Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ihmiset saarnaavat? Kaikki tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä.
17.10.2016 |
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Tuo on muuten yleinen taktiikka saarnaajilla. Alkavat puhumaan eri asiasta, usein vetävät mukaan jonkun työelämän esimerkin joka on asiallinen siellä työpaikalla mutta ei liity mitenkään siihen tilanteeseen josta puhutaan.
Kuvittelee saavansa sillä pointtinsa läpi.
Tottumaton kuulija saattaa mennäkin siihen halpaan, ja sitten jälkeenpäin ihmettelee mitä oikein tapahtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Kysymyksesi on väärin asetettu. Saarnataan aivan samasta syystä kuin mies menee tuntemattoman naisen luo baarissa ja kysyy suoraan "meille vai teille".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Tuo on muuten yleinen taktiikka saarnaajilla. Alkavat puhumaan eri asiasta, usein vetävät mukaan jonkun työelämän esimerkin joka on asiallinen siellä työpaikalla mutta ei liity mitenkään siihen tilanteeseen josta puhutaan.
Kuvittelee saavansa sillä pointtinsa läpi.
Tottumaton kuulija saattaa mennäkin siihen halpaan, ja sitten jälkeenpäin ihmettelee mitä oikein tapahtui.
Naulankantaan. Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Kysymyksesi on väärin asetettu. Saarnataan aivan samasta syystä kuin mies menee tuntemattoman naisen luo baarissa ja kysyy suoraan "meille vai teille".
Mutta eihän siinäkään tilanteessa naisen kannata alkaa saarnaamaan miehelle. Vaikka saarnaisi tuntikausia, tekee mies saman huomisiltana.
Saarnan hyödyt eivät välttämättä näy heti. Toisinaan käy niin, että saarnan kohde ei muka kuuntele, mutta jää kuitenkin miettimään asiaa ja tuntee omatunnon piston ja korjaa käytöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten laittaa se naamasoitto päälle niin lapsi ei voi paeta vaan näkee kasvot koko ajan. Sitten saarnaa.
Mikä naamasoitto?
Kyseessä ilmeisesti viideopuhelu.
Kiitos, näkemiin.Ahaa. Onko sille joku sovellus?
Tietokoneella olen soittaa videopuheluita mutta ei puhelimessani ole sellaista vaihtoehtoa ainakaan valmiina.Sinulla lienee vain lankapuhelin. Kännyköissä nuo vaihtoehdot ovat valmiina. Esim. iPhonessa Facetime (= Naama-aika... tajuatko).
Ei mulla ole iPhonea vaan ihan kunnollinen puhelin.
Et tiedä näköjään itsekään kun et osaa neuvoa vaan alat haukkumaan kysyjää.Kyllä sinua sietääkin haukkua jos tyhmänä kuvittelet, että minulla on täällä joku kristallipallo josta näen mikä juuri se sinun "kunnollinen puhelimesi" on. iPhonessa kyseisen sovelluksen nimi on Facetime. Akka on hyvä ja katsoo siitä omasta kunnollisesta puhelimestaan mikä sovellus siellä ajaa saman asian. Androideissakin sellainen on.
No ei mua tää niin paljon kiinnostusta.
Ajattelin vaan että joku voisi asiallisesti kertoa.
Mutta eihän sellaista tapahdu tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Saarnan hyödyt eivät välttämättä näy heti. Toisinaan käy niin, että saarnan kohde ei muka kuuntele, mutta jää kuitenkin miettimään asiaa ja tuntee omatunnon piston ja korjaa käytöstään.
Ihan pelkkä asian sanominen ajaa saman asian. Ei miettiminen vaadi saarnaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtee vain tilanteesta niin siinähän oppivat tai eivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Kysymyksesi on väärin asetettu. Saarnataan aivan samasta syystä kuin mies menee tuntemattoman naisen luo baarissa ja kysyy suoraan "meille vai teille".
