Lue keskustelun säännöt.
Voi itku, ei yhtään rahaa, miten tämmösestä voi selvitä?
02.11.2016 |
Miten voi selvitä, kun on ihan umpikujassa..5-henkinen perhe, ei rahaa ja ruoka alkaa käydä vähiin, kasa maksamattomia laskuja. Pari vuotta pinnistelty ja uskottu parempaan, sitä valoa ei vaan ala näkyä tunnelin päässä ja nyt tuntuu, että kaikki romahtaa..menee koti ja kaikki. Tilanne on niin vaikea senkin takia, että asumme miehen kotitalossa, jonka siis olemme ostaneet ja samalla luvanneet pitää appiukosta huolen loppuelämänsä ja hän siis asuu tässä meidän kanssa. Nyt menee häneltäkin koti. Voi ei, miten tämmösen voi kestää...joo ette voi auttaa, mutta kun pakko jonnekin purkautua. Ja joo varmasti omaakin syytä on, tiedetään, ei olis pitänyt hankkia kolmea lasta, ei ottaa isoa asuntolainaa, ei rempata taloa, ei ryhtyä yrittäjäksi, ei sitä eikä tätä. Kaikki on kuitenkin tehty ja siitä nyt sitten kärsitään. Mitenkähän tässä voi selvitä, että saa edes ruokaa?
Kommentit (323)
Mikä 219 tekstissä oli 4 alapeukun arvoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Muija, muidu, pullamössökermaperseet, kermaperseet" - mahtavaa kielenkäyttöä aggressiivisella asenteella, oletko joku viinaanmenevä elämämkoululainen? Tunnen pari sellaista ja hekin aina syyttävät, kuinka elämä on juuri heille ollut epäreilu (vaikka ihan samat eväät ovat saaneet).
Joo olen. Muuta kysyttävää?
Mikäs oli Ap:n koulutus?
En syytä elämää, vaan pullamössökermaperseitä jotka itkevät kun joutuvat alkaa elämään kuten muutkin.
Elämään kuten muutkin? Ei kuule suurin osa suomalaisista elä kuten sinä, ruikuttaen surkeaa kohtaloaan, johon ihan itse on enimmäkseen syyllinen. Kerro nyt jo mikä sua on estänyt menestymästä yhtään missään tai edes yrittämästä. Onneksi kaikki ei ole kaltaisiasi kermaperseruikuttajia, joille kaikki pitäisi ilmaiseksi kantaa nassun eteen. Ootat varmaan siellä vuokrakämpäsässäsi, että joku tulee ja pelastaa sut kurjalta elämältäsi ja tarjoaa isopalkkaista työtä. Äh, ei työtä, vaan voitat sittenkin lotossa. No, varmaan löytäisit valittamista sittenkin. Kaikki on sulle niin ilkeitä, vaikka itse olet kiltti ja kaltoinkohdeltu. Nyyh.
Ap se taisi tämän ketjun aloittaa ja ruikuttaa. En minä :)
Onko ap tehnyt töitä? Kouluttautunut? Minä olen. En ole odottanut laakereillani että joku tulee ja pelastaa, ap:n avaama ketju on otsikolla" Voi itku, ei yhtään rahaa, miten tämmöisestä voi selvitä?" Miten joku voi päästää taloutensa tuollaiseen kuntoon, ihminen jolla on lapsia? Kyllä ne lapset ja heidän hyvinvointinsa ovat tärkeämpiä kuin se talo. En ymmärrä en, miten joku, kuten ap, voi laittaa materian lastensa hyvinvoinnin edelle? Huom. tämä ap, on feikki tai ei, itkee sitä ettei ole rahaa ostaa ruokaa, ja siltikään ei ole valmis luopumaan talostaan tai menemään töihin.
Kyllä toi kermaperseilyä on lamasuomessa valittaa kun "talo menee alta". Haloo, sitä voi edelleen mennä töihin ja muuttaa vuokralle!
Vaikka feikki taidat olla sinäkin,ap itsekö siellä? Ketjujen nosteluun on monia keinoja ;)
Ei kukaan voi olla noin pihalla jos oikeasti on perheellinen ihminen että antaa tilanteen mennä noin pahaksi, jättää laskut maksamatta jne. Ai niin, se hän on suomalainen tapa "yrittää":)
Mikä sinun ongelmasi on? En tiedä enkä tunne sinua, sinäkö tiedät meidän tilanteen? Vastauksena kysymykseesi, olen kouluttautunut, ilman koulutusta en työtäni osaisi tehdä. Työtä olen tehnyt n. 20 v + nuoruuden kesätyöt ja opiskelujen ohessa tehdyt osa-aikatyöt.
