Miniä ehdokas ei osannut kuoria ja pilkkoa sipulia.
Nyt jo ollaan syöty mutta ruuanteko hetkellä en tienny itkenkö vai nauran. Pyysin tulevaa miniää pilkkomaan sipulin jauhelihakastikkeeseen. Ensinnäkin ruoka ei ollut mieleistä ja sanoi myös ettei ole ikinä sipulia JOUTUNUT kuorimaan. Teini iässä kotona teki äiti ja omaan huushollin ostanut pakaste sipuleita niitäkin vain pitsaan. Lisäksi kertoi että ripsiväri voi levitä sipulin takia. Onko nuoriso oikeasti näin uusiavutonta vai oliko tämä sipuli vain sattuma?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei.
Minäkään en ole koskaan pilkkonut sipulia ja olen nelikymppinen perheenäiti.
En ole koskaan pitänyt sipulista.
Perunoitakaan en käytä lainkaan.Kauhean uusavuton olen 😂
Varmaan kohta kuolen avuttomuuteni takia.
Sääliksi käy ap:n miniäkokelasta.
Huijui : O Miten olet vielä elossa?
Emmäätiiä.
Siis täähän on jo ihan ahdistavaa.
Varmaan oon joku zombi sillä eihän ilman tuommoista perustaitoa voi mitenkään hengissä selvitä.
Ja ne perunatkin vielä.
Anopille tästä kaikesta irtosi hupia ihan kylliksi, joten en ihan täysin hyödytön ole.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin. Suht vieraan on outo ilmaisu. Poikani on seurustellut hänen kanssaan yli puolivuotta. Hän tulee meille opiskelupaikkakunnalta viikonlopuiksi. Poikani työ on pelastuslaitoksella eikä voi aina valita vuorojaan. Sanoin tytölle Joudatko tulee ruoka apuriksi, kuori vaik sipulit tähän jauhelihaan. Mikä tässä meni väärin? Kuorin ja pilkoin ne lopulta itse ja hän kattoi pöydän.
Mikäkö meni väärin? Se että arvostelet toista. Toivon, ettei minusta tule koskaan tuollaista anoppia.
En ole juuri mitään osannut minäkään tehdä kun olen aikoinani kotoa pois muuttanut. Ihan kantapään kautta olen opetellut kaikki. Pahaakin ruokaa on välillä tullut. Äitini on aina puuhatsellut keittiössä, enkä päässyt oppimaan. Kyllä nykyään jo osaan tehdän jotain ja oikeasti harvoin kuorin ja pilkon sipulit kun on niitä edullisia pakastepusseja.
Anna nuoren olla nuori ja oppia ajallaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuoria vai kuoria😊
Oli ostamassa jotain nuori. Työssä siis.
Ja opettamattakin jokainen osaa sipulin kuoria ja pilkkoa - ellei sitten ole vajavainen.
Miniäkokelas saattaakin osata paremmin oman äidinkielensä ja kirjoittamisen taidon, kuin anoppikokelas. Silti miniäkokelas ei ole täällä nolaamassa anoppikokelasta.
Jos haluat "tehdä yhdessä jotain mukavaa" niin se sipulin pilkkominen ei nyt kovin mukavaa puuhaa ole. Silmät vuotaa, inhottavaa hommaa. Kaikki nyt ei muutenkaan pidä sipulista, siksi sitä ei tarvitse osata pilkkoakaan, jos ei sitä ikinä käytä. Olisithan toki voinut näyttää, että miten se tehdään.
Noh, ensi kerralla voit keksiä hänelle jotain muuta. Tuo pöydän kattaminen oli jo parempi idea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinien äidit eivät osaa kirjoittaa, vaikka ovat todennäköisesti käyneet ainakin peruskoulun. Heillä ei ole tietoakaan yhdyssanoista tai pilkkusäännöistä. Avauksessa on ainakin 6 virhettä, vaikka tekstiä on vain muutama rivi. Ovatko kaikki äidit noin huonoja kirjoittamaan vai ainoastaan ap?
Mitä väliä? Nyt kirjoitetaan sätissä eikä työpaikalla.
