Uusi hakutapa vie monelta mahdollisuuden ikinä päästä yliopistoon. Myös minulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪

Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.

Pitäisi siis osata ennustaa, tuleeko aikuisiällä esim. jotain terveydellisiä ongelmia, jotka estävät tekemästä sitä työtä, mihin on alunperin kouluttautunut? Pitäisi myös ilmeisesti osata ennustaa, riittääkö kyseisellä alalla töitä seuraavaksi 50 vuodeksi.

Elämässä pitää itsekkin kantaa vastuuta. Koulutus maksaa reilusti yli satatonnia ja siihen ei lasketa opintotukia, asumislisiä tai muita vastaavia.

Yhteiskunnan ei niitä pidä maksaa. Jokaisella tässä maassa pitää olla oikeus käydä korkeakoulututkinto ja se on paljon tärkeämpi kuin se että sinä olet möhlinyt elämäsi.

Itsellä opisto, AMK, YAMK ja kandin tutkinnot. Maisterin paperit saan joskus lähitulevaisuudessa. Ekaa lukuunottamatta kaikki tehty täysipäiväisen työn ohessa enkä ole koskaan nostanut opintotukia tai -lainoja. Eli kaikki opintotukikuukaudet käyttämättä vieläkin. Olen maksanut ja maksan sen verran veroja että katson oikeudekseni opiskella vaikka kuinka monta kertaa.

Niiden verojen kun pitäisi riittää vähän muuhunkin kuin juuri ja juuri omien opiskeluharrastusten maksamiseen. Meillä kun on aika paljon sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät elämänuransa aikana nettomaksajiksi ikänä päädy, ja kaikki ne menotkin pitäis maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Uusi systeemi olisi pojille huono. Pojat eivät menesty koulussa jostain syystä yhtä hyvin kuin tytöt. Syy ei ole laiskuudessa tms. vaan syytä ei tiedetä.

Syy on "pojat on poikia"-mantrassa. Heiltä ei vaadita mitään, heiltä ei edellytetä muuta kuin että metelöivät ja nujuuttavat  ja tekevät kaikkea hullua. Koska pojat ovat poikia, he saavat laistaa kaikesta kotitöistä lähtien. Tytöiltä taas vaaditaan tunnollista suorittamista.

Pojilla on kuulemma kova kilpailuvietti. Miksi sitä ei hyödynnetä koulunkäynnin psykologiassa? Miksi kaikki ne lukemattomat psykologian, sosiologian, käyttäytymistieteiden jne jne jne superasiantuntijat itä-Suomen yliopistoissa ja muissakin kouluissa eivät tee jotain pitkän, hartaan ja kalliin koulutuksensa eteen ja ratkaise tätä ongelmaa?

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miksei lukion menestyksellä voisi päästä sisään haluamaansa opiskelupaikkaan. Tulisi ehkä vähän rotia nykyiseen sluibaamiseen peruskoulussa.

Minulla on muutamakin tuttu, jotka ovat vanhempiensa sponssaamana lukeneet  täysipäiväisesti lääkiksen pääsykokeisiin useita vuosia ennen, kuin ovet ovat auenneet.

Olen ehkä hiukan kateellinen, en ole lääkäriksi koskaan halunnutkaan mutta minullekin olisi maistunut opiskelijaelämä, jossa ei tarvitse stressata opiskelujen rahoittamisen suhteen puhumattakaan niihin valmistautumisesta.

