Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoihin pitäisi ottaa vähemmän porukkaa kuin nykyään, nyt maistereita ja tohtoreita valmistuu kortistoon kuin liukuhihnalta. Koko ajan jauhetaan koulutuksen tärkeydestä vaikka Suomi on täynnä työttömiä ja matalapalkkaduuneissa kituuttavia akateemisia.

 aikanaan Juha watti Vainio vainaa lauloi tohtoreita maistereita miltei jokainen ja oliko sitten 80 lukua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsotaanko siis lukion päättötodistuksen vai yo-todisuksen arvosanoja? Päättärillä pääsisin heittämällä sisään mutta yo-todistuksella en välttämättä.

Ylioppilastutkinnon arvosanoja katsotaan ja juuri siksi, että arvostelu ja koe on yhtenäinen kaikille läpi Suomen. EI pääse opettajan mielikuvat ja arvostelu vaikuttamaan. Tuo on ihan hyvä uudistus. 

Siinä mielessä ei siis tarvitse koko lukioajan hermoilla tuliko siitä ja siitä kurssista hyvä arvosana vai ei, kunhan sitten ylioppilaskirjoiutuksissa osaa asiat. 

Tuo on aivan liian varhainen vaihe elämässä, jotta ihmisiä oikeasti voitaisiin laittaa paremmuusjärjestykseen tuon kokeen perusteella niin vahvasti, että se määrittää koko myöhemmän jatko-opiskelun mahdollisuuden. Ymmärrän, että esimerkiksi Helsingissä osataan paremmin jo tuossa elämänvaiheessa panostaa opiskeluun, koska Helsingissä ihmiset ovat paljon urakeskeisempiä ja arvottavat toisiaan ammatin ja koulutuksen perusteella. Itse kävin lukion maalla, jossa ei mitään kilpailua ollut. Näin lukion vain yläasteen jatkumona, enkä panostanut opiskeluun oikeastaan lainkaan. Ajattelin aina, että panostuksen aika tulee myöhemmin jos tulee. Olen sitä tyyppiä, joka on mennyt kouluista aina läpi lukematta. Luin ylioppilaskirjoituksiin kymmenen ensimmäistä sivua yhden aineen pääsykoekirjasta. Pääsin läpi hyvin arvosanoin äidinkielestä, matematiikasta ja englannista, mutta pänttäysaineista tuli huonot arvosanat. Ei tällä todistuksella kovin kummoista ole hakea, mutta pääsykokeista voin pärjätä todella hyvin. Mielestäni kaltaisilleni pitää ehdottomasti olla keino päästä sisään kouluihin. Hyväksyn tosin sen, että meillä useamman tutkinnon omaavilla on tiukempi seula kuin suoraan lukiosta tulleilla. En kuitenkaan näe mitään järkeä siinä, että parhaat jätettäisiin tarkoituksella ulkopuolelle, koska osaavimmat eivät yleensä ole niitä, jotka tulevat suoraan lukiosta. 

Hehe mitä piilolesoilua. Kerro nyt, mitä sinusta tuli?

Miten tällaisella asenteella voi pärjätä pääsykokeissa "todella hyvin"? 

Vierailija kirjoitti:

Itse näen tällaisen muutoksen vievän kaikkia nykyisiä ongelmia vain huonompaan suuntaan.

Ensinnäkin, miten tämä yhtään nopeuttaisi nykyiseen verratutna korkeakouluihin tai ammattikorkeakouluihin pääsyä? Suomen lukiolaisten liitto on ehdottanut, että poistettaisiin yo-kirjoituksista rajoitus, että hyväksyttyä arvosanaa saisi korottaa vain kerran. No, silloin pääsykokeiden sijasta vietettäisiin vuosikausia kirjoituksissa korottamassa arvosanoja, eikä jatko-opintojen aloittaminen tuolloin nopeutuisi ollenkaan. Päinvastoin, saattaisi vain viivästyä entisestään.

Seuraavaksi sitten nämä kirjoitusten arvosanat. Kun ne laitetaan gaussin käyrän mukaisesti, ja siellä olisi uusijoita paljon, niin todennäköisesti alkaisi enemmän laudatureja siitä laudaturien 5% jakaumasta tipahtelemaan niille, jotka olisivat uusimassa kirjoituksia jo ties kuinka monetta kertaa. Ja nämä kirjoitusten ensikertalaisten olisi tyydyttävä alempiin arvosanoihin. Tämän asian joku ottikin tässä ketjussa jo aikaisemmin esille. Mitä sitten tähän ratkaisuksi? Ensikertalaiskiintiö yo-kirjoituksiinko myös? Jos sellainen tulee, niin silloin menee yo-kirjoituksilta kyllä viimeisetkin objektiivisuuden rippeet. Nykyään jo pitkästi yli 10% kirjoittajista saa kirjoituksiin helpotuksia, niin jos siihen alettaisiin vielä jotain erilaisia kiintiöitä laittelemaan, niin sama olisi tuon jälkeen antaa kirjoitusten arvosanat jo arpomalla.

On myös väitetty, että pääsykokeet eriarvoistavat valmennuskurssien vuoksi. No, ei ne valmennuskurssit yhtään minnekkään katoaisi, jos kirjoitusten perusteella tehtäisiin opiskelijavalinnat. Silloin vain valmennuskurssit tähtäisivät kirjoituksiin ja pahimmassa tapauksessa pyörisivät koko kolmivuotisen lukion ajan, jolloin hyvätuloisesta perheestä tulevalle maksettaisiin valmennus koko lukion ajan ja köyhemmistä perheistä tulevat joutuisivat olemaan omillaan. Eli eriarvoistaminen todennäköisesti vain kasvaisi.