Mutta eihän siinäkään tilanteessa naisen kannata alkaa saarnaamaan miehelle. Vaikka saarnaisi tuntikausia, tekee mies saman huomisiltana.
Hassua. Tarkastelit esimerkkiä naisen näkökulmasta, muttet tajunnut katsoa sitä miehen näkökulmasta. Mies toimii noin, koska tuo toimii riittävän usein. Jos yhdeksän naista tuossa tilanteessa katsoo miestä kuin halpaa makkaraa, niin se kymmenes sanoo "meille". Samasta syystä saarnataan. Sillä saadaan riittävän usein tavoite läpi, vaikka aina ei saisikaan. Kulutettuun energiaan nähden se on riittävän tehollinen toimintatapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten laittaa se naamasoitto päälle niin lapsi ei voi paeta vaan näkee kasvot koko ajan. Sitten saarnaa.
Mikä naamasoitto?
Kyseessä ilmeisesti viideopuhelu.
Kiitos, näkemiin.Ahaa. Onko sille joku sovellus?
Tietokoneella olen soittaa videopuheluita mutta ei puhelimessani ole sellaista vaihtoehtoa ainakaan valmiina.Sinulla lienee vain lankapuhelin. Kännyköissä nuo vaihtoehdot ovat valmiina. Esim. iPhonessa Facetime (= Naama-aika... tajuatko).
Ei mulla ole iPhonea vaan ihan kunnollinen puhelin.
Et tiedä näköjään itsekään kun et osaa neuvoa vaan alat haukkumaan kysyjää.Kyllä sinua sietääkin haukkua jos tyhmänä kuvittelet, että minulla on täällä joku kristallipallo josta näen mikä juuri se sinun "kunnollinen puhelimesi" on. iPhonessa kyseisen sovelluksen nimi on Facetime. Akka on hyvä ja katsoo siitä omasta kunnollisesta puhelimestaan mikä sovellus siellä ajaa saman asian. Androideissakin sellainen on.
No ei mua tää niin paljon kiinnostusta.
Ajattelin vaan että joku voisi asiallisesti kertoa.
Mutta eihän sellaista tapahdu tällä palstalla.
Yhä edelleenkö sinä kuvittelet saavasi asiallisen vastauksen, kun kukaan muu kuin sinä itse ei tiedä mikä se sinun "kunnollinen puhelimesi" oikein on? Taidat olla sellainen jungnerilaisittain hitaalla käyvä. Ellet osaa asiallisesti sanoa mikä on puhelimesi ja sen käyttis, et voi vastaustakaan saada. Parempi sinun pysyä niissä lankapuhelimissa. Eihän sinun kännykässäsi nyt ainakaan voi Skypeä tai muuta videopuhelusovellusta olla valmiina, LOL.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Kysymyksesi on väärin asetettu. Saarnataan aivan samasta syystä kuin mies menee tuntemattoman naisen luo baarissa ja kysyy suoraan "meille vai teille".
Mutta eihän siinäkään tilanteessa naisen kannata alkaa saarnaamaan miehelle. Vaikka saarnaisi tuntikausia, tekee mies saman huomisiltana.
Hassua. Tarkastelit esimerkkiä naisen näkökulmasta, muttet tajunnut katsoa sitä miehen näkökulmasta. Mies toimii noin, koska tuo toimii riittävän usein. Jos yhdeksän naista tuossa tilanteessa katsoo miestä kuin halpaa makkaraa, niin se kymmenes sanoo "meille". Samasta syystä saarnataan. Sillä saadaan riittävän usein tavoite läpi, vaikka aina ei saisikaan. Kulutettuun energiaan nähden se on riittävän tehollinen toimintatapa.
Ahaa... Tuo esimerkki menee vähän ohi. Tuossa mies tietää saavuttaneensa tavoitteen.
Jos lapselle /muulle saarnaa, ei saarnaaja tiedä saavuttaneensa tavoitetta kymmenenkään saarnaustunnun päätteeksi. Ei voi tietää, tapahtuuko kohteessa ajattelutavan muutos.