Minulle koulu on ollut helppoa ja arvosanat hyviä huolimatta "kasvemisen haasteista". Minusta olisi ollut vain ja ainoastaan reilua saada jokin palkinto siitä, että olen tasaisen erinomaisella laadulla vetänyt läpi sekä peruskoulun että lukion. Ja harrastanut sekä nähnyt kavereita siinä ohessa. Lukion jälkeen ei yksinkertaisesti ollut varaa heittäytyä edes lukulomalle.

 kannattaa asua kotona niin on varaa pitää lukulomaa. Itse en olisi voinut ajaa lastani kirjoituksen jälkeen kodista pois. Hän pääsi yliopistoon ja sinne minne halusi, oli pääsykokeet , ei tullut välivuotta mutta jos ei olisi päässyt niin olisi saanut kotona valmistautua kaikessa rauhassa pääsykokeisiin ja olisin maksanut valmennuskurssinkin jota ei nyt tarvittu. En ole akateeminen enkä rikas. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää uudistukset on ihan älyttömiä niitä kohtaan, jotka vaihtavat alaa esim. terveyssyistä. Miulla yksi korkeakoulututkinto alla ja haluaisin opiskelemaan toisen yo:oon, mutta nykyiset kiintiöt on jo tarpeeksi iso este sisäänpääsylle - saatikka jos pääsykokeet poistetaan. Kortistoon siis. 💪

Ei yhteiskunnan pidä maksaa sitä että joku käy kaksi korkeakoulututkintoa. Eihän tuossa ole mitään järkeä.

Joku vastuu pitää yksilölläkin olla. Sitä paitsi viet samalla joltain toiselta mahdollisuuden päästä opiskelemaan.

Pitäisi siis osata ennustaa, tuleeko aikuisiällä esim. jotain terveydellisiä ongelmia, jotka estävät tekemästä sitä työtä, mihin on alunperin kouluttautunut? Pitäisi myös ilmeisesti osata ennustaa, riittääkö kyseisellä alalla töitä seuraavaksi 50 vuodeksi.

Elämässä pitää itsekkin kantaa vastuuta. Koulutus maksaa reilusti yli satatonnia ja siihen ei lasketa opintotukia, asumislisiä tai muita vastaavia.

Yhteiskunnan ei niitä pidä maksaa. Jokaisella tässä maassa pitää olla oikeus käydä korkeakoulututkinto ja se on paljon tärkeämpi kuin se että sinä olet möhlinyt elämäsi.

Jokaisella tässä maassa on oikeus tehdä korkeakoulututkinto. Parhaat pääsevät sisälle. Kun yhteiskunta muutoin kannustaa kilpailemiseen ja yksilön vastuuseen omien tulojen hankkimisen suhteen, on relevanttia kysyä, miksi tässä tapauksessa suhtautuminen olisi täysin päinvastaista. Työelämäkään ei kauhean oikeudenmukainen ole. On Suomen kehityksen kannalta täysin järjenvastaista ja vahingollista, jos kannustetaan ilmapiiriin, jossa yksi epäonnistuminen vie kaiken pohjan koko loppuelämältäsi, etkä ikinä enää saa mahdollisuutta yrittää uudelleen. Monet innovaatiot ja menestystuotteet syntyvät vasta todella monen epäonnistumisen jälkeen. Jos kykenevän ihmisen resurssit sidotaan hukkakäyttöön sen vuoksi, että taustalla on yksi tai jopa muutama iso epäonnistuminen, on se suoranaista tuhlaamista ajatellen tulevaisuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

On myös relevanttia kysyä, miksi yhteiskunta tarjoaa höynäytetyille nuorille koulutuksia, joista suuri osa valmistuu työttömäksi, uudelleen kouluttautuvaksi tai täysin koulutustaan vastaamattomiin tehtäviin. Kyse ei ole yksilön vastuusta, vaan yhteiskunnan vastuusta.

Suomi on maailman ylikoulutetuin kansa ihmiskunnan historiassa. Samalla korviaan myöten velkaa.

Suurimassa osassa maailmaa sen yhdenkin korkeakoulun joutuu itse maksamaan. Mutta kukaan ei edes ehdottaisi että joku saa käydä monta korkeakoulua ilmaiseksi. Sitä pidettäisiin hulluna.

Suomessa on myös maailman pisimmät opiskeluajat. Ihmiset istuu koulussa ison osan työuraa. Samalla täällä on erittäin suuri eläkepommi.