No eihän se miniäkään kai ole keittössä töissä
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin. Suht vieraan on outo ilmaisu. Poikani on seurustellut hänen kanssaan yli puolivuotta. Hän tulee meille opiskelupaikkakunnalta viikonlopuiksi. Poikani työ on pelastuslaitoksella eikä voi aina valita vuorojaan. Sanoin tytölle Joudatko tulee ruoka apuriksi, kuori vaik sipulit tähän jauhelihaan. Mikä tässä meni väärin? Kuorin ja pilkoin ne lopulta itse ja hän kattoi pöydän.
Että ihan pelastuslaitoksella. Mitä hemmetin väliä sen työpaikalla on, kun puhutaan sipulin pilkkomisesta.
Vierailija kirjoitti:
Jep... Ikinä ei ole ollut yhtä kädetön olo kuun appiukon vaimon valvovan silmän alla kuoria porkkanoita vääränmallisella kuorimaveitsellä. Kiinetäteräisellä sujuu mutta anoppipuolella ei ollut kuin sellainen keikkuvateräinen... Meinasin lähteä veitsiostoksille että lapset saa porkkanansa :)
Mulle se liikkuvateräinen ruotsalainen on ihan paras kuorimaveitsi.
Kerran ostin jostain keraamisen veitsen, jolla sipulin pilkkominen onnistui ilman kyyneleitä. Ikävä kyllä "onnistuin" terän katkaisemaan. Olen yrittänyt löytää uuden, mutten ole onnistunut. Mistähän sellaisen saisi?
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin. Suht vieraan on outo ilmaisu. Poikani on seurustellut hänen kanssaan yli puolivuotta. Hän tulee meille opiskelupaikkakunnalta viikonlopuiksi. Poikani työ on pelastuslaitoksella eikä voi aina valita vuorojaan. Sanoin tytölle Joudatko tulee ruoka apuriksi, kuori vaik sipulit tähän jauhelihaan. Mikä tässä meni väärin? Kuorin ja pilkoin ne lopulta itse ja hän kattoi pöydän.
Siinä meni se vikaan että sä rupesit nauramaan ja pilkkaamaan sitä täällä tytön selän takana. Siksi sait nenilles. Mutta se on ihan totta että jollei ole vajavainen niin osaa kuoria ja pilkkoa sipulin. Ehkä se vain ei halunnut ja siksi sanoi mitä sanoi.
Puhut asiaa, nykynuorilla ei ole samanlaisia taitoja kuin meillä varttuneimmilla. On menossa jo toinen sukupolvi joka on voinut elää elämänsä täysin valmisruokien varassa.
Opetan ravintola-alaa, kokkeja, ja olen ihmetellyt aikoinaan samaa, nyt siihen on jo tottunut etteivät kaikki nuoret opiskelemaan tullessaan osaa kuoria perunoita tai muitakaan kasviksia saatikka että tunnistaisivat niitä. Useat ovat sanoneet ettei heidän kotonaan laiteta ruokaa, on ostettu valmista.
Mielestäni peruskoulun 7-9 luokilla pitäisi olla kotitalous pakollinen oppiaine kaikille. Nyt on niin että vain 7.luokalla on kotitaloutta ja 8-9 luokilla se on valinnainen. Kotitaloustunteja voi olla vaikka vain kaksi peräkkäin ja siinä ei kovin pitkäkestoisia valmistusprosesseja ehdi teettämään. Koulun kotitalous on pitkälti nopeatekoisia trendiruokia pirtelö, pizza, välipala tms.
Uusavuttomuus tulee lisääntymään vääjäämättä. Vain ne jotka ovat oikeasti kiinnostuneita ruoanlaitosta perehtyvät siihen, seuraavat kokkiohjelmia yms.
En syyttäisi tästä nuoria, vastuu on vanhemmilla. Surukseen saa huomata, ettei kaikki vanhemmat anna lastensa touhuta keittiössä ja näin mallioppimista ei synny lapsuuskodissa.
Toivottavasti miniä ei tunnista sinua täältä, kun poikasi työnkin jo kerroit. Itselle tulisi ainakin paha mieli, jos näkisin oman anoppini haukkumassa minua av:lla.
