Lue keskustelun säännöt.
Miten kestää loppuelämän parisuhteessa "tyhmän" kanssa
Kommentit (158)
En kestäisi tyhmää hetkeäkään.
Opiskeluaikana erehdyin deittailemaan miestä, joka oli ihan kivannäköinen ja positiivinenkin luonteeltaan. Mutta oli se kyllä jotenkin idiootti. Muistan vieläkin, kun se kerran selitti ihan tohkeissaan, että "hei näytän sulle yhden tosi hauskan stand-up-koomikon videon netistä. Tän miehen nimi on Robin Williams, siis tää EI sit oo se Robbie Williams, jos tiedät sen laulajan, tällä on vaan samanlainen nimi. Siis ihan hillittömän hauska, välillä löytää tämmösiä uusia tyyppejä täältä netin maailmasta".
Sama tyyppi nauroi myös yhden thaimaalaisen ravintolan nimeä (oli Kok Thai), koska siinä oli sana kok. "vähänks noloo, noi ei tajua mitä cock on".
It was just wrong. On so many levels. Gooosh...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kävi näin: tein lapset ns. tyhmän, mutta kiltin miehen kanssa. Erosin. Löysin uuden, mutta tässä suhteessa olinkin itse se "tyhmempi", mies erikoislääkäri ja todella sivistynyt. Ei onnistunut sekään suhde. Paras ottaa samantasoinen kumppani kuin itse on. Tai sitten pysyä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 23-v yliopisto-opiskelija, kokematon kympin tyttö, kun tapasin mieheni. Olen sivistyskodista, en ollut koskaan tavannut ketään tyhmää, en tiennyt, että oikeasti tyhmiä on olemassa, ajattelin idealistisesti, että kaikilla ei ole ollut yhtä hyviä lähtökohtia. Mies on mielettömän hyvännäköinen, seksi oli ihmeellistä - hän oli eka kumppanini. Tulin raskaaksi reilu vuosi ensi tapaamisesta. Ollaan oltu naimisissa 20 vuotta. Minulla Lisensiaattitutkinto. Mies opistotason tutkinto, reputti nuoruudessa yo-kokeen. Mies on yksinkertainen, kielelliset vaikeudet, ja looginen ajattelu onnetonta, varmaan toteamaton lukihäiriö/dysfasia taustalla ja lisäksi muutakin, ja ajattelu tosi jähmeää, aloitekyvytön ja keinotkin on ollut aina. On myös lapsuudestaan kömpelö, hienomotoriikka huonoa. Mutta kiltti ihminen ja hyvännäköinen. Mun vanhemmat ei tästä miehestä tai hänen kasvuympäristöstään innostuneet.?muistan, kun isäni huusi mulle :" nätti naama, se riittää sulle! Takapajuisuutta, sellainen ilmiö on olemassa Tyttö! Minä hullu en kuunnellut. Raskaaksi tultuani mun vanhemmat sanoi, että yks lapsi hoidetaan, sen vuoksi ei naimisiin mennä! Minä menin!
Mieheni isä on tosi hidas ja vähäpuheinen, kansakoulussa ei oppinut lukemaan, äitinsä on kansanomainen ja vähän sopimattoman rohkea ja avoin: kertoo avoimesti, että ei koulussa pärjännyt, kertoo ylpeänä saaneensa kansakoulussa lukemisesta ja kirjoittamisesta vitosen!
Ja meidän esikoinen: kehitysvammainen. Syntymästä saakka kehitys poikkeavaa. Alle 1-v aloitettiin tutkimukset, 3v oli diagnoosi varma. Mies ja sukunsa ei pysty asiasta lainkaan puhumaan, ihan tabu.Perinnöllisyysselvityksiä ja geenitutkimuksia mies ei halua. Mä en halua lisää lapsia. En halua mitään. Mun elämä meni näin. Oon tosi yksin.Surullinen tarina, mutta ei kyllä puolison "tyhmyys" ole syynä kenenkään lapsen kehitysvammadiagnoosiin.
