Kamala, kamala neuvolakokemus
Onko täällä muita äitejä, jotka kokevat että neuvola on pilannut ison osan raskautta?
Me miehemme kanssa hartaasti odotettiin ja suunniteltiin lasta. Itse valmistauduin raskauden olevan elämäni onnellisinta aikaa. Mutta ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen kaikki nuo iloiset ja positiivset tunteet raskaudesta hävisivät.
Neuvolassa meitä on kohdeltu suorastaan törkeällä tavalla. Raskauteen suhaudutaan kuin sairauteen. Olemme monta kertaa maininneet, että emme mielellään kuuntele joka ikisellä tapaamisella kaikkea sitä, mikä voi mennä vikaan. Toiveemme on täysin ignoorattu, vaikka minulla ei ole ollut kerrassaan minkäänlaisia fyysisiä oireita mistään vakavammasta. Neuvolahoitajaa ollaan vaihdettu jo kolme kertaa ja nyt koko neuvolaakin, olemme tehneet yhdestä hoitajasta valituksen, mikä johti siihen että lopulta halusin lopettaa koko neuvolassakäymisen mistä seurasi tietenkin ennakoiva lastensuojeluilmoitus ja nyt kävimme kolmannella hoitajalla, joka oli kamalin kaikista. Hän syytti minua ja miestäni siitä, että olemme hoitajia vaihdelleet, hän sai sen kuulostamaan siltä, että meissä olisi jotain vikaa. Mieheni äidinkieli on englanti, mutta he olivat nyt neuvolan esimiehen kanssa oikein yhteistoimin päättäneet, että meidän kanssa asioidaan vain ja ainoastaan suomeksi väärinkäsitysten välttämiseksi. Mieheni todella haluaa olla lapsen elämässä mukana ja tuntee jo valmiiksi, että hänet ignoorataan täysin, ja hän purskahti itkuun tapaamisessa. Hoitaja ignoorasi mieheni reaktion lähes täysin puhuen minulle kirkkain silmin vain suomea, jolloin mieheni täytyi poistua tapaamisesta.
Neuvolatäti oli erittäin tyly minuakin kohtaan, ei hymyillyt kertaakaan, ei kuunnellut vastauksiani esittämiinsä kysymyksiinsä loppuun, ei kysynyt kertaakaan, onko minulla jotain epäselvyyttä jostain. Kun iloitsin painoni ollessa täysin normaalilukemissa, hän korosti, miten se voi vielä muuttua epänormaaliksi ja miten tärkeää on mittailla ja seurata kaikkea mahdollista. Hän mainitsi raskausmyrkytyksen mahdollisuuden ainakin 3 kertaa tapaamisen aikana, vaikka mitään siihen viittavia oireita minulla ei ole. Muutenkin hän oli hyvin kylmäkiskoinen epämukavan oloinen ihminen, ja käynnistä jäi hyvin pettynyt ja epämukava olo.
Minulla on myös todettu eräs mielenterveyden häiriö, mutta olen oman kokemukseni mukaan parantunut siitä täysin, mutta neuvolan painostuksesta olen kuitenkin käynyt psykiatrisella poliklinikalla säännöllisesti lääkärin seurannassa. Neuvolatäti kuitenkin näki tarpeelliseksi kirjata sen jopa äitiyskorttiin, ja kirjoittaa perään vielä, että käytössäni ei ole lääkitystä (mitä siis en todellakaan enää tarvitse + en uhraisi lapsen terveyttä sillä). Nyt en voi olla miettimättä, saavatko he väärän kuvan synnytyssairaalassa voinnistani jos näytän neuvolakortta tuollaisella informaatiolla mikä siis on hyvin harhaanjohtavaaa ja täysin turhaa.
Tuntuu vahvasti siltä, että neuvolatäti ja neuvolan esimies ovat ihan tarkoituksella päättäneet tehdä tämän raskauden minulle ja miehelleni mahdollisimman vaikeaksi. Heillä ei ole minkäänlaista kunnioitusta minua kohtaan äitinä, saatika sitten lapsen isää. Olen pettynyt tilanteeseen, en voi lopettaakaan neuvolassa käyntiä lastensuojelutoimenpiteiden takia, yksityiseen lääkäriin meillä ei ole varaa.