T. N22, 2v suhde takana ja oma anoppini on aivan ihanan sydämellinen ja kiltti ihminen.
Siis ihan oikeesti. Eikö saa ihmetellä ihmisten avuttomuutta tavallisessa asiassa? Varsinaisia herkkähipiöitä koko sakki. Kyllä ne perus ruuanlaitto tavat on 22v hallittava ihan sukupuolesta riippumatta. Muutama vuosi sitten tuli joku ruoka kilpailu jossa taito punnittiin sipulinkuorimisella. Sitä siis pidetään normi asiana. Ja että silmistä toisilla tulee enemmän toisilla vähemmän vettä. Voiko ihminen oikeasti elää koko elämänsä ettei koskaan tee mitään itselle epämiellyttävää? Ja lopuksi. Me emme riitantuneet asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt jo ollaan syöty mutta ruuanteko hetkellä en tienny itkenkö vai nauran. Pyysin tulevaa miniää pilkkomaan sipulin jauhelihakastikkeeseen. Ensinnäkin ruoka ei ollut mieleistä ja sanoi myös ettei ole ikinä sipulia JOUTUNUT kuorimaan. Teini iässä kotona teki äiti ja omaan huushollin ostanut pakaste sipuleita niitäkin vain pitsaan. Lisäksi kertoi että ripsiväri voi levitä sipulin takia. Onko nuoriso oikeasti näin uusiavutonta vai oliko tämä sipuli vain sattuma?
Serkun ex-tyttöystävä ei osannut keittiössä yhtään mitään.Ilmeisesti oli elänyt eineksiä mikroon-linjalla.
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan oikeesti. Eikö saa ihmetellä ihmisten avuttomuutta tavallisessa asiassa? Varsinaisia herkkähipiöitä koko sakki. Kyllä ne perus ruuanlaitto tavat on 22v hallittava ihan sukupuolesta riippumatta. Muutama vuosi sitten tuli joku ruoka kilpailu jossa taito punnittiin sipulinkuorimisella. Sitä siis pidetään normi asiana. Ja että silmistä toisilla tulee enemmän toisilla vähemmän vettä. Voiko ihminen oikeasti elää koko elämänsä ettei koskaan tee mitään itselle epämiellyttävää? Ja lopuksi. Me emme riitantuneet asiassa.
Pitää olla tosi epäonnekas ihminen jos saa samanlaisen anopin kuin sinä.
Ekana pakko sanoa, että on todella vastenmielistä kun anoppi kutsuu poikansa kumppania "miniäkokelaaksi" tai "miniäehdokkaaksi". Ihan kuin olisi jotenkin kokeiltavana ja arvioitavana anopille, joka sitten arvostelee "miniäkokelaan" ja joko kelpuuttaa tai ei. Hyi hyi hyi. Yksi entinen työkaveri puhui aina miniäkokelaastaan tyyliin "minun miniäkokelas"... aiheutti väristyksiä. Ihan kuin "anoppikokelas" kuvittelisi, että poikansa kumppanin on jotenkin hänelle näytettävä, että olisi hyvä miniä. Tiedän, että voi olla huumoriakin mukana asiassa, mutta jotenkin naurettavaa kutsua joksikin kokelaaksi, tosi alentavaa ja vammaista.
Ymmärrän tietysti, että tapa juontuu siitä, kun asuttiin maalla ja nuorempi polvi asui samassa talossa ja miniä muutti yleensä pojan perheen luo asumaan. Silloin varmaan vaadittiinkin anopin hyväksyntä miniäkokelaalle. Mut nykyään kun kaupunkilaiset puhuu noin, niin aiheuttaa vaan oksennusreaktion.
Ja vaikka koko aloitus onkin provo, niin miksi anopin rooli on tuollainen arvostelu ja paheksunta. Onko mahdotonta, että anoppi hyväntahtoisesti vaikkapa opettaisi tyttöä kokkaamaan, jos tyttöä kiinnostaa. Ja jos ei kiinnosta kokata, niin antaisi olla. Ei tarvitse anopinkaan aikuisen ihmisen ruuanlaittotaidoista olla huolissaan, syököön pakastesipulia sitten, jos ei halua opetella sipulin pilkkomista.
