Mitä ajattelet ihmisestä, joka on sairastanut psykoottisen masennuksen?

Empä ainakaa toivoisi hulluja meidän asuinalueelle tai nurkille pyörimään. Laitoksiin hullut kuuluu,mutta ei oo hoitopaikkoja,ei oo määrärahoja.

Kyllä kaikkiin mielenterveyden sairauksiin, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon, liittyy ennakkoluuloja. Jotenkin sellaisia sairauksia sairastavat ovat jotenkin pelottavia. Ehkä se johtuu siitä, että käytös eroaa normaalista totutusta käytöksestä.

Vierailija kirjoitti:

Erosin miehestä joka sairastui psykoottiseen masennukseen, eikä kuulma edes ekaa kertaa. Sen verran helvettiä oli elämä tuolloin, että enpä tahdo toistamiseen sitä kokea.

Ei ikinä enää.

Aivan sama kokemus minulla ja lapset lisäksi. Hirveä ja järkyttävä kokemus joka on edelleen minulle vaikea. Pelottavaa, järkyttävää, traumaattista kun toisen psyyke pettää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikkiin mielenterveyden sairauksiin, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon, liittyy ennakkoluuloja. Jotenkin sellaisia sairauksia sairastavat ovat jotenkin pelottavia. Ehkä se johtuu siitä, että käytös eroaa normaalista totutusta käytöksestä.

No kylmä totuus on että harhaisesta ihmisestä ei yhtään tiedä. Voi mennä tosi nopeasti huonoksi ja olla vaarallinen jos toimii harhojen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikkiin mielenterveyden sairauksiin, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon, liittyy ennakkoluuloja. Jotenkin sellaisia sairauksia sairastavat ovat jotenkin pelottavia. Ehkä se johtuu siitä, että käytös eroaa normaalista totutusta käytöksestä.

Omat epäilykseni suuntautuvat lähinnä psyykemömmöjen käyttöön. En pidä jatkuvassa huumaustilassa olevia kovin hyvänä seurana. Sama pätee alkoholisteihin ja narkomaaneihin, vaikkeivät ne osallisena ole ollutkaan esim. jokaisessa kouluampumisessa jne. Itse masentuneet siis ok, mutta lääketokkurassa myrkyistä joista ei tiedä suurinta osaa vaikutuksista kukaan-ei kiitos seuraani!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikkiin mielenterveyden sairauksiin, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon, liittyy ennakkoluuloja. Jotenkin sellaisia sairauksia sairastavat ovat jotenkin pelottavia. Ehkä se johtuu siitä, että käytös eroaa normaalista totutusta käytöksestä.

Mitä ihmeen ennakkoluuloja ne ovat, jos aiheesta on KOKEMUSTA?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikkiin mielenterveyden sairauksiin, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon, liittyy ennakkoluuloja. Jotenkin sellaisia sairauksia sairastavat ovat jotenkin pelottavia. Ehkä se johtuu siitä, että käytös eroaa normaalista totutusta käytöksestä.

No kylmä totuus on että harhaisesta ihmisestä ei yhtään tiedä. Voi mennä tosi nopeasti huonoksi ja olla vaarallinen jos toimii harhojen mukaan.

Ja jos sairaudentuntoa ei ole, kuten usein ei ole, on läheisen mahdotonta saada psykoottista edes hoitoon.

17

Juu, hyvä pointti myös noi mömmöt. Vauhti hidastuu, jutut kapeutuu, ihminen tuntuu entistä tyhmemmältä. Mut toisaalta, kyllä siihen voi tottua, tavallaan tutustuu uuteen ihmiseen. Tietty riippuu vähän miten kauan ja miten vaikea se psykoosi on ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikkiin mielenterveyden sairauksiin, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon, liittyy ennakkoluuloja. Jotenkin sellaisia sairauksia sairastavat ovat jotenkin pelottavia. Ehkä se johtuu siitä, että käytös eroaa normaalista totutusta käytöksestä.

