Pian tämäkin opettaja sekoaa
http://www.hs.fi/mielipide/a1476497221043
Vanhemmat lukekaa tämä ja keskustelkaa lapsienne kanssa siitä että kaikkia ihmisiä täytyy kunnioittaa! Mihin tämä maa joutuu jos kaikki pätevät ja hyvät opettajat vaihtavat ammattia sitten kun he eivät jaksa oppilaiden ja heidän vanhempiensa kiusaamista?!
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Open homa on todella haastavaa. Minulla 6.luokka, jossa 29 oppilasta. Kolme oppilasta erityisen tuen piirissä, mutta integroituna tähän isoon ryhmääni. Kahdella vakavia käytöshäiriöitä. Luokassani ei ole avustajaa.
Suurin osa oppilaista haluaa opiskella, noudattaa sääntöjä, toivovat työrauhaa. Työrauhaa on vaikeaa tarjota, kun kolme oppilasta jatkuvasti vaeltelevat luokassa, pitävät meteliä, paiskovat ovia, kieltäytyvät tehtävien teosta. Ja luokasta ei saa laittaa ulos. Oppilaita ei voi jakaa eri tiloihin, sillä minun on lain mukaan valvottava heitä.
Luokassani on lentänyt esineitä. Minua päin on heitetty teräviä tavaroita. Minua on potkaistu kylkeen. Oppilaita on pahoinpidelty eri tavoin ja itse olen saanut iskuja mennessäni väliin. Kirosanoja kuulee enemmän kuin laki sallii.
Näiden oppilaiden vanhemmat eivät tee mitään asialle. Puolustelevat lapsiaan tai eivät ole lainkaan kiinnostuneita asiasta. Kodeissa usein ongelmia ja lasuja saa tehtailla pitkin vuotta.
Reksi on antanut varoituksia ja oppilaita on erotettu määräajaksi. Kuitenkin meno jatkuu kahta kauheampana, kun palaavat. Eräskin makasi tunnista toiseen lattialla ja huusi, mölisi, repi toisia jaloista, paukutti viivottimella pulpetteja ja lopulta karkasi johonkin.
Kun kerroin esimiehelleni, että olen aika loppu, hän kuittasi, etteikö okl:ssä nykyään opeteta haastavan oppilaan kohtaamista.
Kohtaan nämä haastavat oppilaat päivittäin. Mutta en ehdi kohdata niitä muita, jotka tekevät kunnolla tehtävät tai niitä hiljaisia, joilla oppimisvaikeuksia, lahjakkaista puhumattakaan. Toivon, että näiden vanhemnat heräisivät vaatimaan, että häiriköt poistetaan luokalta. Itse en voi vaikuttaa asiaan mitenkään, vaikka toki olen juossut psykologit, kuraattorit, työsuojeluvaltuutetut ym läpi. Kohta kukaan ei enää halua tehfä tätä työtä.
T.ope
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän näkökulmasta tässä viestissä kulminoituu koko opettajien ongelma. Opettajilla ei ole minkäänlaista terveydellistä tai sosiaalista osaamista, eivätkä näin käsitä, että haastavasti oireilevien nuorten taustalla voi olla vaikka käytöshäiriöitä. Opettajat leimaavat ja juurikin tehtailevat ilmoja, mutta usein mitään oikeita konkreettisia aputoimia ei näille oppilaille ole järjestetty. Lastensuojelu joutuu ihan kädestä pitäen opastamaan, että mitä jos avoimesti palaveeraisit vanhempienja reksin kanssa, ja laatisitte tällaisen suunnitelman perusoppimäärän suorittamiseksi. Opettajat ovat tosi ennakkoluuloisia ja leimaavia sekä jopa törkeitä haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmille; ei ihme ettei yhteistyö suju.
Lisään vielä, että opet eivät osaa eivätkä ymmärrä muten toimia auktoriteettiongelmaisen tai käytöshäiriöisen nuoren kanssa. Tämän open viesti on siitä malliesimerkki: "Siellä se minun tunnillani räyhäsi ja lopulta reksi uhkasi erottaa".
