Lue keskustelun säännöt.
9kk vauvan jättäminen isän hoitoon
24.10.2016 |
Hei! Tuli tosta toisesta ketjusta mieleen: suunnitellaan keväälle tyttöjenreissua ja kysymys kuuluukin: voiko 9kk vauvan jättää kahdeksi vuorokaudeksi isän hoitoon? Täälläkin palstalla kun toitotetaan isän olevan tasavertainen hoitaja mutta toisaalta taas tuota 1vrk/ikävuosi-sääntöä. Olen tuoreena äitinä ihan ihmeissäni. En tietystikään lähde reissulle jos se voi aiheuttaa esimerkiksi kiintymyssuhteen häiriöitä mutta mitäs te kokeneemmat mammat sanotte? Kiitos vastauksista!
Kommentit (22)
Lukekaa psykologiaa...
Tai tästä Iltasanomia http://www.iltasanomat.fi/kuninkaalliset/art-2000000726724.html
Vasta noin vuoden ikäinen lapsi kykenee säilyttämään mielikuvan äidistään tai isästään noin vuorokauden ajan/yhden yön yli. Ihan sama, vaikka isä hoitaisi. Sairaalassa olo nyt on sikäli eri juttu, että elossa oleva äiti on parempi kuin kuollut äiti. Lapsen kannalta se toki on ihan sama, missä äiti on. Lykkäisin pitkää sairaalareissuakin, jos se olisi mahdollista. Mutta jos ei (jos siis niin vakava leikkaus kyseessä), niin sitten se vain olisi otettava riski lapsen kannalta ja hyväksyä se, että lapsi voi oireilla jossain vaiheessa jotenkin. Vaikka sitten vasta isompana/aikuisena kärsiä selittämättömästä kovasta hylkäämisen pelosta. Lapsi voi niin sanotusti kadottaa minuutensa ja hänelle tulee "hajoamisen tunne", jos on liian pitkään erossa äidistään.
Ap kysyi mielipiteitä. Tää on mun mielipide ja tää on asiantuntijoiden mielipide, että noin kauaa ei ole hyvä olla erossa. Moni tekee noin, ehkä ei tule mitään, mutta tod.näk. jotain tulee. Ihan miten itse haluaa ja kukin kantakoon vastuunsa.
Äidin oma aika ja lepo on tärkeää, mutta voi sen kai tehdä lyhyemmissäkin pätkissä ja reissata sitten, kun lapsi on isompi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi juma,aina löytyy noita,joiden mielestä trauman alku on,että vauva ei ole moksiskaan.Siis äiti on vangittu kotiin,no entäs isä,kestääkö vauva sen poissaolon,eikös siitäkin tule trauma.Mulla on yksi ai9kuinen tytär,nyt jo äiti itsekin.Kaksi kertaa kuussa mulla oli lapsivapaa ilta,perjantai-iltapäivä-lauantaiaamupäivä tai seuraava vrk.Joko olimme miehen kanssa yhdessä jossain,lapsi turvallisessa hoitopaikassa tai sitten olimme erikseen viihteellä.Jälkimmäistä tapaa pidimme siihen asti,kun tyttö täytti vuoden.Välillä meilläoli vain kuussa yksi lapsivapaa,mutta kaksi siis vielä hyvällä omallatunnolla.
Tytöstä tuli tasapainoinen järkevä nainen,ja itse noudattaa samaa kaavaa lastensa kanssa.Olen apuna tosi paljon nuorille,että jaksavat siten arjen aherrusta.
Mitä seuraan hänen lapsuudentovereidensa juttuja suhteista omiin vanhempiin,niin ilman itsekehua on sanottava,että mulla taitaa olla parhaimpia välejä tyttäreeni.
Toisilla on,kellä alko-ongelmia,ketkä eivät vaan enää halua auttaa lastensa perheitä,ketkä ovat vaan tosi huonokuntoisia,se ei ole oma vika eikä vaikuta toki suhteisiin.Tiedän yhden,joka häpeää äitiään eikä kulje tämän kanssa yhdessä.Me käymme tyttären kanssa teatterissa,ravintolassa,kaupungilla ym.
Että ei se "vauvavapaa" ole niin pahaa aikaiseksi saanut.Mene vaan hyvä ihminen sinne,minne olet menossa.Muuten sinusta voi tulla katkera marttyyriäiti,ja sitähän me emme halua,vai mitä.