Lue keskustelun säännöt.
"Kiitos hakemuksestanne. Saimme 204 hakemusta"
15.10.2016 |
Huh. Hain työpaikkaa, johon vaatimuksena soveltuva korkeakoulututkinto. En ole kymmeneen vuoteen hakenut töitä. Minulla on vakituinen työpaikka, mutta uusi työ kiinnostaisi. Tämä paikka vaikutti kiinnostavalta, mutta näytti kiinnostavan aika montaa muutakin. Paikkaa haki 204 hakijaa. Tämä kaiketi aika tavallista nykyään, mutta silti hämmästyin!
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon ollut valtion virastossa töissä jonkun aikaa, kahdessa eri virastossa. Muutama paikka tuli avoimeksi sinä aikana. Kaikkiin oli vähintään sata hakijaa, yhteen sen jälkeen kun olin jo lähtenyt 301. Yhtä lukuunottamatta kaikkiin otettiin sellainen, joka jo oli töissä ko. virastossa. Sitten kun siihen yhteen otettiin ulkopuolelta, määräaikaiset olivat katkeria. Mutta pomo halusi, että välillä otetaan uuttakin verta.
Valtiolta työn haku on ihan turhaa ulkopuolelta, sen olen huomannut. Muutamassa haastattelussa olen käynyt vuosien saatossa, ja aina paikan on saanut joku talon sisältä. Ihan byrokratiaa vaan että laitetaan virat julkiseen hakuun, ja ajanhukkaa muille hakijoille.
Miksi et hae ensin määräaikaiseen työsuhteeseen, kuten ne muutkin?
Jep, minulla on takana noin kaksikymmentä määräaikaisuutta valtiolle. Varsin tuttu tarina monella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noista te-toimiston työtarjouksista. Sain määräyksen hakea myyjäksi vuokrafirmaan. Sieltä ei kuulunut koskaan mitään. Luulin että tarjoavat kunnon töitä eikä mitään nollasoppareita. Kyseessä ei ollut edes rekry mihinkään vaan ihan vuokrapaikka. Eikä mitään tosiaan koskaan kuulunut. Ei silloinkaan kun olen oma-aloitteisesti sinne hakenut, ole vastattu.
Niillä työnhakukursseilla neuvotaan myös hakemaan, vaikkei täyttäisi jokaista ilmoituksen vaatimusta, koska välttämättä kukaan hakija ei ole täydellinen. Kiva, että tämä leimataan sitten hupihakijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Niillä työnhakukursseilla neuvotaan myös hakemaan, vaikkei täyttäisi jokaista ilmoituksen vaatimusta, koska välttämättä kukaan hakija ei ole täydellinen. Kiva, että tämä leimataan sitten hupihakijaksi.
En ole kyllä itse täyttänyt kertaakaan työilmoituksen koko toivelistaa ja hyvin on töitä irronnut. Nykyiseen työhöni suoraan liittyvää spesifiä osaamista minulla ei ollut käytännössä ollenkaan eikä työilmoituksen wishlististä sanatarkasti tainnut täyttyä yksikään kohta. Korkeakoulututkintokin on edelleen kesken. Toisaalta CV:stäni käy kyllä selvästi ilmi, että yleisempää aiheeseen liittyvää osaamista löytyy ja työhistorian perusteella uusien työkalujen, teknologioiden ja prosessien omaksuminen ei tuota vaikeuksia. Nauraisin päin naamaa niin epäpätevälle rekrytoijalle, että olisi minut tipauttanut pelistä pois vain sen takia ettei tämä toivelista täyttynyt ja toisaalta pohtisin pariinkin kertaan, viitsinki sellaiseen firmaan mennä jossa rekrytointi on tuollaisten tolvanoiden käsissä.
Vierailija kirjoitti:
Niillä työnhakukursseilla neuvotaan myös hakemaan, vaikkei täyttäisi jokaista ilmoituksen vaatimusta, koska välttämättä kukaan hakija ei ole täydellinen. Kiva, että tämä leimataan sitten hupihakijaksi.