Ainoa järkevä aputoimi on laittaa normiopetuksessa pärjäämättömät erityiluokalle erityisopetusta saamaan. Käytöshäiriöiset ja impulssikontrollia vailla olevat omaan luokkaansa, hiljaiset ja arat muuta erityisopetusta tarvitsevat omaansa, ettei heidän tarvitse pelätä näitä riehujia. Eli vanha tarkkailuluokka takaisin. Ja sinne siirtymisessä ei kysellä vanhempien lupaa tai mielipidettä, asiasta päättää opettaja, rehtori ja oppilashuoltoryhmä sekä sosiaalitoimi, joka toivottavasti on asioista perillä ja käynyt koulussa seuraamassa tilanteita eikä sokeasti usko äidin uhrisanomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Open homa on todella haastavaa. Minulla 6.luokka, jossa 29 oppilasta. Kolme oppilasta erityisen tuen piirissä, mutta integroituna tähän isoon ryhmääni. Kahdella vakavia käytöshäiriöitä. Luokassani ei ole avustajaa.
Suurin osa oppilaista haluaa opiskella, noudattaa sääntöjä, toivovat työrauhaa. Työrauhaa on vaikeaa tarjota, kun kolme oppilasta jatkuvasti vaeltelevat luokassa, pitävät meteliä, paiskovat ovia, kieltäytyvät tehtävien teosta. Ja luokasta ei saa laittaa ulos. Oppilaita ei voi jakaa eri tiloihin, sillä minun on lain mukaan valvottava heitä.
Luokassani on lentänyt esineitä. Minua päin on heitetty teräviä tavaroita. Minua on potkaistu kylkeen. Oppilaita on pahoinpidelty eri tavoin ja itse olen saanut iskuja mennessäni väliin. Kirosanoja kuulee enemmän kuin laki sallii.
Näiden oppilaiden vanhemmat eivät tee mitään asialle. Puolustelevat lapsiaan tai eivät ole lainkaan kiinnostuneita asiasta. Kodeissa usein ongelmia ja lasuja saa tehtailla pitkin vuotta.
Reksi on antanut varoituksia ja oppilaita on erotettu määräajaksi. Kuitenkin meno jatkuu kahta kauheampana, kun palaavat. Eräskin makasi tunnista toiseen lattialla ja huusi, mölisi, repi toisia jaloista, paukutti viivottimella pulpetteja ja lopulta karkasi johonkin.
Kun kerroin esimiehelleni, että olen aika loppu, hän kuittasi, etteikö okl:ssä nykyään opeteta haastavan oppilaan kohtaamista.
Kohtaan nämä haastavat oppilaat päivittäin. Mutta en ehdi kohdata niitä muita, jotka tekevät kunnolla tehtävät tai niitä hiljaisia, joilla oppimisvaikeuksia, lahjakkaista puhumattakaan. Toivon, että näiden vanhemnat heräisivät vaatimaan, että häiriköt poistetaan luokalta. Itse en voi vaikuttaa asiaan mitenkään, vaikka toki olen juossut psykologit, kuraattorit, työsuojeluvaltuutetut ym läpi. Kohta kukaan ei enää halua tehfä tätä työtä.
T.ope
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän näkökulmasta tässä viestissä kulminoituu koko opettajien ongelma. Opettajilla ei ole minkäänlaista terveydellistä tai sosiaalista osaamista, eivätkä näin käsitä, että haastavasti oireilevien nuorten taustalla voi olla vaikka käytöshäiriöitä. Opettajat leimaavat ja juurikin tehtailevat ilmoja, mutta usein mitään oikeita konkreettisia aputoimia ei näille oppilaille ole järjestetty. Lastensuojelu joutuu ihan kädestä pitäen opastamaan, että mitä jos avoimesti palaveeraisit vanhempienja reksin kanssa, ja laatisitte tällaisen suunnitelman perusoppimäärän suorittamiseksi. Opettajat ovat tosi ennakkoluuloisia ja leimaavia sekä jopa törkeitä haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmille; ei ihme ettei yhteistyö suju.