No kylmä totuus on että harhaisesta ihmisestä ei yhtään tiedä. Voi mennä tosi nopeasti huonoksi ja olla vaarallinen jos toimii harhojen mukaan.

Ja jos sairaudentuntoa ei ole, kuten usein ei ole, on läheisen mahdotonta saada psykoottista edes hoitoon.

17

Se oli minulle ainakin vaikeinta. Kesti tosi pitkään ennenkuin itsekään tajusin että miehen jutut ei ole totta. Uskoin tosi pitkään ennenkuin meni ihan kohnoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on vaikean ja psykoottisen masennuksen ero? Minä olin suljetulla osastolla hetken ja kuulin pari kertaa tuon sanan psykoottinen masennus

Psykoottinen masennus on oikeaa masennusta ja vakava sairaus. Muut "masennukset" ovat lähinnä laiskuutta ja verukkeita tekemättömyyteen.

Kuinkas yleistä tuollainen tekomasennus sitten on?

Sinä olet varmasti erittäin hyvä asiantuntija sanomaan, kerta julkeat tuollaista mennä lohkomaan turvastasi.

Joku lähde sitten olisi syytä laittaa väittämillesi.

Eikai vakavasti otettava asiantuntija lähde mututuntumalta heittelemään paskaa, näin vakavalla asialla.

Ei tutkimukset suinkaan kaikkea kerro. Mielen ongelmat ovat muutenkin sellaisia, että ne aiheutuvat omasta ajattelusta. Siten toisenlaisella ajattelulla et olisi sairas lainkaan. Monella ihmisellä esimerkiksi vaikean parisuhteen päättäminen tai työpaikan vaihtaminen parantaa masennuksen.

Tavallaan siis mielisairaus on aina oma syy ja kuviteltua. Toki se voi ajaa ihmisen tilanteeseen, josta ei pääse omin voimin pois, koska ei osaa oikeita toimintamalleja. Vaikeissa tapauksissa oikeita toimintamalleja ei tiedä kukaan. Kaikista vaikeinta masennuksesta parantuminen on älykkäillä ihmisillä, koska he tietävät kuinka vähän ammattilaisetkin tietävät. Jos olet tyhmä, niin otat helposti ammattilaisen puheet automaattisena totuutena. Toiseen ihmiseen luottaminen tällä tavoin sysää tavallaan vastuun itseltäsi toisten käsiin ja paranet, kuten placebolääkkeillä. Sen sijaan älykäs ihminen on tottunut siihen, että on älykkäämpi kuin muut, eikä hän luota juurikaan muihin ihmisiin, koska näkee heidän jatkuvasti toimivan typerästi. He myös tietävät mihin ammattilaisten tieto perustuu ja tietää sen olevan erittäin hataralla pohjalla. Siksi älykäs ihminen ajattelee usein, että hänen on itse parannuttava jos aikoo parantua ja itsensä parantaminen on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikkiin mielenterveyden sairauksiin, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon, liittyy ennakkoluuloja. Jotenkin sellaisia sairauksia sairastavat ovat jotenkin pelottavia. Ehkä se johtuu siitä, että käytös eroaa normaalista totutusta käytöksestä.

No kylmä totuus on että harhaisesta ihmisestä ei yhtään tiedä. Voi mennä tosi nopeasti huonoksi ja olla vaarallinen jos toimii harhojen mukaan.

Ja jos sairaudentuntoa ei ole, kuten usein ei ole, on läheisen mahdotonta saada psykoottista edes hoitoon.

17

Se oli minulle ainakin vaikeinta. Kesti tosi pitkään ennenkuin itsekään tajusin että miehen jutut ei ole totta. Uskoin tosi pitkään ennenkuin meni ihan kohnoksi.

Pahimmassa tapauksessa ympäristö (läheiset) menee mukaan psykoosiin.

Sitä helvettiä on vaikea tajuta jos ei ole itse kokenut mitä on olla mielenterveyspotilaan läheinen. Pahimmillaan tappouhkauksia, itsemurhatrityksiä, päihteiden käyttöä, väkivaltaa. Ei mikään match made in heaven pikkulapsiperheessä.