Dysfasia/lukihäiriö/oppimishäiriö ym. Aiemmin jäivät yleensä toteamatta. Leimattiin vaan tyhmäksi. Nythän ei saa edes kehitysvamma-termiä tai heikkolahjaisuutta ilmaisuna käyttää, kun leimaavat. Eiköhän tuo ole perinnöllistä, kun kolmessa sukupolvessa on "oppimishäiriötä" - nykyisin kehitysvammainen on oppimishäiriöinen tai hänellä on kehityksellisiä ongelmia kuten ton miehellä, miehen vanhemmilla ja lapsella . Ei oo miehen eikä kenenkään muun " syy", että tallaiset asiat periytyy. Ne vaan periytyy. " Tyhmän" kanssa voi seurustella, mutta kannattaa miettiä, minkälaisen geeniperimän lapsilleen haluaa. Jo pelkästään luki-vaikeus on vahvasti perinnöllinen, kehitysvammoista puhumattakaan.
Mua jotenkin niin särähti korvaan tuo, kun viittaat lukihäiriöön ja oppimisvaikeuksiin silloin, kun keskustellaan tyhmyydestä. Lukihäiriö tai oppimisvaikeudet eivät korreloi tyhmyyden kanssa. Itselläni on diagnosoitu ADHD sekä lukihäiriö ja opiskelen oikeustieteellisessä, sekä työskentelen opiskelujen ohella avustavana lakimiehenä. En koe olevani lainkaan tyhmä, vaikka minulla on nämä diagnoosit. Enkä nyt tarkoita että opiskelu korkeakoulussa kertoo että olet äärimmäisen fiksu. Fiksuja ja tyhmiä löytyy ihan joka paikasta. Mutta oppimisvaikeudet eivät ole tyhmyyttä, ne ovat vain vaikeutta oppia tiettyjä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on raivostuttavaa ja johtanut myös avioeron harkitsemiseen. Puolisoni tyhmyys ilmenee vastuuntunnottomuutena. Heittäytyy lapsen asteelle ja odottaa, että minä hoidan vaikeat asiat. Niin hoidankin, kun tuo ei edes osaa. Anopille terkut, että olisit kasvattanut lastasi, etkä vaan hyysännyt.
Niin tuttua. Kiltti, empaattinen sinkkumies osoittautui saapastakin tyhmemmäksi. Kävi aikoinaan hienoa yksityiskoulua, mutta paljastuikin, että äitinsä oli ilmoittanut hänet sinne, koska psykologin mielestä mies ei ollut koulukypsä vielä 8 vuotiaanakaan eikä häntä "huolittu" tavalliseen kouluun. Anoppi on kasvattanut miestä pumpulissa ja kuplamuovissa.
Mies ei omaa yhtään yleissivistystä, sosiaalisia taitoja tai aloitekykyä. Hädin tuskin selviää töissä. Onneksi on liian tyhmä huomatakseen, että joka ikinen työkaveri on näiden 17 vuoden aikana edennyt urallaan mutta mies on edelleen kiinni samoissa tehtävissä missä aloitti opiskelijana. Hän rakastaa Simpsoneita, koska ne on kivoja keltaisia ukkoja. Hän ei ymmärrä sarjan satiiria, sarkasmia tai aikuisvitsejä ollenkaan. Kaikki viittaukset ulkomaanpolitiikkaan menevät täysin ohi. Joskus tuntuu, että olen nelivuotiaan pojan äiti.
No tämä on kyllä minustakin jo tyhmyyttä ja hiukan ihmettelen miten kukaan viitsii päivästä toiseen katsella tuollaista. Se, jos mies ei löydä lapsen hanskoja mutta osaa kuitenkin lähteä ostamaan kaupasta uudet, ei ole tyhmyyttä. Miestä ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta. Tai jos jollain on niin huono muisti ettei muista mitään menneitä tapahtumia, kiikuttaisin kyllä lääkäriin. Miksi huonomuistisuus kertoisi tyhmyydestä? Oppimisvaikeudet eivät myöskään välttämättä ole tyhmyyden merkki, kuten ei myöskään ADHD.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vaimo on kanssa ihan saapas ja tosi huono muistinen, voi tajuta leffan lopputeksteistä, että olikin nähnyt lefffan jo joskus aiemmin :/
Jestas!! Onko kuitenkin saanut jonkun ammatin? Itse en tollasta tyhmyyttä kestäisi..