Lisään vielä, että opet eivät osaa eivätkä ymmärrä muten toimia auktoriteettiongelmaisen tai käytöshäiriöisen nuoren kanssa. Tämän open viesti on siitä malliesimerkki: "Siellä se minun tunnillani räyhäsi ja lopulta reksi uhkasi erottaa".
Paras esimerkki kuitenkin tuo, että opettaja todella kutsuu ongelmaisia oppilaita häirikkö-termillä. Nämä samat ihmisethän kohdataan terveydenhuollossa ja sosiaalipuolella vanhempana, kun ongelmat ovat paljon vakavampia kuin ala- ja yläkouluissa, mutta silti heidän kanssaan kyetään työskentelemään 1000 kertaa paremmin kuin opet koulussa. Paras lähtökohta ongelman ratkaisemiseksi ei ole leimata jotain häiriköksi ja käsitteellistää hänen vanhempiaan ei-kiinnostuneiksi. Jos huoltajuus on, niin jotain kiinnostusta on ja tällöin opelta ammattimaista olisi kyetä toimimaan niillä resursseilla, jotkaon annettu.
Muiden lasten ja opettajan oikeus normaaliin, rauhalliseen ja turvalliseen työpäivään menee edelle yhden tai kahden ongelmaisen oikeuksista. Ja oikeasti nämä häirikötkin saavat paremmin apua ja opetusta pienryhmässä erityisopettajan taholta kuin kolmenkymmenen oppilaan perusluokassa tavisopettajalta. Win-win situation.
Ongelmaoppilaita varten ovat ymmärtääkseni erityisopettajat, jotka kuitenkin vain konsultoivat, koska pahimmallakin heikkolahjaisella on oikeus olla integroituneena normaaliin luokkaan ja tuntea olevansa se tyhmin joukosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua jotenkin hirvittää, kun opettajat pelkäävät tuota kuvaamista. Mitä he siellä tunneilla sitten tekevät, jos ei toiminta ole niin läpinäkyvää, että sen saa kuvata?
Meilläpäin erityisopettaja jopa suositteli, että lapset kuvaavat tunteja, että voivat kotona vielä käydä läpi tunnilla opittua.
Haluaisitko että sinua kuvattaisiin koko työpäivän ajan? En näin sen olevan millään tasolla oikein että opettajaa kuvataan salaa ja sitten pilkataan netissä.
Niin, miksi hoitotyöhön vaaditaan kameroita, mutta open työ ei kestä päivänvaloa? Nämä samat ihmiset saavat hoitoa myös sairaaloisaa, kuten heidän täällä leimatut vanhempansa ja isovanhempansa.
Siis ovatko nämä kaikki kyseiset opettajat naisia? Niitä kielissä menestyneitä opiskelijoita jotka eivät tienneet mitään muutakaan vaihtoehtoa kuin opettajaksi ja kasvatus ei kiinnostanut yhtään?
Oikeesti, tarvitaan kunnollisia kasvatustaitoisia ja lapsirakkaita opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Siis ovatko nämä kaikki kyseiset opettajat naisia? Niitä kielissä menestyneitä opiskelijoita jotka eivät tienneet mitään muutakaan vaihtoehtoa kuin opettajaksi ja kasvatus ei kiinnostanut yhtään?
Oikeesti, tarvitaan kunnollisia kasvatustaitoisia ja lapsirakkaita opettajia.
Oikeesti, tarvitaan kunnollisia kasvatustaitoisia ja lapsirakkaita vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Open homa on todella haastavaa. Minulla 6.luokka, jossa 29 oppilasta. Kolme oppilasta erityisen tuen piirissä, mutta integroituna tähän isoon ryhmääni. Kahdella vakavia käytöshäiriöitä. Luokassani ei ole avustajaa.
