"Kiitos hakemuksestanne. Saimme 204 hakemusta"

Hei kiitos kaikille hyvistä esimerkeistä, miten voisin parantaa työnhakuani. :) Olenkin ajatellut, että varmaan mun hakemuksessa ja/tai cvssä on ollut jotain vikaa. Harmittaa vain, kun sitä työkokemusta ei vastavalmistuneella juurikaan ole ja sitä tuntuvat kaikki painottavan. No, ehkä minäkin vielä löydän töitä. :)

Voin kertoa lohduttavan esimerkin: olin muutaman kuukauden työttömänä ja hain varmaan lähemmäs sataan paikkaan. Hain koulutusta vastaaviin töihin ja myös sellaisiin töihin, jotka olivat edes vähän sinnepäin. Hylkyjä tuli koko ajan ja olikohan muistaakseni Kelalle peräti 2000 hakemusta, tosin useampaa henkilöä haettiin.

Huvikseni hain myös valtion virkoihin, vaikka jo ennestään tiedän että valtiolle yleensä rekrytään joku tyyppi viraston sisältä ja muutenkin yleisesti ottaen valtiolle on pakko ottaa käytännössä se kokenein hakija, rekry on tiukempi kuin yksityisellä sektorilla. pääsin haastatteluun, tosin mielestäni haastattelu meni penkin alle. Muita hakijoita noin 50. Minulla oli soveltuva koulutus, mutta kokemusta ei juurikaan kyseisestä tehtävästä. Ihme kyllä minut sitten valittiin! En tiedä miksi. Palkkahan ei päätä huimaa, mutta kyseessä on vakivirka, joten siinä mielessä hyvä saavutus. Laittakaa niitä hakemuksia vaan mahdollisimman moneen paikkaan, älkääkä luopuko toivosta! Kyllä se jossain vaiheessa voi ihan oikeasti tärpätä.

Hienoa, että sait edes vastauksen hakemukseesi, vaikka kielteisenkin. Monet työnantajat eivät viitsi vaivautua senkään vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmasti alasta mutta jos hakemuksen ekassa kappaleessa puhutaan esim. että asutaan rivitalossa/omakotitalossa, niin kyllä me katsotaan että tämä ihminen ei pysty avamaan meille uusia yhteistyösuhteita löytämällä firman tarjonnasta olennaista jos oman osaamisen esittely alkaa näillä epäolennaisuuksilla. 

Ja koiraihmiset, malttakaa nyt olla lavertelematta niistä piskeistänne edes työhakemuksessa. Miten voi tulla edes mieleen höperehtiä jostain "perheenjäsen" Jepestä kun hakee työpaikkaa? 

"Perheeseeni kuuluu Musti Mopsi. Hän on myös vakaasti sitä mieltä että soveltuisin loistavasti kelavirkailijaksi".

Hahahah tervetuloa nykysuomeen, eksyin tänne koska tuo otsikko oli suoraan mun elämästä. Pidä kiinni sun vakityöstä, monelle on käynyt niin että ajautuvat etsimään parempia työmahdollisuuksia, paikka luvataan ja sitten koeajan jälkeen kuulevat ilman omaa syytään että hupsista ei me voidakaan ottaa kun kassa on tyhjä. Sillä välin on entinen työ annettu jollekulle onnekkaalle satojen joukosta, eikä siihen ole palaamista. Voi olla eri tilanne eri puolilla Suomea tosin.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen pari kertaa setvinyt hakija kasaa, ei sillä oikeasti ole merkitystä onko hakijoita 50-200, uskon että saman verran on ns varteen otettavia. Uskomattoman moni aloittaa hakemuksen " Olen 28 v naimisissa oleva nainen/ olen 55v vuotias mutta harrastan tanssia enkä ole koskaan pois töistä/ olen blaablaablaa ja vaimoni on tietokonealalla" , eli tästä valitettavasti helposti karsiutuu nämä kenellä ei ole hakemusta silmäilemällä mitään annettavaan yrityksen tulokseen, tämä ei välttämättä ole näin ja jos ei hakijoita olisi 200 näistäkin varmaan puhuttamalla löytäisi jotain relevanttia osaamista, mutta kun sitä relavanttia osaamista osataan laittaa siihen hakemukseen, ei tämmöisellä saatteella pääse haastatteluun. Seuraavan erän voi rankata pois sillä että ei ole yhtään relevanttia kokomusta/koulusta , sitten ollaan jo pienehkössä määrässä: tässä vaiheessa valittavasti karsiutuu jos palkka pyyntö on 1-2k enemmän kk kuin mitä ajateltu vaikka olisi millaiset paperit. Sitten loput, ehkä 10 kpl lähdetään lukemaan tarkkaa sitä CVtä ja katsomaan mitä on tehty , ja siihen pinoon pääsee kun on hyvä saatekirje jossa puhutaan jostain muusta kuin omasta elämästä, palkkatoive on ok, ja kokemusta sekä jotain alan koulutusta. 

Entä hakemuksen tekstin selkeys ja oikeakielisyys - onko sillä mitään merkitystä? Jaksaako kukaan lukea pitkiä ja sekavia maratonvirkkeitä?