Ja jos työkokemusta vaaditaan viisi vuotta, voi hakea vaikka ei olisi yhtään. Koska työnantajat voivat valita senkin joka ei osaa, piruuttaan laittavat viisi vuotta kokemusta ehdoksi.
Mitäs muuta työnhakukursseilla opetetaan. ainakin se ettei kannata pysyä omassa osaamisessa, ennakkoluulottomasti kaikkia mahdollisia.
Sitten nimitellään hupihakijoiksi 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää lannistuko suuresta määrästä hakijoista. Minun entisessä työpaikassani kävi niin, että noin sadasta hakijasta vain puolella oli se koulutus, mikä työpaikkailmoituksessa vaadittiin, jäljelle jääneistä yksi viidesosa ei osannut kirjoittaa selkeää suomea, toinen viidesosa oli liittänyt kuvaksi jonkun duckface-bile-selfien ja kolmas viidesosa vaikutti hakemuksen perusteella siltä, ettei työ oikeasti paljoa kiinnosta vaan siitä halutaan mahdollisimman pian pois. Jäljelle jäi noin 20 potentiaalista henkilöä, joista pari ei vastannut puhelimeen eikä soittanut takaisin ja yksi joka oli jo saanut töitä. Lopulta haastatteluun kutsuttiin 15 henkilöä, joista kolme palkattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pari kertaa setvinyt hakija kasaa, ei sillä oikeasti ole merkitystä onko hakijoita 50-200, uskon että saman verran on ns varteen otettavia. Uskomattoman moni aloittaa hakemuksen " Olen 28 v naimisissa oleva nainen/ olen 55v vuotias mutta harrastan tanssia enkä ole koskaan pois töistä/ olen blaablaablaa ja vaimoni on tietokonealalla" , eli tästä valitettavasti helposti karsiutuu nämä kenellä ei ole hakemusta silmäilemällä mitään annettavaan yrityksen tulokseen, tämä ei välttämättä ole näin ja jos ei hakijoita olisi 200 näistäkin varmaan puhuttamalla löytäisi jotain relevanttia osaamista, mutta kun sitä relavanttia osaamista osataan laittaa siihen hakemukseen, ei tämmöisellä saatteella pääse haastatteluun. Seuraavan erän voi rankata pois sillä että ei ole yhtään relevanttia kokomusta/koulusta , sitten ollaan jo pienehkössä määrässä: tässä vaiheessa valittavasti karsiutuu jos palkka pyyntö on 1-2k enemmän kk kuin mitä ajateltu vaikka olisi millaiset paperit. Sitten loput, ehkä 10 kpl lähdetään lukemaan tarkkaa sitä CVtä ja katsomaan mitä on tehty , ja siihen pinoon pääsee kun on hyvä saatekirje jossa puhutaan jostain muusta kuin omasta elämästä, palkkatoive on ok, ja kokemusta sekä jotain alan koulutusta.
Nyt sitten kerrot miten se hakemus aloitetaan oikein Sinun mielestäsi! Työkkärin kursseilla, kouluissa ja tutkinnoissa opastetaan aloittamaan hakemus juuri noin. Kaikki siis opastavat väärin :(
Voinko siis aloittaa räväkästi: Moi mä on Se-ja-Se, tuun teille töihin. Vai miten tässä kuuluisi toimia. Entäs palkkatoive? Firma on ajatellut x-summaa ja mä reilusti enemmän. Paljastanko tämän heti hakemuksessa vai vasta haastattelussa?Ei voi olla totta! Ei taatusti yhdelläkään OIKEALLA työnhakukurssilla opeteta aloittamaan hakemusta " olen 55-vuotias nainen". Ei vaan aloitetaan LUKEMALLA TYÖPAIKKAILMOITUS.