Suurin osa oppilaista haluaa opiskella, noudattaa sääntöjä, toivovat työrauhaa. Työrauhaa on vaikeaa tarjota, kun kolme oppilasta jatkuvasti vaeltelevat luokassa, pitävät meteliä, paiskovat ovia, kieltäytyvät tehtävien teosta. Ja luokasta ei saa laittaa ulos. Oppilaita ei voi jakaa eri tiloihin, sillä minun on lain mukaan valvottava heitä.
Luokassani on lentänyt esineitä. Minua päin on heitetty teräviä tavaroita. Minua on potkaistu kylkeen. Oppilaita on pahoinpidelty eri tavoin ja itse olen saanut iskuja mennessäni väliin. Kirosanoja kuulee enemmän kuin laki sallii.
Näiden oppilaiden vanhemmat eivät tee mitään asialle. Puolustelevat lapsiaan tai eivät ole lainkaan kiinnostuneita asiasta. Kodeissa usein ongelmia ja lasuja saa tehtailla pitkin vuotta.
Reksi on antanut varoituksia ja oppilaita on erotettu määräajaksi. Kuitenkin meno jatkuu kahta kauheampana, kun palaavat. Eräskin makasi tunnista toiseen lattialla ja huusi, mölisi, repi toisia jaloista, paukutti viivottimella pulpetteja ja lopulta karkasi johonkin.
Kun kerroin esimiehelleni, että olen aika loppu, hän kuittasi, etteikö okl:ssä nykyään opeteta haastavan oppilaan kohtaamista.
Kohtaan nämä haastavat oppilaat päivittäin. Mutta en ehdi kohdata niitä muita, jotka tekevät kunnolla tehtävät tai niitä hiljaisia, joilla oppimisvaikeuksia, lahjakkaista puhumattakaan. Toivon, että näiden vanhemnat heräisivät vaatimaan, että häiriköt poistetaan luokalta. Itse en voi vaikuttaa asiaan mitenkään, vaikka toki olen juossut psykologit, kuraattorit, työsuojeluvaltuutetut ym läpi. Kohta kukaan ei enää halua tehfä tätä työtä.
T.ope
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän näkökulmasta tässä viestissä kulminoituu koko opettajien ongelma. Opettajilla ei ole minkäänlaista terveydellistä tai sosiaalista osaamista, eivätkä näin käsitä, että haastavasti oireilevien nuorten taustalla voi olla vaikka käytöshäiriöitä. Opettajat leimaavat ja juurikin tehtailevat ilmoja, mutta usein mitään oikeita konkreettisia aputoimia ei näille oppilaille ole järjestetty. Lastensuojelu joutuu ihan kädestä pitäen opastamaan, että mitä jos avoimesti palaveeraisit vanhempienja reksin kanssa, ja laatisitte tällaisen suunnitelman perusoppimäärän suorittamiseksi. Opettajat ovat tosi ennakkoluuloisia ja leimaavia sekä jopa törkeitä haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmille; ei ihme ettei yhteistyö suju.
Höpsis. Totta kai oppilashuolto on otettu mukaan alusta asti ja mukana on nuorisoneuvola, jatkuvat monialaiset palaverit, vanhempia pyydetään koululle todella usein. Kuraattori, koulupsykologi, terkka, kaikki mukana auttamassa oppilaita, mutta koulun ulkopuolinen apu ei toimi, jos vanhempia ei vaan kiinnosta. Lasyja on tehtävä, koska oppilaat kertovat kodeissa olevasta väkivallasta, päihteiden käytöstä ym. Minut on velvoitettu lasun trkemiseen, kun tällaiaesta kuulen.
Totta kai ymmärrän, mistä häiriköinti johtuu. Alkuperäisessä viestissä kerroin, etteri vanhempia kiinnosta ja käyttäytyminen heijastelee kodin ongelmia. Mutta. Minä olen opettaja, jonka päätehtävänä tulisi olla opettaa. En ole soaiaalityöntrkijä, poliisi, psykologi tms. Minun työni on käymässä mahdottomaksi, enkä syytä näitä lapsia, vaan säästöjä, yhtriskunnan huonovointisuutta.