Tottakai lapset menee kaiken materian edelle, ei meillä edes ole mitään "rikkauksia", ei kannata ainakaan kadehtia, jos se oli vuodatuksesi syy. Ja kaikki mitä omistetaan, on omalla työllä hankittu, mitään tukia ei yrittämiseen olla koskaan saatu, jos sitä pelkäät. Lainarahalla on yritys laitettu pystyyn, niinkuin suurin osa muistakin yrittäjistä tekee.
Paranna vähän ulosantiasi, niin keskustelu kanssasi voisi olla antoisampaa. Koita pärjäillä, jos sinullakin on vaikeaa.
Taidat olla Sanomalla töissä tai muuten outo tapaus?
Sinä itket ettei ole yhtään rahaa ja laskut erääntyvät, etkä ole valmis tekemään mitään asialle?
Itselläni ei ole vaikeaa, sillä elän suu säkkiä myöden. Olen onnellinen vaatimattomasta elämästäni ja siitä että voin ostaa lapselle ruokaa ja tavaraa vielä omalla rahalllani, en velaksi. Velkaa ei ole eikä tule.
Se ettei tunnearvojen vuoksi ole valmiita luopumaan talosta tai yrityksestä jos on lapsia, on vastuutonta eikä sinua sääli auta jonkun on sanottava asiat suoraan.
Lapset sopeutuvat eivätkä myöhemmin haikaile talon perään, sellainen taika on lapsilla. Katsovat tulevaan ja niin sinunkin pitäisi.
Jaa että sanomalla töissä. Hmm, no en ole, pyöritän omaa yritystä. Minusta kuulostaa siltä, että sinulla tässä on vaikeaa. Et myöskään kuulosta onnelliselta, mutta hyvä jos kuitenkin olet.
Jotenkin minusta tuntuu siltä, että et välttämättä ymmärrä kaikkea lukemaasi, anteeksi kun sanon. Mutta hei, kaikkea hyvää sulle ja lapsellesi elämääsi. Toivottavasti olet onnellinen koko loppuelämäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eix se appiukko saa eläkettä huomenna?
Saahan se appiukko eläkkeen, mutta eihän se ole meidän rahaa. Hän on parhaillaan sairaalassa. Ei meillä ole hänen tililleen käyttöoikeutta tietenkään. Hänellä on paljon sairauksia, on siis jo vanha, lääkkeisiin menee hirveästi rahaa. En tiedä, miten häneltä voisi pyytää, hän ei ole koskaan antanut omasta aloitteestaan ja en tiedä onko siinä kunnossa, että voisi alkaa tilannetta selvittämään. Lisäksi miehellä on sisaruksia, jotka koko ajan muutenkin vahtivat kuin haukat, ettei me vaan käytetä vaarin rahoja.
Lääkkeissä ja sairaanhoitokuluissa on omavastuu ja yläraja, ja kovasti sairasteleva saa eläkkeeseen pienen lisän.
Aloita nyt ongelman selvittäminen sillä, että kannat sossuun kaikki mahdolliset paperit, eli tiliotteet, perheen asumiseen liittyvät ym. tukeen hyväksyttävät laskut, jotta saisitte edes ruokarahaa.
Sitten hakeudutte velkajärjestelyyn. Ei se välttämättä ehkä vaadi edes talon myyntiä, jos siitä ei saa sitä vertaa rahaa, että asunto- ja remonttilaina tulisi maksetuksi.
Miten sen yrityksen laita? Olisko parempi laittaa suosiolla konkurssiin tai ainakin lopettaa, jos siitäkin on enemmän menoja kuin tuloja?