Jos ilmoituksessa on lueteltu kelpoisuusehto, aloitat hakemuksen "xxx:n mukainen kelpoisuuteni" eli yhdellä virkkeellä vastaat hakemuksen kysymykseen. Seuraavaksi luet ilmoituksen seuraavan ehdon, joka voi olla esimerkiksi "vaadimme 5 vuoden työkokemusta", johon myös kirjoitat yhden virkkeen. Sitten "arvostamme erityisesti ..." johon voit kertoa esim. harrastuksesi kautta hankitusta osaamisesta, vaikkapa luokanopettajaksi hakevana sivutoimisena kanttorina toimimisestasi silloin, kun tehtävään kuuluu lestadiolaispitäjällä koulun musiikinopetus.
Muuten ei kannata luetella ihan kaikkea hakemuksessa. Ensimmäinen kappale on se, jonka perusteella juuri sinun hakemuksesti niistä noin 140:sta nostetaan A-pinoon, josta luetaan myös cv:t.
Kyllä on totta. Työnantajat kuulemma haluavat tietää hakijasta, perhesuhteista ja harrastuksista ja se antaa lämpimän kuvan ihmisestä.
Näin ohjeistettiin työnhakukoulutuksessa. Ihmekään ettei mihinkään pääse jos hakemus on heti alusta lähtien päin helvettiä.
Alan kirjoittelemaan uusia hakemuksia. Tuskin niilläkään mihinkään pääsee mutta onpa kokeiltu.
Eikös se ole laitontakin kysellä hakijan perhesuhteita, seksuaalista suuntautumista ja silleen? Uskon myös, että on olemassa työnantajia, jotka eivät palkkaa pienten lasten äitejä, koska nämä kuitenkin ovat välillä töistä pois hoitamassa sairastuneita lapsiaan. Siksikään en näkisi pointtia oikein listata että meillä on Elmiira 2v, Aaron 4 v ja Julius 5 v, kun ne jonkun työnantajan silmiin voivat näyttäytyä vain päiväkodin aloittavien lasten korvatulehduskierteenä...
Varmaan joo noista esittelyistä tulee henkilöstä lämmin kuva. Töihin nyt kuitenkin halutaan ensisijaisesti asiantuntevaa ihmistä, ja sen oman asiantuntemuksen pitäisi olla se hakemuksen pääpointti. Ei siitä varmasti ole haittaakaan, jos työhakemuksen lopussa mainitaan harrastuksia tai muuta sellaista. Mutta jos työhakemuksen alku ja/tai pääpaino on jotain koiranhoitoa ja omakotitalossa asumista, niin kyllä se luo vaikutelman kompetenssin puutteesta ja mahdollisesti vähän yksinkertaisesta ihmisestä.
En tiedä mitä näillä CV-kursseilla opetetaan, mutta kuulostaa siltä, että oikeanlaisen hakemuksen tekeminen on jotenkin paisuteltu ja yliarvostettu juttu. Työnantaja haluaa vain yleiskäsityksen hakijasta ja varmasti haluaa tavata henkilökohtaisesti kaikki potentiaaliset ehdokkaat. Jotenkin tuntuisi ihan hassulta, että työpaikan saannin ratkaisisi jotkut hakemuksen yksityiskohdat tai vaikkapa se, onko erillistä ansioluetteloa vai ei. (Toki tässäkin on poikkeukset, tietysti jos hakee yliopiston professuuria, pitää olla asianmukainen CV. Puhun nyt kuitenkin enemmän normityöpaikoista, enkä usko että keneltäkään jää saamatta paikka kaupan kassalle / sihteeriksi / yläkoulun opeksi jne. sen vuoksi, että CV uupuu.)
Riittää, että hakemus on selkeä ja nopeasti plarattava, siinä on tarvittava sisältö (koulutus jne.) eikä mitään negatiivisia juttuja tyyliin riipivät kirjoitusvirheet, selkeä lukihäiriö, kahvitahraa paperilla jne. Meille kyllä pääsisi haastatteluun ihan vaan soittamalla ja kertomalla tarvittavat taikasanat. Tietenkään jos paikkaan tulee 200 hakemusta, ei ajankäytöllisesti ole mahdollista muuta kuin ottaa valmiiksi toimitettuja hakemuksia vastaan.
