Lue keskustelun säännöt.
Yrittäjämiesten puolisot, miten jaksatte?
16.10.2016 |
Yrittäjämieshän on melkein aina töissä, viikonloppuisinkin, ja monesti illalla pitää pistäytyä työhommissa. Kännykkään pitää vastata aina kun se soi, koska voi olla asiakas, ja yrittäjällä ei ole varaa menettää asiakkaita. Firma menee yleensä muun edelle, koska on pakko, toimeentulo on siitä kiinni. Ymmärrän tämän kaiken, ja arvostan miestäni, että hän hän uskaltaa olla yrittäjä, koska Suomessa se ei ole kovin helppoa. Mutta harmittaa kun hän ei ole koskaan kotona. Öisin toki, mutta ei se oikein riitä. Minulle jää kaikki kotihommat, koska satun olemaan enemmän kotona (olen normaalissa päivätyössä itse). Välillä menen auttelemaan firmalle, esim siivoamaan ja tekemään inventaariota jne, ja silloin tulee nähtyä miestä tietysti enemmän. Meillä ei ole vielä lapsia. Pelkään, että miten käy jos tulen raskaaksi, voiko mies pitää isyyslomaa, ehtiikö hän tutustumaan vauvaan jos ei ole kotona paljoa :( . Kertokaa yrittäjämiesten puolisot, miten jaksatte sitä että mies on koko ajan firmassaan kiinni?
Kommentit (76)
Hel-Nyc pätee joka asiassa, vaikka onkin palstan paskin trolli.
Paukkuuko tänään jo maagisen 200 viestin raja per päivä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rahaa jos tulee niin tehkööt töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erotkaa. Yrittäjän on parempi olla sinkku kuin vetää perässään huomiota kaipaavaa, syyllistävää ja takertuvaa painolastipuolisoa.
t. Yrittäjä
Jaa. Millä tavalla minä syyllistän ja takerrun? Ap.
Sillä tavalla, että koet puolisosi työnteon ja kotoa poissa olemisen tuskastuttavaksi ja pelkäät jo etukäteen sitä, että lastenteko kärjistää tilannetta entisestään. Yrität ymmärtää, mutta vaikuttaa siltä, että vaikket ääneen mitään vielä sanoisikaan, tyytymättömyys väreilee kyllä ilmassa.
Jollei ole kysymys vauraasta yrittäjästä, joka pystyy työntämään töitään työntekijöidensä tehtäväksi, yrittäminen on ympärivuorokautinen mielen- ja olotila. Vankikin on vapaampi menemään ja olemaan kuin pienyrittäjä. Yrittäjien ja palkansaajien ei pitäisi koskaan pariutua keskenään, koska he elävät aivan eri maailmassa, vaikka sitten nukkuisivatkin samassa sängyssä.
Ylempänä neuvotaan, että jos yrittäjä ei kerran tee kotitöitä vaan on aina töissä, hänen pitää joko vähentää töitä tai palkata siivooja. Juuri noin ajattelevaa eli yrittäjyydestä tietämätöntä puolisoa yrittäjä ei totisesti tarvitse.
t. Yrittäjä
Tyytymättömyys tulisi ehkä kuvaan lapsen saamisen jälkeen koska haluaisin että lapsella on isä, jonka lapsi tuntee. Miten isä ja lapsi tutustuu jos yrittäjäisä on lapsen hereilläoloajan kiinni töissä? Ap.
Siinähän se ongelma onkin, että kaikkea ei voi saada. Jollei rahaa ole reilusti ja firman toiminta ja toimiala vakaa tulevaisuudessakin, yrittäjän on vaikea revetä sekä töihin että kotiin, vaikka kuinka haluaisi. Onko miehesi yritystoiminta sellaista, että hän voisi viedä lapsen jo ihan pienenä mukanaan töihin? Minun yrittäjä-äitini teki noin meistä lapsista nuorimman kanssa, ja tämä viihtyi firmassa kouluunmenoonsa saakka. Isä oli matkatöissä, mutta osasi kyllä hoitaa kodin ja lapset hänkin.
Elämä on valintoja. Yrittäjän puolisoksi lähtevän on osattava sopeutua, luopua ja joustaa. Yrittäjä ei usein pysty joustamaan eli käytännössä vähentämään työtuntejaan niin, ettei firma eli perheen elinkeino kärsisi tai kaatuisi. Palkansaajat eivät tätä yleensä ymmärrä ollenkaan, siksipä minä olenkin sitä mieltä, että palkansaajan on parempi etsiä puolisokseen palkansaaja ja yrittäjän yrittäjä.