Vaari saa jotain tukea, olikohan se hoitotuen nimellä, jotain 50 e / kk, se haettiin hänelle jokin aika sitten. Lääkkeissä maksukatto täyttyy, sairaanhoitokuluissa ei, koska ei ole juuri sairaalassa tarvinnut olla. Nyt siis on tällä hetkellä, mutta varmaan kohta kotiutuu. Siksi kai tämä asia on niin tapetilla nyt, kun voi vapaammin päästellä huuruja, on jotenkin vapaampi olo. Velkajärjestelystä pitää ottaa heti huomenna selvää, en edes tiennyt, että se on mahdollista tällaisessa tilanteessa. Luulin, että vasta esim. konkurssin jälkeen. Eräs tuttava sai jonkinlaisen velkajärjestelyn tehtyään konkurssin, mutta vasta useamman vuoden jälkeen. Tilanne on ehkä muuttunut sittemmin. Kiitos sinulle. Ja sossussa siis olen käynyt, hätäapua en saanut, mutta nuo paperijutut ovat nyt työn alla ja uusi aika varattuna, joten siihen laitetaan toivo nyt lyhyellä tähtäimellä.
Kiitos kaikille vastanneille, tunnen saaneeni paljon apua ja tukea henkisesti, olen ihan liikuttunut tästä välittämisestä <3. Ihan kaikille en itse varmaan vastannut, vaikka yritin vastata mahdollisimman moneen kysymykseen. Sain apua myös ihan konkreettisesti, hyviä neuvoja ja myös rohkaisua toimia itselle uudessa tilanteessa. On oikeasti vaikeaa mennä sossuun, kun ei ole siellä koskaan asioinut ja kotoa on oppinut, että sinne mennään vain äärimmäisessä hädässä ja hyvä jos silloinkaan ja että omillaan pitäisi pärjätä. Mulla ei miehen lisäksi ole ketään, jolle voisin tästä kaikesta puhua ja siksi oli ihan pakko tänne kirjoittaa, miestäkään en halua tällä jatkuvasti stressata. Ja kun me tätä keskenämme jankataan, ei me mitään uusia ideoita keksitä. Te keksitte, kiitos!
Mulla on oikeasti nyt jo vähän valoisampi mieli ja tunne, että kyllä me jotenkin selvitään, kävi miten kävi, niin silti selvitään. Puhuminen kannattaa ja päivässäkin voi tapahtua jo muutos positiiviseen suuntaan. Tää on kuitenkin hyvä palsta ja naiset tukee toisiaan. ap
Kyse on rahasta. Ei terveydestä. Ei avioerosta. Ei kuolemasta. Te selviätte kyllä! Jäitä hattuun ja sossun lappuja haalimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuolla Ap:n asenteella selviää varmasti, olet selvästi selviytyjä. Onnea matkaan täältäkin! t. toinen yrittäjä
Vierailija kirjoitti:
Aluksi se on nöyryyttävää, mutta pikkuhiljaaa siihen tottuu. Muista ettet ole ainoa sossun asiakas! Kaikki on jo nähty. Ei tarvi tuntea itseään noloksi. Reippaasti vaan haalimaan ne liput ja laput, jatko sit helpompaa
Muistan 90-luvulla kun isä ja äiti jäi työttömiksi ja äiti ehdotti sosiaalitoimistoa niin isä raivostui ja löi äitiä. Sossu oli häpeällistä.
Puolen vuoden sitkuttelun jälkeen auto ja kaikki omaisuus oli myyty ja olimme vuokralla ja äiti sitten viimein meni sossuun kun mitään ei enää ollut. Se oli viimeinen päivä kun näin isän elossa. Isä tappoi itsensä. Hän monesti mutisi vievänsä koko perheen mukanaan mutta lähti sitten yksin pois.
Tavallaan tuli paha mieli kun lueskelin sitä perhettä jolla jäi vuokran jälkeen 2800e käteen. Sitä millaista vihaa sossuperheet saavat osakseen. Samasta mentaliasta isänikin tappoi itsensä.
Suomessa on aika sairas ilmapiiri aiheeseen liittyen. Ikävöin isää vieläkin. Miksi hallitus rankaisee työttömiä niin kovaa että työtön itse tuntee olonsa elinkelvottomaksi?
Miksi meillä Suomessa ei ole taaskaan töitä tarjolla ihmisille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä minä rakastan sinua kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi se on nöyryyttävää, mutta pikkuhiljaaa siihen tottuu. Muista ettet ole ainoa sossun asiakas! Kaikki on jo nähty. Ei tarvi tuntea itseään noloksi. Reippaasti vaan haalimaan ne liput ja laput, jatko sit helpompaa
Muistan 90-luvulla kun isä ja äiti jäi työttömiksi ja äiti ehdotti sosiaalitoimistoa niin isä raivostui ja löi äitiä. Sossu oli häpeällistä.