Vai uskooko saarnaaja aina väsytystaiateluun?
Vai eikö Saarnaaja edes ajattelutavan muutosta, riittää että suorittaa tilanteen toisella tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Kysymyksesi on väärin asetettu. Saarnataan aivan samasta syystä kuin mies menee tuntemattoman naisen luo baarissa ja kysyy suoraan "meille vai teille".
Mutta eihän siinäkään tilanteessa naisen kannata alkaa saarnaamaan miehelle. Vaikka saarnaisi tuntikausia, tekee mies saman huomisiltana.
Saatta tehdä jopa aiemmin, sillä saarnaamisen kuunteleminen on ahdistavaa ja siitä tilanteesta haluaa päästä pois. Jonnekin missä on kivempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Kysymyksesi on väärin asetettu. Saarnataan aivan samasta syystä kuin mies menee tuntemattoman naisen luo baarissa ja kysyy suoraan "meille vai teille".
Mutta eihän siinäkään tilanteessa naisen kannata alkaa saarnaamaan miehelle. Vaikka saarnaisi tuntikausia, tekee mies saman huomisiltana.
Hassua. Tarkastelit esimerkkiä naisen näkökulmasta, muttet tajunnut katsoa sitä miehen näkökulmasta. Mies toimii noin, koska tuo toimii riittävän usein. Jos yhdeksän naista tuossa tilanteessa katsoo miestä kuin halpaa makkaraa, niin se kymmenes sanoo "meille". Samasta syystä saarnataan. Sillä saadaan riittävän usein tavoite läpi, vaikka aina ei saisikaan. Kulutettuun energiaan nähden se on riittävän tehollinen toimintatapa.
Ahaa... Tuo esimerkki menee vähän ohi. Tuossa mies tietää saavuttaneensa tavoitteen.
Jos lapselle /muulle saarnaa, ei saarnaaja tiedä saavuttaneensa tavoitetta kymmenenkään saarnaustunnun päätteeksi. Ei voi tietää, tapahtuuko kohteessa ajattelutavan muutos.
Vai uskooko saarnaaja aina väsytystaiateluun?
Vai eikö Saarnaaja edes ajattelutavan muutosta, riittää että suorittaa tilanteen toisella tavalla?
Jos kyseessä on lapsen isä, miten kummassa hän ei pysty kymmenen saarnaustunnin päätteeksikään tietämään tapahtuuko kohteessa ajattelutavan muutos? Tuon voisi ymmärätää jos tuikituntemattomalle katuihmiselle saarnaa, mutta tutussa näkee kyllä. Ilmeisesti muutosta tapahtuu, vaikka sinä et sitä näekään koska miehesi tuolla linjalla jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksä, lasten isä on just tämmöinen.
Se ajattelee, että kun pitää vartin saarnan, niin päivän "kasvatustyö" on tehty. Työssään aikuisten opettajana/konsulttina tämä toimii. Ihmiset jopa maksaa sen luennoista!
Olemme eronneet, mutta mä en pitänyt tuota saarnaamista kovin hyvänä tapana kasvattaa. Asian olisi voinut joko sanoa tiivistetysti tai sitten jopa keskustella lapsen kanssa. Mä näin silloin aikanaan jo lasten ilmeistä, kun kolmannen lauseen kohdalla niiden korvat meni kiinni mutta ne esittivät kuuntelevansa koska jos yritti poistua paikalta se paasaaminen vaan jatkui ja ääni koveni.
No, ollaan erottu, lapset on jo teinejä. Minä pystyn yhä keskustelemaan asioista lasteni kanssa, eksä taas ihmettelee, kun on menettänyt kosketuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Kysymyksesi on väärin asetettu. Saarnataan aivan samasta syystä kuin mies menee tuntemattoman naisen luo baarissa ja kysyy suoraan "meille vai teille".
Mutta eihän siinäkään tilanteessa naisen kannata alkaa saarnaamaan miehelle. Vaikka saarnaisi tuntikausia, tekee mies saman huomisiltana.
