Lue keskustelun säännöt.
Kamalat anopit - kertokaa kokemuksia!
21.10.2016 |
En voi olla ainoa, josta anoppi ei vaan pidä; ensimmäisen vuoden aikana ei ollut mitään ongelmia, kunnes eräänä päivänä haukkui minut pystyyn, ulkonäköä myöten ja kun en sen episodin jälkeen ollut kovin puhelias enää anopin lähettyvillä, hän totesi, että minulla on mielenterveysongelmia ja epäili, että käytän huumeita. Ok...ikinä en ole huumeisiin koskenut.
Kertokaas 😊
Kommentit (651)
Vierailija kirjoitti:
Tähän löytyy apu: sano "ei kiitos". Itsessä anoppi-isoäitinä samaa vikaa. Enkä loukkaannu, jos sanotaan että tuo tai tämä ei kelpaa/sovi/ei haluta. Tämän olen opettanut myös lapsenlapsilleni ja hyvin toimii. Ei toki kaikkien anoppien kohdalla, mutta joskus voi olla että suoraan sanominen auttaa. Meistä vanhemmista ihmisistä moni on elänyt vähillä rahoilla ja siksi kuvittelee edelleen, että voisi mahdollisesti olla avuksi, jos antaa jotain läheisilleen. Vaan eihän se enää niin toimi, nykyään saa kaikkea rahalla kaupasta.
Jos vastassa on järjellinen ihminen, niin ei kiitos riittää. Kun vastassa on täysin järkeä vailla oleva marttyyriraivotar, niin silloin ei kiitos ei toimi. Olen yrittänyt tätä esim. järkyttävien, kulahtaineiden verhojen kanssa tätä. Sanoin, että ei kiitos. siitä alkoi ihan hillitön tyrkyttäminen, syyllistäminen siitä ettei mikään kelpaa, ja lopulta niitä marttyyrin krokotiilinkyyneleitä, sättimistä ja huutoa. Ja tätä tapahtui samojen verhojen kohdalla useamman kerran. Sanoin lopulta, että vie ne stanan verhot lumppukeräykseen, kun meillä niille ei ole käyttöä, ja ilmeisesti ei anopilla itselläkään, kun niistä niin innokkaasti haluaa eroon. Siitähän vasta sota alkoi.....
Anopilla tuo on ihan pelkkää ilkeyttä ja valtapeliä. Ei mene (narsistisen persoonallisuushäiriöisen??) kaaliin, että poikansa elämässä on joku muu nyt, joka vaihtaa verhot ja päättää, millaiset matot on kotona (miehelleni on yksi lysti, millaiset verhot/matot on, kunhan eivät ole liian värikkäät). On joo anoppi saanut miehen yksin asuessa sisustaa ja laittaa, mutta ilmeisesti ei tajua, että sen aika on nyt todellakin ohi. Mies on anopin hienoille ideoille sanonut yksin ollessaan "joo joo", koska kokenut pääsevänsä näin helpommalla. Ei kyllä sano enää. Anoppi suuttui siitäkin, kun anoppi oli miehelleni marissut, kun "Minnalle" ei mikään kelpaa, ja mies oli sanonut, että olkkari on mun jäljiltä viihtyisämpi kuin ennen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tästä ketjusta itsensä tunnistanut anoppi tosiaan meni avaamaan oman ketjun miniöiden haukkumiselle :'D
Parempi silti niin, ettei tarvitse täällä perustella miksi anopilla on täysi oikeus penkoa toisen kotia, haukkua ulkonäköä ja epäillä lasten isyyttä. Koska hyväähän ne anopit aina vaan tarkottaa.
Oikeesti jopa haluisin kuulla perustelut, miten anoppi oikeuttaa toimintansa...
Mä kysyin anopiltani, kun oli päättänyt, että hänen "muutaman vuoden" ulkovarastossa majaillut mattonsa muuttaa meidän olohuoneeseen. Oli jopa sen roudannut meille, kun kuuli, että ollaan lähdössä mattokaupoille. Kuulemma on meidän parhaaksi, kun hän näin ystävällisesti säästää meidän rahaa. Ja lapsiperheessä tarvi mitään hienoa mattoa olla, kun siihen kuitenkin kaadetaan maitoa, mehua ja murustellaan. (tämä taas oli piikki siihen, kun mun lapset saa syödä vain keittiössä pöydän ääressä).