Sitten nämä kustannukset yhteiskunnalle. Onko kukaan laskenut, paljonko siitä voi tulla yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia, kun ylioppilaskirjoitusten uusinnat kasvaisivat räjähdysmäisesti? Kyllä siinä mahtaa silloin olla myös niin paljon nykyistä enemmän tilantarvetta kirjoitusten aikaan, että ei taida ihan jokaisen koulun liikuntasali siihen riittää. Saattaa sittenkin tulla pääsykokeet yhteiskunnalle edullisemmaksi.

Sitten on tietenkin vielä tämä, että valinnat siirtyisivät nykyistä huomattavasti nuoremmalle iälle. Pitäisi todennäköisesti jo yläasteella tietää, mitä haluaa joskus vanhempana tehdä. Tai voi olla, että pitäisi ehkä jo ala-asteen lopulla tietää, mitä haluaa tehdä, että osaa koko yläasteen sitten panostaa siten, että pääsisi haluamaansa lukioon, jossa taas voi panostaa sitä varten, että onnistuisi kirjoituksissa ja pääsisi lukion jälkeen haluamaansa opiskelupaikkaan. Mutta, jos palataan sinne ala-asteelle... siis kuinka moni kuudesluokkalainen, 12-vuotias natiainen osaa täysin varmuudella sanoa, että mitä haluaa elämäntyökseen tehdä? Tuonikäiset ovat vielä täysiä lapsia, eivätkä ole kypsiä tekemään valintoja tuon asian suhteen.

Tässä uudistuksessa ajetaan vain täysillä metsään. Pääsykokeiden säilyttäminen on paljon parempi ratkaisu.

12-vuotiaana ei tarvitse vielä tietää, miksi haluaa isona. Riittää kun tekee valintansa niin, ettei sulje mitään ovia itseltään turhan päiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse näen tällaisen muutoksen vievän kaikkia nykyisiä ongelmia vain huonompaan suuntaan.

Ensinnäkin, miten tämä yhtään nopeuttaisi nykyiseen verratutna korkeakouluihin tai ammattikorkeakouluihin pääsyä? Suomen lukiolaisten liitto on ehdottanut, että poistettaisiin yo-kirjoituksista rajoitus, että hyväksyttyä arvosanaa saisi korottaa vain kerran. No, silloin pääsykokeiden sijasta vietettäisiin vuosikausia kirjoituksissa korottamassa arvosanoja, eikä jatko-opintojen aloittaminen tuolloin nopeutuisi ollenkaan. Päinvastoin, saattaisi vain viivästyä entisestään.

Seuraavaksi sitten nämä kirjoitusten arvosanat. Kun ne laitetaan gaussin käyrän mukaisesti, ja siellä olisi uusijoita paljon, niin todennäköisesti alkaisi enemmän laudatureja siitä laudaturien 5% jakaumasta tipahtelemaan niille, jotka olisivat uusimassa kirjoituksia jo ties kuinka monetta kertaa. Ja nämä kirjoitusten ensikertalaisten olisi tyydyttävä alempiin arvosanoihin. Tämän asian joku ottikin tässä ketjussa jo aikaisemmin esille. Mitä sitten tähän ratkaisuksi? Ensikertalaiskiintiö yo-kirjoituksiinko myös? Jos sellainen tulee, niin silloin menee yo-kirjoituksilta kyllä viimeisetkin objektiivisuuden rippeet. Nykyään jo pitkästi yli 10% kirjoittajista saa kirjoituksiin helpotuksia, niin jos siihen alettaisiin vielä jotain erilaisia kiintiöitä laittelemaan, niin sama olisi tuon jälkeen antaa kirjoitusten arvosanat jo arpomalla.

On myös väitetty, että pääsykokeet eriarvoistavat valmennuskurssien vuoksi. No, ei ne valmennuskurssit yhtään minnekkään katoaisi, jos kirjoitusten perusteella tehtäisiin opiskelijavalinnat. Silloin vain valmennuskurssit tähtäisivät kirjoituksiin ja pahimmassa tapauksessa pyörisivät koko kolmivuotisen lukion ajan, jolloin hyvätuloisesta perheestä tulevalle maksettaisiin valmennus koko lukion ajan ja köyhemmistä perheistä tulevat joutuisivat olemaan omillaan. Eli eriarvoistaminen todennäköisesti vain kasvaisi.

Sitten nämä kustannukset yhteiskunnalle. Onko kukaan laskenut, paljonko siitä voi tulla yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia, kun ylioppilaskirjoitusten uusinnat kasvaisivat räjähdysmäisesti? Kyllä siinä mahtaa silloin olla myös niin paljon nykyistä enemmän tilantarvetta kirjoitusten aikaan, että ei taida ihan jokaisen koulun liikuntasali siihen riittää. Saattaa sittenkin tulla pääsykokeet yhteiskunnalle edullisemmaksi.