Jotta tämä maa pysyy mitenkään pystyssä pitäisi jokaisen saada vähintään 45 vuotta tehtyä täysipäiväistä työtä. Miten se onnistuu jos joku opiskelee kaksi korkeakoulututkintoa?

Jos ihminen ei osaa edes valita oikeata koulutusalaansa niin ei sellainen ihminen kuulu korkeakouluun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä miksei lukion menestyksellä voisi päästä sisään haluamaansa opiskelupaikkaan. Tulisi ehkä vähän rotia nykyiseen sluibaamiseen peruskoulussa.

Minulla on muutamakin tuttu, jotka ovat vanhempiensa sponssaamana lukeneet  täysipäiväisesti lääkiksen pääsykokeisiin useita vuosia ennen, kuin ovet ovat auenneet.

Olen ehkä hiukan kateellinen, en ole lääkäriksi koskaan halunnutkaan mutta minullekin olisi maistunut opiskelijaelämä, jossa ei tarvitse stressata opiskelujen rahoittamisen suhteen puhumattakaan niihin valmistautumisesta.

Minulle koulu on ollut helppoa ja arvosanat hyviä huolimatta "kasvemisen haasteista". Minusta olisi ollut vain ja ainoastaan reilua saada jokin palkinto siitä, että olen tasaisen erinomaisella laadulla vetänyt läpi sekä peruskoulun että lukion. Ja harrastanut sekä nähnyt kavereita siinä ohessa. Lukion jälkeen ei yksinkertaisesti ollut varaa heittäytyä edes lukulomalle.

 kannattaa asua kotona niin on varaa pitää lukulomaa. Itse en olisi voinut ajaa lastani kirjoituksen jälkeen kodista pois. Hän pääsi yliopistoon ja sinne minne halusi, oli pääsykokeet , ei tullut välivuotta mutta jos ei olisi päässyt niin olisi saanut kotona valmistautua kaikessa rauhassa pääsykokeisiin ja olisin maksanut valmennuskurssinkin jota ei nyt tarvittu. En ole akateeminen enkä rikas. 

Tuo on hyvä verotuskohde. Laittaa verolle vanhempien antaman edun lapsilleen jotka on 18 vuotta tai yli.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, eli työryhmän mielestä on vähemmän työlästä uusia kolme kipaletta yokoetta, kuin käydä vain yhdessä pääsykokeessa:

6.5 Toisen mahdollisuuden tarjoaminen

Nykytilassa erillinen pääsykoe nähdään mahdollisuutena osaamisen osoittamiseen uudelleen. Lisättäessä ylioppilastutkintoon perustuvia todistusvalintoja, asiaa on lähestyttävä eri tavalla. Ns. ”toinen mahdollisuus” osaamisen näyttämiseen tulisi työryhmän näkemyksen mukaan järjestää ensisijaisesti ylioppilastutkinnon kokeiden uusimisen kautta, koska se tarjoaa tasa-arvoisen mahdollisuuden osoittaa akateemista osaamista. Osa hakijoista voitaisiin valita ”vain” 1–3 ylioppilastutkinnon kokeen perusteella, ja tämä antaisi mahdollisuuden näyttää osaamisensa uudelleen korottamalla tai suorittamalla ensimmäistä kertaa vain nämä kokeet. (ks. 6.2)

Tämän lisäksi tarvitaan myös muita mahdollisuuksia ja toissijaisia valintamenettelyjä hakeutumismahdollisuuksien varmistamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Viime aikoina korkeakoulut ovat kehittäneet perinteistä avoimen väylää lyhyempiä kurssien suorittamiseen perustuvia reittejä opintoihin.

Naurettavaa :D Hirveä rumbahan tuosta tulee, uusitaan ja uusitaan, että saadaan se ällä sieltä ja sitten itketään kun pistemäärä ei nyt vaan riittänyt siihen, koska gaussi.

Onko sille uhrattu ajatustakaan, miten tämä vaikuttaa yo-arvosanojen luotettavuuteen? Kuinka hyvin eri vuosina kirjoittaneiden arvosanat vertautuu toisiinsa, jos yhtäkkiä mukaan tulee iso lauma lääkikseen pyrkiviä ylioppilaita, jotka pänttää hullun lailla saadakseen eximiansa korotettua laudaturiksi?