Vierailija kirjoitti:
Miniäehdokas ja pakastesipuli ovat yhdyssanoja.
ja ruoantekohetki sekä teini-ikä.
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan oikeesti. Eikö saa ihmetellä ihmisten avuttomuutta tavallisessa asiassa? Varsinaisia herkkähipiöitä koko sakki. Kyllä ne perus ruuanlaitto tavat on 22v hallittava ihan sukupuolesta riippumatta. Muutama vuosi sitten tuli joku ruoka kilpailu jossa taito punnittiin sipulinkuorimisella. Sitä siis pidetään normi asiana. Ja että silmistä toisilla tulee enemmän toisilla vähemmän vettä. Voiko ihminen oikeasti elää koko elämänsä ettei koskaan tee mitään itselle epämiellyttävää? Ja lopuksi. Me emme riitantuneet asiassa.
Ette riitautuneet, jos tyttö tietäisi mitä kirjotat täällä saattaisi riita seurata.
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan oikeesti. Eikö saa ihmetellä ihmisten avuttomuutta tavallisessa asiassa? Varsinaisia herkkähipiöitä koko sakki. Kyllä ne perus ruuanlaitto tavat on 22v hallittava ihan sukupuolesta riippumatta. Muutama vuosi sitten tuli joku ruoka kilpailu jossa taito punnittiin sipulinkuorimisella. Sitä siis pidetään normi asiana. Ja että silmistä toisilla tulee enemmän toisilla vähemmän vettä. Voiko ihminen oikeasti elää koko elämänsä ettei koskaan tee mitään itselle epämiellyttävää? Ja lopuksi. Me emme riitantuneet asiassa.
Taisit aika pahasti loukkaantua :D
Oi kauheaa. Itse yli 30 v ja en osaa vieläkään tehdä kunnon ruskeakastiketta. Appelsiinia en osaa kuoria, koska vihaan sen kuorimista.
En ole ikinä tehnyt kakkupohjaa itse.
Muuten keittiössä häärääminen onnistuu.
Joo, ja rapuja en ole ikinä kuorinut.
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan oikeesti. Eikö saa ihmetellä ihmisten avuttomuutta tavallisessa asiassa? Varsinaisia herkkähipiöitä koko sakki. Kyllä ne perus ruuanlaitto tavat on 22v hallittava ihan sukupuolesta riippumatta. Muutama vuosi sitten tuli joku ruoka kilpailu jossa taito punnittiin sipulinkuorimisella. Sitä siis pidetään normi asiana. Ja että silmistä toisilla tulee enemmän toisilla vähemmän vettä. Voiko ihminen oikeasti elää koko elämänsä ettei koskaan tee mitään itselle epämiellyttävää? Ja lopuksi. Me emme riitantuneet asiassa.
Voin kertoa, ettei kaikki ole aina niin yksinkertaista. Olisihan se hienoa, jos osaisi kaikki elämän perustaidot. Mutta kantapään kautta minäkin olen oppinut. 15 vuotiaana heitettiin ulos kotoa, eikä koskaan kukaan opettanut mitään elämän perusjuttuja. Koulussa tietty vähän, mutta eihän niistä mitään jäänyt mieleen. Taustalla vakava masennus ja erittäin huonot välit vanhempiin. Nyt olen 22v. ja elämän suunta on hieman valoisampi. Haluaisin oppia tekemään ruokaa (sipulin osaan kyllä kuoria ja pilkkoa, mutta en ole ikinä tehnyt esim. makaroonilaatikkoa). Eilen tein ensimmäistä kertaa elämässäni kattilallisen nakkikeittoa. Hyvää tuli.
Mutta älkää jooko arvostelko kaikkea, aapeekaan ei välttämättä tiedä minkälaiset taustat miniäkokelaalla on.
Ehkä miniäkokelaan avut on enemmän makuuhuoneen puolella ja poikasi osaa arvostaa sitä puolta hänessä.