Minullekin on käy välillä lähes noin, vaikka olen ihan testatusti keskimääräistä älykkäämpi. Yleensä kyseessä on ollut joku tusinaleffa. Jossain vaiheessa kesken leffan muistuu mieleen jostain kohtauksesta, että tämähän on nähty jo. Olen ihan iloinen siitä, että aivoillani on ollut jotain tärkeämpää tallennettavaa kuin ko. leffat kokonaisuudessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin 23-v yliopisto-opiskelija, kokematon kympin tyttö, kun tapasin mieheni. Olen sivistyskodista, en ollut koskaan tavannut ketään tyhmää, en tiennyt, että oikeasti tyhmiä on olemassa, ajattelin idealistisesti, että kaikilla ei ole ollut yhtä hyviä lähtökohtia. Mies on mielettömän hyvännäköinen, seksi oli ihmeellistä - hän oli eka kumppanini. Tulin raskaaksi reilu vuosi ensi tapaamisesta. Ollaan oltu naimisissa 20 vuotta. Minulla Lisensiaattitutkinto. Mies opistotason tutkinto, reputti nuoruudessa yo-kokeen. Mies on yksinkertainen, kielelliset vaikeudet, ja looginen ajattelu onnetonta, varmaan toteamaton lukihäiriö/dysfasia taustalla ja lisäksi muutakin, ja ajattelu tosi jähmeää, aloitekyvytön ja keinotkin on ollut aina. On myös lapsuudestaan kömpelö, hienomotoriikka huonoa. Mutta kiltti ihminen ja hyvännäköinen. Mun vanhemmat ei tästä miehestä tai hänen kasvuympäristöstään innostuneet.?muistan, kun isäni huusi mulle :" nätti naama, se riittää sulle! Takapajuisuutta, sellainen ilmiö on olemassa Tyttö! Minä hullu en kuunnellut. Raskaaksi tultuani mun vanhemmat sanoi, että yks lapsi hoidetaan, sen vuoksi ei naimisiin mennä! Minä menin!
Mieheni isä on tosi hidas ja vähäpuheinen, kansakoulussa ei oppinut lukemaan, äitinsä on kansanomainen ja vähän sopimattoman rohkea ja avoin: kertoo avoimesti, että ei koulussa pärjännyt, kertoo ylpeänä saaneensa kansakoulussa lukemisesta ja kirjoittamisesta vitosen!
Ja meidän esikoinen: kehitysvammainen. Syntymästä saakka kehitys poikkeavaa. Alle 1-v aloitettiin tutkimukset, 3v oli diagnoosi varma. Mies ja sukunsa ei pysty asiasta lainkaan puhumaan, ihan tabu.Perinnöllisyysselvityksiä ja geenitutkimuksia mies ei halua. Mä en halua lisää lapsia. En halua mitään. Mun elämä meni näin. Oon tosi yksin.
Ei mene läpi tämä vedätys: huonosti kirjoitettu. Asenteestasi puuttuu - älyä.