Vierailija kirjoitti:
Joku tästä ketjusta itsensä tunnistanut anoppi tosiaan meni avaamaan oman ketjun miniöiden haukkumiselle :'D
Parempi silti niin, ettei tarvitse täällä perustella miksi anopilla on täysi oikeus penkoa toisen kotia, haukkua ulkonäköä ja epäillä lasten isyyttä. Koska hyväähän ne anopit aina vaan tarkottaa.
Mun anoppi ei tunnistaisi itseään mun kuvauksesta, koska on omasta mielestään tosi ihana ja avulias ihminen. Jopa niin avulias, että keksii päässään, että tuo nyt tarvitsee apua, ja menee auttamaan vastusteluista huolimatta. Jos kieltäytyy avusta, niin sitten on vain ilkeä ja kiittämätön, ja tämä klassinen "mikään ei kelpaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tästä ketjusta itsensä tunnistanut anoppi tosiaan meni avaamaan oman ketjun miniöiden haukkumiselle :'D
Parempi silti niin, ettei tarvitse täällä perustella miksi anopilla on täysi oikeus penkoa toisen kotia, haukkua ulkonäköä ja epäillä lasten isyyttä. Koska hyväähän ne anopit aina vaan tarkottaa.
Oikeesti jopa haluisin kuulla perustelut, miten anoppi oikeuttaa toimintansa...
Mä kysyin anopiltani, kun oli päättänyt, että hänen "muutaman vuoden" ulkovarastossa majaillut mattonsa muuttaa meidän olohuoneeseen. Oli jopa sen roudannut meille, kun kuuli, että ollaan lähdössä mattokaupoille. Kuulemma on meidän parhaaksi, kun hän näin ystävällisesti säästää meidän rahaa. Ja lapsiperheessä tarvi mitään hienoa mattoa olla, kun siihen kuitenkin kaadetaan maitoa, mehua ja murustellaan. (tämä taas oli piikki siihen, kun mun lapset saa syödä vain keittiössä pöydän ääressä).
Itsehän sain siis kysymättä anopilta ilmoituksen että aikoo puuttua meidän elämään kaikilla mahdollisilla tavoilla. Nyt ihmettelee kun en päästä häntä lähelleni. Jännä juttu tosiaan...
Muuten ei valittamista, mutta joka viikonloppuvapaa pitäisi olla anoppilassa (jos ei olla mun vanhemmilla tai jossakin reissussa).
Olisi ihanaa saada olla joskus vaan kotona koko viikonloppu miehen kanssa. Mulla kun ei vuorotyöläisenä ole joka viikonloppu vapaata ja mies taas on päivätyössä, niin viikonloput olis sitä yhteistä aikaa. Jos ei siis jouduttaisi olemaan anoppilassa.
Viimeksi vain käväistiin perjantai-iltana, niin anoppi vaikutti tosi pettyneeltä. Olisi halunnut, että ollaan jälleen koko viikonloppu yötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten ei valittamista, mutta joka viikonloppuvapaa pitäisi olla anoppilassa (jos ei olla mun vanhemmilla tai jossakin reissussa).
Olisi ihanaa saada olla joskus vaan kotona koko viikonloppu miehen kanssa. Mulla kun ei vuorotyöläisenä ole joka viikonloppu vapaata ja mies taas on päivätyössä, niin viikonloput olis sitä yhteistä aikaa. Jos ei siis jouduttaisi olemaan anoppilassa.
Viimeksi vain käväistiin perjantai-iltana, niin anoppi vaikutti tosi pettyneeltä. Olisi halunnut, että ollaan jälleen koko viikonloppu yötä.
Toinen ääripää, ettei pääse ollenkaan käymään anoppilassa. Koska anopilla on muita vieraita. Ehkä anoppi vielä muistaa poikansa saatuaan joulukortin.
Minulla on ihana kamala anoppi. Välillä on ihana, auttaa lapsenlapsia ja poikaansa mutta välillä on ihan järkytävän kamala.
On vähän tuulella käyvä, eikä koskaan tiedä mistä milloinkin puhaltaa.