Onko kenelläkään jotain neuvoja/lohduttavia sanoja tähän tilanteeseen?
Kommentit (138)
Ei siitä kyllä mitään ennakoivaa lasua tehdä, jos ei käy neuvolassa :D :D Ei siellä ole mikään pakko käydä! äItiysrahankin saa ihan normaalisti, kunhan raskaus on todettu tietyssä määräajassa (vaikka sitten yksityisellä uä:ssä). Lasu on siis tehty ihan muista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Kovin häiriintyneeltä kuulostaa
Mikä mt-ongelma? Psykoositasoinen?
Olettepa ilkeitä. Ap on raskaana.
Ei ole ollut ongelmia tai vastaavia kokemuksia.
Valitettavasti kuulostaa siltä, että vika on nyt peilissä.
Neuvolassa on tarkoitus jakaa tietoa, kertoa riskeistä ja niiden välttämisestä, seurata raskautta ja tehdä asioita vauvan parhaaksi.
On todella epätodennäköistä että jokainen th olisi asiaton, teillä se on kuitenkin vaihtunut tiuhaan tahtiin. Joten olisiko syytä katsoa vihdoin peiliinkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin häiriintyneeltä kuulostaa
Mikä mt-ongelma? Psykoositasoinen?Olettepa ilkeitä. Ap on raskaana.
Sekö oikeuttaa psykoottisen käytöksen, valitusten tekemisen jne?
Kyllä symppaan ap:ta. Itselle osui myös ensimmäiseksi neuvolatädiksi sellainen tosikko, että oksat pois. Kirjoitti minusta myös täysiä valheita papereihin. Erehdyin kertomaan minulla olleen n. 20 vuotta sitten syömishäiriö, kun kaikkia mahdollisia ongelmia rasti ruutuun-paperissa tikulla kaivettiin. Mm. jotain tällaista tui sitten raporttiin, "ollut syömishäiriö, jonka vuoksi pelkää hysteerisesti oksentamista". En ole ikinä pelännyt oksentamista (syömishäiriöinenhän oksentaa jopa omasta halustaan) enkä ole ikinä mitään tällaista sanonut. Tekstiä ei suostuttu muuttamaan.
Niin aivan. Kiitos vielä näistä ymmärtävistä neuvoista, ne on helpottaneet mieltä suuresti ja asiaan on nyt helpompi suhtautua. Me ollaan jo neuvolassa avauduttu moneen otteeseen siitä, miten loukkaavaa se on, kun kohdellaan menneisyyden perusteella mutta ei ne ole huomioineet sitä mitenkään.
Ensiksihän meille puhuttiin englantia, mutta nyt neuvolan esimies oli päättänyt, että vaikka uudella hoitajalla onkin kielitaitoa, hänen on puhuttava vain ja ainoastaan suomeksi. Englanniksi voidaan kuulemma puhua asioita, jotka koskevat esim. meidän parisuhdetta. Mutta kuten joku jo aikaisemmin neuvoi, jos mulla on turvallisempi olo ja saan tukea siitä että mies on mukana, voin aina kääntää kaiken englanniksi vaikka hoitaja ei siihen erityistä tilaa/aikaa antaisikaan.
Tosiaan, neuvolasta näin meille kerrottiin, että ennakoiva lasu tehty sen takia kun he kokevat että me vaaranamme lapsen terveyttä sillä jos ei käydä heillä seuraamassa ja ottamassa näitä kokeita yms. Me kävimme meidän sosiaalityöntekijän kanssa tämän neuvolahoitajan kirjoittaman lasun läpi, ja siinä oli valitettavasti paljon ihan tuulesta temmattua informaatiota, kuulemma vain tukemaan hoitajan omaa asemaa (se olisi ilmeisesti vaarantunut jos hän ei olisi ilmoitusta tehnyt). Oli esim. kirjoittanut siihen että meillä ei ole turvaverkkoa, mikä ei ole totta ja mille ei löydy minkäänlaisia perusteita. Kaiken lisäksi sillä käynnillä kun hoitajalle ilmoitimme, että neuvolassa emme halua enää käydä, hän ei maininnut mitään noista seuraamuksista. Jos me oltaisiin tiedetty, että siitä seuraa lasu, oltais tietenkin jatkettu siellä käyntiä -.-. Mutta onneksi meidän sosiaalityöntekijä on tosi reilu ja ymmärtäväinen, ja hän lupas nyt tukea meitä jatkossa jos jotain ongelmia vielä neuvolan kanssa ilmenee.