Olen käynyt haastavien kanssa kävelyillä, järjestänyt yksityisopetusta, kuunnellut, yrittänyt ymmärtää. Minusta tosi tympeää, että syyllistät opettajia tilanteessa, jossa kuntien säästökuuri on paisuttanut luokkia, leikannut erityisopetuksesta, avustajista, hyvinvointipalveluista ym.
Ope
Vierailija kirjoitti:
. Toivon, että näiden vanhemnat heräisivät vaatimaan, että häiriköt poistetaan luokalta. Itse en voi vaikuttaa asiaan mitenkään, vaikka toki olen juossut psykologit, kuraattorit, työsuojeluvaltuutetut ym läpi. Kohta kukaan ei enää halua tehfä tätä työtä.
T.ope
Minun lapseni oli viime vuonna tällaisella ongelmaluokalla, jossa 4 erityislasta pilasi koko muun luokan kouluvuoden jatkuvalla häiriköinnillä. Joulun aikaan me vanhemmat huomasimme tilanteen karmeuden, kun keskeisten aineiden oppisisältöjä ei oltu ehditty käydä läpi kuin muutama sivu. Häiriköinti esti kokonaan työskentelyn luokassa ja välillä ne oppilaat, jotka halusivat opiskella ja tehdä koulutehtäviä, jouduttiin laittamaan käytävälle. Kun valitin tästä minulle sanottiin että käytävä on opetustila.
Keskustelut opettajan ja rehtorin kanssa eivät johtaneet mihinkään vaan ongelmat jatkuivat koko vuoden. Ongelma ratkesi vasta kun pahin häirikkö muutti pois. Ikävä kyllä koko luokalle jäi isoja puutteita esim matikkaan ja äidinkieleen ja niitä on nyt jouduttu kirimään tänä vuonna umpeen.
Oma kokemukseni on, etteivät tavallisten oppilaiden vanhemmat pysty vaikuttamaan luokan huonoon tilanteeseen. Aina ei voi edes vaihtaa koulua. Minä mietin tosissani jo oman lapsen ottamista pois koulusta kotiopetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Open homa on todella haastavaa. Minulla 6.luokka, jossa 29 oppilasta. Kolme oppilasta erityisen tuen piirissä, mutta integroituna tähän isoon ryhmääni. Kahdella vakavia käytöshäiriöitä. Luokassani ei ole avustajaa.
Suurin osa oppilaista haluaa opiskella, noudattaa sääntöjä, toivovat työrauhaa. Työrauhaa on vaikeaa tarjota, kun kolme oppilasta jatkuvasti vaeltelevat luokassa, pitävät meteliä, paiskovat ovia, kieltäytyvät tehtävien teosta. Ja luokasta ei saa laittaa ulos. Oppilaita ei voi jakaa eri tiloihin, sillä minun on lain mukaan valvottava heitä.
Luokassani on lentänyt esineitä. Minua päin on heitetty teräviä tavaroita. Minua on potkaistu kylkeen. Oppilaita on pahoinpidelty eri tavoin ja itse olen saanut iskuja mennessäni väliin. Kirosanoja kuulee enemmän kuin laki sallii.
Näiden oppilaiden vanhemmat eivät tee mitään asialle. Puolustelevat lapsiaan tai eivät ole lainkaan kiinnostuneita asiasta. Kodeissa usein ongelmia ja lasuja saa tehtailla pitkin vuotta.
Reksi on antanut varoituksia ja oppilaita on erotettu määräajaksi. Kuitenkin meno jatkuu kahta kauheampana, kun palaavat. Eräskin makasi tunnista toiseen lattialla ja huusi, mölisi, repi toisia jaloista, paukutti viivottimella pulpetteja ja lopulta karkasi johonkin.