Vierailija kirjoitti:

Uusi systeemi olisi pojille huono. Pojat eivät menesty koulussa jostain syystä yhtä hyvin kuin tytöt. Syy ei ole laiskuudessa tms. vaan syytä ei tiedetä.

Syyt tiedetään mutta kun niitä ei haluta myöntää. Se kun rikkoo valtion virallista politiikkaa

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Kirjoitin aikoinaan äidinkielestä B:n, vaikka opettaja sanoi odottavansa minulta ainakin M:ää. Harmikseen kävi niin, että kaksi päivää ennen kirjoituksia perheenjäseneni kuoli. Ei mennyt äidinkielen koe ihan putkeen kun keskittyminen oli muualla.

Vuoden päästä olin aikeissa mennä korottamaan arvosanaa, mutta olin 40 asteen kuumeessa koepäivänä ja en päässyt paikan päälle. No ei se mitään, ajattelin. Ilmoittaudun sitten seuraavalle kierrokselle ja yritän korottamista. En vaan tajunnut siinä kuumeen kourissa että osallistuminen olisi pitänyt peruuttaa ekalla kerralla. Se ensimmäinen kerta kun en mennyt paikalle laskettiin korotusyritykseksi. Kun yritin toista kertaa ilmoittautua niin sain tietää ettei korotusmahdollisuutta enää ole koska korottaa saa vaan kerran. Niinpä äidinkielen arvosanaksi jäi B ja äidinkielen arvosana on just se mikä vaikuttaa eniten koulujen hauissa. En päässyt edes ammattikorkeaan.

Mitä vaan voi tapahtua lukioaikana ja kiva kun se sitten määrittää tulevaisuuden.

Tuossa skenaariossa saa varmastikin uusia rajattoman määrän kertoja. Toki yo-kokeita alettaisiin uusia nykyistä enemmän mutta silti edelleen kokeita olisi kahden sijaan yksi eli suurin osa pääsisi helpommalla.

Mun mielestä yo-kokeet voisi poistaa ja pitää pääsykokeet. Meillä Turun lääkiksessä aloitti tänä vuonna yksi nainen, joka ei ole käynyt lukiota ollenkaan - hän on koulutukseltaan kampaaja. Kuopion lääkiksessä taas opiskelee yksi entinen raksamies, hän kirjoittaa blogiakin (Raksalta lääkikseen on blogin nimi, jos jotakuta kiinnostaa). Aika epäreilua, että tällaiset tapaukset pakotettaisiin lukioon ennen kuin voivat päästä yliopistoon, kun tuntuu opinnot ilman lukiotakin sujuvan.

Avoimen yliopiston väylät ovat myös mun mielestä tosi hyviä, niitä kehittäisin ja lisäisin sisäänottoa niiden kautta. Siinähän tulee jo ennen sisäänpääsyä testattua, kiinnostaako ala ylipäätään - aika monet kun vaihtavat opiskelupaikkaa jossain vaiheessa, kun "ei se ollutkaan mun juttu". Sitä paitsi avoimen opiskelijoilla on jo hyvä opintopistepotti kasassa kun pääsevät sisään, ja ainakin Aalto-yliopiston kauppakorkeassa oli tutkittu, että he valmistuvat paljon nopeammin kuin pääsykokeiden kautta tulleet. Ja yliopistojen ja yhteiskunnan kannalta kolmas hyvä puoli on se, että avoimen opinnothan maksavat jonkin verran, joten resurssipulassa kamppailevat yliopistot saisivat vähän lisää rahoitustakin järjestämällä enemmän avoimen yliopiston kursseja.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa ja monessa muussa maassa ei ole pääsykoesysteemiä. Tarkoitus on että yliopistoon pääsee ne jotka kuuluu sinne eli hyvin lukion suorittaneet suorastaan erinomaisesti. Nyt on liikaa keskivertoa yliopistoissa. 