Joka tapauksessa on nyt helpompi suhtautua tähän niin että ne käynnit kestää vain lyhyen aikaa, ja testit ym on hyvä tehdä mutta mitään muuta apua/tukea en heiltä odota. Helpottaa myös suhtautuminen niin, että heillä ei tosiaan hirveästi valtaa ole meidän tai lapsen elämään vaikka se ehkä nyt tuntuu siltä. Me itse kasvatamme lapsen parhaaksi katsomallamme tavalla. Kukaan ei tule lasta ottamaan meiltä pois kun siihen ei todella ole mitään oikeita syitä. :)
Oon myös miettinyt että jos toi merkintä neuvolakortissa tosta mt-häiriöstä mua häiritsee enemmän (koska mulla on kammo kaikesta tollasesta/pieni sairaalapelko jo valmiiks) niin mä voin ite korjata sitä tai pyytää mun psykiatrilta lausunnon nykyisestä tilasta ja ottaa sen sairaalaan, ihan sen varmistamiseksi ettei siellä huolehdita turhaan/ aleta joihinkin aiheettomiin toimenpiteisiin jotka vaan hankaloittaa synnytyskokemusta.
Eiköhän näillä oo ihan hyvä jatkaa tästä eteenpäin, siirtää koko asia taka-alalle ja iloita loppuraskaudesta ilman turhia huolia :) Kiitos lämpimästi vielä kaikille onnittelijoille!
Ap, miksi teillä on sosiaalityöntekijä?
Mikä mt-häiriö sinulla on? Käyt siis edelleen psykiatrin vastaanotolla?
Tilts kirjoitti:
Olemme monta kertaa maininneet, että emme mielellään kuuntele joka ikisellä tapaamisella kaikkea sitä, mikä voi mennä vikaan. Toiveemme on täysin ignoorattu, vaikka minulla ei ole ollut kerrassaan minkäänlaisia fyysisiä oireita mistään vakavammasta.
Siellä neuvolassa ollaan myös sen lapsen takia eikä vain sen takia, että te saatte kuulla mitä haluatte ja elää pumpulissa sormet korvissa niiden asioiden kohdalla mitä ette halua kuulla.
Vierailija kirjoitti:
Ihan joka ikinen kerta lapsesta löytyy jotain vikaa. Me kerromme lapsen edistysaskeleista, mitä hän jo osaa, mutta th:ta ei kiinnosta. Ylös kirjataan vain vikapuoli.
Miksi th:ta pitäisi kiinnostaa se mitä lapsesi jo osaa? Ei siitä ole hyötyä papereissa, että lapsesi osaa muuttaa ruokaa ulosteeksi. Paljon tärkeämpää on kirjata ylös juurikin se vikapuoli jotta niihin voidaan puuttua.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja ala huolehtimaan lapsestasi äläkä elä pilvilinnoissa.
Tilts kirjoitti:
Niin aivan. Kiitos vielä näistä ymmärtävistä neuvoista, ne on helpottaneet mieltä suuresti ja asiaan on nyt helpompi suhtautua. Me ollaan jo neuvolassa avauduttu moneen otteeseen siitä, miten loukkaavaa se on, kun kohdellaan menneisyyden perusteella mutta ei ne ole huomioineet sitä mitenkään.
Ensiksihän meille puhuttiin englantia, mutta nyt neuvolan esimies oli päättänyt, että vaikka uudella hoitajalla onkin kielitaitoa, hänen on puhuttava vain ja ainoastaan suomeksi. Englanniksi voidaan kuulemma puhua asioita, jotka koskevat esim. meidän parisuhdetta. Mutta kuten joku jo aikaisemmin neuvoi, jos mulla on turvallisempi olo ja saan tukea siitä että mies on mukana, voin aina kääntää kaiken englanniksi vaikka hoitaja ei siihen erityistä tilaa/aikaa antaisikaan.
