Mitä tehdä kun mies valittaa jokaisesta kotona tehdystä ruoasta?
Mikään ei kelpaa ja kaikessa on jotain vikaa. Salaa käy ostelemassa kaupasta herkkuja itselleen. Lapsistakin on alkanut tulla isänsä kaltaisia ruoasta purnaajia.
Muuten mies on hyvinkin tarkka rahasta ja ihastui Hesarin ideaan kolmen ja puolen euron ruokakustannuksista per päivä. Itsellään hän säilyttäisi ilmeisesti omat salaiset paheensa.
Kommentit (85)
Mä viis veisaan miehen mielipiteistä itse laittamastaan ruuasta. Hän tietää, mitkä ruuat eivät mulle uppoa ja on oppinut kokkaamaan sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä mies voi tästä edespäin vastata ruuanlaitosta?
Hän osaa hakea pizzaa tai lämmittää kaupan valmisruokaa.
Loistavaa! Tästä lähtien elätte ukon kustantamilla pitsoilla ja lämmittämällä ruualla. Helppoa!
Niin, lapseni eivät ole tottuneet esim. rommilla maustettuihin kakkuihin tai ylimakeisiin kuppikakkuihin. Voisi olla edes yksi simppelimpi vaihtoehto tarjolla. Ja tosiaankin haluan keventää emännän työtaakkaa. Miksi hänen pitäisi leipoa pullapitkoa jos hän rakastaa tehdä taiteellisempia ja trendikkäämpiä leivonnaisia?
Kyllä, lapsemme voivat vaikuttaa hyvinkin nirsoilta koska ovat tottuneet tavalliseen kotiruokaan. Teen ruokaa Aura Liimataisen keittokirjan Parasta kotiruokaa mukaan ja se on perheelle ainakin tähän saakka kelvannut. Erikoisuuksia käymme syömässä ravintolassa.
________________________________________________________________________________
Muistin virkistykseksi kaivelin taannoisen, aika viihdyttvän ketjun, jossa aloittaja ihmetteli miksi hänen tuomiaan tuliaisleivonnaisia ei laiteta esille. Siinäkään ketjussa tämä Aura Liimataisen kirjan fani ei kyennyt ymmärtämään mitään muuta kuin oman näkökulmansa. Voikohan teitä olla kahta samanlaista? ;)
Vierailija kirjoitti:
En minäkään iloisena söisi jotain 50-luvun mauttomia perinneruokia. Kyllä, olen samaa mieltä siitä että miehen pitäisi itse tehdä ruoat jos toisen tekemät ei kelpaa, ja on huonoa käytöstä valittaa ruoasta ainakaan lasten kuullen. Mutta silti ap:kin voisi tehdä myös MIEHEN haluamia ruokia, eikä aina vain omia lemppareitaan. Sama homma kuin jos vain toinen käy aina kaupassa - ei ole reilua, jos hän ostaa aina vain oman mielensä mukaan, eikä kuuntele toisen toiveita.
Eli: sopikaa että joka toinen tai kolmas päivä teet miehelle mieluisia ruokia. On ihan ymmärrettävää, että jos aina joutuu syömään ruokaa josta ei pidä, se alkaa ottaa päähän. Mieti vaikka ap omalle kohdalle jokin ruokagenre josta et pidä (oli se sitten kiinalainen, keitot, majoneesisalaatit, tms), ja sitten ajattele jos joka päivä tarjolla olisi vain sitä. Ei se kivaa olisi, vaikka kuinka väittäisi että "aikuisen pitää pitää kaikesta".
oin voi toimia lasten, muttei aikuisten kanssa. :-D
Mistä näitä lahkolaisia oikein riittää?