Puolen vuoden sitkuttelun jälkeen auto ja kaikki omaisuus oli myyty ja olimme vuokralla ja äiti sitten viimein meni sossuun kun mitään ei enää ollut. Se oli viimeinen päivä kun näin isän elossa. Isä tappoi itsensä. Hän monesti mutisi vievänsä koko perheen mukanaan mutta lähti sitten yksin pois.
Tavallaan tuli paha mieli kun lueskelin sitä perhettä jolla jäi vuokran jälkeen 2800e käteen. Sitä millaista vihaa sossuperheet saavat osakseen. Samasta mentaliasta isänikin tappoi itsensä.
Suomessa on aika sairas ilmapiiri aiheeseen liittyen. Ikävöin isää vieläkin. Miksi hallitus rankaisee työttömiä niin kovaa että työtön itse tuntee olonsa elinkelvottomaksi?
Miksi meillä Suomessa ei ole taaskaan töitä tarjolla ihmisille?
Voi kamalaa, osanottoni, vaikka näin kauan onkin jo aikaa kulunut. Tuollaisia tarinoita joutui kuulemaan viime laman aikana. Miehelle on kova paikka kun kaikki menee, mies kuitenkin vieläkin ajattelee, että toimeentulo on nimenomaan miehen kunnian kysymys. Nainen kestää paremmin häpeän ja nöyryytyksen varmaan, miehen pitäisi aina vaan jaksaa ja jaksaa, naiselle ehkä on helpompaa luovuttaminen.
Muistissa on hyvin, miten Eu:hun liittymistä markkinoitiin sillä, että enää koskaan ei tule sellaista lamaa ja työttömyyttä kuin silloin 80-90-luvun taitteessa oli, tämän piti olla yksinkertaisesti mahdotonta. No, ei näköjään ollut. Tuntuu kuin tätä maata johtaisi täysin ymmärtämättömät ja vielä empatiakyvyttömät ihmiset, miten monta kuolonuhria tämä lama vaatii? Miten moni ihminen särkyy, miten moni nuori on täysin epätoivoinen ja syrjäytyy koko elämästä?
Vierailija kirjoitti:
ahistaa teidän puolesta kirjoitti:
En lukenut ketjua kokonaa, mutta siis kauhea tilanne. Sympatiseeraan, todella. Itselläni myös vain vähän rahaa, mutta puolisoni tienaa hyvin; eli laina ja laskut tulevat hoidettua kyllä ja lasten harrastukset, mutta henk.koht olen köyhä ja hermoilen raha-asioista nykyään koko ajan. Teidän tilanteenne on kuitenkin todellinen ja aivan hirveä onkin. Osaatko tehdä käsitöitä esim. joulumyyjäisiin tai osaatko entisöidä huonekaluja tms...niistä vois saada vähän extraa - joskaan ei ehkä pidemmän päälle ratkaise tilannetta. Entä omaishoitajan "palkka" - onko sellaista olemassa? Entäpä jos kouluttautuisit henkilökohtaiseksi avustajaksi ja hakisit apellesi avustajaksi...( no mä yritän nyt jotain keksiä ). Minne te siitä talosta sitten muuttaisitte , kun kaikki muukin maksaa?
Kiitos! Mun käsityötaidoilla ei kyllä myyntiin voi mitään tehdä, enkä kyllä osaa huonekalujakaan entisöidä. Olen kyllä miettinyt, mitä voisin tehdä myyntiin ja mietin edelleen. On mulla kyllä yrityksessäkin töitä, että aikaakaan ei aivan mahdottomia ole. Omaishoitajaksi ei ole helppo päästä, ensin täytyy käyttää kaikki kotihoidon palvelut, hoidon tarpeen on oltava ympärivuorokautista ja ainakaan vielä se ehto ei ole täyttynyt. Tuosta avustajahommasta en tiedä mitään, siitä pitää ottaa selvä.
Sepä onkin yksi ongelma, minne me lähtisimme? Mistä töitä, asunto? Miten appi pärjäisi. Täällä ei kovin paljon ole ollut riittävän isoja vuokra-asuntoja vapaana ja jos joku onkin, vuokra on lähinnä järkyttävä, sellaiseen ei kannata lähteä. Paitsi jos hakee yrityksen konkurssiin, antaa kaiken mennä miten menee jne.