Vierailija kirjoitti:
Olin 23-v yliopisto-opiskelija, kokematon kympin tyttö, kun tapasin mieheni. Olen sivistyskodista, en ollut koskaan tavannut ketään tyhmää, en tiennyt, että oikeasti tyhmiä on olemassa, ajattelin idealistisesti, että kaikilla ei ole ollut yhtä hyviä lähtökohtia. Mies on mielettömän hyvännäköinen, seksi oli ihmeellistä - hän oli eka kumppanini. Tulin raskaaksi reilu vuosi ensi tapaamisesta. Ollaan oltu naimisissa 20 vuotta. Minulla Lisensiaattitutkinto. Mies opistotason tutkinto, reputti nuoruudessa yo-kokeen. Mies on yksinkertainen, kielelliset vaikeudet, ja looginen ajattelu onnetonta, varmaan toteamaton lukihäiriö/dysfasia taustalla ja lisäksi muutakin, ja ajattelu tosi jähmeää, aloitekyvytön ja keinotkin on ollut aina. On myös lapsuudestaan kömpelö, hienomotoriikka huonoa. Mutta kiltti ihminen ja hyvännäköinen. Mun vanhemmat ei tästä miehestä tai hänen kasvuympäristöstään innostuneet.?muistan, kun isäni huusi mulle :" nätti naama, se riittää sulle! Takapajuisuutta, sellainen ilmiö on olemassa Tyttö! Minä hullu en kuunnellut. Raskaaksi tultuani mun vanhemmat sanoi, että yks lapsi hoidetaan, sen vuoksi ei naimisiin mennä! Minä menin!
Mieheni isä on tosi hidas ja vähäpuheinen, kansakoulussa ei oppinut lukemaan, äitinsä on kansanomainen ja vähän sopimattoman rohkea ja avoin: kertoo avoimesti, että ei koulussa pärjännyt, kertoo ylpeänä saaneensa kansakoulussa lukemisesta ja kirjoittamisesta vitosen!
Ja meidän esikoinen: kehitysvammainen. Syntymästä saakka kehitys poikkeavaa. Alle 1-v aloitettiin tutkimukset, 3v oli diagnoosi varma. Mies ja sukunsa ei pysty asiasta lainkaan puhumaan, ihan tabu.Perinnöllisyysselvityksiä ja geenitutkimuksia mies ei halua. Mä en halua lisää lapsia. En halua mitään. Mun elämä meni näin. Oon tosi yksin.
Oot siis jotain 44-vuotta. Ei ihme, että et halua enää lapsia. Esikoisesihan on jo aikuinen. Mikset eroa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä juuri näin. Itse olin suhteen alkaessa nuori. Nyt kun minäkin olen aikuinen on mies aivan lapsellinen -.-
Vierailija kirjoitti:
" Miten kestää loppuelämän parisuhteessa "tyhmän" kanssa ".
Tässäpä kysymys, johon jokainen mies joutuu etsimään vastausta.
Tuossahan se. Oikeasti älykkäät ja itsevarmat ihmiset eivät leimaa ketään tyhmäksi ja heidän huonomuistisuutensa tai huonot tavat eivät häiritse. Eivät sen toisen ihmisen tavat ole sinua tai tartu kuin tauti. Yleensä nämä tyypit kuvittelevat niin olevansa jotain parempaa ihmistä ja jos hokevat joka päivä että muut ovat tyhmiä niin heidän harhaisuutensa saa vahvistusta.
Eri asia jos ei ole parisuhteessa toisen osapuolen kanssa mitään yhteistä tai mitään puhuttavaa. Sen halveksutun osapuolen pitäisi kyllä jättää heti puoliso joka ei arvosta eikä kunnioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vaimo on kanssa ihan saapas ja tosi huono muistinen, voi tajuta leffan lopputeksteistä, että olikin nähnyt lefffan jo joskus aiemmin :/
Ihan kun minä :D ihan mielenkiinnolla kysyn millä kirjaimella vaimosi nimi alkaa?