Tosiaan, neuvolasta näin meille kerrottiin, että ennakoiva lasu tehty sen takia kun he kokevat että me vaaranamme lapsen terveyttä sillä jos ei käydä heillä seuraamassa ja ottamassa näitä kokeita yms. Me kävimme meidän sosiaalityöntekijän kanssa tämän neuvolahoitajan kirjoittaman lasun läpi, ja siinä oli valitettavasti paljon ihan tuulesta temmattua informaatiota, kuulemma vain tukemaan hoitajan omaa asemaa (se olisi ilmeisesti vaarantunut jos hän ei olisi ilmoitusta tehnyt). Oli esim. kirjoittanut siihen että meillä ei ole turvaverkkoa, mikä ei ole totta ja mille ei löydy minkäänlaisia perusteita. Kaiken lisäksi sillä käynnillä kun hoitajalle ilmoitimme, että neuvolassa emme halua enää käydä, hän ei maininnut mitään noista seuraamuksista. Jos me oltaisiin tiedetty, että siitä seuraa lasu, oltais tietenkin jatkettu siellä käyntiä -.-. Mutta onneksi meidän sosiaalityöntekijä on tosi reilu ja ymmärtäväinen, ja hän lupas nyt tukea meitä jatkossa jos jotain ongelmia vielä neuvolan kanssa ilmenee.
Joka tapauksessa on nyt helpompi suhtautua tähän niin että ne käynnit kestää vain lyhyen aikaa, ja testit ym on hyvä tehdä mutta mitään muuta apua/tukea en heiltä odota. Helpottaa myös suhtautuminen niin, että heillä ei tosiaan hirveästi valtaa ole meidän tai lapsen elämään vaikka se ehkä nyt tuntuu siltä. Me itse kasvatamme lapsen parhaaksi katsomallamme tavalla. Kukaan ei tule lasta ottamaan meiltä pois kun siihen ei todella ole mitään oikeita syitä. :)
Oon myös miettinyt että jos toi merkintä neuvolakortissa tosta mt-häiriöstä mua häiritsee enemmän (koska mulla on kammo kaikesta tollasesta/pieni sairaalapelko jo valmiiks) niin mä voin ite korjata sitä tai pyytää mun psykiatrilta lausunnon nykyisestä tilasta ja ottaa sen sairaalaan, ihan sen varmistamiseksi ettei siellä huolehdita turhaan/ aleta joihinkin aiheettomiin toimenpiteisiin jotka vaan hankaloittaa synnytyskokemusta.
Eiköhän näillä oo ihan hyvä jatkaa tästä eteenpäin, siirtää koko asia taka-alalle ja iloita loppuraskaudesta ilman turhia huolia :) Kiitos lämpimästi vielä kaikille onnittelijoille!
Tuosta lastensuojeluilmoituksesta pari huomiota - kyllä, jos neuvolassa on tarpeeksi huolta niin ilmoittamatta jättäminen voidaan katsoa virkavirheeksi hoitajalta. Ja se, että tehdään lastensuojeluilmoitus kun päätätte jättää neuvolakäynnit väliin, ei ole mikään kiristyskeino jolla teidät saadaan käymään (kun sanoit että "jos oltais tiedetty että siitä seuraa lasu, oltaisiin jatkettu käyntiä"). Te teitte oman päätöksenne, neuvola omansa.
Ja noin muuten - on ikävä tilanne toki, jos ihmiset eivät koe menneisyyden ongelmia ajankohtaisiksi eivätkä halua niistä puhua, ja neuvolan mielestä niitä olisi tärkeää käsitellä. Neuvola kuitenkin tekee työtään sun ja sen masuvauvan turvallisuuden takia. Kuulostaa oudolta monta kertaa kieltää puhumasta huolista.
Ja oikeasti, sun mies purskahti vastaanotolla itkuun, kun siellä puhuttiin suomea? Hmm, aika rankka reaktio, sanoisin. Kauanko on asunut Suomessa, osaako yhtään kieltä?
Lain puolesta ei tietääkseni tarvitse äitiysneuvolan teille enkkua vääntää, kun sinä kerran olet suomenkielinen. Hyvä linjaus tuo, että parisuhteeseen liittyvät asiat enkuksi. Ehkä sitten kun lapsi syntyy voi katsoa uudelleen, kun isäkin on sitten eri tavalla mukana.