Sitten on tietenkin vielä tämä, että valinnat siirtyisivät nykyistä huomattavasti nuoremmalle iälle. Pitäisi todennäköisesti jo yläasteella tietää, mitä haluaa joskus vanhempana tehdä. Tai voi olla, että pitäisi ehkä jo ala-asteen lopulla tietää, mitä haluaa tehdä, että osaa koko yläasteen sitten panostaa siten, että pääsisi haluamaansa lukioon, jossa taas voi panostaa sitä varten, että onnistuisi kirjoituksissa ja pääsisi lukion jälkeen haluamaansa opiskelupaikkaan. Mutta, jos palataan sinne ala-asteelle... siis kuinka moni kuudesluokkalainen, 12-vuotias natiainen osaa täysin varmuudella sanoa, että mitä haluaa elämäntyökseen tehdä? Tuonikäiset ovat vielä täysiä lapsia, eivätkä ole kypsiä tekemään valintoja tuon asian suhteen.

Tässä uudistuksessa ajetaan vain täysillä metsään. Pääsykokeiden säilyttäminen on paljon parempi ratkaisu.

12-vuotiaana ei tarvitse vielä tietää, miksi haluaa isona. Riittää kun tekee valintansa niin, ettei sulje mitään ovia itseltään turhan päiten.

Moniko 12-vuotias kykenee edes tuollaisiin valintoihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse näen tällaisen muutoksen vievän kaikkia nykyisiä ongelmia vain huonompaan suuntaan.

Ensinnäkin, miten tämä yhtään nopeuttaisi nykyiseen verratutna korkeakouluihin tai ammattikorkeakouluihin pääsyä? Suomen lukiolaisten liitto on ehdottanut, että poistettaisiin yo-kirjoituksista rajoitus, että hyväksyttyä arvosanaa saisi korottaa vain kerran. No, silloin pääsykokeiden sijasta vietettäisiin vuosikausia kirjoituksissa korottamassa arvosanoja, eikä jatko-opintojen aloittaminen tuolloin nopeutuisi ollenkaan. Päinvastoin, saattaisi vain viivästyä entisestään.

Seuraavaksi sitten nämä kirjoitusten arvosanat. Kun ne laitetaan gaussin käyrän mukaisesti, ja siellä olisi uusijoita paljon, niin todennäköisesti alkaisi enemmän laudatureja siitä laudaturien 5% jakaumasta tipahtelemaan niille, jotka olisivat uusimassa kirjoituksia jo ties kuinka monetta kertaa. Ja nämä kirjoitusten ensikertalaisten olisi tyydyttävä alempiin arvosanoihin. Tämän asian joku ottikin tässä ketjussa jo aikaisemmin esille. Mitä sitten tähän ratkaisuksi? Ensikertalaiskiintiö yo-kirjoituksiinko myös? Jos sellainen tulee, niin silloin menee yo-kirjoituksilta kyllä viimeisetkin objektiivisuuden rippeet. Nykyään jo pitkästi yli 10% kirjoittajista saa kirjoituksiin helpotuksia, niin jos siihen alettaisiin vielä jotain erilaisia kiintiöitä laittelemaan, niin sama olisi tuon jälkeen antaa kirjoitusten arvosanat jo arpomalla.

On myös väitetty, että pääsykokeet eriarvoistavat valmennuskurssien vuoksi. No, ei ne valmennuskurssit yhtään minnekkään katoaisi, jos kirjoitusten perusteella tehtäisiin opiskelijavalinnat. Silloin vain valmennuskurssit tähtäisivät kirjoituksiin ja pahimmassa tapauksessa pyörisivät koko kolmivuotisen lukion ajan, jolloin hyvätuloisesta perheestä tulevalle maksettaisiin valmennus koko lukion ajan ja köyhemmistä perheistä tulevat joutuisivat olemaan omillaan. Eli eriarvoistaminen todennäköisesti vain kasvaisi.

Sitten nämä kustannukset yhteiskunnalle. Onko kukaan laskenut, paljonko siitä voi tulla yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia, kun ylioppilaskirjoitusten uusinnat kasvaisivat räjähdysmäisesti? Kyllä siinä mahtaa silloin olla myös niin paljon nykyistä enemmän tilantarvetta kirjoitusten aikaan, että ei taida ihan jokaisen koulun liikuntasali siihen riittää. Saattaa sittenkin tulla pääsykokeet yhteiskunnalle edullisemmaksi.

Sitten on tietenkin vielä tämä, että valinnat siirtyisivät nykyistä huomattavasti nuoremmalle iälle. Pitäisi todennäköisesti jo yläasteella tietää, mitä haluaa joskus vanhempana tehdä. Tai voi olla, että pitäisi ehkä jo ala-asteen lopulla tietää, mitä haluaa tehdä, että osaa koko yläasteen sitten panostaa siten, että pääsisi haluamaansa lukioon, jossa taas voi panostaa sitä varten, että onnistuisi kirjoituksissa ja pääsisi lukion jälkeen haluamaansa opiskelupaikkaan. Mutta, jos palataan sinne ala-asteelle... siis kuinka moni kuudesluokkalainen, 12-vuotias natiainen osaa täysin varmuudella sanoa, että mitä haluaa elämäntyökseen tehdä? Tuonikäiset ovat vielä täysiä lapsia, eivätkä ole kypsiä tekemään valintoja tuon asian suhteen.

Tässä uudistuksessa ajetaan vain täysillä metsään. Pääsykokeiden säilyttäminen on paljon parempi ratkaisu.