Kun kerroin esimiehelleni, että olen aika loppu, hän kuittasi, etteikö okl:ssä nykyään opeteta haastavan oppilaan kohtaamista.
Kohtaan nämä haastavat oppilaat päivittäin. Mutta en ehdi kohdata niitä muita, jotka tekevät kunnolla tehtävät tai niitä hiljaisia, joilla oppimisvaikeuksia, lahjakkaista puhumattakaan. Toivon, että näiden vanhemnat heräisivät vaatimaan, että häiriköt poistetaan luokalta. Itse en voi vaikuttaa asiaan mitenkään, vaikka toki olen juossut psykologit, kuraattorit, työsuojeluvaltuutetut ym läpi. Kohta kukaan ei enää halua tehfä tätä työtä.
T.ope
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän näkökulmasta tässä viestissä kulminoituu koko opettajien ongelma. Opettajilla ei ole minkäänlaista terveydellistä tai sosiaalista osaamista, eivätkä näin käsitä, että haastavasti oireilevien nuorten taustalla voi olla vaikka käytöshäiriöitä. Opettajat leimaavat ja juurikin tehtailevat ilmoja, mutta usein mitään oikeita konkreettisia aputoimia ei näille oppilaille ole järjestetty. Lastensuojelu joutuu ihan kädestä pitäen opastamaan, että mitä jos avoimesti palaveeraisit vanhempienja reksin kanssa, ja laatisitte tällaisen suunnitelman perusoppimäärän suorittamiseksi. Opettajat ovat tosi ennakkoluuloisia ja leimaavia sekä jopa törkeitä haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmille; ei ihme ettei yhteistyö suju.
Lisään vielä, että opet eivät osaa eivätkä ymmärrä muten toimia auktoriteettiongelmaisen tai käytöshäiriöisen nuoren kanssa. Tämän open viesti on siitä malliesimerkki: "Siellä se minun tunnillani räyhäsi ja lopulta reksi uhkasi erottaa".
Paras esimerkki kuitenkin tuo, että opettaja todella kutsuu ongelmaisia oppilaita häirikkö-termillä. Nämä samat ihmisethän kohdataan terveydenhuollossa ja sosiaalipuolella vanhempana, kun ongelmat ovat paljon vakavampia kuin ala- ja yläkouluissa, mutta silti heidän kanssaan kyetään työskentelemään 1000 kertaa paremmin kuin opet koulussa. Paras lähtökohta ongelman ratkaisemiseksi ei ole leimata jotain häiriköksi ja käsitteellistää hänen vanhempiaan ei-kiinnostuneiksi. Jos huoltajuus on, niin jotain kiinnostusta on ja tällöin opelta ammattimaista olisi kyetä toimimaan niillä resursseilla, jotkaon annettu.
No onhan se eri asia toimia käytöshäiriöisten kanssa kahden kesken tai pienessä ryhmässä, kuin kolmenkymmenen oppilaan luokassa. Koulun päätehtävä on tarjota oppimisen mahdollisuus, mennä opetussuunnitrlmaa lävitse. Sosiaalipuolella tämä ei ole päätavoite. Tule kokeilemaan open hommaa ja pidä huolta, että myös ne ns perusoppilaat saavat laadukasta opetusta ja tarvottavaa tukea, kun luokassa on henkisesti huonovointisia, jotka käyttäytyvät rajattomasti.
Itse näin miesystäväni lasten kautta tätä touhua. Opettaja soitti silloin tällöin miehelle, että lapsi on häirinnyt/kiusannut jotain. Kuulin kuinka opettaja yritti olla hirveän hienovarainen ja varovasti esittää asioita. Tyyliin, että "olisko mitenkään mahdollista jutella "Jonin" kanssa, että tunnilla olisi kivempaa kaikilla jos pyrittäisiin olemaan tuottamatta liikaa häiriötä." No, se miten mies tähän suhtautui oli, että opettaja se on sellanen nipo ja turhaan soittelee. Sitten pojan kanssa yhdessä haukkuivat opettajaa ja lisäksi pojan vakio lause oli, että "kyllä muutkin ja muut on paljon pahempia" . Erottiinkin sitten, kun itselläni vähän erilainen ajatus kasvatuksesta.
