Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.

Vierailija kirjoitti:

Onko tässä takana rajoittaa yliopistossa opiskelevien  määrää ja yrittää saada osa nuorista "duunari " puolelle.

Hä? Eihän ne pääsypisteet ole tähänkään asti olleet kiveen hakkattuja ja pääsymääriä rajoittavia vaan suhteellisia. Pisteet lasketaan miten lasketaan ja x määrä pääsee sisälle. Jos jonku sisäänpääsy vaikeutuu, niin jonku toisen helpottuu. Jos halutaan niin sisäänpääsyä voidaan rajoittaa yksinkertaisesti rajoittamalla aloituspaikkojen määrää, ei siinä tarvi mitenkään pisteiden laskentaa muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Tälläinen luo paineita lukioille antaa parempia arvosanoja opiskelijoille mihin taidot riittävät. Tällä hetkellä keskiarvo hajonta on suurta lukioiden välillä. Jos ressuun pääsee 9.7 keskiasrvolla ja perähikiälle 6.9. Jää kilpailussa jäljelle vaan aseeksi antaa parempia arvosanoja siellä perähikiällä.

Ylioppilaskokeet arvioidaan valtakunnallisesti.

Mutta kyllä niissä pärjää myös nämä perähikiän nuoret....

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä uudistus on huono. Tämä aiheuttaa kohtuutonta stressiä teini-ikäisille. Siis nyt puhutaan 15-18 -vuotiaista teineistä, joilla jo muutenkin on tekemistä oman kasvamisensa kanssa. Aivot eivät ole vielä kehittyneet aikuisen aivojen kaltaisiksi, teini on herkkä ärsykkeille ja paineille. Opiskelutaidot eivät ole kaikilla vielä hyvällä tolalla, arviointi- ja suhteutuskyky voi olla hataraa. Suoraan sanottuna minua kauhistuttaa ajatella, kuinka tässä sysätään osa teini-ikäisistä itsemurhan partaalle ja järkyttävien tulospaineiden ja kroonisen stressin kurimukseen. Valtavat tulospaineet ja krooninen stressi ovat aikuisellekin tuhoa aiheuttavia niin henkisesti kuin fyysisestikin. Eikö yhtään ajatella, mitä se aiheuttaa vielä kasvavalle nuorelle, ehkä pysyviä ongelmia...

Juuri näin.

Todistuksessani seisoo 2xL (yksi pitkä ja yksi lyhyt kieli) ja 6xE (kaksi reaalia, lyhyt matikka, englanti, äidinkieli, keskipitkä ruotsi). En usko pääseväni haluamaani kouluun, jos uudistus tulee.

Entäs sitten, kun nuoret panostavat lukioon ja alkavat tahkoa L:n arvosanoja kaikista aineista. Ei kaikki mahdu yliopistoonkaan, esim. Lääkikseen otetaan joku 80 opiskelijaa/vuosi/yliopisto.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ylioppilaskokeista voitaisiin vaikka luopua tarpeettomina, ja siirtää panostus pelkkiin pääsykokeisiin.

Valtakunnallinen koe. Se on hyvä. Pääsykokeet joutaa pois koska monella menee monta vuotta hukkaan ja silti ei pääse haluamaansa opiskelupaikkaa.

Eikö amispohjalta sitten ole enää mahdollista pyrkiä yliopistoon? Olen itse tälläinen kummajainen, ja todella iloinen ja onnellinen saamastani mahdollisuudesta. Harmi, jos tämä väylä poistuu kokonaan. Olisi tylsää kolmekymppisenä aloittaa lukiota alusta, jos yliopistoelämä rupeaa vasta myöhemmin kiinnostamaan. Koska eihän siinä ainakaan olisi järkeä, että amistutkinnon numerot olisivat samalla lähtöviivalla lukiotodistuksen kanssa. Paljon helpompi amiksesta on saada kaunis rivi kolmosia kuin lukiosta rivi kymppejä.

Mites amiksesta tulevat? Amis antaa hakukelpoisuuden korkeakouluihin.

Minusta pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Niissä on kaikille samat kriteerit. Ja jos haen opiskelemaan esim. ranskaa yliopistoon, miten mun reaalin tai äikän arvosanat voisi soveltuvuuteni siihen ratkaista?

Vierailija kirjoitti:

Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.

Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?

Ei, vaan menet töihin.

Jos nyt jo lukio tuottaa sinulle vaikeuksia, yliopisto ei ole sinua varten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku vielä selventää, että milloin uudistus on tapahtumassa ja vaikuttaako tässä siis kirjoitusten arvosanat vaiko todistus (siis kaikkien aineiden arvosanat koko lukioajalta)? Milloin uudistus on tapahtumassa?

2018 ja pelkät valtakunnallisten yo-kokeiden tulokset, koska todistusten numerot ei ole vertailukelpoisia.