K
Nyt tuli hyvä olo. Mikset vaan jätä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin 23-v yliopisto-opiskelija, kokematon kympin tyttö, kun tapasin mieheni. Olen sivistyskodista, en ollut koskaan tavannut ketään tyhmää, en tiennyt, että oikeasti tyhmiä on olemassa, ajattelin idealistisesti, että kaikilla ei ole ollut yhtä hyviä lähtökohtia. Mies on mielettömän hyvännäköinen, seksi oli ihmeellistä - hän oli eka kumppanini. Tulin raskaaksi reilu vuosi ensi tapaamisesta. Ollaan oltu naimisissa 20 vuotta. Minulla Lisensiaattitutkinto. Mies opistotason tutkinto, reputti nuoruudessa yo-kokeen. Mies on yksinkertainen, kielelliset vaikeudet, ja looginen ajattelu onnetonta, varmaan toteamaton lukihäiriö/dysfasia taustalla ja lisäksi muutakin, ja ajattelu tosi jähmeää, aloitekyvytön ja keinotkin on ollut aina. On myös lapsuudestaan kömpelö, hienomotoriikka huonoa. Mutta kiltti ihminen ja hyvännäköinen. Mun vanhemmat ei tästä miehestä tai hänen kasvuympäristöstään innostuneet.?muistan, kun isäni huusi mulle :" nätti naama, se riittää sulle! Takapajuisuutta, sellainen ilmiö on olemassa Tyttö! Minä hullu en kuunnellut. Raskaaksi tultuani mun vanhemmat sanoi, että yks lapsi hoidetaan, sen vuoksi ei naimisiin mennä! Minä menin!
Mieheni isä on tosi hidas ja vähäpuheinen, kansakoulussa ei oppinut lukemaan, äitinsä on kansanomainen ja vähän sopimattoman rohkea ja avoin: kertoo avoimesti, että ei koulussa pärjännyt, kertoo ylpeänä saaneensa kansakoulussa lukemisesta ja kirjoittamisesta vitosen!
Ja meidän esikoinen: kehitysvammainen. Syntymästä saakka kehitys poikkeavaa. Alle 1-v aloitettiin tutkimukset, 3v oli diagnoosi varma. Mies ja sukunsa ei pysty asiasta lainkaan puhumaan, ihan tabu.Perinnöllisyysselvityksiä ja geenitutkimuksia mies ei halua. Mä en halua lisää lapsia. En halua mitään. Mun elämä meni näin. Oon tosi yksin.Oot siis jotain 44-vuotta. Ei ihme, että et halua enää lapsia. Esikoisesihan on jo aikuinen. Mikset eroa
Minun mielestä tuo miehensä ja hänen perheensä haukkunut ovat ahdasmielisiä ja pikkusieluisia juntteja. Siinä ei tausta tai kirjatieto auta kun ovat ääliöitä. Häpeäisin olla edes tekemisissä tuollaisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vaimo on kanssa ihan saapas ja tosi huono muistinen, voi tajuta leffan lopputeksteistä, että olikin nähnyt lefffan jo joskus aiemmin :/
Ihan kun minä :D ihan mielenkiinnolla kysyn millä kirjaimella vaimosi nimi alkaa?
K
Nyt tuli hyvä olo. Mikset vaan jätä?
Millekä ääliölle leffojen muistaminen on tärkeää edes. Minä elän oikeaa elämää ja mieluummin keskityn siihen kuin viihdefiktion muistamiseen. Jotkut on sitten ääliöitä. Mieluummin olen sitten tyhmä kuin ääliö.
Ha ha paljastui trolliksi.
Jokainen viisas kyllä ymmärtää ,että miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan tällä palstalla ole penaalin terävin kynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vaimo on kanssa ihan saapas ja tosi huono muistinen, voi tajuta leffan lopputeksteistä, että olikin nähnyt lefffan jo joskus aiemmin :/
Ihan kun minä :D ihan mielenkiinnolla kysyn millä kirjaimella vaimosi nimi alkaa?
K
Nyt tuli hyvä olo. Mikset vaan jätä?
Millekä ääliölle leffojen muistaminen on tärkeää edes. Minä elän oikeaa elämää ja mieluummin keskityn siihen kuin viihdefiktion muistamiseen. Jotkut on sitten ääliöitä. Mieluummin olen sitten tyhmä kuin ääliö.
Olen tästä aivan samaa mieltä. Ihmisen muistikapasiteetti on todella rajallinen, ei kaikkea voi muistaa. Valintaa on tehtävä. Jotkut ihmiset ottavat kuitenkin tällaiset asiat osoituksena tyhmyydestä, vaikka jonkin elokuvan muistaminen nyt on aika triviaali ja merkityksetön asia.