Hä. CV on se tärkeämpi osa hakemusta. Sen jälkeen hakemus ja mahdolliset työnäytteet. Ainakin, jos haetaan yhtään vaativampaan paikkaan. Sellainen on esimerkiksi se yläkoulun ope.
Kumpi luetaan ensin, hakemus vai cv? Hakemus on lyhempi, mutta cv voi olla hyvinkin tiivistettynä 3-4 sivua.
Nykyään on noita nettijuttuja, joissa on jo etusivulle liitettävissä cv. Ehkä se todella katsotaan, mutta taitaa kuntarekry tehdä aika suoraan itse ilmoittamistasi tiedoista yhteenvedon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hain kesätöitä. Sähköpostiin tuli: "Saimme tänä vuonna 10 000 kesätyöhakemusta". Jooh. Kela taisi olla paikka.
Vierailija kirjoitti:
Hain kesätöitä. Sähköpostiin tuli: "Saimme tänä vuonna 10 000 kesätyöhakemusta". Jooh. Kela taisi olla paikka.
Joku paperitehdas? Tuo on varmasti koko konsernin hakijamäärä pyöristettynä. Jos vaikka UPM, Suomessa on yli 30 tuotantolaitosta, joista moniin palkataan yli 100 kesätyöntekijää. Okei jäätävästi hakijoita silti mutta yhtä avointa paikkaa kohden ei niin paljoa kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nimekkäässä fimassa työssä. Haettiin kahta AMK-tasoista kokenutta kaveria, tavalliselta alalta. Muutama kymmentä hakemusta, ketään ei valittu. Osastonatsin mielestä "Ei ollut hyviä hakijoita". Maassa on siis työvoimapula ja nyt ei oltu edes Etelä-Suomessa. Vanhoilla jäärillä on aivan kohtuuttomia odotuksia ja vaatimuksia uusille työntekijöille.
Itse sain juuri vakityön! :) Huh, vihdoin! Ja tosiaan, 191 hakijaa.. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen valtiolla töissä ja seuraan rekryprosesseja aika läheltä.
Joissain organisaatioissa on tapana, että sisään otetaan määräaikaisia, koska määräaikaisiin virkasuhteisiin on helpompi saada rekrylupa. Kun saadaan tapeltua määrärahat jonkun määräaikaisen vakinaistamiseen, täytyy virkaa pitää "auki" lyhyen aikaa, että määräaikainen voidaan vakinaistaa.
Oikeasti avoimiin työpaikkoihin etsitään sopivinta, ei pätevintä ehdokasta. Jos haetaan 50 hengen viraston HR-päällikköä, saattaa hakijoiden joukossa olla YT:issä monoa saanut Nokian Aasian-liiketoimintojen HRD-johtaja, kymmenen reipasta tradenomia ja 40 hengen asiantuntijafirman HR-päällikkö. Viimeinen näistä kutsutaan haastatteluun ja palkataan, jos osoittautuu täysipäiseksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pari kertaa setvinyt hakija kasaa, ei sillä oikeasti ole merkitystä onko hakijoita 50-200, uskon että saman verran on ns varteen otettavia. Uskomattoman moni aloittaa hakemuksen " Olen 28 v naimisissa oleva nainen/ olen 55v vuotias mutta harrastan tanssia enkä ole koskaan pois töistä/ olen blaablaablaa ja vaimoni on tietokonealalla" , eli tästä valitettavasti helposti karsiutuu nämä kenellä ei ole hakemusta silmäilemällä mitään annettavaan yrityksen tulokseen, tämä ei välttämättä ole näin ja jos ei hakijoita olisi 200 näistäkin varmaan puhuttamalla löytäisi jotain relevanttia osaamista, mutta kun sitä relavanttia osaamista osataan laittaa siihen hakemukseen, ei tämmöisellä saatteella pääse haastatteluun. Seuraavan erän voi rankata pois sillä että ei ole yhtään relevanttia kokomusta/koulusta , sitten ollaan jo pienehkössä määrässä: tässä vaiheessa valittavasti karsiutuu jos palkka pyyntö on 1-2k enemmän kk kuin mitä ajateltu vaikka olisi millaiset paperit. Sitten loput, ehkä 10 kpl lähdetään lukemaan tarkkaa sitä CVtä ja katsomaan mitä on tehty , ja siihen pinoon pääsee kun on hyvä saatekirje jossa puhutaan jostain muusta kuin omasta elämästä, palkkatoive on ok, ja kokemusta sekä jotain alan koulutusta.