Mutta kun meillä on keskinkertaistenkin tapana ajatella, että kyllä minä sitten kun olen saanut rauhassa ensin totutella muutaman vuoden ja miettinyt rauhassa, ja  pitänyt pari välivuotta, etten pala loppuun peruskoulun jälkeen ja ellei hamsteri kuole kokeen aattona, eikä sada, ja pääsykoe ole epäreilun helppo tai vaikea tai tai tai...

Lahjakkuus ei hautomalla lisäänny. 

Minä en halua itselleni lääkäriä, jolta on kestänyt viisi vuotta päästä lääkäriksi opiskelemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uusi systeemi olisi pojille huono. Pojat eivät menesty koulussa jostain syystä yhtä hyvin kuin tytöt. Syy ei ole laiskuudessa tms. vaan syytä ei tiedetä.

Syy on "pojat on poikia"-mantrassa. Heiltä ei vaadita mitään, heiltä ei edellytetä muuta kuin että metelöivät ja nujuuttavat  ja tekevät kaikkea hullua. Koska pojat ovat poikia, he saavat laistaa kaikesta kotitöistä lähtien. Tytöiltä taas vaaditaan tunnollista suorittamista.

Pojilla on kuulemma kova kilpailuvietti. Miksi sitä ei hyödynnetä koulunkäynnin psykologiassa? Miksi kaikki ne lukemattomat psykologian, sosiologian, käyttäytymistieteiden jne jne jne superasiantuntijat itä-Suomen yliopistoissa ja muissakin kouluissa eivät tee jotain pitkän, hartaan ja kalliin koulutuksensa eteen ja ratkaise tätä ongelmaa?

Tässä maassa ei hyväksytä kilpailua. Ei koulussa, ei työelämässä. Täällä vaan lässytetään tätä samaa että kaikki on saman arvoisia, heikkoja pitää tukea ja muuta roskaa.

Siksi aasian maat pyykivätkin meillä pöytää. Siellä niin koulussa kuin työpaikoilla oikeasti taistellaan siitä kuka selviää ja kuka ei. Jokainen on vastuussa itsestään ja oma kyky pitää todistaa koko ajan joka paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa ja monessa muussa maassa ei ole pääsykoesysteemiä. Tarkoitus on että yliopistoon pääsee ne jotka kuuluu sinne eli hyvin lukion suorittaneet suorastaan erinomaisesti. Nyt on liikaa keskivertoa yliopistoissa. 

Mutta kun meillä on keskinkertaistenkin tapana ajatella, että kyllä minä sitten kun olen saanut rauhassa ensin totutella muutaman vuoden ja miettinyt rauhassa, ja  pitänyt pari välivuotta, etten pala loppuun peruskoulun jälkeen ja ellei hamsteri kuole kokeen aattona, eikä sada, ja pääsykoe ole epäreilun helppo tai vaikea tai tai tai...

Lahjakkuus ei hautomalla lisäänny. 

Minä en halua itselleni lääkäriä, jolta on kestänyt viisi vuotta päästä lääkäriksi opiskelemaan. 

Suomalaiset on laiskoja ja saamattomia ihmisiä keskimääräisesti

Vierailija kirjoitti:

Olen aikuisopiskelija iltalukiossa. Pääsen kirjoittamaan ensi vuoden syksyllä, ja luultavasti kirjoitukset venyvät kevääseen 2018. En tiedä, miten yo-arvosanojen arvosteluperustetta aiotaan muuttaa, mutta kovasti se hermostuttaa. En ole kamalan hyvä koulussa, ja ajattelin että ehkä pärjään pääsykokeessa siten että tulen valituksi.

Mitä minä sitten teen, jos en arvosanoilla pääse? Minulla ei masennustaustan takia ole mitään koulutusta. Elän loppuelämän eläkkeellä?

 eihän kaikki pääse yliopistoon, mitähän siitäkin tulisi. Yrität sinne minne rahkeet riittää. 