Minua kohtaan on päällisin puolin ihan ystävällinen mutta pinnan alla piikittelee. Sanoo siis periaatteessa kivasti mutta kuitenkin sanoihin on kätketty jotain loukkaavaa. Kertoilee satuja minusta ystävilleen ja sukulaisille. Monesti olen kuullut kun anoppi on puhunut puhelimessa (eri huoneessa luullut etten kuule) että kuinka hän on koko päivän aamusta iltaan hoitanut lapsenlapsia ja ostanut meille ruokaa ja siivonnut jne vaikka todellisuudessa olemme piipahtaneet kahvipullien kanssa tunnin verran anopin luona ja samalla imuroineet anopin asunnon hänen omasta pyynnöstä. Eli kääntää valkoisen mustaksi kiillottaen omaa sädekehäänsä.
Lisäksi kertoilee meidän yksityisasioita pitkin kyliä kaikille kuka vain pysähtyy kuuntelemaan. Ja varsinkin kaikki minuun liittyvät asiat kerrotaan heti eteenpäin. Yllättäen en viitsi mitään ihmeellistä hänelle kertoakkaan tästä syystä.
Anoppi kieltää kaiken jos hänelle asioista sanoo vaikka olisi jäänyt rysän päältä kiinni.
20 vuotta ollaan oltu naimisissa ja näihin oikkuihin on tottunut ja osaa ottaa huomioon. On hänellä kuitenkin hyvätkin hetkensä ja en jaksa välittää hänen mustamaalauksestaan, ihan sama mitä hänen ystävänsä ja sukulaiset minusta ajattelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten ei valittamista, mutta joka viikonloppuvapaa pitäisi olla anoppilassa (jos ei olla mun vanhemmilla tai jossakin reissussa).
Olisi ihanaa saada olla joskus vaan kotona koko viikonloppu miehen kanssa. Mulla kun ei vuorotyöläisenä ole joka viikonloppu vapaata ja mies taas on päivätyössä, niin viikonloput olis sitä yhteistä aikaa. Jos ei siis jouduttaisi olemaan anoppilassa.
Viimeksi vain käväistiin perjantai-iltana, niin anoppi vaikutti tosi pettyneeltä. Olisi halunnut, että ollaan jälleen koko viikonloppu yötä.
Mitä jos ette vain mene? Tuskin anoppi tulee teitä hakemaan kotoa, jos ette mene?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tästä ketjusta itsensä tunnistanut anoppi tosiaan meni avaamaan oman ketjun miniöiden haukkumiselle :'D
Parempi silti niin, ettei tarvitse täällä perustella miksi anopilla on täysi oikeus penkoa toisen kotia, haukkua ulkonäköä ja epäillä lasten isyyttä. Koska hyväähän ne anopit aina vaan tarkottaa.
Oikeesti jopa haluisin kuulla perustelut, miten anoppi oikeuttaa toimintansa...
Mä kysyin anopiltani, kun oli päättänyt, että hänen "muutaman vuoden" ulkovarastossa majaillut mattonsa muuttaa meidän olohuoneeseen. Oli jopa sen roudannut meille, kun kuuli, että ollaan lähdössä mattokaupoille. Kuulemma on meidän parhaaksi, kun hän näin ystävällisesti säästää meidän rahaa. Ja lapsiperheessä tarvi mitään hienoa mattoa olla, kun siihen kuitenkin kaadetaan maitoa, mehua ja murustellaan. (tämä taas oli piikki siihen, kun mun lapset saa syödä vain keittiössä pöydän ääressä).
Itsehän sain siis kysymättä anopilta ilmoituksen että aikoo puuttua meidän elämään kaikilla mahdollisilla tavoilla. Nyt ihmettelee kun en päästä häntä lähelleni. Jännä juttu tosiaan...
Ihana asenne anopilla. Tajuaakohan ollenkaan, että tuolla pahimmassa tapauksessa pilaa poikansa elämän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi kutsui minua vuosikausia "vahingossa" aina miehen exän nimellä. Kiusa se on pienikin kiusa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tästä ketjusta itsensä tunnistanut anoppi tosiaan meni avaamaan oman ketjun miniöiden haukkumiselle :'D
Parempi silti niin, ettei tarvitse täällä perustella miksi anopilla on täysi oikeus penkoa toisen kotia, haukkua ulkonäköä ja epäillä lasten isyyttä. Koska hyväähän ne anopit aina vaan tarkottaa.
