Uskallanko kutsua lapsen helluntailaisen kaverin Tatu ja Patu- elokuvaan? (Se Veeran kaksi äitiä-juttu)

Siis on millaista "tuollaista"? En ymmärrä miten se helluntailaisuus vaikuttaisi mihinkään.

Tuskin lapsi edes huomaa asiaa. 

Minä en edes tajunnut, että kyseessä oli mikään naispari. Ajattelin sisaruksiksi. Entäs Tatu ja Patu? Miksi heidän suhdettaan ei pelätä?

Eilen käytiin lapsen kanssa katsomassa. Tajusin vasta kun Veera sanoi "mun vanhemmat on ullakolla". Siihen asti pidin äitiä ja hänen kaveriaan vaan kaveruksina. Ei ollu pussailua eikä muutakaan. Toooosiiiii edelläkäyvä elokuva. Not!

Kerro nyt vielä miten se helluntailaisuus vaikuttaisi tähän? 

Itsekin tunnen helluntailaisia eikä heillä ainakaan ole mitään ongelmia suhtautua naispareihin. Yhdenkin kanssa meillä on ihan peräti yhteinen naispuolinen ystävä, joka on naisen kanssa parisuhteessa. Mistä edes tiedät lapsesi kaverin helluntailaisuudesta - eivät ne sitä yleensä erityisemmin mainosta.

5, käyvät Saalem-kirkossa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Siis on millaista "tuollaista"? En ymmärrä miten se helluntailaisuus vaikuttaisi mihinkään.

Ellet ole elokuvaa nähnyt, ei ehkä kannata tulla tänne äimänä kyselemään että millaista tuollaista  :-)  Annat itsestäsi vähän tyhmän vaikutelman noin.

Kutsu vain äläkä mainitse mitään. Tekee vain hyvää ravistella ennakkoluuloja, varsinkin ennen kuin ehtivät luutua.

Kohteliasta on kysyä vanhempien mielipidettä.  Ei lapsia kannata ajaa hämmentäviin tilanteisiin ehdoin tahdoin.  Eikä heitä saisi pitää minkään agendan kohteenakaan.  Vasta 9v on vielä erittäin paljon lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Kutsu vain äläkä mainitse mitään. Tekee vain hyvää ravistella ennakkoluuloja, varsinkin ennen kuin ehtivät luutua.

Kuljetan lauantai-iltapäivisin poikaani juuripa helluntailaiseen poikakerhoon. Hänen paras kaverinsa, jonka vanhemmat ovat ateisteja, on viime aikoina tykännyt tulla mukaan. Vanhempansa ajattelevat, että poikansa on meillä, mutta eivät tiedä että käykin kerhossa. Jos jotain älähtävät, niin kerron että poika oli ravistelmassa ennakkoluulojaan  :-)

On siinä leffassa muutakin Zuvakki-meininkiä, kuten lopun mustaksi palanut pipari-joulupukki. Yleensäkin 2 miestä, jotka hyppivät toisten syliin on vähän epäilyttävän näköistä touhua. 

Helluntailaiset eivät välttämättä käy leffoissa tai tilaa esim Aku Ankkaa. Aikuinen, muita ihmisiä kunnioittava vanhempi kysyisi lapsen äidiltä sopiiko lapset viedä leffaan.

Vierailija kirjoitti:

Eilen käytiin lapsen kanssa katsomassa. Tajusin vasta kun Veera sanoi "mun vanhemmat on ullakolla". Siihen asti pidin äitiä ja hänen kaveriaan vaan kaveruksina. Ei ollu pussailua eikä muutakaan. Toooosiiiii edelläkäyvä elokuva. Not!

Ai, multa meni tuokin ihan ohi ja lähdin leffateatterista siinä luulossa, että ne olivat sisarukset. Just semmoinen huolehtiva isosisko - sähläävä pikkusisko -asetelma. Ja ei, en ole puskassa kasvanut ja meillä on naispareja ystäväpiirissä, mutta noiden kahden roolihahmon välillä ei kyllä todellakaan ollut MITÄÄN parisuhteeseen viittaava. :O

Kyllä se on fiksua kertoa. Helluntaiseurakunnassa Raamattu on tärkeä ja naisen ja miehen välinen avioliitto.

Erittäin hyvä kysymys. Lapset (7 ja 9) katsoivat juuri meillä kotona "helluntaiperheessä" kyseisen elokuvan. Katsoin itse ensimmäiset 5 min, jossa oli jo viittauksia kahteen äitiin.

Tarina ei ilmeisesti kerro kuka Veeran isä on tai kumpi on biologinen äiti, tai miksi ylipäätään järjestely on haluttu kuvata niin kuin se on kuvattu. Vaikuttaa kuitenkin tarkkaan harkitulta, ehkä jopa tarkoitushakuiselta asemoida tilanne lähtökohdiltaan "normaaliksi" alkuasetelmaksi muuten erittäin ansiokkaaseen lastenelokuvaan. Ja tässä tulee se haaste kysymykseesi.

Elokuva varmasti pääosin harmiton tältä osin, mutta tietyn ikäiset lapset (ne jotka hoksaavat) saattavat jo ihmetellä asiaa lisääntymisopin perusteiden kannalta. Tällöin asiaan tulee monta eri ulottuvuutta, joita ihan pienimpien lasten voi olla vaikea ymmärtää ja käsitellä. Tähän viitaten voisi olla järkevää ainakin mainita että tällaista on katsottu. Oman lisänsä tuo jos perheessä vaalitaan konservatiivis-krisrillisiä arvoja. Tiedän että on suuria eroja "helluntailaisissa" perheissä miten tarkasti ja millä otteella näihin teemoihin tartutaan. Avoimuus on aina varmin valinta.

Meillä varaudutaan elokuvan jälkikeskusteluihin suurinpiirtein seuraavasti:

- Vanhempien (helluntaiteologisen ihmiskäsityksen mukaan) kaikilla ihmisillä on ihmisarvo, joka on mittaamattoman arvokas. Ketään ei saa syrjiä ja pitää jopa olla valmis puolustamaan tätä ihmisarvoa, oli kyseessä mikä aatemaailma tai näkemys tahansa

- Samaan Helluntailaiseen ihmiskäsitykseen viitaten myös Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, mies ja nainen yhdessä ovat Jumalan kuva ja tämä liitto on hyväksi turvaksi myös elämän jatkumisen kannalta. Tämä asia on Helluntai/Katolilaiset/Ortodoksit -piireissä suurinpiirtein sama ja pysyväisluontoinen pyhä asia, jota ei äänestämällä muuteta.

- Mies ja mies tai nainen ja nainen eivät voi myöskään luonnollisesti lisääntyä, mikä alkaa jo meidän kolmasluokkalaisella olla muutenkin selvä homma.

- Elämässä tulee vastaan kaikenlaisia ihmisiä, jotka saattavat ajatella ja elää hyvin eri tavalla. Kaikkiin tulisi kuitenkin suhtautua mittaamattoman arvokkaana ihmisenä.

- Jotkut eivät halua hyväksyä heille syntymässä määräytynyttä sukupuolta, tällaisiin ihmisiin tulee suhtautua erityisellä rakkaudella, kuitenkaan tinkimättä omista periaatteistaan.

Niinpä, milloin lapsi on valmis näistä keskustelemaan? Melko tapauskohtaista. Omassa tapauksessa sanoisin että ekaluokkalaisen kanssa aika yksinkertaisesti liikkeelle. Kolmasluokkalainen arvostaa ehkä jo vähän perusteluja. Eihän se vanhempana oleminen ihan helppoa aina ole.