17

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikkiin mielenterveyden sairauksiin, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon, liittyy ennakkoluuloja. Jotenkin sellaisia sairauksia sairastavat ovat jotenkin pelottavia. Ehkä se johtuu siitä, että käytös eroaa normaalista totutusta käytöksestä.

No kylmä totuus on että harhaisesta ihmisestä ei yhtään tiedä. Voi mennä tosi nopeasti huonoksi ja olla vaarallinen jos toimii harhojen mukaan.

Ja jos sairaudentuntoa ei ole, kuten usein ei ole, on läheisen mahdotonta saada psykoottista edes hoitoon.

17

Se oli minulle ainakin vaikeinta. Kesti tosi pitkään ennenkuin itsekään tajusin että miehen jutut ei ole totta. Uskoin tosi pitkään ennenkuin meni ihan kohnoksi.

Pahimmassa tapauksessa ympäristö (läheiset) menee mukaan psykoosiin.

Sitä helvettiä on vaikea tajuta jos ei ole itse kokenut mitä on olla mielenterveyspotilaan läheinen. Pahimmillaan tappouhkauksia, itsemurhatrityksiä, päihteiden käyttöä, väkivaltaa. Ei mikään match made in heaven pikkulapsiperheessä.

17

Tosiaan. Ja meilläkin, vaikkei ollut noita mainitsemiasi tilanteita, oli niin hankalaa ja raskasta että meinasin itse mennä mukana. En aiemmin edes tiennyt mikä psykoosi on. Onneksi pelastin itseni ja lapset, tästä miehen suku on edelleen katkera.

Mua auttoi eniten mielenterveysseuran kriisipuhelin jonka työntekijä ymmärsi heti mistä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Erosin miehestä joka sairastui psykoottiseen masennukseen, eikä kuulma edes ekaa kertaa. Sen verran helvettiä oli elämä tuolloin, että enpä tahdo toistamiseen sitä kokea.

Ei ikinä enää.

Hienosti vedetty annukka. Jos sinulla kerran oli helvettiä, niin miltä luulet miehestä tuntuneen, josta tuntui jo sairauden vuoksi kymmeniä kertoja sinusta pahemmalta ja sitten vielä vedät maton alta? Olisit edes odottanut, että hänellä menee hieman paremmin. Ihmisyys on todellakin katoava luonnonvara.

M35

Minä en ainakaan olisi enää missään tekemisissä sellaisen pipipään kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin miehestä joka sairastui psykoottiseen masennukseen, eikä kuulma edes ekaa kertaa. Sen verran helvettiä oli elämä tuolloin, että enpä tahdo toistamiseen sitä kokea.

Ei ikinä enää.

Hienosti vedetty annukka. Jos sinulla kerran oli helvettiä, niin miltä luulet miehestä tuntuneen, josta tuntui jo sairauden vuoksi kymmeniä kertoja sinusta pahemmalta ja sitten vielä vedät maton alta? Olisit edes odottanut, että hänellä menee hieman paremmin. Ihmisyys on todellakin katoava luonnonvara.

M35

Höpöhöpö, sairas ihminen joka ei ota vastuuta vaan heittäytyy toisen päälle taakkoineen. Ei siinä ole mitään muuta järkevää ratkaisua kuin lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikkiin mielenterveyden sairauksiin, jotka vaikuttavat tajunnan tasoon, liittyy ennakkoluuloja. Jotenkin sellaisia sairauksia sairastavat ovat jotenkin pelottavia. Ehkä se johtuu siitä, että käytös eroaa normaalista totutusta käytöksestä.

No kylmä totuus on että harhaisesta ihmisestä ei yhtään tiedä. Voi mennä tosi nopeasti huonoksi ja olla vaarallinen jos toimii harhojen mukaan.

Ja jos sairaudentuntoa ei ole, kuten usein ei ole, on läheisen mahdotonta saada psykoottista edes hoitoon.

17

Se oli minulle ainakin vaikeinta. Kesti tosi pitkään ennenkuin itsekään tajusin että miehen jutut ei ole totta. Uskoin tosi pitkään ennenkuin meni ihan kohnoksi.