Jos oppilaan huoltaja ei suostu siihen, että oma lapsi siirrettäisiin erityisluokalle, sitten lasta ei voida väkisin siirtää. On sitten päivähoidossa peruskoulussa ja terrorisoi koko muun ryhmän opskelun.
Terveisiä yläkoulusta, alanvaihto harkinnassa
Ja p.s. Olen väsynyt myös vaativiin vanhempiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos oppilaan huoltaja ei suostu siihen, että oma lapsi siirrettäisiin erityisluokalle, sitten lasta ei voida väkisin siirtää. On sitten päivähoidossa peruskoulussa ja terrorisoi koko muun ryhmän opskelun.
Terveisiä yläkoulusta, alanvaihto harkinnassa
Ja p.s. Olen väsynyt myös vaativiin vanhempiin.
Näinhän se on, jos huoltajan mielestä lapsella ei ole mitään ongelmaa ei koulu voi tehdä paljon mitään asialle. Monet vanhemmat eivät halua esim. testauttaa lapsiaan, koska eihän heidän lapsellaan voi mitään ongelmia olla! On todella kauhistuttavaa katsoa kun vanhempien ylpeys menee lapsen hyvinvoinnin edelle.
Miksei vanhemmat vois mennä vaan joukolla vetämään kovaa turpaan näiden ongelmaäp***** vanhempia?
Vierailija kirjoitti:
Miksei vanhemmat vois mennä vaan joukolla vetämään kovaa turpaan näiden ongelmaäp***** vanhempia?
Ok, hieno idea! Ehkä sen takia koska normaalit ihmiset eivät halua käydä vetämässä ketään turpaan!
Vierailija kirjoitti:
Jos oppilaan huoltaja ei suostu siihen, että oma lapsi siirrettäisiin erityisluokalle, sitten lasta ei voida väkisin siirtää. On sitten päivähoidossa peruskoulussa ja terrorisoi koko muun ryhmän opskelun.
Terveisiä yläkoulusta, alanvaihto harkinnassa
Ja p.s. Olen väsynyt myös vaativiin vanhempiin.
Miten niin ei voida? Kyllä meidän kunnassa voidaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajan pitää osata kasvattaa ja aidosti myös tykätä lapsista ja nuorista. Vai onko tässä kyse yksinkertaisesti liian suurista ryhmistä yhdelle opettajalle? Vaiko erityisopettajien puutteesta?
Tämä on varmaan monen asian summa, liian isot ryhmät, integraatio (lue erityisluokista on luovuttu), paha olo, säästötalkoot.
Tarkoitat varmaan inkluusiota. Integraatio on esim. integroida toista opetettavaa ainetta toiseen aineeseen.
Niin ja mielestäni inkluusio-opetus on täyttä.. Sanonko mitä. Olisi ihan hyvä idea, mikäli tähän olisi resursseja (jokaiseen luokkaan oma erityisopettaja jne.) Mutta kun ei riitä, niin ei riitä. Tavallisten opettajien aika ja vaiva menee ainoastaan näiden huligaanien paimentamiseen, kun heitä ei saa laittaa erityisluokalle, ettei heitä vain vahingossakaan leimata! Tavalliset oppilaat tästä sitten kärsivät, eivät saa opetusta, johon heillä on oikeus.
Tutkijat sanovat, että jokaiselle luokalle tulee n. 2,5-3,5 tehostettua tukea tarvitsevaa oppilasta per opettaja. Mitäs siihen sanotte, kun omalla luokallani on 10 tällaista tapausta? Kyllähän ne asiat saa hyvältä näyttämään paperilla, mutta todellisuudessa tilanne on toinen...