Nyt sitten kerrot miten se hakemus aloitetaan oikein Sinun mielestäsi! Työkkärin kursseilla, kouluissa ja tutkinnoissa opastetaan aloittamaan hakemus juuri noin. Kaikki siis opastavat väärin :(
Voinko siis aloittaa räväkästi: Moi mä on Se-ja-Se, tuun teille töihin. Vai miten tässä kuuluisi toimia. Entäs palkkatoive? Firma on ajatellut x-summaa ja mä reilusti enemmän. Paljastanko tämän heti hakemuksessa vai vasta haastattelussa?Ei voi olla totta! Ei taatusti yhdelläkään OIKEALLA työnhakukurssilla opeteta aloittamaan hakemusta " olen 55-vuotias nainen". Ei vaan aloitetaan LUKEMALLA TYÖPAIKKAILMOITUS.
Jos ilmoituksessa on lueteltu kelpoisuusehto, aloitat hakemuksen "xxx:n mukainen kelpoisuuteni" eli yhdellä virkkeellä vastaat hakemuksen kysymykseen. Seuraavaksi luet ilmoituksen seuraavan ehdon, joka voi olla esimerkiksi "vaadimme 5 vuoden työkokemusta", johon myös kirjoitat yhden virkkeen. Sitten "arvostamme erityisesti ..." johon voit kertoa esim. harrastuksesi kautta hankitusta osaamisesta, vaikkapa luokanopettajaksi hakevana sivutoimisena kanttorina toimimisestasi silloin, kun tehtävään kuuluu lestadiolaispitäjällä koulun musiikinopetus.
Muuten ei kannata luetella ihan kaikkea hakemuksessa. Ensimmäinen kappale on se, jonka perusteella juuri sinun hakemuksesti niistä noin 140:sta nostetaan A-pinoon, josta luetaan myös cv:t.
Kyllä on totta. Työnantajat kuulemma haluavat tietää hakijasta, perhesuhteista ja harrastuksista ja se antaa lämpimän kuvan ihmisestä.
Näin ohjeistettiin työnhakukoulutuksessa. Ihmekään ettei mihinkään pääse jos hakemus on heti alusta lähtien päin helvettiä.
Alan kirjoittelemaan uusia hakemuksia. Tuskin niilläkään mihinkään pääsee mutta onpa kokeiltu.
Eikös se ole laitontakin kysellä hakijan perhesuhteita, seksuaalista suuntautumista ja silleen? Uskon myös, että on olemassa työnantajia, jotka eivät palkkaa pienten lasten äitejä, koska nämä kuitenkin ovat välillä töistä pois hoitamassa sairastuneita lapsiaan. Siksikään en näkisi pointtia oikein listata että meillä on Elmiira 2v, Aaron 4 v ja Julius 5 v, kun ne jonkun työnantajan silmiin voivat näyttäytyä vain päiväkodin aloittavien lasten korvatulehduskierteenä...
Varmaan joo noista esittelyistä tulee henkilöstä lämmin kuva. Töihin nyt kuitenkin halutaan ensisijaisesti asiantuntevaa ihmistä, ja sen oman asiantuntemuksen pitäisi olla se hakemuksen pääpointti. Ei siitä varmasti ole haittaakaan, jos työhakemuksen lopussa mainitaan harrastuksia tai muuta sellaista. Mutta jos työhakemuksen alku ja/tai pääpaino on jotain koiranhoitoa ja omakotitalossa asumista, niin kyllä se luo vaikutelman kompetenssin puutteesta ja mahdollisesti vähän yksinkertaisesta ihmisestä.