Itkevä isä ei liene harvinaista neuvolassa, mutta siksi että kieli on suomi, Suomessa.. Ehkä.
Menkää yksityiselle. Ei kannata suhtautua noin herkkätunteisesti informaatioon jota saatte. Työtään he vain tekevät, anna mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos tai sanot että tiedätte jo tuon. Neuvolaankin mahtuu monenlaista tätiä töihin kuten mille tahansa työpaikalle. Ja: heidän työkielensä on suomi. Olette molemmat liian herkkiä. Voinet tulkata miehellesi.
Tilts kirjoitti:
Niin, tosiaan mun 'mt-häiriö' ei oo oireillut aikoihin ja psykiatrin lausunto tästä on mun tiedoissa. Tietenkään eihän millään tälläisellä ole mitään merkitystä kun diagnoosin on kerran saanut niin se on näköjään ikuinen leima otsassa ja mua kohdellaan aina sen mukaan, olin sitten parantunut tai en. Ikäväähän se on, jos tämä tulee hankaloittamaan synnytyskokemusta sairaalassa jotenkin ihan vaan sen takia, että neuvolakortissa on tästä maininta.
On myös aika järkyttävää, että kun kokee saavansa huonoa kohtelua ja siitä uskaltaa mainita, kaikki asennoituu heti niin, että mussa on jotain vikaa. Että ei ole edes sitä mahdollisuutta, että ehkä siinä systeemissä saatika työntekijöissä olis parantamisen varaa.
Olen joutunut vaihtamaan th:ta nyt monta kertaa ja se varmaan kuulostaa pahalta, mutta eipä noita kritisoijia näytä kiinnostavan se mun kokemus siitä, että miksi näin on jouduttu menettelemään. Näyttää siltä, että neuvola tarkoituksellisesti haluaa tehdä tämän meille hankalaksi koska me ei olla sopeuduttu siihen heidän asettamaan 'muottiin' ideaalivanhemmista, ja olen uskaltanut tuoda myös esille kokemani epäkohdat heidän palveluissaan.
Joka tapauksessa, neuvolan tarkoitus on saada odottavalle äidille hyvä ja turvallinen olo, uskoisin ainakin näin. Jostain syystä tämä ei vain päde jokaiseen perheeseen ja mulle näistä käynneistä on aiheutunut niin paljon enemmän haittaa kuin hyötyä, ja ahdistaa jo nyt ajatus siitä, että lapseni jotuisi tuollaisten ihmisten kohdeltavaksi.
Kiitän paljon teitä, jotka ymmärrätte tuomitsemisen sijaan. Ehkä tosiaan nyt vaan parempi mun käydä siellä yksin, tehdä vaan ne pakolliset mittaukset ja kai mullakin on lupa näyttää pettymykseni, jos koen että se th kohtelee liian huonosti ja loukkaavasti. Eikä mun täydy sille mitään henkilökohtaisia asioita esim. parisuhteesta alkaa avautumaan, jos tämä johtaa uuteen lasuun niin sitten johtaa :D
Tosiaan ei kai niitä lasuja tarvitse sen kummemmin edes pelätä, kun ei mitään oikeaa aihetta niihin ole. Me itse ollaan lasta kauan suunniteltu ja hartaasti odotettu ja tiedetään olevamme sille parhaat mahdolliset vanhemmat ja rakastavamme sitä aivan mielettömästi.
Ainoa mitä olis toivonut olis, että kohdeltais edes jonkinasteisella kunnioituksella ja muhun suhtauduttas niinkuin tulevaan äitiin, ei niinkuin johonkin pikkulapseen. Mutta turha varmaan ottaa mitään mitä se sydämetön täti sanoo henk.koht, sen suhtutuminen kertoo loppupeleissä vaan hänestä itsestään, ei niinkään minusta.