12-vuotiaana ei tarvitse vielä tietää, miksi haluaa isona. Riittää kun tekee valintansa niin, ettei sulje mitään ovia itseltään turhan päiten.

Moniko 12-vuotias kykenee edes tuollaisiin valintoihin?

 vanhemmat on sitä varten. aikanaan nelosella oli vapaaehtoinen kieli ainoastaan ruotsi ja sanoin että ilman muuta otat ruotsin ja näin kävi. Kyllähän se ruotsinkieli oli huonoin eli 8 välillä liikunta 8 ja käytös 8. 

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pääsykokeen merkitys tulisi olla paljon suurempi kuin minkään muun. Mitä ihmeen merkitystä sillä on, että miten on pärjännyt aiemmin koulussa, kun suurella osalla opiskelijoita on kulunut vaikka kuinka paljon aikaa lukioajoista. Esimerkiksi joku on saattanut huvikseen perehtyä aiheeseen vuosien ajan ja päättänyt sitten lähteä jossain vaiheessa opiskelemaan. Aivan järjetöntä, että tällainen ihminen ei voi päästä kouluun, koska on joskus lukiossa saanut huonon todistuksen. Tottakai kaikki laitetaan pääsykokeeseen, jotta voidaan testata juuri niitä asioita, joilla on opiskelun kannalta merkitystä.

 nythän on ehdotus että päästäisiin pois pääsykokeista koska monilla menee vuosia päästä esim lääkikseen, oikkikseen jne. Tarviiko niiden kärsiä jotka menestyvät kirjoituksissa ? Ruotsissa ei ole pääsykoesysteemiä ja monessa muussa maassa on että kaikki halukkaat pääsee yliopistoon ja sitten alkaa rankkaus, ts baskat tippuu rattailta. Liian kallis systeemi Suomeen. 

Ne haluaa vain selvitä mahdollisimman halvalla ja helpolla. Eivät välitä siitä, että jotkut eivät menesty yo-kirjoituksissa, mutta pystyisivät tsemppaamaan pöösykokeisiin ja mieleiseensä alaan.

Kertoo motivaatiosta, jos jaksaa hakea monta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa ei ole pääsykoesysteemiä ja monessa muussa maassa on että kaikki halukkaat pääsee yliopistoon ja sitten alkaa rankkaus, ts baskat tippuu rattailta. Liian kallis systeemi Suomeen. 

Näin oli ennen Suomessakin, ainakin lääketieteellisessä. Aluksi oli karsintakurssi, jolle pääsivät kaikki, ja parhaat hyväksyttiin suorittamaan tutkintoa. Kallis, mutta pätevä tapa!

Minulla oli B:n paperit ja keskiarvo   7,5, mutta tahto päästä yliopistoon oli kovaakin kovempi. Lukio ei sopinut minulle, koska halusin opiskella enemmän yksin. Mutta ehkä sisukas asenteeni pelasti minut ja vei minut ensin töihin, sitten kurssille ja sen jälkeen  yliopistoon kiintiössä, jossa vain pääsykoe ratkaisi. Olin ylioppilaaksi tulon jälkeen käyttänyt kolme vuotta  aika hyvin ja niinpä opinnot sujuivat mallikkaasi ja varsin nopeasti. Olin ehkä  monia suoraan koulusta tulleita kypsempi, sillä olin ollut jo työelämässä. Teoriatietoa oli  siten helpompi soveltaa käytännön elämään. Töissä olen ollut valmistumiseni jälkeen koko ajan ja osallistunut erilaisiin koulutuksiin tunteja laskematta.  Palkka on ollut hyvä ellei erinomainen. Asenne ratkaisee, eivät numerot.

Mutta muistakaa, että Suomi ei ole ainoa yliopisto-opetusta tarjoava maa. Ulkomailla opiskelu tuo myös sellaista lisäarvoa ja näkemystä, jota ei välttämässä täällä saa.

Myös avoimen korkeakoulun väylä on käytettävissä. Ei kannata juuttua vain yhteen vaihtoehtoon, vaan katsoa useita muitakin tarjolla olevia kehittämisen keinoja. Sitä sanotaan luovuudeksi, ja siitä maksetaan työelämässä.

Mäkään en olisi varmaan päässyt yliopistoon uusilla säännöillä. Ellei sitten jotain avoimen väylää olisi onnistunut, mutta silloinkaan en olisi päässyt haluamiini opintoihin.

Ja yliopisto-opinnoissa pärjäsin silti erinomaisesti. Lukio- ja peruskouluarvosanat kärsivät paljon huonoista kotioloista, joista pääsi vasta 18-vuotiaana pois ja sen jälkeen tarvitsinkin pitkää sairaalahoitoa ja terapiaa ennen kuin pystyin taas jatkamaan opiskelua.

Toisaalta eihän näissä asioissa ikinä mietitä yksittäistapauksia vaan yritetään saada mahdollisimman isolle joukolle sopiva systeemi aikaiseksi. Tosin tässäkin tapauksessa taitaa käydä niin, että lukioista tulee vain lääkiksen ja oikiksen pitkiä preppauskursseja ja kaikki yleissivistämpi sisältö jää käymättä läpi, kun siitä ei ole hyötyä kirjoituksissa.

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.

Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!

 ei välttämättä 16 v tajuakaan mitä kannattaa ottaa eli vanhemmat siinä mukana opastamassa. Vähän sen mukaan miten mennyt peruskoulu. Mikäli matematiikka sujunut hyvin ja fyke niin pitkä matematiikka lukiossa plus fykebi kaikki kurssit. Sitten mitä kieliä , kannattaako ottaa filosofiasta muuta kun pakollinen kurssi, maantieto, historia jne. 

Vierailija kirjoitti:

Ne haluaa vain selvitä mahdollisimman halvalla ja helpolla. Eivät välitä siitä, että jotkut eivät menesty yo-kirjoituksissa, mutta pystyisivät tsemppaamaan pöösykokeisiin ja mieleiseensä alaan.

Kertoo motivaatiosta, jos jaksaa hakea monta vuotta.

Kertoo saamattomuudesta ja paineensietokyvyttömyydestä, jos ei pärjää yo-kirjoituksissa. Miksi pitäisi palkita ketään opiskelupaikalla siitä hyvästä,että jankkaa ja jankkaa pääsykokeisiin vuosikaudet? Ei työelämässäkään voi hoonata asioita loputtomiin, valmista pitää saada määräajassa tai muuten juna meni jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsotaanko siis lukion päättötodistuksen vai yo-todisuksen arvosanoja? Päättärillä pääsisin heittämällä sisään mutta yo-todistuksella en välttämättä.

Ylioppilastutkinnon arvosanoja katsotaan ja juuri siksi, että arvostelu ja koe on yhtenäinen kaikille läpi Suomen. EI pääse opettajan mielikuvat ja arvostelu vaikuttamaan. Tuo on ihan hyvä uudistus. 

Siinä mielessä ei siis tarvitse koko lukioajan hermoilla tuliko siitä ja siitä kurssista hyvä arvosana vai ei, kunhan sitten ylioppilaskirjoiutuksissa osaa asiat. 

Tuo on aivan liian varhainen vaihe elämässä, jotta ihmisiä oikeasti voitaisiin laittaa paremmuusjärjestykseen tuon kokeen perusteella niin vahvasti, että se määrittää koko myöhemmän jatko-opiskelun mahdollisuuden. Ymmärrän, että esimerkiksi Helsingissä osataan paremmin jo tuossa elämänvaiheessa panostaa opiskeluun, koska Helsingissä ihmiset ovat paljon urakeskeisempiä ja arvottavat toisiaan ammatin ja koulutuksen perusteella. Itse kävin lukion maalla, jossa ei mitään kilpailua ollut. Näin lukion vain yläasteen jatkumona, enkä panostanut opiskeluun oikeastaan lainkaan. Ajattelin aina, että panostuksen aika tulee myöhemmin jos tulee. Olen sitä tyyppiä, joka on mennyt kouluista aina läpi lukematta. Luin ylioppilaskirjoituksiin kymmenen ensimmäistä sivua yhden aineen pääsykoekirjasta. Pääsin läpi hyvin arvosanoin äidinkielestä, matematiikasta ja englannista, mutta pänttäysaineista tuli huonot arvosanat. Ei tällä todistuksella kovin kummoista ole hakea, mutta pääsykokeista voin pärjätä todella hyvin. Mielestäni kaltaisilleni pitää ehdottomasti olla keino päästä sisään kouluihin. Hyväksyn tosin sen, että meillä useamman tutkinnon omaavilla on tiukempi seula kuin suoraan lukiosta tulleilla. En kuitenkaan näe mitään järkeä siinä, että parhaat jätettäisiin tarkoituksella ulkopuolelle, koska osaavimmat eivät yleensä ole niitä, jotka tulevat suoraan lukiosta. 

Hehe mitä piilolesoilua. Kerro nyt, mitä sinusta tuli?

Miten tällaisella asenteella voi pärjätä pääsykokeissa "todella hyvin"? 

Edellinen vastaus oli siis tuolle edeltävälle pitkälle sepustuksen tekijälle, kursivoituun kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse näen tällaisen muutoksen vievän kaikkia nykyisiä ongelmia vain huonompaan suuntaan.

Ensinnäkin, miten tämä yhtään nopeuttaisi nykyiseen verratutna korkeakouluihin tai ammattikorkeakouluihin pääsyä? Suomen lukiolaisten liitto on ehdottanut, että poistettaisiin yo-kirjoituksista rajoitus, että hyväksyttyä arvosanaa saisi korottaa vain kerran. No, silloin pääsykokeiden sijasta vietettäisiin vuosikausia kirjoituksissa korottamassa arvosanoja, eikä jatko-opintojen aloittaminen tuolloin nopeutuisi ollenkaan. Päinvastoin, saattaisi vain viivästyä entisestään.

Seuraavaksi sitten nämä kirjoitusten arvosanat. Kun ne laitetaan gaussin käyrän mukaisesti, ja siellä olisi uusijoita paljon, niin todennäköisesti alkaisi enemmän laudatureja siitä laudaturien 5% jakaumasta tipahtelemaan niille, jotka olisivat uusimassa kirjoituksia jo ties kuinka monetta kertaa. Ja nämä kirjoitusten ensikertalaisten olisi tyydyttävä alempiin arvosanoihin. Tämän asian joku ottikin tässä ketjussa jo aikaisemmin esille. Mitä sitten tähän ratkaisuksi? Ensikertalaiskiintiö yo-kirjoituksiinko myös? Jos sellainen tulee, niin silloin menee yo-kirjoituksilta kyllä viimeisetkin objektiivisuuden rippeet. Nykyään jo pitkästi yli 10% kirjoittajista saa kirjoituksiin helpotuksia, niin jos siihen alettaisiin vielä jotain erilaisia kiintiöitä laittelemaan, niin sama olisi tuon jälkeen antaa kirjoitusten arvosanat jo arpomalla.