Joissakin maissa kaikki pääsee yliopistoon mutta pikkuhiljaa hivutellen baskat tippuu rattailta. Onko se sitten hyvä systeemi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa ja monessa muussa maassa ei ole pääsykoesysteemiä. Tarkoitus on että yliopistoon pääsee ne jotka kuuluu sinne eli hyvin lukion suorittaneet suorastaan erinomaisesti. Nyt on liikaa keskivertoa yliopistoissa. 

Mutta kun meillä on keskinkertaistenkin tapana ajatella, että kyllä minä sitten kun olen saanut rauhassa ensin totutella muutaman vuoden ja miettinyt rauhassa, ja  pitänyt pari välivuotta, etten pala loppuun peruskoulun jälkeen ja ellei hamsteri kuole kokeen aattona, eikä sada, ja pääsykoe ole epäreilun helppo tai vaikea tai tai tai...

Lahjakkuus ei hautomalla lisäänny. 

Minä en halua itselleni lääkäriä, jolta on kestänyt viisi vuotta päästä lääkäriksi opiskelemaan. 

Mä taas ottaisin mielelläni lääkärin, jolta kesti 5 tai vaikka 15 vuotta päästä lääkikseen. Arvostan sellaista sinnikkyyttä ja sitä että lääkäri on kokenut elämässään muutakin kuin hienosti menneen koulutusputken. Yksi tuttuni on nyt lääkiksessä, kympin tyttö jolle elämä on ollut pelkkää helppoa ruusuilla tanssimista. Ei ole koskaan tehnyt muita kuin oman alansa töitä, koska vanhemmat on aina maksanut sille kaiken eikä "paskaduunit" sovi hienohelman arvolle. En epäile hetkeäkään etteikö se olisi paperilla osaava tyyppi, mutta lääkärin työssä on myös tärkeää kohdata asiakkaat ihmisinä ja asettua muiden asemaan.

Tälläinen luo paineita lukioille antaa parempia arvosanoja opiskelijoille mihin taidot riittävät. Tällä hetkellä keskiarvo hajonta on suurta lukioiden välillä. Jos ressuun pääsee 9.7 keskiasrvolla ja perähikiälle 6.9. Jää kilpailussa jäljelle vaan aseeksi antaa parempia arvosanoja siellä perähikiällä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ehdotus toteutuu, lukion venyttäminen 4 vuoteen yleistyy varmasti, jotta kirjoituksiin ehtii valmistautua mahdollisimman hyvin. Ja pääsykokeisiin valmentavien kurssien tilalle tulee kalliita, erikoishienoja abikursseja, joiden rinnalla nykyiset, kohtuuhintaiset abikurssit kalpenee.

Onko ylimääräinen vuosi lukiossa välivuosia parempi vaihtoehto?

Mun mielestä YO-todistuksen ei pitäisi määrittää koko loppuelämää, joten alapeukku tälle uudistukselle. Pääsykokeella sisään olisi parempi, koska se antaa mahdollisuuden kenelle tahansa parantaa suoritustaan vaikka jokaisena vuotena. YO-todistusta voi korottaa vain kerran tai pari. Tällä uudistuksella vaan paskotaan monen ihmisen elämä kun nuoruuden epäonnistumiset määrittävät elämän suunnan vanhempana ja viisastuneempanakin.

Vierailija kirjoitti:

Joissakin maissa kaikki pääsee yliopistoon mutta pikkuhiljaa hivutellen baskat tippuu rattailta. Onko se sitten hyvä systeemi? 

Itseasiassa se olisi paras systeemi

http://www.hs.fi/talous/a1397271535217

https://www.uusisuomi.fi/raha/100949-alyton-ilmio-suomessa-jo-15-vuotta-”ekonomit-taksikuskeina”

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/mielipide/puheenvuoro/opettajapulaa-ei-…

Ylikoulutus tässä maassa on erittäin suurta. Jos jotain niin opiskelupaikkoja pitää leikata