Neuvolan tarkoitus on varmistaa syntyvän / syntyneen lapsen hyvinvointi ja raskausaikana myös äidin hyvinvointi. Lisäksi kuulostat poispilatulta pikkulapselta joten en ihmettele että he kenties kohtelevat sinua sen mukaan - tai itse koet tulleesi kohdelluksi sellaisena. Asenteesi on naiivi ja prinsessamainen. Te tiedätte olevanne parhaat mahdolliset vanhemmat. No, ei sitä kukaan voi etukäteen tietää, jokainen tai useimmat yrittävät parhaansa mutta elämä opettaa, ei se vanhemmuus aina niin helppoa ole. Vaikutat henkisesti lapselta. Kun sitten saatte mahdollisesti sen koliikkivauvan joka itkee yötä päivää niin todellisuus kohtaa. Ei lapsi ole mikään nukkeleikki eikä vanhemmuus mitään teoriaa ja jaloja ajatuksia. Neuvolan th ei ole terapeuttisi, siihen on muut kanavat. Hän on siellä lapsenne takia. Se on prioriteetti. Jos lasu on tehty, silläkin pyritään vain varmistamaan se että lapsella on asiat ok ja saatte tarvittavaa tukea. Et ole varmastikaan ensimmäinen etkä viimeinen mt-ongelmista kärsinyt äiti joka sairaalassa synnyttää. Nosta nyt pää pois sieltä missä-se-sitten-onkin ja ajattele asiaa niin että he tekevät työtään ja sen työn tarkoitus ja päämäärä on lapsenne terveys ja turvalliset olosuhteet. Myöskin on fakta että mt-ongelma voi alkaa oireilemaan jälleen ja raskausaikana/synnytyksen jälkeen siihen on suurempi mahdollisuus, hormonaaliset muutokset rasittavat niitäkin joilla ei mt-ongelmataustaa ole. Siinä ei ole kyse leimasta otsassa vaan lapsenne parhaasta. Saatte apua ja tukea tarvittaessa.
Tilts kirjoitti:
Niin aivan. Kiitos vielä näistä ymmärtävistä neuvoista, ne on helpottaneet mieltä suuresti ja asiaan on nyt helpompi suhtautua. Me ollaan jo neuvolassa avauduttu moneen otteeseen siitä, miten loukkaavaa se on, kun kohdellaan menneisyyden perusteella mutta ei ne ole huomioineet sitä mitenkään.
Ensiksihän meille puhuttiin englantia, mutta nyt neuvolan esimies oli päättänyt, että vaikka uudella hoitajalla onkin kielitaitoa, hänen on puhuttava vain ja ainoastaan suomeksi. Englanniksi voidaan kuulemma puhua asioita, jotka koskevat esim. meidän parisuhdetta. Mutta kuten joku jo aikaisemmin neuvoi, jos mulla on turvallisempi olo ja saan tukea siitä että mies on mukana, voin aina kääntää kaiken englanniksi vaikka hoitaja ei siihen erityistä tilaa/aikaa antaisikaan.
Tosiaan, neuvolasta näin meille kerrottiin, että ennakoiva lasu tehty sen takia kun he kokevat että me vaaranamme lapsen terveyttä sillä jos ei käydä heillä seuraamassa ja ottamassa näitä kokeita yms. Me kävimme meidän sosiaalityöntekijän kanssa tämän neuvolahoitajan kirjoittaman lasun läpi, ja siinä oli valitettavasti paljon ihan tuulesta temmattua informaatiota, kuulemma vain tukemaan hoitajan omaa asemaa (se olisi ilmeisesti vaarantunut jos hän ei olisi ilmoitusta tehnyt). Oli esim. kirjoittanut siihen että meillä ei ole turvaverkkoa, mikä ei ole totta ja mille ei löydy minkäänlaisia perusteita. Kaiken lisäksi sillä käynnillä kun hoitajalle ilmoitimme, että neuvolassa emme halua enää käydä, hän ei maininnut mitään noista seuraamuksista. Jos me oltaisiin tiedetty, että siitä seuraa lasu, oltais tietenkin jatkettu siellä käyntiä -.-. Mutta onneksi meidän sosiaalityöntekijä on tosi reilu ja ymmärtäväinen, ja hän lupas nyt tukea meitä jatkossa jos jotain ongelmia vielä neuvolan kanssa ilmenee.