Hei, tuo edellinen kommentoijakaan ei tiedä henkilökohtaisesta avusta mitään... =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin koko pitkän ketjun läpi, je ensimmäiseksi täytyy sanoa että kauhistuin tuota yhtä joka suihkutti todella katkeraa myrkkyä ap:n päälle! Sairas kateus ja katkeruus on kauheinta maailmassa! Miten joku voi olla noin täynnä sairasta vihaa? Mitä sinulle ihminen on tapahtunut?
Ap:lle haluan sanoa että älkää vielä antako periksi! Katsokaa kaikki kortit ensin! Tunnutte olevan tiivis ja läheinen tiimi koko perhe, appi mukaan luettuna. Puhuminen ulkopuoliselle on aina hyvä. Siinä saa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia asioihin joita ei itse siinä kaiken kaaoksen keskellä tule ajatelleeksi.
Huolehtikaa toinen toisistanne, se on nyt tärkeää! Toivon <3 kaikkea hyvää teille, uskokaa huomiseen!
Vierailija kirjoitti:
Miten voi selvitä, kun on ihan umpikujassa..5-henkinen perhe, ei rahaa ja ruoka alkaa käydä vähiin, kasa maksamattomia laskuja. Pari vuotta pinnistelty ja uskottu parempaan, sitä valoa ei vaan ala näkyä tunnelin päässä ja nyt tuntuu, että kaikki romahtaa..menee koti ja kaikki. Tilanne on niin vaikea senkin takia, että asumme miehen kotitalossa, jonka siis olemme ostaneet ja samalla luvanneet pitää appiukosta huolen loppuelämänsä ja hän siis asuu tässä meidän kanssa. Nyt menee häneltäkin koti. Voi ei, miten tämmösen voi kestää...joo ette voi auttaa, mutta kun pakko jonnekin purkautua. Ja joo varmasti omaakin syytä on, tiedetään, ei olis pitänyt hankkia kolmea lasta, ei ottaa isoa asuntolainaa, ei rempata taloa, ei ryhtyä yrittäjäksi, ei sitä eikä tätä. Kaikki on kuitenkin tehty ja siitä nyt sitten kärsitään. Mitenkähän tässä voi selvitä, että saa edes ruokaa?
Kuule kirjoita sille miehelle joka halusi auttaa lehdistössä juuri kaltaisiasi. Kuka muistaisi sen nimen???? Auttaisin itsekin mutta olen köyhä. Haleja ja voimia. Haluan olla henkisenä tukenasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi selvitä, kun on ihan umpikujassa..5-henkinen perhe, ei rahaa ja ruoka alkaa käydä vähiin, kasa maksamattomia laskuja. Pari vuotta pinnistelty ja uskottu parempaan, sitä valoa ei vaan ala näkyä tunnelin päässä ja nyt tuntuu, että kaikki romahtaa..menee koti ja kaikki. Tilanne on niin vaikea senkin takia, että asumme miehen kotitalossa, jonka siis olemme ostaneet ja samalla luvanneet pitää appiukosta huolen loppuelämänsä ja hän siis asuu tässä meidän kanssa. Nyt menee häneltäkin koti. Voi ei, miten tämmösen voi kestää...joo ette voi auttaa, mutta kun pakko jonnekin purkautua. Ja joo varmasti omaakin syytä on, tiedetään, ei olis pitänyt hankkia kolmea lasta, ei ottaa isoa asuntolainaa, ei rempata taloa, ei ryhtyä yrittäjäksi, ei sitä eikä tätä. Kaikki on kuitenkin tehty ja siitä nyt sitten kärsitään. Mitenkähän tässä voi selvitä, että saa edes ruokaa?
Kuule kirjoita sille miehelle joka halusi auttaa lehdistössä juuri kaltaisiasi. Kuka muistaisi sen nimen???? Auttaisin itsekin mutta olen köyhä. Haleja ja voimia. Haluan olla henkisenä tukenasi.
Missä se kirjotti? Mäkin olen köyhä ja tartten apua. Kiva jos joku tietää jotain siitä miehestä tai osaa vinkata sen jutun.