Voihan miehesi tietysti lopettaakin firmansa. Mutta kumpi hänellä oli ensin, firma vai vaimo, ja kummasta pääsee eroon helpommin? (Kärjistystä, mutta ei liikaa.)
t. Yrittäjä
Olen yrittäjä ja työllistän 10 hlöä. Kyllä minun on todellakin laitettava työntekijöiden toimeentulo kotitöiden edelle. Ennen seurustelin palkansaajamiehen kanssa ja edelleen kommentoijan mainitsemista syistä päätin suhteen. Nykyinen mieheni on myös yrittäjä ja homma toimii todella hyvin niin työ-kuin kotiasioissakin
Vierailija kirjoitti:
Kauanko tuota on jatkunut? Jos yritys jatkuvasti vie vain aikaa, niin onko tuollainen yritys sitten kovin järkevä..? Mun mies tekee töitä noin 15h viikossa paikan päällä, lisäksi joitakin paperihommia. Kirjanpito hoitaa loput. Voitot sijoittaa muihin yrityksiin. Yritys ollut pystyssä 8 vuotta.
Alussa teki toki 12h päiviä, mutta kuka sitä loputtomiin jaksaa ellei työ ole koko elämä?
Jotkut kiintyy yrityksiinsä liikaa ja tekee niiden tosiasiallisesti jo epäonnistuiden yritystensä tekohengittämisestä elämäntyönsä. Kolme vuotta on ihan hyvä aikaraja, jonka jälkeen homman pitäisi olla kannattavampaa kuin tuntiperusteisen työn. Kaksi omaa puljua myin, toisen 1v ja toisen 3v kohdalla juuri tuosta syystä, kolmannella tärppäsi eikä tosiaankaan enää tarvitse pitkää päivää tehdä, muutama päivä viikossa riittää.
Vierailija kirjoitti:
Hel-Nyc pätee joka asiassa, vaikka onkin palstan paskin trolli.
Paukkuuko tänään jo maagisen 200 viestin raja per päivä?
Jealous much? En tiedä mikä raja paukkuu. Makaan sohvalla vichypullo vieressä. Tuossa on kolme kirjaa, joista yhden olen jo lukenut, kaksi jäljellä. Auerin Murhalesken muistelmat luin jo, Harper Leen Kuin surmaisi satakielen, ja viimeisenä herkkuna Platon Valtio. Olen ollut liian väsynyt lukeakseni ajatuksella, joten olen norkunut av:lla.
En päde joka asiassa, vaan itse asiassa keskustelen. Keskustelen asioista, jotka kiinnostavat minua. Muiden yrittäjien puolisoiden jaksaminen kiinnostaa minua paljonkin, vaikka ilmeisesti minulla ei ole kamalasti pienyritysten arjesta tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hel-Nyc pätee joka asiassa, vaikka onkin palstan paskin trolli.
Paukkuuko tänään jo maagisen 200 viestin raja per päivä?
Jealous much? En tiedä mikä raja paukkuu. Makaan sohvalla vichypullo vieressä. Tuossa on kolme kirjaa, joista yhden olen jo lukenut, kaksi jäljellä. Auerin Murhalesken muistelmat luin jo, Harper Leen Kuin surmaisi satakielen, ja viimeisenä herkkuna Platon Valtio. Olen ollut liian väsynyt lukeakseni ajatuksella, joten olen norkunut av:lla.
En päde joka asiassa, vaan itse asiassa keskustelen. Keskustelen asioista, jotka kiinnostavat minua. Muiden yrittäjien puolisoiden jaksaminen kiinnostaa minua paljonkin, vaikka ilmeisesti minulla ei ole kamalasti pienyritysten arjesta tietoa.
Eilen kovassa kuumeessa pistit palstalle vain 70 pitkääkin viestiä, tänään tahti on varmaan kovempi?
Kirjojakin olet siis lukenut , ja lapset hoitaa itse itsensä?
Olisi mielenkiintoista nähdä kärpäsenä katossa mikä oikeasti on totuus elämästäsi.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hel-Nyc pätee joka asiassa, vaikka onkin palstan paskin trolli.
Paukkuuko tänään jo maagisen 200 viestin raja per päivä?
Jealous much? En tiedä mikä raja paukkuu. Makaan sohvalla vichypullo vieressä. Tuossa on kolme kirjaa, joista yhden olen jo lukenut, kaksi jäljellä. Auerin Murhalesken muistelmat luin jo, Harper Leen Kuin surmaisi satakielen, ja viimeisenä herkkuna Platon Valtio. Olen ollut liian väsynyt lukeakseni ajatuksella, joten olen norkunut av:lla.
