Tilts

Mä haluan tätä nyt päivittää siksi, että jos jollain on ollut samankaltaisia ongelmia ja etsii apua. 

Sain jotain apua neuvoista täällä, mutta suurimman helpotukseen tunteen toi se, että me löydettiin paras mahdollinen tukihenkilö tähän tilanteeseen, doula.  Hän ymmärtää täysin huoleni, ja hän on luvannut avustaa meitä loppuraskauden ajan ja mikä tärkeintä, avustaa kommunikaatiossa meidän ja henkilökunnan välillä synnytyssairaalassa. Hän kokee sen olevan hyvin tärkeää, että äidin ei tarvitse alkaa oikeuksistaan taistella synnytyshetkellä, vaan synnytystilanteen tulisi olla mahdollisimman rauhallinen ja stressitön, koska se voi vaikuttaa hyvin pitkälle syntyvän lapsen elämään. En voisi olla enempää samaa mieltä, ja olen äärettömän kiitollinen että meitä on siunattu tälläisellä avulla.

Myös huoleni neuvolan kanssa ratkesivat, kun varailin uutta aikaa. Ajanvarauspalvelusta ehdotettiin itse meille, että varaisimme ajan eri hoitajalle, koska heidän ehdottama aamuaika ei minulle sopinut. Muutenkaan en enää kanna huolta neuvolan toiminnasta, etenkin nyt kun meillä on sellaista tukea, jota oikeasti tarvitsemme. 

Myös läheiseni ovat luvanneet tulla synnytykseen myös tukemaan meitä, jos jostain syystä jotain mahdollisia ongelmia ilmenee, vaikka vain tukemaan sitä, että olen henkisesti tasapainoinen diagnoosistani huolimatta.  Tottakai hormonivaihtelut kuuluvat raskauteen ja niitä on lähes jokaisella, mutta niitä ei voi silloin kutsua oireeksi mielenterveyshäiriöstä.

Olen hyvin kiitollinen, että tilanne ratkesi näin, ja nyt voin vihdoin ihan kunnolla nauttia ja olla hyvillä mielin.  Huoli on vaihtunut onneksi, ja entisen pelon sijalle on astunut kasvava innostus lapsen syntymästä. Luen parhaillani kirjoja lapsen luonnonmukaisesta kasvatuksesta ja synnyttämisestä, ja uskon, että synnytys voi parhaillaan olla hyvin voimaannuttava ja kasvattava kokemus. 

Ap

<3

Niin aivan.  Kiitos vielä näistä ymmärtävistä neuvoista, ne on helpottaneet mieltä suuresti ja asiaan on nyt helpompi suhtautua. Me ollaan jo neuvolassa avauduttu moneen otteeseen siitä, miten loukkaavaa se on, kun kohdellaan menneisyyden perusteella mutta ei ne ole huomioineet sitä mitenkään.

Ensiksihän meille puhuttiin englantia, mutta nyt neuvolan esimies oli päättänyt, että vaikka uudella hoitajalla onkin kielitaitoa, hänen on puhuttava vain ja ainoastaan suomeksi. Englanniksi voidaan kuulemma puhua asioita, jotka koskevat esim. meidän parisuhdetta. Mutta kuten joku jo aikaisemmin neuvoi, jos mulla on turvallisempi olo ja saan tukea siitä että mies on mukana, voin aina kääntää kaiken englanniksi vaikka hoitaja ei siihen erityistä tilaa/aikaa antaisikaan. 

Tosiaan, neuvolasta näin meille kerrottiin, että ennakoiva lasu tehty sen takia kun he kokevat että me vaaranamme lapsen terveyttä sillä jos ei käydä heillä seuraamassa ja ottamassa näitä kokeita yms. Me kävimme meidän sosiaalityöntekijän kanssa tämän neuvolahoitajan kirjoittaman lasun läpi, ja siinä oli valitettavasti paljon ihan tuulesta temmattua informaatiota, kuulemma vain tukemaan hoitajan omaa asemaa (se olisi ilmeisesti vaarantunut jos hän ei olisi ilmoitusta tehnyt). Oli esim. kirjoittanut siihen että meillä ei ole turvaverkkoa, mikä ei ole totta ja mille ei löydy minkäänlaisia perusteita. Kaiken lisäksi sillä käynnillä kun hoitajalle ilmoitimme, että neuvolassa emme halua enää käydä, hän ei maininnut mitään noista seuraamuksista. Jos me oltaisiin tiedetty, että siitä seuraa lasu, oltais tietenkin jatkettu siellä käyntiä -.-. Mutta onneksi meidän sosiaalityöntekijä on tosi reilu ja ymmärtäväinen, ja hän lupas nyt tukea meitä jatkossa jos jotain ongelmia vielä neuvolan kanssa ilmenee.