Lisään tuohon omaishoidontukiasiaan vielä sen verran, että ei sen hoidontarpeen tarvitse olla ympärivuorokautista. Tuki on porrastettu sen mukaan, miten sitovaa hoito on ja alimman tuen saaja voi esimerkiksi käydä kokopäivätyössä. Kannattaa laittaa hakemus menemään, varsinkin jos vaari sairastelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin pelastusarmeijasta saa hakea ruokaa jos uhkaa loppua sapuskat. Sinne vain soitto ja kysely. Turussa on mahdollista saada vaikka joka päivä ruokakassi tai joku päivä oli opiskelijoille mutta muuten ja täällä sellainen kahvila että eurolla saapi kahvit ja pullat ja vielä ruokakassin ja se kassi on aika runsas ja saa itse vielä oikein valita mitä ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi selvitä, kun on ihan umpikujassa..5-henkinen perhe, ei rahaa ja ruoka alkaa käydä vähiin, kasa maksamattomia laskuja. Pari vuotta pinnistelty ja uskottu parempaan, sitä valoa ei vaan ala näkyä tunnelin päässä ja nyt tuntuu, että kaikki romahtaa..menee koti ja kaikki. Tilanne on niin vaikea senkin takia, että asumme miehen kotitalossa, jonka siis olemme ostaneet ja samalla luvanneet pitää appiukosta huolen loppuelämänsä ja hän siis asuu tässä meidän kanssa. Nyt menee häneltäkin koti. Voi ei, miten tämmösen voi kestää...joo ette voi auttaa, mutta kun pakko jonnekin purkautua. Ja joo varmasti omaakin syytä on, tiedetään, ei olis pitänyt hankkia kolmea lasta, ei ottaa isoa asuntolainaa, ei rempata taloa, ei ryhtyä yrittäjäksi, ei sitä eikä tätä. Kaikki on kuitenkin tehty ja siitä nyt sitten kärsitään. Mitenkähän tässä voi selvitä, että saa edes ruokaa?
Kuule kirjoita sille miehelle joka halusi auttaa lehdistössä juuri kaltaisiasi. Kuka muistaisi sen nimen???? Auttaisin itsekin mutta olen köyhä. Haleja ja voimia. Haluan olla henkisenä tukenasi.
Missä se kirjotti? Mäkin olen köyhä ja tartten apua. Kiva jos joku tietää jotain siitä miehestä tai osaa vinkata sen jutun.
Se oli iltalehdessä joskus yritän etsiä.
Hei ja sitten on kirkon diakoni viekä ap!!!! Soitappa sinne! Ei ole väliä kuulutko kirkkoon tms, varmastikin auttavat!
Keskustelkaa asiasta appiukon kanssa ja tehkää velkakirja, jos hän päättää teille lainata ja maksakaa takaisin sitten kun näyttää paremmalle taas.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille vastanneille, tunnen saaneeni paljon apua ja tukea henkisesti, olen ihan liikuttunut tästä välittämisestä <3. Ihan kaikille en itse varmaan vastannut, vaikka yritin vastata mahdollisimman moneen kysymykseen. Sain apua myös ihan konkreettisesti, hyviä neuvoja ja myös rohkaisua toimia itselle uudessa tilanteessa. On oikeasti vaikeaa mennä sossuun, kun ei ole siellä koskaan asioinut ja kotoa on oppinut, että sinne mennään vain äärimmäisessä hädässä ja hyvä jos silloinkaan ja että omillaan pitäisi pärjätä. Mulla ei miehen lisäksi ole ketään, jolle voisin tästä kaikesta puhua ja siksi oli ihan pakko tänne kirjoittaa, miestäkään en halua tällä jatkuvasti stressata. Ja kun me tätä keskenämme jankataan, ei me mitään uusia ideoita keksitä. Te keksitte, kiitos!
Mulla on oikeasti nyt jo vähän valoisampi mieli ja tunne, että kyllä me jotenkin selvitään, kävi miten kävi, niin silti selvitään. Puhuminen kannattaa ja päivässäkin voi tapahtua jo muutos positiiviseen suuntaan. Tää on kuitenkin hyvä palsta ja naiset tukee toisiaan. ap
Sossuun meno on hirveän nöyryyttävää :(! Mutta siihen auttaa se kun iloisesti otat asenteen että se on ihan sama miltä luukulta se raha tulee se on vain rahaa, ja tuolle luukulle on sukusi ja sinä kasannut myös niitä varoja joita varten se luukku on - se on nyt sinua varten:)!!!! Tämä auttaa! Monenako aamuna on vaarisikin lähtenyt että nyt on tuo upea luukku, sodat ja kaikki käytynnä!