En päde joka asiassa, vaan itse asiassa keskustelen. Keskustelen asioista, jotka kiinnostavat minua. Muiden yrittäjien puolisoiden jaksaminen kiinnostaa minua paljonkin, vaikka ilmeisesti minulla ei ole kamalasti pienyritysten arjesta tietoa.
Eilen kovassa kuumeessa pistit palstalle vain 70 pitkääkin viestiä, tänään tahti on varmaan kovempi?
Kirjojakin olet siis lukenut , ja lapset hoitaa itse itsensä?
Olisi mielenkiintoista nähdä kärpäsenä katossa mikä oikeasti on totuus elämästäsi.
Mies on hoitanut lapset. Minä olen saanut keskittyä paranemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä. Haluan selventää että en ole koskaan valittanut miehelle sen työmenoista ja mielelläni autan firmassa kaikessa missä voin. Mutta on se silti joskus yksinäistä kun mies on firmassa viikonloput kiinni ja kaikki kaverit kuhertelee omien puolisoidensa kanssa kotona. Miehen firma on pienyritys ja minulle ei siitä pennosia tule, firma tuottaa sen verran että mies saa maksettua oman puolikkaansa kuluistamme. Olen miettinyt itsekin ryhtymistä toisen alan pienyrittäjäksi, mutta pelottaa kyllä vähän miten nuo äitiyslomat menisi, minulla nimittäin ei olisi mitään työntekijöitä vain ainoastaan minä itse yksinyrittäjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko tuota on jatkunut? Jos yritys jatkuvasti vie vain aikaa, niin onko tuollainen yritys sitten kovin järkevä..? Mun mies tekee töitä noin 15h viikossa paikan päällä, lisäksi joitakin paperihommia. Kirjanpito hoitaa loput. Voitot sijoittaa muihin yrityksiin. Yritys ollut pystyssä 8 vuotta.
Alussa teki toki 12h päiviä, mutta kuka sitä loputtomiin jaksaa ellei työ ole koko elämä?Jotkut kiintyy yrityksiinsä liikaa ja tekee niiden tosiasiallisesti jo epäonnistuiden yritystensä tekohengittämisestä elämäntyönsä. Kolme vuotta on ihan hyvä aikaraja, jonka jälkeen homman pitäisi olla kannattavampaa kuin tuntiperusteisen työn. Kaksi omaa puljua myin, toisen 1v ja toisen 3v kohdalla juuri tuosta syystä, kolmannella tärppäsi eikä tosiaankaan enää tarvitse pitkää päivää tehdä, muutama päivä viikossa riittää.
Jotkut ei ole yrittäjiä siksi että se olisi taloudellisesti kannattavaa vaan siksi että ei ole ketään urpoa pomoa hengittämässä niskaan vaan saa olla itse itsensä pomo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä jaksan yrittäjämiestäni oikein hyvin, rakastankin vielä! Ei se töiden suuri määrä tullut mulle yllätyksenä, tiesin sen kyllä ennen kuin naimisiin mentiin. Ollaan aina puhuttu asioista paljon ja sovittu niistä yhdessä, niin ei tarvitse puolin tai toisin olla katkera. Mies haaveili yrittämisestä, sillä oli mahtava idea ja kyvyt sekä kestävyyttä idean toteuttamiseen, mutta uskallusta meinasi puuttua. Kannustin miestä yrittämään, sovittiin, että mä elätän meitä palkkatuloillani 1-2 vuoden ajan ja hän yrittää saada kaikkensa firman pyörimään ja tuottamaan, jos ei onnistu, niin palaa takaisin palkkatöihin. Päivät oli pitkiä molemmilla, mutta firma lähti pyörimään pikku hiljaa paremmin. Mä pyöritin enemmän arkea alkuvaiheessa, tällä hetkellä tehdään taas 50/50. Firma pyörii hyvin ja elättää miehen ja pari muuta mukavasti. Ihana nähdä, että mies on nykyisin niin tyytyväinen työhönsä. Mä en osaa enkä pysty tekemään firman hyväksi juuri mitään, mutta omistan siitä siltä osan, sehän vaan on reilua, koska mun panostus oli firman alkuvuosina ihan ratkaiseva.
Eli kannattaa sopia pelisäännöt yhdessä, puhua jos joku mättää, unohtaa marttyyriasenteet ja kuvitelmat helposta menestyksestä. Ja sen lisäksi ei haittaa jos on oma elämä, olen itse vaativassa työssä ja mulla on tavoitteita työni suhteen, sen lisäksi viihdyn hyvin tarvittaessa yksin ja mulla on monta itselleni tärkeää ja mielekästä harrastusta. Hyvin toimii tämä yrittäjän ja palkkatyöläisen liitto!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä epäreiluin asia maailmassa on syyttää toista työnteosta.