On myös väitetty, että pääsykokeet eriarvoistavat valmennuskurssien vuoksi. No, ei ne valmennuskurssit yhtään minnekkään katoaisi, jos kirjoitusten perusteella tehtäisiin opiskelijavalinnat. Silloin vain valmennuskurssit tähtäisivät kirjoituksiin ja pahimmassa tapauksessa pyörisivät koko kolmivuotisen lukion ajan, jolloin hyvätuloisesta perheestä tulevalle maksettaisiin valmennus koko lukion ajan ja köyhemmistä perheistä tulevat joutuisivat olemaan omillaan. Eli eriarvoistaminen todennäköisesti vain kasvaisi.

Sitten nämä kustannukset yhteiskunnalle. Onko kukaan laskenut, paljonko siitä voi tulla yhteiskunnalle ylimääräisiä kustannuksia, kun ylioppilaskirjoitusten uusinnat kasvaisivat räjähdysmäisesti? Kyllä siinä mahtaa silloin olla myös niin paljon nykyistä enemmän tilantarvetta kirjoitusten aikaan, että ei taida ihan jokaisen koulun liikuntasali siihen riittää. Saattaa sittenkin tulla pääsykokeet yhteiskunnalle edullisemmaksi.

Sitten on tietenkin vielä tämä, että valinnat siirtyisivät nykyistä huomattavasti nuoremmalle iälle. Pitäisi todennäköisesti jo yläasteella tietää, mitä haluaa joskus vanhempana tehdä. Tai voi olla, että pitäisi ehkä jo ala-asteen lopulla tietää, mitä haluaa tehdä, että osaa koko yläasteen sitten panostaa siten, että pääsisi haluamaansa lukioon, jossa taas voi panostaa sitä varten, että onnistuisi kirjoituksissa ja pääsisi lukion jälkeen haluamaansa opiskelupaikkaan. Mutta, jos palataan sinne ala-asteelle... siis kuinka moni kuudesluokkalainen, 12-vuotias natiainen osaa täysin varmuudella sanoa, että mitä haluaa elämäntyökseen tehdä? Tuonikäiset ovat vielä täysiä lapsia, eivätkä ole kypsiä tekemään valintoja tuon asian suhteen.

Tässä uudistuksessa ajetaan vain täysillä metsään. Pääsykokeiden säilyttäminen on paljon parempi ratkaisu.

12-vuotiaana ei tarvitse vielä tietää, miksi haluaa isona. Riittää kun tekee valintansa niin, ettei sulje mitään ovia itseltään turhan päiten.

Moniko 12-vuotias kykenee edes tuollaisiin valintoihin?

Sitä varten on vanhemmat, koulu ja opinto-ohjaus. Mitä valintoja 12-vuotias edes joutuu tekemään? Kotitalouden ja käsityön välillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän sitten mahdetaan tämän uudistuksen myötä tukea alanvaihtoa? Kyllä siitä puhutaan, pitäis jättää toinen väylä alanvaihtajille ja blaablaablaa, mutta käytännössä sitä mahdollisuutta supistetaan jatkuvasti. Ensikertalaiskiintiöt aloittivat tämän tien ja yliopistoissa moni ala vähentää avoimen puolen opintotarjontaansa jatkuvasti. Sitten vielä pistetään sisäänpääsy vallan riippuvaiseksi yo-arvosanoista. Ovia sulkeutuu alanvaihtajan nenän edestä koko ajan.

Niin että muistakaa nyt sitten valita heti kakarana oikein, kun ette sitten enää voi sitä alaa vaihtaa. Voivoi jos meni huonosti tai jos se ala ei napannutkaan, ihan oma syy! Kyllä nyt olisi pitänyt 16-vuotiaana tajuta, mitä aineita opiskella lukiossa. Jää sitten aikuisena kotiin makaamaan työttömyysrahalle tai mene vaikka puhelinmyyjäksi. Mutta älä hyvä luoja sentään lähde kouluttautumaan uudelleen kun sun putki meni jo!

Suurimmaksi esteeksi monilla muodostuu varmaankin raha. Tukia ei saa uuteen tutkintoon.

Voi itku tätä suomalaisten tukiuskovaisuutta. Itse otin 120 tuhatta lainaa ja lähdin opiskelemaan. Ja se kannatti. Suomessa ei voida tehdä mitään omalla riskillä.

Opiskelen tällä hetkellä toista korkeakoulututkintoani. Koska vaihdoin alaa hyvin pian edellisen tutkinnon valmistuttua (käytännössä en tehnyt päivääkään oman alan töitä, koska niitä ei ollut), opintotukikuukauteni ovat käytetty. Ja koska en saa opintotukea, en saa opintolainaa. Nykyinen alani on erittäin työllistävä ja ottaisin heti mojovan velan, jos vain olisi joku taho sitä antamaan. Suomessa nyt ei valitettavasti ole sellaista systeemiä, jossa voisi ottaa opintolainaa ilman oikeutta opintotukeen. Siispä elän asumistuella ja osa-aikatyöllä.