Mun vaimo on aivan pahvi. Siis mitään ei tapahdu yläkerrassa. Ruokaa ei osaa tehdä, kun ei oikein ymmärrä lukemaansa ja asioitten mittasuhteitten taju on aivan hukassa. Viimeinen keittiöepisodi (näitä on aika usein) oli yksinkertaisen riistapadan tekeminen (4:lle). Hän oli jotenkin ohjeesta ymmärtänyt (en vieläkään tiedä, miten), että pataan tulee kahvikupillinen suolaa! Tietokoneen lähelle häntä ei sovi päästää, hän ei ymmärrä siitä yhtään mitään. Välillä nolottaa esim. vieraitten kanssa, jos joku kertoo vaikka vitsin tai kaskun. Kaikki sitten nauraa paitsi vaimoni, kun hän yleensä ei ymmärrä, mikä jossain vitsissä oli hauskaa. Yleissivistys, edes Suomen historian vähäinenkään tunteminen on aivan hepreaa hänelle.
Mutta, mutta: a) hän itse tietää, ettei oikein kaikkea tajua ja nauraa sille, b) on edelleenkin hyvännäköinen ja pitää siitä tiukasti huolta, c) on älyttömän taitava sängyssä ja me nautitaan toisistamme d) hänellä on hyvät käytöstavat kotinsa perintönä e) kotoa on saanut muutakin perintöä f) hän rakastaa minua ja kertoo sen joka päivä g) minä rakastan häntä ja kerron sen hänelle jokapäivä.
Minun mies on tyhmä ja hermo menee tämän takia minulta usein. Lisäksi hänellä on nykyään huono muisti ja aika lyhyt pinna. Mutta jotenkin vain sitten kuitenkin olen jaksanut. Päivä kerrallaan menen eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä.. Mies hyvännäköinen, hyvä isä mutta tyhmä kuin saapas. Ei muista minkä pankin tilille mun,tili tulee, kysyy sen JOKA kuukausi kun ei muista(meillä vain 2 käyttötiliä)Se on tullut viimeiset 4 vuotta sinne kuun viimeinen päivä.
Toineb esim.
Sanoin että aika paskat maskeeraukset pomo piilossa ohjelmassa, muissa versioissa paremmat. Vaihdoin sinne ohjelman kanavalle että näkee. ja mies tokaisi (siitä joka näyttää putouksen sketsihahmolta) "onko tuo niinkuin oikea tyyppi??" siis enkö juuri
selittänyt asian??
Esimerkkejä kymmeniä, tuon miehen,kanssa ei voi keskustella mistään!! Ei tajua vaikka rautalangasta väännät!
Ei tuo kuulosta miltään muulta kuin siltä, että olet tosi kärsimätön persoona ja vähän tiukkis, vaativa toisia kohtaan ja miehesi on rennompi. Persoonanne eivät kohtaa. Voin kuvitella, miten mies ajattelee jotain ihan muita asioita mielessään samaan aikaan ja on ehkä vähän hajamielinen ja juttelee mitä aattelee ja sinä hermostut.
Anteeksi mutta tämä sama mies kysyi että tiedänkö WTC iskusta ja haluanko tehdä isyystestin...... T.se sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vaimo on kanssa ihan saapas ja tosi huono muistinen, voi tajuta leffan lopputeksteistä, että olikin nähnyt lefffan jo joskus aiemmin :/
Ihan kun minä :D ihan mielenkiinnolla kysyn millä kirjaimella vaimosi nimi alkaa?
K
Nyt tuli hyvä olo. Mikset vaan jätä?
Miksi jättäisin, hajamielisyyden vuoksiko?
Ilmaiset itseäsi melko epäselvästi. Olet siis vieläkin naimisissa, mikä pakko on olla, jos niin ahdistaa? Tee elämälläsi jotain mitä haluaisit saavuttaa, ei tarvitsisi olla tyytymätön.