Oikeesti jopa haluisin kuulla perustelut, miten anoppi oikeuttaa toimintansa...
Mä kysyin anopiltani, kun oli päättänyt, että hänen "muutaman vuoden" ulkovarastossa majaillut mattonsa muuttaa meidän olohuoneeseen. Oli jopa sen roudannut meille, kun kuuli, että ollaan lähdössä mattokaupoille. Kuulemma on meidän parhaaksi, kun hän näin ystävällisesti säästää meidän rahaa. Ja lapsiperheessä tarvi mitään hienoa mattoa olla, kun siihen kuitenkin kaadetaan maitoa, mehua ja murustellaan. (tämä taas oli piikki siihen, kun mun lapset saa syödä vain keittiössä pöydän ääressä).
Itsehän sain siis kysymättä anopilta ilmoituksen että aikoo puuttua meidän elämään kaikilla mahdollisilla tavoilla. Nyt ihmettelee kun en päästä häntä lähelleni. Jännä juttu tosiaan...
Ihana asenne anopilla. Tajuaakohan ollenkaan, että tuolla pahimmassa tapauksessa pilaa poikansa elämän?
Valitettavasti ei tajua. Tää samainen henkilö huus pojalleen että "kuinka sä kehtasit tehdä mulle niin että valitsit tollasen hullun akan itselles!" kun siis kehtasin sanoa anopille ettei hänellä ole oikeutta kommentoida mun ulkonäköä. Sanomattakin selvää että mies lähti ovet paukkuen äidiltään pois eikä enää halua olla missään tekemisissä äitinsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tästä ketjusta itsensä tunnistanut anoppi tosiaan meni avaamaan oman ketjun miniöiden haukkumiselle :'D
Parempi silti niin, ettei tarvitse täällä perustella miksi anopilla on täysi oikeus penkoa toisen kotia, haukkua ulkonäköä ja epäillä lasten isyyttä. Koska hyväähän ne anopit aina vaan tarkottaa.
Mun anoppi ei tunnistaisi itseään mun kuvauksesta, koska on omasta mielestään tosi ihana ja avulias ihminen. Jopa niin avulias, että keksii päässään, että tuo nyt tarvitsee apua, ja menee auttamaan vastusteluista huolimatta. Jos kieltäytyy avusta, niin sitten on vain ilkeä ja kiittämätön, ja tämä klassinen "mikään ei kelpaa".
Sama. Ei ole mitään merkitystä kuinka kohteliaasti, tiukasti tai perustellusti kieltäytyy hänen "avustaan", niin aina seuraa tuo sama uhriutuminen, kun ei mikään kelpaa ja yritetään sulkea elämästämme pois. Omasta mielestään siis nimenomaan tarkoittaa aina hyvää ja uhrautuu kaikkien puolesta, mutta kaikki muut ovat ilkeitä ja kiittämättömiä eivätkä tajua miten korvaamaton ja loistava hän on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tästä ketjusta itsensä tunnistanut anoppi tosiaan meni avaamaan oman ketjun miniöiden haukkumiselle :'D
Parempi silti niin, ettei tarvitse täällä perustella miksi anopilla on täysi oikeus penkoa toisen kotia, haukkua ulkonäköä ja epäillä lasten isyyttä. Koska hyväähän ne anopit aina vaan tarkottaa.
Oikeesti jopa haluisin kuulla perustelut, miten anoppi oikeuttaa toimintansa...
Mä kysyin anopiltani, kun oli päättänyt, että hänen "muutaman vuoden" ulkovarastossa majaillut mattonsa muuttaa meidän olohuoneeseen. Oli jopa sen roudannut meille, kun kuuli, että ollaan lähdössä mattokaupoille. Kuulemma on meidän parhaaksi, kun hän näin ystävällisesti säästää meidän rahaa. Ja lapsiperheessä tarvi mitään hienoa mattoa olla, kun siihen kuitenkin kaadetaan maitoa, mehua ja murustellaan. (tämä taas oli piikki siihen, kun mun lapset saa syödä vain keittiössä pöydän ääressä).