Joka tapauksessa on nyt helpompi suhtautua tähän niin että ne käynnit kestää vain lyhyen aikaa, ja testit ym on hyvä tehdä mutta mitään muuta apua/tukea en heiltä odota. Helpottaa myös suhtautuminen niin, että heillä ei tosiaan hirveästi valtaa ole meidän tai lapsen elämään vaikka se ehkä nyt tuntuu siltä. Me itse kasvatamme lapsen parhaaksi katsomallamme tavalla. Kukaan ei tule lasta ottamaan meiltä pois kun siihen ei todella ole mitään oikeita syitä. :)
Oon myös miettinyt että jos toi merkintä neuvolakortissa tosta mt-häiriöstä mua häiritsee enemmän (koska mulla on kammo kaikesta tollasesta/pieni sairaalapelko jo valmiiks) niin mä voin ite korjata sitä tai pyytää mun psykiatrilta lausunnon nykyisestä tilasta ja ottaa sen sairaalaan, ihan sen varmistamiseksi ettei siellä huolehdita turhaan/ aleta joihinkin aiheettomiin toimenpiteisiin jotka vaan hankaloittaa synnytyskokemusta.
Eiköhän näillä oo ihan hyvä jatkaa tästä eteenpäin, siirtää koko asia taka-alalle ja iloita loppuraskaudesta ilman turhia huolia :) Kiitos lämpimästi vielä kaikille onnittelijoille!
no mitähän ne aiheettomat toimenpiteet voisivat olla? Kyllä siellä on kätilöllä kädet täynnä työtä sen syntyvän vauvan ja äidin/lapsen elintoimintojen kanssa - ja kaikkien niiden muiden vauvojen ja äitien kanssa. Ihan turhaa vainoharhaisuutta kuvitella että siellä tehtäisiin jotain "aiheettomia toimenpiteitä". Henkilökunta on koulutettua ja tekee sen mitä täytyy. Unohda turha murehtiminen ja keskity huolehtimaan hyvinvoinnistasi.
Neuvolassa mitataan raskauden aikana verenpaine, stixataan pissa ja seurataan painonnousua. Kaikki nämä voi halutessaan tehdä jo kotona. Vaikka ihan pelkästään kotona. Ymmärrän, jos joku tarvitsee erityistä tukea raskausaikana, se jokaiselle sallittakoon.
Neuvola ei kuitenkaan ole kenellekään pakollinen eikä sen käyttämättä jättämisestä rangaista. Kävin itse ekassa raskaudessa ensimmäisen neuvolakäynnin kunnallisessa neuvolassa, eka käynti riitti. Terkka oli sen verran törppö, että totesin etten todellakaan halua tuollaista natsitanttaa seuraavien 9kk ajaksi - vaihdoin suosiolla yksityiseen äitiysneuvolaan.
Ekassa raskaudessa kävin neuvolassa 5 kertaa, toisessa ja kolmannessa raskaudessa 3 kertaa ja viimeisessä raskaudessa tasan kerran. Mittasin verenpaineen, verensokerin ja stixasin pissani sekä punnitsin painoni ihan itse kotona (*gasp*), ajattelin että eiköhän insinööri tuollaisista suoriudu. Kunnallinen neuvola luokitteli minutkin raskausdiabeteksen riskiryhmään, joten piruuttani kirjasin verensokerit tunnollisesti ylös koko ekan raskauden ajan. Sokerirasitukseen en edes mennyt, sillä sokerit olivat ihannetasolla. Jokainen lapsi syntyi noin kolmikiloisina ja terveinä.
Sain kuulla valinnastani muilta samaan aikaan raskaana olevilta - heidän mielestään vaaransin lapsen terveyden. Kuitenkaan kukaan heistä ei osannut kertoa miten sen tein. Näin neuvolauskovaisiksi meidät on kasvatettu.
Vierailija kirjoitti:
Ap, miksi teillä on sosiaalityöntekijä?
Mikä mt-häiriö sinulla on? Käyt siis edelleen psykiatrin vastaanotolla?
Jos jostain on tehty lasu, niin sen ajan kun asiaa tutkitaan henkilöllä on aina oma työntekijä.