Ne alanvaihtajat, jotka ovat ehtineet olla työelämässä, saavat aikuiskoulutustukea, joten hyvä niille. Itse kyllä tiesin taloudelliset riskini alanvaihdossa enkä ole katunut, vaikka kädestä suuhun elänkin - mielummin olen peeaa 27-vuotias kuin sitten pätkätyöputkessa ja työttömyyskierteessä oleva 37-vuotias. Nykyinen alani suorastaan repii töihin ja olen hiton tyytyväinen vaihtoon.

Mitä alaa opiskelet, johon on noin hyvä työllistyminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pääsykokeen merkitys tulisi olla paljon suurempi kuin minkään muun. Mitä ihmeen merkitystä sillä on, että miten on pärjännyt aiemmin koulussa, kun suurella osalla opiskelijoita on kulunut vaikka kuinka paljon aikaa lukioajoista. Esimerkiksi joku on saattanut huvikseen perehtyä aiheeseen vuosien ajan ja päättänyt sitten lähteä jossain vaiheessa opiskelemaan. Aivan järjetöntä, että tällainen ihminen ei voi päästä kouluun, koska on joskus lukiossa saanut huonon todistuksen. Tottakai kaikki laitetaan pääsykokeeseen, jotta voidaan testata juuri niitä asioita, joilla on opiskelun kannalta merkitystä.

 nythän on ehdotus että päästäisiin pois pääsykokeista koska monilla menee vuosia päästä esim lääkikseen, oikkikseen jne. Tarviiko niiden kärsiä jotka menestyvät kirjoituksissa ? Ruotsissa ei ole pääsykoesysteemiä ja monessa muussa maassa on että kaikki halukkaat pääsee yliopistoon ja sitten alkaa rankkaus, ts baskat tippuu rattailta. Liian kallis systeemi Suomeen. 

Ruotsissa ei ole myöskään ylioppilaskirjoituksia, Ruotsissa kun niistä on luovuttu jo ajat sitten.

Miten niin kirjoituksissa menestyvät kärsivät? Onhan jo nykyään olemassa monelle alalle suoravalinta sen perusteella, miten on menestynyt kirjoituksissa. Sitten taas ne, jotka eivät ole menestyneet kirjoituksissa, voivat yrittää sisään pääsykokeen kautta. Lisäksi on olemassa vielä kolmas vaihtoehto, eli kirjoitusten ja pääsykokeiden yhteispistemäärällä. Eli kaikille on siis jotain. Miksi tätä systeemiä pitäisi muuttaa ainakaan siihen suuntaan, että vain kirjoitukset ratkaisisivat jatko-opiskelupaikan kohtalon?

On hyvät paperit lukiosta, kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2010. Paperit LEEEM. Eivät nuo arvosanat kuitenkaan kerro mitään motivaatiostani millekään tietylle alalle. Olisin päässyt yliopiston puolelle joihinkin paikkoihin helposti sisään arvosanojen avulla, mutta en onneksi pyrkinyt, koska kiinnostusta näille aloille ei ollut. Pyrin myös muutama vuosi sitten AMK:iin tradenomiksi ja hyvien papereiden ansiosta lähtöpisteeni olivat täydet. Olemattomalla pääsykoepanostuksella sain opiskelupaikan, mutta jätin paikkani jollekin toiselle, jolla ehkä oli suurempi halu päästä kouluun. Tajusin etten halua tradenomiksi. Kiinnostus veti yliopistoon ihan muulle alalle.

Moni huonommin kirjoittanut kaverini taas olisi hyvinkin motivoitunut AMK-opintoihin, mutta huonojen lähtöpisteiden (yo-kokeet eivät menneet hyvin) takia sisään ei pääsekään niin helposti. Onneksi joidenkin AMK-alojen pääsykokeissa ei enää huomioda yo- tai lukioarvodanoja, esim. sote-aloilla on nykyään näin.

Opiskelen nykyään yliopistossa alaa, johon minulla on hirmuinen palo ja kiinnostus. Sillä sisäisellä palolla ja aidolla motivaatiolla tätä akaa kohtaan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä arvosanoja sain yo-todistukseeni muutama vuosi sitten. Ja kyllä meillä näkee paljon sellaisia opiskelijoita, jotka eivät ole lukiossa menestyneet kovin kaksisesti, mutta palo yliopistoon pääsemiseen on ollut kova ja sisään on päästy ahkeralla pääsykoelukemisella.

Ajattelen niin, että lukioikäinen on vielä todella nuori. Olkoonkin 18-vuotias lain mukaan aikuinen, niin moni ei siinä iässä vielä tiedä, mitä haluaa. Ei mielestäni tarvitsekaan tietää. Niin ikään olen huolestunut siitä, jos alanvaihtoa myöhemmällä iällä yritetään nyt vaikeuttaa, vaikka työelämä on muuttunut epävarmemmaksi ja tämän takia koulutusmahdollisuuksien pitäisi olla entistä joustavampia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne haluaa vain selvitä mahdollisimman halvalla ja helpolla. Eivät välitä siitä, että jotkut eivät menesty yo-kirjoituksissa, mutta pystyisivät tsemppaamaan pöösykokeisiin ja mieleiseensä alaan.

Kertoo motivaatiosta, jos jaksaa hakea monta vuotta.