Jos ei kelpaa, on tuolla kyllä työttömiä laiskureita jonoksi.No en minä kyllä millään muotoa syytä miestä työnteosta ja yrittäjähommista. Päinvastoin. Aloituksessanikin jo sanoin että arvostan häntä yrittäjyydestä. Mistä keksit että syytän häntä? Tulin tänne kysymään miten muiden yrittäjien puolisot jaksaa, onko jotain vinkkejä minulla. Ja mitä lapsiin tulee niin jos meillä olisi lapsi, niin kyllä haluaisin että lapsella olisi läheinen suhde isäänsä, en haluaisi että he olisivat jotenkin etäisiä. Ap.
Kyllä tässä kuultaa, että olet jo harkitsemassa elämäsi ratkaisuja, vaikka et ehkä vielä sitä edes itsellesi myönnä.
Itselle kävi juuri niin että puoliso ei ymmärtänyt että yrittäjän aika firmassa menee kaiken muun edelle ja otti ja lähti. Toisaalla eräs kaveri menestyy paljon paremmin, kun hänellä on vaimo ja lapset mukana firmassa täysillä.
Jos teillä ei ole yhteistä paloa yrittäjyyteen, niin eihän siitä mitään tule että sinä väsyt ja katkeroidut kotona. Parempi kun häivyt ajoissa ennenkuin alkaa lapsia tulemaan, niin miehesi etsii uuden yrittäjähenkisen naisen, jonka kanssa on mukava jatkaa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko tuota on jatkunut? Jos yritys jatkuvasti vie vain aikaa, niin onko tuollainen yritys sitten kovin järkevä..? Mun mies tekee töitä noin 15h viikossa paikan päällä, lisäksi joitakin paperihommia. Kirjanpito hoitaa loput. Voitot sijoittaa muihin yrityksiin. Yritys ollut pystyssä 8 vuotta.
Alussa teki toki 12h päiviä, mutta kuka sitä loputtomiin jaksaa ellei työ ole koko elämä?Jotkut kiintyy yrityksiinsä liikaa ja tekee niiden tosiasiallisesti jo epäonnistuiden yritystensä tekohengittämisestä elämäntyönsä. Kolme vuotta on ihan hyvä aikaraja, jonka jälkeen homman pitäisi olla kannattavampaa kuin tuntiperusteisen työn. Kaksi omaa puljua myin, toisen 1v ja toisen 3v kohdalla juuri tuosta syystä, kolmannella tärppäsi eikä tosiaankaan enää tarvitse pitkää päivää tehdä, muutama päivä viikossa riittää.
Jotkut ei ole yrittäjiä siksi että se olisi taloudellisesti kannattavaa vaan siksi että ei ole ketään urpoa pomoa hengittämässä niskaan vaan saa olla itse itsensä pomo.
Jokaisella on tietysti oikeus olla juuri niin tyhmä kuin haluaa. Itse pyöritän kuitenkin mieluummin menestyvää kuin kuilun partaalla horjuvaa yritystä, eikä se homma siltikään niin hauskaa ole, että välttämättä haluaisin 16h päivässä siihen käyttää kun on elämässä muitakin kiinnostusten kohteita, kuten perhe ja harrastukset.
Mutta nämähän on valintoja. Jos se juttu on sellainen, että siihen haluaa kaiken aikansa käyttää vaikkei se oikein kannatakaan niin siitä vaan. Perhettä perustaessa nämä kannattaa kuitenkin keskustella läpi - sillä kumppanillakin on oikeus etukäteen tietää, että kotirintama jää hyvin todennäköisesti täysin hänen kontolleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä epäreiluin asia maailmassa on syyttää toista työnteosta.
Jos ei kelpaa, on tuolla kyllä työttömiä laiskureita jonoksi.No en minä kyllä millään muotoa syytä miestä työnteosta ja yrittäjähommista. Päinvastoin. Aloituksessanikin jo sanoin että arvostan häntä yrittäjyydestä. Mistä keksit että syytän häntä? Tulin tänne kysymään miten muiden yrittäjien puolisot jaksaa, onko jotain vinkkejä minulla. Ja mitä lapsiin tulee niin jos meillä olisi lapsi, niin kyllä haluaisin että lapsella olisi läheinen suhde isäänsä, en haluaisi että he olisivat jotenkin etäisiä. Ap.
