Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun mies valittaa jokaisesta kotona tehdystä ruoasta?
02.11.2016 |
Mikään ei kelpaa ja kaikessa on jotain vikaa. Salaa käy ostelemassa kaupasta herkkuja itselleen. Lapsistakin on alkanut tulla isänsä kaltaisia ruoasta purnaajia.
Muuten mies on hyvinkin tarkka rahasta ja ihastui Hesarin ideaan kolmen ja puolen euron ruokakustannuksista per päivä. Itsellään hän säilyttäisi ilmeisesti omat salaiset paheensa.
Kommentit (85)
Mä pyrin tekemään monipuolista ja maukasta ruokaa. Meillä myös mies kokkaa, varsinkin viikolla, ja joskus myös teini laittaa ruuan. Mutta kyllä meillä perhe kiittää ruuasta, eikä valita. Toki joskus ruoka ei ole aina täysin onnistunutta ( ainakin kolme kertaa näin läynyt), mutta ymmärrystä löytyy. Lähinnä kehuja. Nyt mies oli tehnyt paahtopaistin jämistä todella maukasta paimenen piirakkaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna valittaa. Vastapainoksi voit alkaa valittaa huonosta seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ruokia teet? Voisiko mies kokata välillä?
Ihan tavallista ruokaa ravitsemussuositusten mukaan. Aura Liimataisen kirja Parasta kotiruokaa on ollut ahkerassa käytössä,siitä lähtien kun sain sen teininä joululahjaksi. Pidän ruoanlaitosta mutten ainaisesta kitinästä.
Jospa et tekisi ruokaa ravitsemusuositusten mukaan, vaan sen mukaan mitä ihminen tarvitsee.
Mitä tarkoitat? En ala sekoittamaan lasten elämää millään hömppädieeteillä. Heidän pitää osata syödä tavallista ruokaa koulussakin.
Ai, ihmisen tarvitsema ravinto on hömppädietti. Enpä ole kummempaa kuullutkaan.
Jostain muusta taitaa olla loppupeleissä kyse kuin 'huonosta' ruuasta.
No ei munkaan miehelle tahdo mun pöperöt maistua. Itse en ole niin tarkka enkä jaksa nähdä kauheasti vaivaa ruuan eteen. Olen sellainen nopea arkikokki, minun ruuat kelpaa minulle ja tytölle. Mies haluaa vähän parempaa ja kokkaa itse, jos haluaa ruokaa. Toki olen usein apulaisena. Ja kyllähän ne miehen tekemät ruuat on parempia enkä itse osaa edes käsitellä lihaa (leikata kalvoja pois yms). En vaan jaksa nähdä sitä vaivaa itse, tyydyn helpompaan tavallisen makuiseen ruokaan jos itselleni kokkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jstkat ruuanlaittoa samaan malliin. Katat pöydän istut syömään ilman sen kummempaa numeroa. Ne syövät jotka syövät. Siivoat ruuat pöydästä ruokailun päätteeksi ja siinäpä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ruokia teet? Voisiko mies kokata välillä?
Ihan tavallista ruokaa ravitsemussuositusten mukaan. Aura Liimataisen kirja Parasta kotiruokaa on ollut ahkerassa käytössä,siitä lähtien kun sain sen teininä joululahjaksi. Pidän ruoanlaitosta mutten ainaisesta kitinästä.
Voi sinua. Aloitit tässä taannoin ketjun, jossa ihmettelit miksi toisten ihmisten juhliin tuomasi "lämpimäiset" eivät kelvanneet. Omat lapsesi eivät kuulemma pystyneet syömään mitään erikoisia "aikuiseen makuun" valmistettuja tarjottavia, vaan ihan jo heitä varten veit perinteisiä pulliasi ym. mukanasi juhliin. Ja nyt, ne sinun herkkusi eivät kelpaakaan, edes perheellesi?
Voisiko, mahdollisesti, olla kyse siitä, että sinun kannattaisi nyt laajentaa reseptiikkaasi ihan hieman sen Aura Liimataisen kirjasi ulkopuolelle? Ehkä edes pieni askel nykyaikaan? Uusien juttujen kokeileminen laajentaa niin ajattelu- kuin makumaailmaakin ja pitää mielen virkeänä.
Tai sitten tämä on 4/5 porvoolainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi valittaa? Onko mautonta vai mikä vikana?
Alkakaa tehdä yhdessä ruokaa että mieskin oppii, ja tutustukaa eri maiden ruokakulttuureihin. Esim. intialaisesta on helppo aloittaa.