Oman kokemukseni mukaan yksityisellä ollaan joviaalimpia työttömiä kohtaan. Ehkä niillä palkkaajilla on enemmän näkemystä ja kokemusta siitä, että oikeasti hyvätkin tyypit voi menettää työpaikan, se ahkera ja osaava ex-kollega siitä vierestä voi olla nyt työtön. Työttömyys on tavallaan realiteetti, joka voi tulla kenelle vaan kohdalle ja se ei tarkoita automaattisesti, että esimerkiksi 4kk työttömänä ollut on luuseri, jos työhistoria on kuitenkin hyvä ja suositukset kunnossa.

Sen sijaan julkisen syöttöporsaat... Ne ihmiset, jotka ovat suhteilla saaneet työnsä ja ensimmäisenä haukkuvat työttömiä, koska heitä ja heidän työpaikkaansa ei ikinä työttömyys kosketa. Niille ihmisille osalle on vielä edelleen työtön yhtä kuin surkea, osaamaton laiskimus. Silti eivät itse ole koskaan joutuneet taistelemaan työpaikkansa puolesta ja tuottavuuskin on suojatyöpaikassa niin ja näin. Eräälle kaverille tämmöinen valtion "olen ollut 32 vuotta täällä töissä" tyhjäntoimittaja sanoi suoraan haastattelussa, että eivät tosiaan mitään työttömiä palkkaa, kun onhan ihmisessä vikaa, jos on työtön. Tyyppi, joka on aikanaan suhteilla saanut vakiviran kehtaa tuollaista laukoa nykymaailmassa. Kaveri sanoi, että meinasi itku tulla. Tuntee niin paljon hyviä tyyppejä, joilla on välillä työttömyyspätkiä ja itsekin oli silloin jäämässä työttömäksi, miksi hakikin myös siihen hommaan. Mietti, että näinkö nämä ihmiset oikeasti ajattelee...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu varmasti alasta mutta jos hakemuksen ekassa kappaleessa puhutaan esim. että asutaan rivitalossa/omakotitalossa, niin kyllä me katsotaan että tämä ihminen ei pysty avamaan meille uusia yhteistyösuhteita löytämällä firman tarjonnasta olennaista jos oman osaamisen esittely alkaa näillä epäolennaisuuksilla. 

Ja koiraihmiset, malttakaa nyt olla lavertelematta niistä piskeistänne edes työhakemuksessa. Miten voi tulla edes mieleen höperehtiä jostain "perheenjäsen" Jepestä kun hakee työpaikkaa? 

"Perheeseeni kuuluu Musti Mopsi. Hän on myös vakaasti sitä mieltä että soveltuisin loistavasti kelavirkailijaksi".

Nämä viestit hihityttää mua aina vaan =D =D =D

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan yksityisellä ollaan joviaalimpia työttömiä kohtaan. Ehkä niillä palkkaajilla on enemmän näkemystä ja kokemusta siitä, että oikeasti hyvätkin tyypit voi menettää työpaikan, se ahkera ja osaava ex-kollega siitä vierestä voi olla nyt työtön. Työttömyys on tavallaan realiteetti, joka voi tulla kenelle vaan kohdalle ja se ei tarkoita automaattisesti, että esimerkiksi 4kk työttömänä ollut on luuseri, jos työhistoria on kuitenkin hyvä ja suositukset kunnossa.

Sen sijaan julkisen syöttöporsaat... Ne ihmiset, jotka ovat suhteilla saaneet työnsä ja ensimmäisenä haukkuvat työttömiä, koska heitä ja heidän työpaikkaansa ei ikinä työttömyys kosketa. Niille ihmisille osalle on vielä edelleen työtön yhtä kuin surkea, osaamaton laiskimus. Silti eivät itse ole koskaan joutuneet taistelemaan työpaikkansa puolesta ja tuottavuuskin on suojatyöpaikassa niin ja näin. Eräälle kaverille tämmöinen valtion "olen ollut 32 vuotta täällä töissä" tyhjäntoimittaja sanoi suoraan haastattelussa, että eivät tosiaan mitään työttömiä palkkaa, kun onhan ihmisessä vikaa, jos on työtön. Tyyppi, joka on aikanaan suhteilla saanut vakiviran kehtaa tuollaista laukoa nykymaailmassa. Kaveri sanoi, että meinasi itku tulla. Tuntee niin paljon hyviä tyyppejä, joilla on välillä työttömyyspätkiä ja itsekin oli silloin jäämässä työttömäksi, miksi hakikin myös siihen hommaan. Mietti, että näinkö nämä ihmiset oikeasti ajattelee...