Joka tapauksessa on nyt helpompi suhtautua tähän niin että ne käynnit kestää vain lyhyen aikaa, ja testit ym on hyvä tehdä mutta mitään muuta apua/tukea en heiltä odota. Helpottaa myös suhtautuminen niin, että heillä ei tosiaan hirveästi valtaa ole meidän tai lapsen elämään vaikka se ehkä nyt tuntuu siltä. Me itse kasvatamme lapsen parhaaksi katsomallamme tavalla. Kukaan ei tule lasta ottamaan meiltä pois kun siihen ei todella ole mitään oikeita syitä. :) 

Oon myös miettinyt että jos toi merkintä neuvolakortissa tosta mt-häiriöstä mua häiritsee enemmän (koska mulla on kammo kaikesta tollasesta/pieni sairaalapelko jo valmiiks) niin mä voin ite korjata sitä tai pyytää mun psykiatrilta lausunnon nykyisestä tilasta ja ottaa sen sairaalaan, ihan sen varmistamiseksi ettei siellä huolehdita turhaan/ aleta joihinkin aiheettomiin toimenpiteisiin jotka vaan hankaloittaa synnytyskokemusta. 

Eiköhän näillä oo ihan hyvä jatkaa tästä eteenpäin, siirtää koko asia taka-alalle ja iloita loppuraskaudesta ilman turhia huolia :) Kiitos lämpimästi vielä kaikille onnittelijoille!

Niin, tosiaan mun 'mt-häiriö' ei oo oireillut aikoihin ja psykiatrin lausunto tästä on mun tiedoissa. Tietenkään eihän millään tälläisellä ole mitään merkitystä kun diagnoosin on kerran saanut niin se on näköjään ikuinen leima otsassa ja mua kohdellaan aina sen mukaan, olin sitten parantunut tai en. Ikäväähän se on, jos tämä tulee hankaloittamaan synnytyskokemusta sairaalassa jotenkin ihan vaan sen takia, että neuvolakortissa on tästä maininta. 

On myös aika järkyttävää, että kun kokee saavansa huonoa kohtelua ja siitä uskaltaa mainita, kaikki asennoituu heti niin, että mussa on jotain vikaa. Että ei ole edes sitä mahdollisuutta, että ehkä siinä systeemissä saatika työntekijöissä olis parantamisen varaa. 

Olen joutunut vaihtamaan th:ta nyt monta kertaa ja se varmaan kuulostaa pahalta, mutta eipä noita kritisoijia näytä kiinnostavan se mun kokemus siitä, että miksi näin on jouduttu menettelemään. Näyttää siltä, että neuvola tarkoituksellisesti haluaa tehdä tämän meille hankalaksi koska me ei olla sopeuduttu siihen heidän asettamaan 'muottiin' ideaalivanhemmista, ja olen uskaltanut tuoda myös esille kokemani epäkohdat heidän palveluissaan. 

Joka tapauksessa, neuvolan tarkoitus on saada odottavalle äidille hyvä ja turvallinen olo, uskoisin ainakin näin. Jostain syystä tämä ei vain päde jokaiseen perheeseen ja mulle näistä käynneistä on aiheutunut niin paljon enemmän haittaa kuin hyötyä, ja ahdistaa jo nyt ajatus siitä, että lapseni jotuisi tuollaisten ihmisten kohdeltavaksi. 

Kiitän paljon teitä, jotka ymmärrätte tuomitsemisen sijaan. Ehkä tosiaan nyt vaan parempi mun käydä siellä yksin, tehdä vaan ne pakolliset mittaukset ja kai mullakin on lupa näyttää pettymykseni, jos koen että se th kohtelee liian huonosti ja loukkaavasti. Eikä mun täydy sille mitään henkilökohtaisia asioita esim. parisuhteesta alkaa avautumaan, jos tämä johtaa uuteen lasuun niin sitten johtaa :D  

Tosiaan ei kai niitä lasuja tarvitse sen kummemmin edes pelätä, kun ei mitään oikeaa aihetta niihin ole. Me itse ollaan lasta kauan suunniteltu ja hartaasti odotettu ja tiedetään olevamme sille parhaat mahdolliset vanhemmat ja rakastavamme sitä aivan mielettömästi.