Hassua. Tarkastelit esimerkkiä naisen näkökulmasta, muttet tajunnut katsoa sitä miehen näkökulmasta. Mies toimii noin, koska tuo toimii riittävän usein. Jos yhdeksän naista tuossa tilanteessa katsoo miestä kuin halpaa makkaraa, niin se kymmenes sanoo "meille". Samasta syystä saarnataan. Sillä saadaan riittävän usein tavoite läpi, vaikka aina ei saisikaan. Kulutettuun energiaan nähden se on riittävän tehollinen toimintatapa.
Ahaa... Tuo esimerkki menee vähän ohi. Tuossa mies tietää saavuttaneensa tavoitteen.
Jos lapselle /muulle saarnaa, ei saarnaaja tiedä saavuttaneensa tavoitetta kymmenenkään saarnaustunnun päätteeksi. Ei voi tietää, tapahtuuko kohteessa ajattelutavan muutos.
Vai uskooko saarnaaja aina väsytystaiateluun?
Vai eikö Saarnaaja edes ajattelutavan muutosta, riittää että suorittaa tilanteen toisella tavalla?
Jos kyseessä on lapsen isä, miten kummassa hän ei pysty kymmenen saarnaustunnin päätteeksikään tietämään tapahtuuko kohteessa ajattelutavan muutos? Tuon voisi ymmärätää jos tuikituntemattomalle katuihmiselle saarnaa, mutta tutussa näkee kyllä. Ilmeisesti muutosta tapahtuu, vaikka sinä et sitä näekään koska miehesi tuolla linjalla jatkaa.
Ei se muutos ole aito muutos. Se muutos on sitä, että " lopeta jo, minä teen mitä tahansa, jotta sinä lopetat".
Ja kun saarnaaja kääntää selän, hyppii hiiret pöydällä. Täysin ulkokultaista tottelevaisuutta. Tai jos tottelee, on kyse pelosta, jotta ei tarvitse kuunnella sitä saarnaa uudestaan.
Puhun siis yleisellä tasolla, en tietystä tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni isä on tällainen. Oli soittanut ja saarnannut. Lapsi laittoi puhelimen pöydälle pariksi minuutiksi, kun nosti puhelimen, oli isä vieläkin äänessä eikä edes tiennyt mitään, ettei lapsi kuuntele.
Kaikkihan tietää, ettei saarnaamisesta ole hyötyä. Miksi sitten jotkut saarnaavat? Jos joku saarnaa heille, muuttuvatko he itse?
Koska lapsesi oli tehnyt jotain noloa, hävettävää ja väärää. Esim. heittänyt opettajaa tuolilla ja vesipullolla ja solvannut tätä. Miksi sinä tuhoat isän kasvatustyön?
Varma av-vastaus...: mistä lauseesta päätellään, että minä tuhoan isän kasvatustyön...?
Tässä tapauksessa lapsi ei ole tehnyt mitään noloa, mutta vaikka olisi tehnyt vaikka mitä, niin saarnaaminen ei auta mitään. Lapsi pitää saada itse ymmärtämään tekonsa ja sen seuraukset, eikä saarnaaminen koskaan lisää ymmärrystä. Eli siksi alkuperäinen kysymys: miksi saarnataan, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Tietenkin tuhoat, jos ette molemmat seiso yhtenä rintamana asian takana. Sama kuin toimitusjohtaja sanoisi, että nyt firma tuonne ja alempi esimies virnuilisi nurkassa ja sanoisi kahvitauolla että kylläpä se puhuu narisevalla äänellä, eihän sitä jaksa kuunnella.
Ok, nyt ymmärrän. Ja myönnän, että tuhoan isän kasvatustyön. En nimittäin millään pysty hyväksymään "kasvatusta" joka perustuu syyllistämiseen ja häpäisemiseen.
Mutta tämä ei vieläkään ole ketjun pointti vaan se, että miksi saarnataan, jos siitä ei ole hyötyä.