Kyllä tässä kuultaa, että olet jo harkitsemassa elämäsi ratkaisuja, vaikka et ehkä vielä sitä edes itsellesi myönnä.
Itselle kävi juuri niin että puoliso ei ymmärtänyt että yrittäjän aika firmassa menee kaiken muun edelle ja otti ja lähti. Toisaalla eräs kaveri menestyy paljon paremmin, kun hänellä on vaimo ja lapset mukana firmassa täysillä.
Jos teillä ei ole yhteistä paloa yrittäjyyteen, niin eihän siitä mitään tule että sinä väsyt ja katkeroidut kotona. Parempi kun häivyt ajoissa ennenkuin alkaa lapsia tulemaan, niin miehesi etsii uuden yrittäjähenkisen naisen, jonka kanssa on mukava jatkaa yhdessä.
Arvostan kaikkia kommenttja, etenkin niitä joissa väitetään minulle vastaan, koska niistä voin oppia. Ratkaisu voisi olla tuo että tekisin vielä enemmän hänen firmassa, että se olisikin yhteinen perheyritys. Silloin en tuntisi itseäni jotenkin kakkossijalla olevaksi, mitä en tunne kyllä nytkään mutta vihjaat että niin tulisi käymään. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä epäreiluin asia maailmassa on syyttää toista työnteosta.
Jos ei kelpaa, on tuolla kyllä työttömiä laiskureita jonoksi.No en minä kyllä millään muotoa syytä miestä työnteosta ja yrittäjähommista. Päinvastoin. Aloituksessanikin jo sanoin että arvostan häntä yrittäjyydestä. Mistä keksit että syytän häntä? Tulin tänne kysymään miten muiden yrittäjien puolisot jaksaa, onko jotain vinkkejä minulla. Ja mitä lapsiin tulee niin jos meillä olisi lapsi, niin kyllä haluaisin että lapsella olisi läheinen suhde isäänsä, en haluaisi että he olisivat jotenkin etäisiä. Ap.
Kyllä tässä kuultaa, että olet jo harkitsemassa elämäsi ratkaisuja, vaikka et ehkä vielä sitä edes itsellesi myönnä.
Itselle kävi juuri niin että puoliso ei ymmärtänyt että yrittäjän aika firmassa menee kaiken muun edelle ja otti ja lähti. Toisaalla eräs kaveri menestyy paljon paremmin, kun hänellä on vaimo ja lapset mukana firmassa täysillä.
Jos teillä ei ole yhteistä paloa yrittäjyyteen, niin eihän siitä mitään tule että sinä väsyt ja katkeroidut kotona. Parempi kun häivyt ajoissa ennenkuin alkaa lapsia tulemaan, niin miehesi etsii uuden yrittäjähenkisen naisen, jonka kanssa on mukava jatkaa yhdessä.
Arvostan kaikkia kommenttja, etenkin niitä joissa väitetään minulle vastaan, koska niistä voin oppia. Ratkaisu voisi olla tuo että tekisin vielä enemmän hänen firmassa, että se olisikin yhteinen perheyritys. Silloin en tuntisi itseäni jotenkin kakkossijalla olevaksi, mitä en tunne kyllä nytkään mutta vihjaat että niin tulisi käymään. Ap.
Tee niin, jos sitä sydämestäsi haluat. Uskon että miehesi toivoo ja arvostaa sitä kaikkein eniten.
t.72
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Haluan selventää että en ole koskaan valittanut miehelle sen työmenoista ja mielelläni autan firmassa kaikessa missä voin. Mutta on se silti joskus yksinäistä kun mies on firmassa viikonloput kiinni ja kaikki kaverit kuhertelee omien puolisoidensa kanssa kotona. Miehen firma on pienyritys ja minulle ei siitä pennosia tule, firma tuottaa sen verran että mies saa maksettua oman puolikkaansa kuluistamme. Olen miettinyt itsekin ryhtymistä toisen alan pienyrittäjäksi, mutta pelottaa kyllä vähän miten nuo äitiyslomat menisi, minulla nimittäin ei olisi mitään työntekijöitä vain ainoastaan minä itse yksinyrittäjänä.
d
Minä teen vuorotöitä ja olen melkein joka viikonloppu kiinni töissä. Ei meilläkään kuherrella viikonloppuisin ja silti mies on jaksanut katsoa minua 20 vuotta ja hoitanut lapset ja kodin suurimmaksi osaksi
Älkää vängätkö Hel-Nycin kanssa. Se on trolli, savustettu ulos palstalta jo kahdesti ja paljastettu valheistaan.