin jos siihen alettaisiin vielä jotain erilaisia kiintiöitä laittelemaan, niin sama olisi tuon jälkeen antaa kirjoitusten arvosanat jo arpomalla.

On myös väitetty, että pääsykokeet eriarvoistavat valmennuskurssien vuoksi. No, ei ne valmennuskurssit yhtään minnekkään katoaisi, jos kirjoitusten perusteella tehtäisiin opiskelijavalinnat. Silloin vain valmennuskurssit tähtäisivät kirjoituksiin ja pahimmassa tapauksessa pyörisivät koko kolmivuotisen lukion ajan, jolloin hyvätuloisesta perheestä tulevalle maksettaisiin valmennus koko lukion ajan ja köyhemmistä perheistä tulevat joutuisivat olemaan omillaan. Eli eriarvoistaminen todennäköisesti vain kasvaisi.

Sitten nämä kustannukset yhteiskunnalle. Onko kukaan laskenut, paljonko siitä voi tulla yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia, kun ylioppilaskirjoitusten uusinnat kasvaisivat räjähdysmäisesti? Kyllä siinä mahtaa silloin olla myös niin paljon nykyistä enemmän tilantarvetta kirjoitusten aikaan, että ei taida ihan jokaisen koulun liikuntasali siihen riittää. Saattaa sittenkin tulla pääsykokeet yhteiskunnalle edullisemmaksi.

Sitten on tietenkin vielä tämä, että valinnat siirtyisivät nykyistä huomattavasti nuoremmalle iälle. Pitäisi todennäköisesti jo yläasteella tietää, mitä haluaa joskus vanhempana tehdä. Tai voi olla, että pitäisi ehkä jo ala-asteen lopulla tietää, mitä haluaa tehdä, että osaa koko yläasteen sitten panostaa siten, että pääsisi haluamaansa lukioon, jossa taas voi panostaa sitä varten, että onnistuisi kirjoituksissa ja pääsisi lukion jälkeen haluamaansa opiskelupaikkaan. Mutta, jos palataan sinne ala-asteelle... siis kuinka moni kuudesluokkalainen, 12-vuotias natiainen osaa täysin varmuudella sanoa, että mitä haluaa elämäntyökseen tehdä? Tuonikäiset ovat vielä täysiä lapsia, eivätkä ole kypsiä tekemään valintoja tuon asian suhteen.

Tässä uudistuksessa ajetaan vain täysillä metsään. Pääsykokeiden säilyttäminen on paljon parempi ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Tee ensin amk ja mene väylän kautta yliopistoon tekemään maisteria. Niin minä tein. Ei kukaan pääse nykyään enää suoraan yliopistoon paitsi ehkä päivälukiosta hyvillä papruilla. Iltalukiossaha vain se 45 kurssia. Ehtiikö siinä jotain oppimaan?

Kamalaa resurssien hukkaamista. Kun ammattikoulupohjaltakin voi päästä yliopistoon, kyllä iltalukion oppimäärä sisältää yliopistossa pärjäämiseen riittävät ainekset. Mitä aloittaja sillä AMK-tutkinnolla edes tekisi? Kaikilla aloilla ei edes ole AMK-tutkintoja, saati että niistä voisi jatkaa suoraan maisterintutkintoon.