Olen valtiolla töissä ja suurin osa työkavereistani on ollut työttömiä ennen työllistymistään, joten riippuu varmaankin paikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen pari kertaa setvinyt hakija kasaa, ei sillä oikeasti ole merkitystä onko hakijoita 50-200, uskon että saman verran on ns varteen otettavia. Uskomattoman moni aloittaa hakemuksen " Olen 28 v naimisissa oleva nainen/ olen 55v vuotias mutta harrastan tanssia enkä ole koskaan pois töistä/ olen blaablaablaa ja vaimoni on tietokonealalla" , eli tästä valitettavasti helposti karsiutuu nämä kenellä ei ole hakemusta silmäilemällä mitään annettavaan yrityksen tulokseen, tämä ei välttämättä ole näin ja jos ei hakijoita olisi 200 näistäkin varmaan puhuttamalla löytäisi jotain relevanttia osaamista, mutta kun sitä relavanttia osaamista osataan laittaa siihen hakemukseen, ei tämmöisellä saatteella pääse haastatteluun. Seuraavan erän voi rankata pois sillä että ei ole yhtään relevanttia kokomusta/koulusta , sitten ollaan jo pienehkössä määrässä: tässä vaiheessa valittavasti karsiutuu jos palkka pyyntö on 1-2k enemmän kk kuin mitä ajateltu vaikka olisi millaiset paperit. Sitten loput, ehkä 10 kpl lähdetään lukemaan tarkkaa sitä CVtä ja katsomaan mitä on tehty , ja siihen pinoon pääsee kun on hyvä saatekirje jossa puhutaan jostain muusta kuin omasta elämästä, palkkatoive on ok, ja kokemusta sekä jotain alan koulutusta. 

AP jatkaa tähän: Onko näin? Oma työhakemukseni alkaa myös itseni esittelyllä ja muutamalla lyhyellä lauseella elämäntilanteestani (en nyt sentään harrastuksiani). Siitä siirryn sitten kokemukseen ja osaamiseen. Olen tämän mallin "kopioinut" mieheni työhakemuksesta, ja hän on ollut varsin menestyksekäs työnhaussa. Juuri nappasi entistä paremman pestin. Olen myös itse rekrytoinut nykytyössäni aika paljon. Aika moni hakemus alkaa kutakuinkin esimerkkisi tavoin enkä itse ole näitä hakemuksia heittänyt roskakoriin...

Jos elämäntilanteesi on olennainen rekrytointiin vaikuttava asia niin varmasti sitten kannattaa esittäytyä näin, mutta kyllä mä olen parille kaverille saman kertonut ja ihmeesti on se duuni löytynyt kun hakemus ei ala " olen 2 lapsen äiti...." , jos ei haeta lastenhoito alalle. Hienoa että itse jaksat valita myös näistä, ihan mielenkiinnosta haluaisin sitten tietää millä teet valinnan 100 hakemuksesta? Mun mielestä se että onko kokemusta 3v tai 5 v on epäolennaista, mieluummin palkkaan 3v kokemuksella jos hakukirjeessä kerrotaan olennaista ( ei perhesuhteita tai vaimon työpaikkaa), se 5v kokemuksella joka tekee huonon saatteen häviää 3v kokemukselle. ( ja mun firma on siis yksityinen, saamme palkata kenet haluamme, eikä "pätevintä" kuin julkisella kait on tapana)

Jos firmanne bisnesmalli ei rakennu työhakemusten kirjoittamisen varaan niin kannattaisi kuitenkin pyrkiä rekryämään ne bisnesmallin kannalta pätevimmät työntekijät eikä parhaita työhakemusten kirjoittajia. 

Samaa mieltä. Omalla työpaikallani parasta tulosta tekee hiljainen tyyppi, jonka kirjalliset taidot täysi nolla. Firmalle arvokas työntekijä. Nykyrekryissä nämä karsiutuu heti pois ja jää kortistoon.

Itsekin palkkasin pari vuotta sitten yhden oikein vanhanliiton supernörtin, jonka hakemus oli aivan kuraa kovia referenssejä lukuunottamatta  ja haastattelussa vastaili yhden sanan lauseilla siihen asti että hain toisen "kooderia" puhuvan tyypin vähän haastamaan. 

Heittämällä firman paras rekry vuosiin - asiakkaiden lähelle ei uskalla kyllä päästää eikä toimistolla näy jos ei käy itse kotoa hakemassa, mutta koodi on priimaa ja ihan sama kuinka visaisen pallon heittää niin aina vetää kanin hatusta.

Itse sain työpaikan yli 700 hakijan joukosta! Kyllä se hyvä hakemus vie pitkälle.

Up

Olen nuori nainen, työkokemusta yhteensä noin parin vuoden ajalta hakemaltani alalta. Hain Suomessa kymmeniä työpaikkoja kuukauden aikana, yhteen haastatteluun pääsin, enkä tullut valituksi. Sitten aloin hakea ulkomailta, ja pääsin ensimmäiseen hakemaani paikkaan. Nyt haen ulkomailta käsin uusia töitä Euroopasta, ja viikon aikana olen ollut kahdessa haastattelussa, saanut yhteensä neljä työtarjousta (myös paikoista, joihin en edes itse ole hakenut!) ja jotenkin on ihan erilainen tekemisen meininki. On turha hakata päätä seinään kotimaassa, jos on mahdollisuus lähteä, ja tuntuu, ettei tärppää. Olen osa aivovuotoa nyt, mutta itsepähän päättäjät tämän ovat näin järjestäneet. Maa tyhjenee osaajista, en osaa potea huonoa omaatuntoa.