Ei! Kesäkuussa asetettiin työryhmä pohtimaan asiaa

Mitään päätösesityksiäkään ei ole vielä olemassa. Ihan mutuilua kailkilta

Vierailija kirjoitti:

Entäs sitten, kun nuoret panostavat lukioon ja alkavat tahkoa L:n arvosanoja kaikista aineista. Ei kaikki mahdu yliopistoonkaan, esim. Lääkikseen otetaan joku 80 opiskelijaa/vuosi/yliopisto.

Arvosanat noudattavat normaalijakaumaa ja pisterajoja muokataan sen mukaan, että noudattaa. Ihan sama kuinka hyvin kirjoitukset menevät oppilailla, silti 5% saa hylätyn arvosanan ja 5% laudaturin.

Vierailija kirjoitti:

Minusta pääsykokeet ovat tasa-arvoiset. Niissä on kaikille samat kriteerit. Ja jos haen opiskelemaan esim. ranskaa yliopistoon, miten mun reaalin tai äikän arvosanat voisi soveltuvuuteni siihen ratkaista?

Kyllä vaan äikän ymmärtäminen ja osaaminen vaikuttaa. Äikässä testataan sekä kielioppia, jota tulet tarvitsemaan ranskanopinnoissa, että pohdintakykyä, jota tulet tarvitsemaan työelämässä (mihin ranskanopinnoista työllistyy = opettaja)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ylioppilaskokeista voitaisiin vaikka luopua tarpeettomina, ja siirtää panostus pelkkiin pääsykokeisiin.

Valtakunnallinen koe. Se on hyvä. Pääsykokeet joutaa pois koska monella menee monta vuotta hukkaan ja silti ei pääse haluamaansa opiskelupaikkaa.

Tämä on parempi niin, että jokainen saisi osallistua valitsemaansa kokeeseen jo viimeisenä lukio- tai amisvuonna, olipa se sitten yleinen ja yhtäläinen ylioppilastutkinto tai jonkun tietyn tiedekunnan pääsykoe. Tai vaikka molempiin.

Yksi keino selvitä pääsykokeisiin lukemisesta olisi aineistokoe, joka on jo nykyään joissakin paikoissa. Siinä ovat tietenkin paremmassa asemassa ne, jotka tietävät jo ennestään asiasta jotain = ovat motivoituneita opiskelijoita, mutta mittaa enemmän opiskelutaitoja kuin lukuintoa ja muistia.

Onkohan tämä Grahn-Laasonen itse ollut ainakaan hikipinko ja opettajien suosikki?

I

Vierailija kirjoitti:

Eikö amispohjalta sitten ole enää mahdollista pyrkiä yliopistoon? Olen itse tälläinen kummajainen, ja todella iloinen ja onnellinen saamastani mahdollisuudesta. Harmi, jos tämä väylä poistuu kokonaan. Olisi tylsää kolmekymppisenä aloittaa lukiota alusta, jos yliopistoelämä rupeaa vasta myöhemmin kiinnostamaan. Koska eihän siinä ainakaan olisi järkeä, että amistutkinnon numerot olisivat samalla lähtöviivalla lukiotodistuksen kanssa. Paljon helpompi amiksesta on saada kaunis rivi kolmosia kuin lukiosta rivi kymppejä.

Ei poistu. Eikä tule olemaan arvosanoilla hakukaan

Mitenkäs työkokemus? Minusta esim. lääkikseen pyrkijöille olisi annettava pisteitä, jos on työkokemusta alalta.

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/valmiina_valintoihin.html

Työryhmä on asiaa pohtinut.... Mitään mullistavaa ei ole asiaan saatu aikaiseksi.

Seuraavaksi lausuntokierros ja tarkemmat toimenpiteet. Yliopistot siis päättää miten toimitaan.

Mitään reittejä ei tulla poistamaan. Eikä myöskään jonkilaisia pääsykokeita, avoimen väylää yms

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin maissa kaikki pääsee yliopistoon mutta pikkuhiljaa hivutellen baskat tippuu rattailta. Onko se sitten hyvä systeemi? 

Itseasiassa se olisi paras systeemi

Ainakin se pitäisi motivaation ja suoritustason kohdallaan. Ykkösiä tavoittelevat bilehileet karsiutuvat vuodessa, ja se osa opiskelijoista jatkaa, joka suoriutuu riittävän hyvin, ei vain rimaa hipoen.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkäs työkokemus? Minusta esim. lääkikseen pyrkijöille olisi annettava pisteitä, jos on työkokemusta alalta.

Lääkärin töitä ei voi tehdä jos siihen ei ole asianmukaista koulutusta, joten kenelläkään lääkikseen pyrkivällä ei voi olla alalta kokemusta.

Ja jos tarkoitit jotain lähihoitajan työkokemusta niin se ei liity lääkärin työhön millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin maissa kaikki pääsee yliopistoon mutta pikkuhiljaa hivutellen baskat tippuu rattailta. Onko se sitten hyvä systeemi? 

Itseasiassa se olisi paras systeemi

Miten niin? Välivuodet voi sentään käyttää työntekoon tai muuhun hyödylliseen. Mutta jos käyttää 2 vuotta opiskeluun vain huomatakseen, ettei pääse enää jatkoon, miten sitten suu pannaan?