En tiedä mitä näillä CV-kursseilla opetetaan, mutta kuulostaa siltä, että oikeanlaisen hakemuksen tekeminen on jotenkin paisuteltu ja yliarvostettu juttu. Työnantaja haluaa vain yleiskäsityksen hakijasta ja varmasti haluaa tavata henkilökohtaisesti kaikki potentiaaliset ehdokkaat. Jotenkin tuntuisi ihan hassulta, että työpaikan saannin ratkaisisi jotkut hakemuksen yksityiskohdat tai vaikkapa se, onko erillistä ansioluetteloa vai ei. (Toki tässäkin on poikkeukset, tietysti jos hakee yliopiston professuuria, pitää olla asianmukainen CV. Puhun nyt kuitenkin enemmän normityöpaikoista, enkä usko että keneltäkään jää saamatta paikka kaupan kassalle / sihteeriksi / yläkoulun opeksi jne. sen vuoksi, että CV uupuu.)
Riittää, että hakemus on selkeä ja nopeasti plarattava, siinä on tarvittava sisältö (koulutus jne.) eikä mitään negatiivisia juttuja tyyliin riipivät kirjoitusvirheet, selkeä lukihäiriö, kahvitahraa paperilla jne. Meille kyllä pääsisi haastatteluun ihan vaan soittamalla ja kertomalla tarvittavat taikasanat. Tietenkään jos paikkaan tulee 200 hakemusta, ei ajankäytöllisesti ole mahdollista muuta kuin ottaa valmiiksi toimitettuja hakemuksia vastaan.
Hä. CV on se tärkeämpi osa hakemusta. Sen jälkeen hakemus ja mahdolliset työnäytteet. Ainakin, jos haetaan yhtään vaativampaan paikkaan. Sellainen on esimerkiksi se yläkoulun ope.
Kumpi luetaan ensin, hakemus vai cv? Hakemus on lyhempi, mutta cv voi olla hyvinkin tiivistettynä 3-4 sivua.
Nykyään on noita nettijuttuja, joissa on jo etusivulle liitettävissä cv. Ehkä se todella katsotaan, mutta taitaa kuntarekry tehdä aika suoraan itse ilmoittamistasi tiedoista yhteenvedon.
CV saa olla korkeintaan kaksi sivua. Alkuun ranskalaisilla viivoilla pääosaaminen. Loppu selkeästi otsikoitu ja nopeasti luettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakijamäärät ovat jo nyt noin suuria. Voi vaan arvailla kuinka suuriksi ne muuttuvat, jos hallituksen suunnitelmat kaikkien työttömien haastattelemisesta (kuulustelemisesta) 3 kuukauden välein toteutetaan.
Jos työttömän pitää joka kerta osoittaa olleensa hyvin aktiivinen työnhaussa, joutuu hakemaan kaikenlaisiin "turhiinkin" paikkoihin, siis sellaisiin johon oma koulutus ja työkokemus ei anna minkäänlaista pätevyyttä. Työllistyvien määrä ei lisäänny, koska nykyäänkin on jo tarpeeksi hakijoita, mutta työnantajat voivat hukkua hakemuksiin.
Miksi te.toimisto hukuttaa työnantajia täysin turhiin hakemuksiin epäpäteviltä työnhakijoilta ? Työnhaun harjoitusmielessäkö, jos sittenkin tärppäisi, säkällä?Ei niitä työpaikkoja arpomalla täytetä.
