Mikä luonteenpiirre sinua ärsyttää/inhottaa muissa ihmisissä?

Ujous, olen itsekin kärsinyt siitä ja ymmärrän ettei se ole helppo piirre kantajalleen. Mutta siltikin vihaan yli kaiken, kun toinen ei saa sanaa suustaan tai muuten vain vetäytyy. 

Kapea maailmankuva. Erilainen näkemys maailmasta tai eriävät mielipiteet saavat tällaisen tyypin suunniltaan. Seuraa riitelyä ja huutoa. Asiat asioina -keskustelu mahdotonta.

Pihiys, siis sellainen sairas, ja pilkun #%siminen, ei voida tehdä mitään mutkia oikaisten

Vierailija kirjoitti:

Ujous, olen itsekin kärsinyt siitä ja ymmärrän ettei se ole helppo piirre kantajalleen. Mutta siltikin vihaan yli kaiken, kun toinen ei saa sanaa suustaan tai muuten vain vetäytyy. 

Vihaat yli kaiken?

Ällistyttävää.

Tsh. Yli -- kaiken?

kannattaisi miettiä terapiaa.

Vaativuus. Vaatii muilta asioita antamatta mitään takaisin, suuttuu kun toinen ei suostu lainaamaan rahaa, olemaan ilmainen lapsenvahti jne. Itse ei kuitenkaan tee muille palveluksia. On sellainen muiden hyväksikäyttäjä. Joillekin tällainen "luonne" tuntuu tuovan elämässä hyötyjä ja kannattavan, joten he eivät välttämättä koe, että olisi tarvetta vähentää muiden hyväksikäyttöä. Siinä mielessä "ymmärrän", vaikken pidäkään, ja jos tuohon liittyy pakottaminen ja väkivaltaisuus, niin suorastaan inhoan. Tuollaisissa ihmisissä on harmillista se, että se elämä näyttää toimivan niille, joten ne ei välttämättä koskaan muutu. Noita on hyvin lieviä tapauksia, mutta sitten on niitä, jotka ottaa alistuvan puolison ja sitten esim. puukolla uhaten pakottaa tämän nostamaan lapsensa tilin tyhjäksi.

Musiikki-, elokuva ym. makuasiaelitistit, jotka tosissaan halveksii muita, kun näillä on erilainen maku. Ei siis tajuta, että oma maku ei ole mitenkään muita "oikeampi", vaan luullaan, että oma maku vastaa jotain lähes objektiivista "oikeaa" tai "hyvää". Muutenkin ärsyttää sellainen kyvyttömyys (haluttomuus?) samaistua tai ymmärtää muita ja sen sijaan halveksitaan heitä.

Oman navan ympärillä pyöriminen. Esim. erään tuttavani koko elämä pyörii ainoastaan hänen lapsensa ympärillä. Koko ajan puhuu lapsestaan ja omasta elämästään.Koskaan ei kysy mitä minulle kuuluu, jos johonkin väliin ehdin sanoa jotain omasta elämästäni, hän vain hymähtää ja jatkaa taas omasta elämästään ja lapsestaan puhumista. Hän ei tiedä elämästäni mitään, koska ainoa kiinnostuksen kohde on vain hän itse ja lapsensa.

Vierailija kirjoitti:

Omasta mielestään "suorapuheiset", jotka laukovat kaikki mahdolliset ilkeydet ilman mitään suodatinta. Jos tästä huomauttaa/ loukkaantuu, on vastaus " en mä millään pahalla", " mä nyt vaan oon tällänen suorasuu" ja heittäydytään marttyyreiksi " parempi etten sano enää mitään"

Tämä. Yksi tuttavani on juuri tuollainen ja ihan pienistäkin asioista pakko sanoa jotain ilkeää. Esimerkiksi kun muuten vain kerroin kaveriporukassa että ompelen nahkahametta, niin tämä oli vaan että "hyi en yhtään tykkää nahkahameista". Ok, itselleni olin sitä tekemässä enkä hänelle, mutta tuosta tuli silti huono fiilis. Ja joskus kun kerroin että lähden lomalla pariksi viikoksi Japaniin, niin siihenkin piti sanoa että "Oi ku kiva. Mua ei kyllä yhtään kiinnostais mikään Japani".

Kateus, ärsyttää kun ei voi esimerkiksi puhua mitään jostain matkoista, kun toisille kaikki on leuhkimista.

On tuskallista seurata sivusta, kun joku valehtelee itselleen. Esim mies hakkaa, mutta se on aina vain olosuhteista johtuvaa tai jotain. Tällainen ihminen valehtelee sitten helposti muillekin, olen aina ystäväsi ja niin edelleen.

Se ettei osaa (halua) ottaa toisia huomioon.

Päälle puhuminen, ei saa suunvuoroa ja vaikka itse olisin jo puhumassa, niin tämä kyseinen kaveri alkaa suureen ääneen puhua minun päälleni omaa juttuaan!!!!!! MIKSI?