Ainoa mitä olis toivonut olis, että kohdeltais edes jonkinasteisella kunnioituksella ja muhun suhtauduttas niinkuin tulevaan äitiin, ei niinkuin johonkin pikkulapseen. Mutta turha varmaan ottaa mitään mitä se sydämetön täti sanoo henk.koht, sen suhtutuminen kertoo loppupeleissä vaan hänestä itsestään, ei niinkään minusta. 

Ehdottomasti kaivataan lisää huomiota isää kohtaan. Me ainakin vanhempina koemme, että neuvolasta olemme saaneet hyvin negatiivista kohtelua, ja isä etenkin kokee että hänet on täysin ignoorattu joka tapaamisella. Hänen äidinkielensä on englanti, ja olemme erityisesti toivoneet palvelua englanniksi. Kuitenkin hoitajat kieltäytyvät täysin puhumalla mitään muuta kuin suomea, koska se nyt sattuu olevan minun äidinkieleni. Tällä kuulemma vältetään mahdolliset väärinkäsitykset (?)

Toiseksi, olisi mahtavaa, jos kaikki mahdolliset testit voitaisiin selvittää heti alussa, erittelemättä sen kummemmin mitä kaikkea niillä testataan, ellei äiti halua välttämättä tietää. Itselle jäänyt hyvin ikävä olo siitä että neuvola suhtautuu raskauteen kuin se olisi jokin kamala sairaus. Joka ikisellä käynnillä olen joutunut kuuntelemaan kamalia uhkailuja kaikesta, mikä voi mennä pieleen, erityisesti raskausdiabeteksestä ja raskausmyrkytyksestä. Tälläisestä pelottelusta ei ole mitään hyötyä ja se vain lisää äidille stressiä, mikä on haitallistä sikiölle. 

Toivoisin, että neuvolassa huomioitaisiin myös erilaista elämäntapaa elävät vanhemmat ja neuvola huomioisi sen, että jokainen perhe on erilainen ja  neuvola kunnioittaisi kunkin perheen omaa tapaa kasvattaa lapsensa. Me esimerkiksi kannatamme luonnolisuutta ja emme mielellämme käytä mitään lääkkeitä tai vitamiinipillereitä. Emme haluaisi joutua kohtaamaan taistelua rokotteiden tarpeellisuudesta., kun meillä on jo mielipiteemme asiasta valmiiksi. Kaipaisin myös kovasti mahdollisuutta synnyttää kotona. Muutenkin erilaisista synnytystavoista voisi olla tietoa, kuten vesisynnytyksestä. 

Yleisesti koen muutenkin, että minua ja miestäni ei neuvolan puolesta kunnioiteta lainkaan. Asiakkaan kuuntelemisessa olisi siis reilusti parantamisen varaa. Asiakasta ei mielestäni tule kritisoida, jos hän ilmaisee tyytymättömyytensä neuvolan toimintatapoihin. 

Olisi myöskin mukavaa, jos asiakas kohdattaisiin enemmän ihmisenä kaikenlaisten testien tulosten sijaan. Arvostaisin kovasti, jos neuvolatyöntekijöiltä myös vaadittaisiin omakohtaista kokemusta lasten kasvattamisesta. 

Toivon siis neuvolan palveluihin hyvin paljon parantamisen varaa. Valitettavasti omalla kohdallani neuvolakäynnit ovat jättäneet melko suuret traumat, ja ei ole liioiteltua ilmaista, että neuvolassa saamani kohtelu on pilannut hyvin suuren osan raskaudessa muuten kokemastani onnesta ja hyvänolontunteesta. Koen saamani kohtelun suorastaan kiusaamisena, minkä en usko sen pohjimmaisen tarkoituksen olevan. Tämän takia olisi myös hienoa, jos neuvolan asiakkaille olisi tarjolla jonkinlainen apupalvelu, jonne he voisivat valittaa ja esittää tyytymättömyytensä saadessaa huonoa kohtelua.