Kertoo saamattomuudesta ja paineensietokyvyttömyydestä, jos ei pärjää yo-kirjoituksissa. Miksi pitäisi palkita ketään opiskelupaikalla siitä hyvästä,että jankkaa ja jankkaa pääsykokeisiin vuosikaudet? Ei työelämässäkään voi hoonata asioita loputtomiin, valmista pitää saada määräajassa tai muuten juna meni jo.

Tai mitäpä jos ei vain kiinnostanut? Kirjoitin lukematta/laskematta pitkästä matikasta C, Ruotsista M, Kemista M, englannista L, äidinkielestä L ja biologiasta E. Pääsin ensimmäisellä hakukerralla lääkikseen, ja niihin pääsykokeisiin panostin sitten. Kaveri kirjoitti EEMMCB ja pääsi sitten sitä seuraavana vuonna lääkikseen. Oletko vajaa jos kuvittelet että yo-arvosanat ovat joku hyväkin mittari kun puhutaan ihmisistä, jotka ovat kirjoittaneet ennen tätä uudistusta kun ko. Todistuksella ei ole juurikaan muuta virkaa kun juhlissa sukulaisille leuhkiminen? Toki jos olisin hakenut vaikka teknilliseen niin paremmilla arvosanoilla olisin päässyt suoraan, suurimmalle osalle aloista ei silti haeta suoraan papereilla.

Eniten ihmetyttää että valtionjohdon tasolla ei nähdä näin selviä epäkohtia mitä yo-kirjoituksiin liittyy, kuinka idiootti on Sanni Grahn-Laasonen ja Suomen Lukiolaisten liitto?

1. Pääsykokeiden oikaisuvaatimuksen voi vielä aina hallinto-oikeuteen asti, kuinka on YTL:n päätösten kanssa? Jep, näistä ei voi valittaa mihinkään. Eli YTL voi käsitellä oikaisvaatimuksesi yhdellä lauseella "Kokeenne on arvosteltu YTL:n arvosteluperiaatteiden mukaisesti" vaikka hait oikaisua nimenomaan virheelliseen arvosteluperusteeseen. Kenen oikeusturva tässä toteutuu?

2. Onko reilua arvostella eri vuoden kirjoituksia? Gaussin käyrä ei todellakaan ole reilu kun mennään näin laajamittaiseen yo-kirjoitusten vaikuttamiseen. Edellisenä keväänä olisi voinu kuulua parhaimpaan 4% mutta koska piti kirjoittaa toinen aine samana reaalipäivänä niin tänä vuonna onkin vain parhaan 6% joukossa. Täyttä tuuria millaista porukka kirjoittaa samaan aikaan.

3. Yo-kokeiden maksullisuus täytyy poistaa jos luovutaan pääsykokeista. Kaikilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus parantaa arvosanojaan tai kirjoittaa uusia aineita eikä se saa maksaa mitään!

4. Yo-kokeita ei enää arvioida nimillä vaan pelkällä kokelasnumerolla tai sitten oman koulun opettajat ei enää arvioi kokeita vaan ainostaan tuntemattomat sensorit YTL:ssä. Tiedän niin paljon kavereiden papereissa ja omassani virheitä jotka ovat menneet sensoreilta ohitse että olen kallistunut siihen että joka paperia ei tarkasteta tai sensorit ovat sokeita. Oman opettajan mielioppilaalleen antamat ekstrapojot saattavat vaikuttaa lopulliseen arvosanaan.

Tässä ihan vain muutamia epäkohtia mitä tavalliselle pulliaiselle tulee mieleen, vaikea ymmärtää minkä sortin "asiantuntijoita" tuotakin raporttia on tehnyt kun ei perusasiat tule mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne haluaa vain selvitä mahdollisimman halvalla ja helpolla. Eivät välitä siitä, että jotkut eivät menesty yo-kirjoituksissa, mutta pystyisivät tsemppaamaan pöösykokeisiin ja mieleiseensä alaan.

Kertoo motivaatiosta, jos jaksaa hakea monta vuotta.

Kertoo saamattomuudesta ja paineensietokyvyttömyydestä, jos ei pärjää yo-kirjoituksissa. Miksi pitäisi palkita ketään opiskelupaikalla siitä hyvästä,että jankkaa ja jankkaa pääsykokeisiin vuosikaudet? Ei työelämässäkään voi hoonata asioita loputtomiin, valmista pitää saada määräajassa tai muuten juna meni jo.

Just, tulet näkemään että keskimääräinen aloitusikä yliopistoihin nousee rajusti kun ensin lukio venyy 4-5 vuotiseksi että olet ensikertalainen ja valmistaudut huolella kirjoituksiin. Sen jälkeen alkaa vielä uusimisrumba, jolla nostetaan arvosanoja. Ehdotus onkin suorastaan mielipuolinen mutta kuvaa hyvin hallituksen linjaa, vuosikymmeniä sitten mentiin YO kirjoituksilla yliopistoon, mutta tänä päivänä se on paitsi järjetöntä myöskin epätasa-arvoista koska kulttuurillinen ja koulutuksellinen kirjo kansalaisilla kasvaa koko ajan.

Ylivoimaisesti järkevintä olisi poistaa YO kirjoitukset kokonaan ja opiskella oppimista varten, ei YO kirjoituksia varten. Samalla saataisiin työvuosia lisää. Uudistuksen jälkeen, millään asialla lukiossa mikä ei palvele kirjoituksia ei tule olemaan mitään arvoa.