Terveisin: Mehut pois
Inkluusion opetusisänä on professori Timo Saloviita Jyväskylän yliopistosta. Hän ei ole koskaan välittänyt opettajien ja rauhallisten oppilaiden työrauhasta vaan saarnannut vuosikausia inkluusion puolesta. Tosin ei ole koskaan ilmoittanut, miten käytännössä joidetaan tukea tarvitsevien avustajien ja tuen tarve suurluokassa! Hän ja muut hyödylliset idiootit saivat kunnista virkamiehistä hyvätvtukijat, jotka laskivat ainoastaan rahan säästön erityisluokkien sulkemisella ja kaikkien vammaisten ja käytöshäiriöisten työntämisellä normiluokkaan. Ideologiaan kuuluu ongelmatapausten vähättely ja opettajien valtava syyllistäminen, jos eivät pärjää ja palavat loppuun. Opettaja nähdään aina yhäältä alaspäin käskytettävänä orjana, jolle voidaan asettaa aina uusia paineita ja vaatimuksia loputtomiin.
Olen itse kuunnellut jo vuosia sitten Saloviidan luentoja ja karvat nousi pystyyn, mitä siitä seuraa ja seuraukset näkyvät nykykouluissa. Muutama huomio uudesta opsista tähän liittyen: oppilailta ei saa vaatia liikaa kokeilla eikä pahoittaa mieltä todistusnumeroilla= laiska vötky on samalla viivalla hyvin menestyvän kanssa ja kaikki erot oppilaiden väleillä pitää häivyttää, jotta todellinen osaamattomuus ja laiskuus ei paistaisi niin monella oppilaalla nykykoulussa esille. Oppimista ei enää korosteta vaan puuhailua ja leikkimistä digivälineillä. Koulu on menossa täyttä vauhtia seinään ja opetusministeri on pihalla kuin lumiukko. Pisatulokset tulevat romahtamaan.t. Pitkän linjan ope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
. Toivon, että näiden vanhemnat heräisivät vaatimaan, että häiriköt poistetaan luokalta. Itse en voi vaikuttaa asiaan mitenkään, vaikka toki olen juossut psykologit, kuraattorit, työsuojeluvaltuutetut ym läpi. Kohta kukaan ei enää halua tehfä tätä työtä.
T.ope
Minun lapseni oli viime vuonna tällaisella ongelmaluokalla, jossa 4 erityislasta pilasi koko muun luokan kouluvuoden jatkuvalla häiriköinnillä. Joulun aikaan me vanhemmat huomasimme tilanteen karmeuden, kun keskeisten aineiden oppisisältöjä ei oltu ehditty käydä läpi kuin muutama sivu. Häiriköinti esti kokonaan työskentelyn luokassa ja välillä ne oppilaat, jotka halusivat opiskella ja tehdä koulutehtäviä, jouduttiin laittamaan käytävälle. Kun valitin tästä minulle sanottiin että käytävä on opetustila.
Keskustelut opettajan ja rehtorin kanssa eivät johtaneet mihinkään vaan ongelmat jatkuivat koko vuoden. Ongelma ratkesi vasta kun pahin häirikkö muutti pois. Ikävä kyllä koko luokalle jäi isoja puutteita esim matikkaan ja äidinkieleen ja niitä on nyt jouduttu kirimään tänä vuonna umpeen.
Oma kokemukseni on, etteivät tavallisten oppilaiden vanhemmat pysty vaikuttamaan luokan huonoon tilanteeseen. Aina ei voi edes vaihtaa koulua. Minä mietin tosissani jo oman lapsen ottamista pois koulusta kotiopetukseen.
Oma lapseni on painotetulla kieliluokalla, jossa sielläkin on turhan höpöttäjiä mutta sentään vähemmän kuin lähistön slummikouluissa. Ne , jotka voivat, valitkaa koulunne tarkkaan lapsellenne, jos haluatte lapsenne koulumenestystä edistää.
Tsempit kaikille opettajille! Teette mittaamattoman arvokasta työtä, vaikka ei varmasti aina siltä tunnukaan.