Nyt focusointia ja skarppausta jos ammattinimike on asiantuntija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pari kertaa setvinyt hakija kasaa, ei sillä oikeasti ole merkitystä onko hakijoita 50-200, uskon että saman verran on ns varteen otettavia. Uskomattoman moni aloittaa hakemuksen " Olen 28 v naimisissa oleva nainen/ olen 55v vuotias mutta harrastan tanssia enkä ole koskaan pois töistä/ olen blaablaablaa ja vaimoni on tietokonealalla" , eli tästä valitettavasti helposti karsiutuu nämä kenellä ei ole hakemusta silmäilemällä mitään annettavaan yrityksen tulokseen, tämä ei välttämättä ole näin ja jos ei hakijoita olisi 200 näistäkin varmaan puhuttamalla löytäisi jotain relevanttia osaamista, mutta kun sitä relavanttia osaamista osataan laittaa siihen hakemukseen, ei tämmöisellä saatteella pääse haastatteluun. Seuraavan erän voi rankata pois sillä että ei ole yhtään relevanttia kokomusta/koulusta , sitten ollaan jo pienehkössä määrässä: tässä vaiheessa valittavasti karsiutuu jos palkka pyyntö on 1-2k enemmän kk kuin mitä ajateltu vaikka olisi millaiset paperit. Sitten loput, ehkä 10 kpl lähdetään lukemaan tarkkaa sitä CVtä ja katsomaan mitä on tehty , ja siihen pinoon pääsee kun on hyvä saatekirje jossa puhutaan jostain muusta kuin omasta elämästä, palkkatoive on ok, ja kokemusta sekä jotain alan koulutusta.
Nyt sitten kerrot miten se hakemus aloitetaan oikein Sinun mielestäsi! Työkkärin kursseilla, kouluissa ja tutkinnoissa opastetaan aloittamaan hakemus juuri noin. Kaikki siis opastavat väärin :(
Voinko siis aloittaa räväkästi: Moi mä on Se-ja-Se, tuun teille töihin. Vai miten tässä kuuluisi toimia. Entäs palkkatoive? Firma on ajatellut x-summaa ja mä reilusti enemmän. Paljastanko tämän heti hakemuksessa vai vasta haastattelussa?Ei voi olla totta! Ei taatusti yhdelläkään OIKEALLA työnhakukurssilla opeteta aloittamaan hakemusta " olen 55-vuotias nainen". Ei vaan aloitetaan LUKEMALLA TYÖPAIKKAILMOITUS.
Jos ilmoituksessa on lueteltu kelpoisuusehto, aloitat hakemuksen "xxx:n mukainen kelpoisuuteni" eli yhdellä virkkeellä vastaat hakemuksen kysymykseen. Seuraavaksi luet ilmoituksen seuraavan ehdon, joka voi olla esimerkiksi "vaadimme 5 vuoden työkokemusta", johon myös kirjoitat yhden virkkeen. Sitten "arvostamme erityisesti ..." johon voit kertoa esim. harrastuksesi kautta hankitusta osaamisesta, vaikkapa luokanopettajaksi hakevana sivutoimisena kanttorina toimimisestasi silloin, kun tehtävään kuuluu lestadiolaispitäjällä koulun musiikinopetus.
Muuten ei kannata luetella ihan kaikkea hakemuksessa. Ensimmäinen kappale on se, jonka perusteella juuri sinun hakemuksesti niistä noin 140:sta nostetaan A-pinoon, josta luetaan myös cv:t.
Kyllä on totta. Työnantajat kuulemma haluavat tietää hakijasta, perhesuhteista ja harrastuksista ja se antaa lämpimän kuvan ihmisestä.
Näin ohjeistettiin työnhakukoulutuksessa. Ihmekään ettei mihinkään pääse jos hakemus on heti alusta lähtien päin helvettiä.
Alan kirjoittelemaan uusia hakemuksia. Tuskin niilläkään mihinkään pääsee mutta onpa kokeiltu.
Eikös se ole laitontakin kysellä hakijan perhesuhteita, seksuaalista suuntautumista ja silleen? Uskon myös, että on olemassa työnantajia, jotka eivät palkkaa pienten lasten äitejä, koska nämä kuitenkin ovat välillä töistä pois hoitamassa sairastuneita lapsiaan. Siksikään en näkisi pointtia oikein listata että meillä on Elmiira 2v, Aaron 4 v ja Julius 5 v, kun ne jonkun työnantajan silmiin voivat näyttäytyä vain päiväkodin aloittavien lasten korvatulehduskierteenä...