Isä minä rakastan sinua kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi se on nöyryyttävää, mutta pikkuhiljaaa siihen tottuu. Muista ettet ole ainoa sossun asiakas! Kaikki on jo nähty. Ei tarvi tuntea itseään noloksi. Reippaasti vaan haalimaan ne liput ja laput, jatko sit helpompaa
Muistan 90-luvulla kun isä ja äiti jäi työttömiksi ja äiti ehdotti sosiaalitoimistoa niin isä raivostui ja löi äitiä. Sossu oli häpeällistä.
Puolen vuoden sitkuttelun jälkeen auto ja kaikki omaisuus oli myyty ja olimme vuokralla ja äiti sitten viimein meni sossuun kun mitään ei enää ollut. Se oli viimeinen päivä kun näin isän elossa. Isä tappoi itsensä. Hän monesti mutisi vievänsä koko perheen mukanaan mutta lähti sitten yksin pois.
Tavallaan tuli paha mieli kun lueskelin sitä perhettä jolla jäi vuokran jälkeen 2800e käteen. Sitä millaista vihaa sossuperheet saavat osakseen. Samasta mentaliasta isänikin tappoi itsensä.
Suomessa on aika sairas ilmapiiri aiheeseen liittyen. Ikävöin isää vieläkin. Miksi hallitus rankaisee työttömiä niin kovaa että työtön itse tuntee olonsa elinkelvottomaksi?
Miksi meillä Suomessa ei ole taaskaan töitä tarjolla ihmisille?
Kaikesta päätellen hallitus vihaa työttömiä ja haluaa aiheuttaa koko perheelle kärsimystä ja mahdollisesti kuolemia?
En oikein keksi muita syitä sille miksi hallitus rankaisee työttömiä lapsiperheitä. Lapsethan ovat usein näissä ne kärsivät osapuolet ja meillä on rutkasti nuoria aikuisia jotka edelleen kärsivät laman oireista. Mitään ei ole oikeastaan korjattavissa paitsi ne työpaikat. Saisiko ihmiset niitä työpaikkoja Suomeen vai pitääkö lähteä Kiinaan etsimään niitä työpaikkoja?
valoa elämäänne kirjoitti:
Luin koko pitkän ketjun läpi, je ensimmäiseksi täytyy sanoa että kauhistuin tuota yhtä joka suihkutti todella katkeraa myrkkyä ap:n päälle! Sairas kateus ja katkeruus on kauheinta maailmassa! Miten joku voi olla noin täynnä sairasta vihaa? Mitä sinulle ihminen on tapahtunut?
Ap:lle haluan sanoa että älkää vielä antako periksi! Katsokaa kaikki kortit ensin! Tunnutte olevan tiivis ja läheinen tiimi koko perhe, appi mukaan luettuna. Puhuminen ulkopuoliselle on aina hyvä. Siinä saa uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia asioihin joita ei itse siinä kaiken kaaoksen keskellä tule ajatelleeksi.
Huolehtikaa toinen toisistanne, se on nyt tärkeää! Toivon <3 kaikkea hyvää teille, uskokaa huomiseen!
No tuskin kukaan ruumiillista työtä tekevä tuollaista kirjoita. Ehkä joku toimitusjohtaja tai sellaisen turhakkeen vaimo. Eivät vittu tiedä työnteosta mitään ja kuvittelevat että kun on koulut käyty ja tuurilla saatu niin on ansaittu.
Se on saatanan lottoa se. Näitä katkeroilta pitäisi mäskätä luulot pois ja pistää istumaan häpeäpaaluun syljettäväksi koko kansan eteen.
Vaikka talo menisikin, niitä mukavia muistoja ei kukaan teiltä vie. Olette vaarista huolehtineet kotitalossaan niin pitkään kuin pystyitte ja varmasti huolehditte ja huomioitte myös jatkossa. Ei kannata tuntea tunnon tuskia mistään lupauksen pettämisestä, koska hänkin varmasti ymmärtää, että talon säilyttämisen hinta voi olla liian kova (mietin tuota miehen jaksamista). Sitä paitsi, kun teette laskelmat, haette tukia ja selvitätte asiat, niin voikin olla, että voitte talon pitää. Ei kannata surra etukäteen eikä heittää kirvestä kaivoon.