Kyllä on ihme nurinaa. Olen raskaana ulkomailla eikä tulisi mieleenkään vaatia palvelua englanniksi, ellei sitten menisi yksityiselle, jolla sattuisi olemaan tällainen erikoispalvelu tarjolla. Kyllä se on niin, että jos meinaat julkisia palveluja käyttää niin hoidat ne sen maan kielellä tai sitten keksit jonkin muun keinon. Toisekseen sairaalahenkilökunnan on otettava lapsen turvallisuus ja hyvinvointi huomioon, en usko, että kukaan alkaisi Ap:n kiusaksi keksimään ylimääräisiä toimenpiteitä ja kuormittamaan systeemiä. Jos ei itse kestä kuulla totuutta, eikä ennakoida riskejä, niin aika heikoilla mennään jo alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä symppaan ap:ta. Itselle osui myös ensimmäiseksi neuvolatädiksi sellainen tosikko, että oksat pois. Kirjoitti minusta myös täysiä valheita papereihin. Erehdyin kertomaan minulla olleen n. 20 vuotta sitten syömishäiriö, kun kaikkia mahdollisia ongelmia rasti ruutuun-paperissa tikulla kaivettiin. Mm. jotain tällaista tui sitten raporttiin, "ollut syömishäiriö, jonka vuoksi pelkää hysteerisesti oksentamista". En ole ikinä pelännyt oksentamista (syömishäiriöinenhän oksentaa jopa omasta halustaan) enkä ole ikinä mitään tällaista sanonut. Tekstiä ei suostuttu muuttamaan.
Olisit vaatinut kirjallisesti poistamaan virheellisen tiedon kohdaltasi. Heidän olisi ollut pakko se poistaa. Mutta kun heittäytyvät ylimielisiksi vaikka heidän pitäisi olla meidän ei nyt mitään palvelijoita mutta hoitajia kuitenkin. Tämä on niin sairaaloissa kuin muuallakin havaittu hoitajien ihan ammattitaudiksi. Fiksujakin on mutta vähemmistö.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle valikoituu/valitaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat perusluonteeltaan tarkkoja, tosikkoja, huolellisia, pikkutarkkoja - ja kapea-alaisia. Tämä siksi, että työssä on suuri vastuu. Se näkyy siten, että kaikesta ollaan huolissaan, ja kaikki mahdollinen kirjataan. Etenkin alkoholi-, huume- sekä mielenterveysasiat nähdään "poikkeamana" normista, virheenä terveyselämässä (jota ammattilaiset työssään edustavat). Leima otsaan, merkintä asiakirjoihin.
Ensimmäistä lasta odottaville tämä terveydenhuoltomaailma tulee yllätyksenä. Koska raskaus jo sinällään myllertää mieltä ja entistä elämäntapaa (vauva ja vanhemmuus tarkoittaa 100% elämänmuutosta), niin se herkistää reagoimaan monella tapaa hoitohenkilökuntaan.
Harmillista, että neuvolakäynnit ovat olleet kamalia. Koeta suhtautua mahdollisimman etäisesti ja viileästi - ja nauti raskaudesta, sekä iloitse tulevasta lapsesta. Onnea teille kaikille.
Jos jaksat, niin koeta suhtautua neuvolajuttuihin siten, että ne ovat lapsen parhaaksi. Olet oikeassa siinä, että leimaaminen mielenterveyspotilaaksi on loukkavaa - koska olet jo toipunut tilanteesta. Luulen, että olet joutunut neuvolaihmisten silmätikuksi. Maineesi voi olla, että "hankala tapaus". Tms. Jos jaksat, niin voithan avautua kokemuksistasi neuvolassa. Sano, että sinulla on vähän paha mieli, että sinua surettaa, kun on ollut niin vaikeaa käydä neuvolassa. Voisit sanoa kyllä, että sinua loukkaa, kun menneestä terveyshistoriasta on tehty numero.
Mitä tulee miehesi vieraskielisyyteen, on harmillista, että kohdallanne on sattunut ihminen, joka kommunikoi vain suomeksi. Totta on kuitenkin se, että virallisessa tilanteessa pitäisi olla tulkki väärinymmärrysten varalta. Pure hammasta,koeta jaksaa. Tukea ei aina löydy neuvolasta. Erilaiset perhekerhot voisivat olla tässä hyvä idea. Tai Facebookin perheryhmät, tms.