Ei hän osaa itekään sanoa mikä siinä ruoassa tökkii. Varmaan se, ettei se ole ns poikamiesruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ruokia teet? Voisiko mies kokata välillä?
Ihan tavallista ruokaa ravitsemussuositusten mukaan. Aura Liimataisen kirja Parasta kotiruokaa on ollut ahkerassa käytössä,siitä lähtien kun sain sen teininä joululahjaksi. Pidän ruoanlaitosta mutten ainaisesta kitinästä.
Voi sinua. Aloitit tässä taannoin ketjun, jossa ihmettelit miksi toisten ihmisten juhliin tuomasi "lämpimäiset" eivät kelvanneet. Omat lapsesi eivät kuulemma pystyneet syömään mitään erikoisia "aikuiseen makuun" valmistettuja tarjottavia, vaan ihan jo heitä varten veit perinteisiä pulliasi ym. mukanasi juhliin. Ja nyt, ne sinun herkkusi eivät kelpaakaan, edes perheellesi?
Voisiko, mahdollisesti, olla kyse siitä, että sinun kannattaisi nyt laajentaa reseptiikkaasi ihan hieman sen Aura Liimataisen kirjasi ulkopuolelle? Ehkä edes pieni askel nykyaikaan? Uusien juttujen kokeileminen laajentaa niin ajattelu- kuin makumaailmaakin ja pitää mielen virkeänä.
Tai sitten tämä on 4/5 porvoolainen
Ei kuulosta tutulta. Liimataisen kirja on alan perusopus ja siitä on otettu monta painosta.
Annat itsestäsi oudon kuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ruokia teet? Voisiko mies kokata välillä?
Ihan tavallista ruokaa ravitsemussuositusten mukaan. Aura Liimataisen kirja Parasta kotiruokaa on ollut ahkerassa käytössä,siitä lähtien kun sain sen teininä joululahjaksi. Pidän ruoanlaitosta mutten ainaisesta kitinästä.
Kannattaa ehkä päivittää vähän tuota reseptivalikoimaa - vaikka netistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkkejä:
* Mies syököön yksin sillä 3€/päivä, kerta ideaan on ihastunut
* Mies valmistaa itse tuon kolmen euron ateriansa, koska tästedes laitat ruoan vain itsellesi ja lapsille.
* Jos mies ruikuttaa, toteat ettet jaksa enää kuunnella aikuisen ihmisen märinää ruoasta.
Parempi, että sanoo suoraan, eikä teeskentele.
Minä luulin olevani huippukokki, kun mies söi mukisematta tekemääni nokkosmuhennosta ja kehui. Tein sitä useammankin kerran.
Kerran sitten kesäterassilla päästiin oikein seurapiiripöytään ja siinä väännettiin small talkia uusien tuttavien kanssa. Juteltiin jotain ruokavalioista ja mieheltä pääsi humaltuessa sitten totuus minun tekemästäni nokkosmuhennoksesta, ettei ollut hänen mielestään erityisen hyvää.
En tiedä, miksi reagoin niin voimakkaasti, mutta suu meni välittömästi mutruun kuin 4-vuotiaalla ja aloin vääntää itkua siinä pöydässä. Piti lähteä vessaan ja pillittää siellä silmät punaisiksi. Hävetti jälkeenpäin
Oltiin kuitenkin seurusteltu vasta vähän aikaa ja olin väkertänyt sitä soossia rakkaudella. Ollaan kyllä vieläkin yhdessä (11 vuotta) ja mies oppi, että kannattaa olla rehellinen...:) Oikeasti hyviä gastronomisia hetkiä onkin sitten riittänyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on vastannut kaikkiin ehdotettuihin asioihin, kokeiluihin tai neuvoihin ei. Ehkäpä tällä on jotakin tekemistä alkuperäisen ongelman kanssa...
Hohhoijaa. Tässä on nyt muutama vaihtoehto. Joko mies tekee ruuat kun sinun tekemät ei kelpaa, tai sinä teet ruuat pelkästään sinulle ja lapsillesi, tai teet ruuat normaalisti kaikille ja jos miehesi marmattaa niin ota tältä heti lautanen pois ja nakkaa ruuat roskiin tai muuta vastaavaa, sano vaikka että ei kiinnosta kuunnella tuollaista turhaa marmatusta ja kävelet toiseen huoneeseen. Lapset ottavat ilmiselvästi mallia isästään, joten jos isä ei halua osallistua ruokaan liittyvään kasvatukseen, niin yritä edes sinä selittää lapsille ettei ole hyvää käytöstä huudella pahasta ruuasta, vaan sitä syödään sen verran kun pystytään ja jätetään loput syömättä. Kannattaisi myös keskustella sen miehesi kanssa miten tämä vaikuttaa jo lapsiin jne. Paras olisi jos mies tekisi ruuan niin ei olisi aihetta marmattaa.