Pahimmassa tapauksessa ympäristö (läheiset) menee mukaan psykoosiin.

Sitä helvettiä on vaikea tajuta jos ei ole itse kokenut mitä on olla mielenterveyspotilaan läheinen. Pahimmillaan tappouhkauksia, itsemurhatrityksiä, päihteiden käyttöä, väkivaltaa. Ei mikään match made in heaven pikkulapsiperheessä.

17

Tosiaan. Ja meilläkin, vaikkei ollut noita mainitsemiasi tilanteita, oli niin hankalaa ja raskasta että meinasin itse mennä mukana. En aiemmin edes tiennyt mikä psykoosi on. Onneksi pelastin itseni ja lapset, tästä miehen suku on edelleen katkera.

Mua auttoi eniten mielenterveysseuran kriisipuhelin jonka työntekijä ymmärsi heti mistä on kyse.

Minäkin mietin pitkään, miksen tajunnut aiemmin merkkejä, että nyt vippaa ja pahasti. Mitään kosketuspintaa kun ei ollut mielen sairauksiin tuolloin, parikymppisenä. Lisäksi pienten lasten vanhempana, synnytyksestä vasta toipuessa ei niin kamalasti tullut tarkkailtua toisen mielen muutoksia, ennenkuin oli pakko.

Mutta vaikka tästä onkin jo aikaa paljon niin vieläkin tuon ajan muisteleminen on epämiellyttävän tuskallista. Ei siinä ollut vaihtoehtoja kuin pelastaa itsensä ja lapset.

Minä elin mieheni kanssa hänen psykoosioireisen masennuskautensa.Onneksi olimme olleet kauan yhdessä tiesin mikä hän oikeasti on.Kaksi kertaa yritti tappaa itsensä.Toisella yrityksellä olisi kaiken järjen mukaan pitänyt lähteä tai ainakin jäädä jotain vammoja.Mutta niin vaan selvisi.Oli parikuukautta suljetulla sai sähköhoitoa.Se tepsi.Nyt on oma ihana itsensä jälleen.Joutuu syömään masennuslääkkeitä mutta niin pienellä annostuksella ettei hänestä näe että syö lääkkeitä.On työelämässä jne...Tietysti ikinä ei tiedä milloin uusii mutta voihan olla ettei uusikkaan.Onneksi jaksoin jatkaa hänen rinnallaan vaikean ajan ja nyt saadaan elää normaalia arkea yhdessä eteenpäin.

Rankkaa se oli myös minulle varsinkin kun anoppi antoi tulla miten kaikki on minun syytä ja pidän hänen poikaansa väkisin sairaalassa...

Mutta juu empä sen kummemmin suhtautuisi kuin muihinkaan,jotka ovat parantunert vakavasta sairaudesta.(syöpä jne...)Olisin iloinen että on selvinnyt!

Minä olen psykoosin sairastanut ja siitä toipunut. Sen ei uskota uusivan. Lääkehoito loppui kaksi vuotta sitten ja elämä on onnistunut hyvin sen jälkeen. Minulla oli silloin ja on edelleen hyvä tukiverkko, josta olen todella onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erosin miehestä joka sairastui psykoottiseen masennukseen, eikä kuulma edes ekaa kertaa. Sen verran helvettiä oli elämä tuolloin, että enpä tahdo toistamiseen sitä kokea.

Ei ikinä enää.

Hienosti vedetty annukka. Jos sinulla kerran oli helvettiä, niin miltä luulet miehestä tuntuneen, josta tuntui jo sairauden vuoksi kymmeniä kertoja sinusta pahemmalta ja sitten vielä vedät maton alta? Olisit edes odottanut, että hänellä menee hieman paremmin. Ihmisyys on todellakin katoava luonnonvara.

M35

Asia jota en ole hetkeäkään katunut elämässäni on se että lähdin. En vaikka nykyisin mies on hyvin menestynyt ja elää normaalia elämää.

Onneksi kukaan minun tuttuni ei voi sairastua hulluuteen.