Maria onnistui karsimaan perheen ruokamenot 300 euroon kuukaudessa: ”Perunaa ja 74 sentin makkaraa”
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001946531.html
Maria on kasvattanut neljää teini-ikäistä tytärtään siivoojan palkalla, josta jää nyt käteen 900 euroa kuukaudessa. Lisänä ovat elatusmaksut ja lapsilisät kolmesta lapsesta. Yhteensä viiden hengen taloudessa on käytettävissä noin 2000 euroa.
Asuntolaina haukkaa summasta 460 euroa.
– Emme saa asumistukea, koska talo on oma. Kela voisi avustaa korossa, mutta korko on nyt niin alhainen, että emme saa mitään. Talo on vanha, ja se on koko ajan jostain rikki.
Marian kolme ammattikoululaista tytärtä asuu viikot pois kotoa sisäoppilaitosympäristössä. Niitä maksuja on yhteensä 300 euroa kuukaudessa kolmesta tyttärestä.
– Kun mukaan lasketaan kirjat ja muut opintomateriaalit, lapsilisä ei riitäkään. He saavat koulussa kuitenkin ruokaa.
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MARIAN padassa ei kyllä ole HALPAMAKKARAA!
http://is.mediadelivery.io/img/628/741cfb4990ad4afaad8cba7e3e1dec81.jpg
Kalliilta makkaralta vaikuttaa.
Ei kai ne nyt ole just sen perheen makkarakeittoa käyneet kuvaamassa, voi herran jestas. Tuohan on jostain kuvapankista otettu kuva.
Ei mitenkään ihmeellinen asia, että toimittaja ei ymmärrä kuvassa olevan jotain paljon kalliimpaa makkaraa. Toisaalta, ei ole kyllä huomannut muitakaan jutun epäloogisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen köyhästä perheestä, enkä koskaan ole saanut mitään merkkivaatteita ja olen kyllä oppinut olemaan haluamatta niitä. Ei tarvi olla samanlainen kun kaikki muut. Meidän äiti sanoi vaan aina että "samalla rahalla saa rumaa ja kaunista", ja näin ajattelen kyllä itsekin. Ihan älytöntä pistää 100e farkkuihin tai kenkiin.
On todellakin järkevää pistää 100 € farkkuihin tai kenkiin. Jos ostat 20 € kengät, ne kuluvat rikki muutamassa kuukaudessa, 100 € kengät kestävät suurammalla todennäköisyydellä useamman vuoden. Tuotteen hinnan sijaista pitäisi yrittää arvioida hinta / käyttökerta. Vasta se kertoo tuotteen todellisen hinnan.
Meillä esim. teineillä on Hilfigerin talvitakit, jotka maksoivat uutena n. 170 € (tarjouksesta). Viiden vuoden käytön jälkeen ovat edelleen kuin uudet.
Kuka herranjumala haluaa pitää samaa takkia viisi vuotta? Varsinkaan teini? Ostaa takin 15-vuotiaana sillä mielellä että pitää samaa takkia vielä kaksikymppisenä? Ehkä makukin voi jo vähän muuttua?
Teineistä kasvaa aikuisia. Olen nyt 26 ja käytän edelleen toppatakkia jonka sain kun olin yläasteella. En ole kyllästynyt. :)
Vierailija kirjoitti:
– Stressaan siitä, että joudun pakkaamaan tytöille deodorantteja ja sellaista perusasiaa joulupaperiin. Toivoisin, että voisin antaa tytöille Converset tai Niket, sellaista jokaisen nuoren perusasiaa
Meilläkin on nyt ollu taloudellisesti aika tiukkaa. Iso perhe ja kuten joku kirjoittikin, ei noita lapsia oikein lopettaakkaan voi :) Mutta tästä tiukasta tilanteesta ollut jotain hyötyäkin. Tyttärellä on paritkin converset, kolme raitaa, yms hömppää mitä teinit haluaa. Ikää on 13 vuotta mutta kaikkeen on itse säästänyt jopa kuukausia. On tarkan markan tyttö ja käy etukäteen sovittelemassa haluamiaan juttuja, sitten säästää. Minä maksan sitten yleensä jonkun osuuden. Kyselee mm. olisiko jotain lisähommia missä voisi vähän tienata, kun en paljoa pysty rahaa antamaan.
Nyt säästää parin kaverin joululahjoihin. Hyvältä näyttää lapsen tulevaisuuden suhteen. On tuskin ensimmäisenä osarilla tai vipeillä ostelemassa vanhempanakaan.
Jotenkin tuntuu että Marian koko perhe on luovuttanut. Ja näyttää menevän äidiltä tyttärelle tämä alistuminen. Eikö amisikäinen vois jo vähän tienata omaa rahaakin?
Tämä!
Me olimme aikoinaan pienituloinen työssäkäyvä perhe, 90 luvun lama vei vuoden työttömyysjaksoineen todella tiukille. Vähä vähältä pääsimme jaloillemme mutta liikaa rahaa ei koskaan ollut käytettäväksi, merkkivaatteista ja -tuotteista vain haaveiltiin. Silti lapsia ei koskaan kiusattu sen takia että joku muotivaate puuttui tai oli peritty varakkaammilta sukulaisilta tai kavereilta. Jokainen meni vuorollaan hanttihommiin koulun jälkeen ja lauantaisin kun täyttivät 15v. Omat rahat sai käyttää miten halusi.
Nyt ovat jo aikuisia - kenelläkään ei ole vippejä, ei luottokorttivelkaa (kaikilla ei edes korttia), ei osareita (autoa lukuunottamatta), on vakituiset työpaikat ja kauniit kodit. Vaikka on jollain pienet tulot rahat riittää silti matkusteluun, vaateostoksiin ja kodin sisustamiseen - menot joissain muissa asioissa on minimissään. Valintoja.
Juuri puhuimme heidän kanssaan miten he ovat kasvaneet siihen että yhteiskunnan eläteiksi ei ruveta vaan tullaan toimeen omillaan. Perhe kuitenkin tukee jos tulisi vaikeita jaksoja.
ota yhteys lehteen joka on artikkelin julkaissut.