Minunkin mieheni arvosteli. Lasten kuullen. Kysyin mikä vialla, tuli ympäripyöreää vastausta.
Lopulta kun pakotin miehen mukaan ruoanlaittoon, kävi ilmi ettei hän tykkää vihanneksista.
Tässä asiassa ei ollut keskustelemista, joten kävimme kaikki vihannekset läpi ja ei tykkää munakoisosta, sipulista ja kesäkurpitsasta.
Jätin ne pois ja ruoka maistuu.
En minäkään iloisena söisi jotain 50-luvun mauttomia perinneruokia. Kyllä, olen samaa mieltä siitä että miehen pitäisi itse tehdä ruoat jos toisen tekemät ei kelpaa, ja on huonoa käytöstä valittaa ruoasta ainakaan lasten kuullen. Mutta silti ap:kin voisi tehdä myös MIEHEN haluamia ruokia, eikä aina vain omia lemppareitaan. Sama homma kuin jos vain toinen käy aina kaupassa - ei ole reilua, jos hän ostaa aina vain oman mielensä mukaan, eikä kuuntele toisen toiveita.
Eli: sopikaa että joka toinen tai kolmas päivä teet miehelle mieluisia ruokia. On ihan ymmärrettävää, että jos aina joutuu syömään ruokaa josta ei pidä, se alkaa ottaa päähän. Mieti vaikka ap omalle kohdalle jokin ruokagenre josta et pidä (oli se sitten kiinalainen, keitot, majoneesisalaatit, tms), ja sitten ajattele jos joka päivä tarjolla olisi vain sitä. Ei se kivaa olisi, vaikka kuinka väittäisi että "aikuisen pitää pitää kaikesta".
36 jatkaa. Kannattaisi ehkä myös kysellä mieheltäsi että mikä ruuassa on vikana. Liian vähän makua, onko jotenkin osa mennyt pilalle jne. Meillä ainakin toimii kun tarkkaan mieheltä kyselen että mikä on vikana (silloin harvoin kun valittaa), jos on liian vähän suolaa niin osaa jopa itsekin hakea suolan kaapista. Jos vastaus on "En vain tykkää kalasta" niin siihen vastaan että tee seuraavalla kerralla itse. Aina onkin yhtäkkiä kelvannut ja mies hoitaa "valittamisen" nykyään niin että kiittää pelkästään eikä syö myöhemmin jos jää jämiä. Muutoin kiittää, sanoo että oli hyvää ja syö mielellään jämätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaisia ruokia teet? Voisiko mies kokata välillä?
Ihan tavallista ruokaa ravitsemussuositusten mukaan. Aura Liimataisen kirja Parasta kotiruokaa on ollut ahkerassa käytössä,siitä lähtien kun sain sen teininä joululahjaksi. Pidän ruoanlaitosta mutten ainaisesta kitinästä.
Jospa et tekisi ruokaa ravitsemusuositusten mukaan, vaan sen mukaan mitä ihminen tarvitsee.
Mitä tarkoitat? En ala sekoittamaan lasten elämää millään hömppädieeteillä. Heidän pitää osata syödä tavallista ruokaa koulussakin.
Ai, ihmisen tarvitsema ravinto on hömppädietti. Enpä ole kummempaa kuullutkaan.
Ohis mutta ap kertoi aikaisemmin valmistavansa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa. Tähän joku kommentoi, että jospa et tekisi suositusten mukaista vaan sitä mitä ihminen tarvitsee. Nuo suosituksethan perustuvat juuri tuohon että mitä kaikkea ihminen ravinnostaan tarvitsee, joten kohtalaisen kummallinen kommentti. Mihin ihmeeseen tuolla "ei suositusten mukaista vaan tarpeen mukaista" oikein viitattiin?
Miksi valittaa? Onko mautonta vai mikä vikana?
Alkakaa tehdä yhdessä ruokaa että mieskin oppii, ja tutustukaa eri maiden ruokakulttuureihin. Esim. intialaisesta on helppo aloittaa.