Itsehän sain siis kysymättä anopilta ilmoituksen että aikoo puuttua meidän elämään kaikilla mahdollisilla tavoilla. Nyt ihmettelee kun en päästä häntä lähelleni. Jännä juttu tosiaan...
Ihana asenne anopilla. Tajuaakohan ollenkaan, että tuolla pahimmassa tapauksessa pilaa poikansa elämän?
Valitettavasti ei tajua. Tää samainen henkilö huus pojalleen että "kuinka sä kehtasit tehdä mulle niin että valitsit tollasen hullun akan itselles!" kun siis kehtasin sanoa anopille ettei hänellä ole oikeutta kommentoida mun ulkonäköä. Sanomattakin selvää että mies lähti ovet paukkuen äidiltään pois eikä enää halua olla missään tekemisissä äitinsä kanssa.
Kyllä, sitä vanhempiensa kiusaksi valitsee puolisokseen "hullun akan". Järkyttävää.
Ei mun mies ole mun vanhemmille mieleen, varsinkaan äidilleni, mutta silti osaavat olla inhimillisissä väleissä. Oman anopin kanssa ei ole ollut yhtä hyvä säkä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä sädekehän kiillotus on niin tuttua! Minä jaksan ottaa sen normaalisti huumorilla, koska yleensä sitä tapahtuu (minun kuullen) lähinnä sukujuhlissa jne. Siellä anoppi kertoo meidän lasten hoitamisesta muille siihen malliin, että kuulija saa kuvan lapsiemme olevan heillä vähän väliä ja kesällä pitkiä aikoja. Totuus on hyvin erilainen. Tämä toisaalta osin aiheutuu siltä, että anoppi hoitaa mieheni siskon lapsia paljon, joten mielellään "muistaa" asiat niin kuin meidänkin lapsia hoitaisi paljon :).
Toinen on tämä miniöiden ikävien asioiden juoruaminen. Tätä todellakin tapahtuu ja kontrasti omiin tyttäriin on todella iso. Ei siis todellakaan kerro tyttäriensä ikävistä asioista (työttömyydestä tms) kenellekään, päinvastoin niitä koitetaan hiukan peitellä, mutta sekä minun että miniäkollegansa ikävyyksistä laulaa surutta eteenpäin... Tämän takia koitamme pitää asiat tiukasti omana tietonamme.
Kyllä minua on loukannut kaikkein eniten se, että minua on aina kohdeltu jotenkin kälyjä huonompana.
Valitti, kun join niin monta lasillista vettä hanasta hellepäivänä. Kuulemma miehen exällä oli aina mukana oma kotona täytetty vesipullo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ei valittamista, mutta joka viikonloppuvapaa pitäisi olla anoppilassa (jos ei olla mun vanhemmilla tai jossakin reissussa).
Olisi ihanaa saada olla joskus vaan kotona koko viikonloppu miehen kanssa. Mulla kun ei vuorotyöläisenä ole joka viikonloppu vapaata ja mies taas on päivätyössä, niin viikonloput olis sitä yhteistä aikaa. Jos ei siis jouduttaisi olemaan anoppilassa.
Viimeksi vain käväistiin perjantai-iltana, niin anoppi vaikutti tosi pettyneeltä. Olisi halunnut, että ollaan jälleen koko viikonloppu yötä.
Mitä jos ette vain mene? Tuskin anoppi tulee teitä hakemaan kotoa, jos ette mene?
Sitten alkaa syyllistäminen niin anopin kuin miehen siskojen taholta. Kun meidän kuuluisi uhrata vapaa-aikamme olemalla anopin seurana.
Kerroin exanopille että mieheni oli lyönyt minua avarilla kasvoihin.
Anopin reaktio: "Oi voi."
Vierailija kirjoitti:
Edelliseen vielä lisään:
Odotin esikoista niin anoppi ihan pokkana sano "Aion puuttua ihan kaikessa teidän elämään. Niin paljon kun oma anoppini meidän elämään puuttu niin voit olla varma että minä puutun teidän elämään vielä enemmän"
Apua!! Nauroin ääneen kotona :D..
Oikeesti jopa haluisin kuulla perustelut, miten anoppi oikeuttaa toimintansa...