Kysymyksesi on väärin asetettu. Saarnataan aivan samasta syystä kuin mies menee tuntemattoman naisen luo baarissa ja kysyy suoraan "meille vai teille".
Mutta eihän siinäkään tilanteessa naisen kannata alkaa saarnaamaan miehelle. Vaikka saarnaisi tuntikausia, tekee mies saman huomisiltana.
Hassua. Tarkastelit esimerkkiä naisen näkökulmasta, muttet tajunnut katsoa sitä miehen näkökulmasta. Mies toimii noin, koska tuo toimii riittävän usein. Jos yhdeksän naista tuossa tilanteessa katsoo miestä kuin halpaa makkaraa, niin se kymmenes sanoo "meille". Samasta syystä saarnataan. Sillä saadaan riittävän usein tavoite läpi, vaikka aina ei saisikaan. Kulutettuun energiaan nähden se on riittävän tehollinen toimintatapa.
Ahaa... Tuo esimerkki menee vähän ohi. Tuossa mies tietää saavuttaneensa tavoitteen.
Jos lapselle /muulle saarnaa, ei saarnaaja tiedä saavuttaneensa tavoitetta kymmenenkään saarnaustunnun päätteeksi. Ei voi tietää, tapahtuuko kohteessa ajattelutavan muutos.
Vai uskooko saarnaaja aina väsytystaiateluun?
Vai eikö Saarnaaja edes ajattelutavan muutosta, riittää että suorittaa tilanteen toisella tavalla?
Tämähän meni ihan raamatulliseksi :D
Niin, eksästä on ap:nkin kohdalla kysymys. Teinit eivät halua tavata isäänsä, eikä isä voi ymmärtää sitä. Siksi minä tässä keskustelen teidän kanssanne, jotta voisin ymmärtää mitä saarnaajan päässä liikkuu, jotta voisin olla tilanteessa avuksi.
Sain teinin soittamaam isälleen pitkän ajan jälkeen. Ja koko puhelun ajan isä paasasi siitä, ettei teini ole käynyt ja kuinka se on väärin. Jaa, miksiköhän...
Saarnaaja rakastaa ääntään ja omia ajatuksiaan.
Se vie tilan kaikilta muilta. Eikä sitä pääse pakoon, ääni kantaa ovenkin läpi.
Henkilökohtainen saarna jättää pohtimaan, mitä sille pitäisi antaa että se hiljenee.
Saarnaaja ei näe saarnansa kohdetta, ainoastaan oman päämääränsä.
Saarna on yksipuolinen tapa kommunikoida.
Se on besserwisseröintiä. Se on myös tapa lytätä toinen esittämällä omaa erinomaisuuttaan.
Tässäpä näitä mun mietteitä. Se, jonka eksälle maksetaan inspiroivista luennoista.
Vierailija kirjoitti:
Saarnaaja rakastaa ääntään ja omia ajatuksiaan.
Se vie tilan kaikilta muilta. Eikä sitä pääse pakoon, ääni kantaa ovenkin läpi.
Henkilökohtainen saarna jättää pohtimaan, mitä sille pitäisi antaa että se hiljenee.
Saarnaaja ei näe saarnansa kohdetta, ainoastaan oman päämääränsä.
Saarna on yksipuolinen tapa kommunikoida.
Se on besserwisseröintiä. Se on myös tapa lytätä toinen esittämällä omaa erinomaisuuttaan.
Tässäpä näitä mun mietteitä. Se, jonka eksälle maksetaan inspiroivista luennoista.
Meillä on vissiin sama eksä...
Ap
Kyllä sinua sietääkin haukkua jos tyhmänä kuvittelet, että minulla on täällä joku kristallipallo josta näen mikä juuri se sinun "kunnollinen puhelimesi" on. iPhonessa kyseisen sovelluksen nimi on Facetime. Akka on hyvä ja katsoo siitä omasta kunnollisesta puhelimestaan mikä sovellus siellä ajaa saman asian. Androideissakin sellainen on.