Varmaan joo noista esittelyistä tulee henkilöstä lämmin kuva. Töihin nyt kuitenkin halutaan ensisijaisesti asiantuntevaa ihmistä, ja sen oman asiantuntemuksen pitäisi olla se hakemuksen pääpointti. Ei siitä varmasti ole haittaakaan, jos työhakemuksen lopussa mainitaan harrastuksia tai muuta sellaista. Mutta jos työhakemuksen alku ja/tai pääpaino on jotain koiranhoitoa ja omakotitalossa asumista, niin kyllä se luo vaikutelman kompetenssin puutteesta ja mahdollisesti vähän yksinkertaisesta ihmisestä.
En tiedä mitä näillä CV-kursseilla opetetaan, mutta kuulostaa siltä, että oikeanlaisen hakemuksen tekeminen on jotenkin paisuteltu ja yliarvostettu juttu. Työnantaja haluaa vain yleiskäsityksen hakijasta ja varmasti haluaa tavata henkilökohtaisesti kaikki potentiaaliset ehdokkaat. Jotenkin tuntuisi ihan hassulta, että työpaikan saannin ratkaisisi jotkut hakemuksen yksityiskohdat tai vaikkapa se, onko erillistä ansioluetteloa vai ei. (Toki tässäkin on poikkeukset, tietysti jos hakee yliopiston professuuria, pitää olla asianmukainen CV. Puhun nyt kuitenkin enemmän normityöpaikoista, enkä usko että keneltäkään jää saamatta paikka kaupan kassalle / sihteeriksi / yläkoulun opeksi jne. sen vuoksi, että CV uupuu.)
Riittää, että hakemus on selkeä ja nopeasti plarattava, siinä on tarvittava sisältö (koulutus jne.) eikä mitään negatiivisia juttuja tyyliin riipivät kirjoitusvirheet, selkeä lukihäiriö, kahvitahraa paperilla jne. Meille kyllä pääsisi haastatteluun ihan vaan soittamalla ja kertomalla tarvittavat taikasanat. Tietenkään jos paikkaan tulee 200 hakemusta, ei ajankäytöllisesti ole mahdollista muuta kuin ottaa valmiiksi toimitettuja hakemuksia vastaan.
Hä. CV on se tärkeämpi osa hakemusta. Sen jälkeen hakemus ja mahdolliset työnäytteet. Ainakin, jos haetaan yhtään vaativampaan paikkaan. Sellainen on esimerkiksi se yläkoulun ope.
Kumpi luetaan ensin, hakemus vai cv? Hakemus on lyhempi, mutta cv voi olla hyvinkin tiivistettynä 3-4 sivua.
Nykyään on noita nettijuttuja, joissa on jo etusivulle liitettävissä cv. Ehkä se todella katsotaan, mutta taitaa kuntarekry tehdä aika suoraan itse ilmoittamistasi tiedoista yhteenvedon.
CV saa olla korkeintaan kaksi sivua. Alkuun ranskalaisilla viivoilla pääosaaminen. Loppu selkeästi otsikoitu ja nopeasti luettava.
CV:n lukija tarvitsee suurennuslasin, kun noin 56-vuotias koko ikänsä pätkätöitä tehnyt ja sen ohessa aktiivisesti opiskellut sovittaa kaiken kahdelle sivulle.
Sopii, kun käyttää tarpeeksi pientä fonttia! Kaikkea ei voi edes tiivistää tyyliin "sijaisuuksia useita jaksoja ei työnantajien palveluksessa yhteensä 7 vuotta" , kun niissä on kuitenkin sellaisia erilaisia tehtäviä, että niillä voi olla merkitystä tulevassa työssä.
Vierailija kirjoitti:
Hakijamäärät ovat jo nyt noin suuria. Voi vaan arvailla kuinka suuriksi ne muuttuvat, jos hallituksen suunnitelmat kaikkien työttömien haastattelemisesta (kuulustelemisesta) 3 kuukauden välein toteutetaan.
Jos työttömän pitää joka kerta osoittaa olleensa hyvin aktiivinen työnhaussa, joutuu hakemaan kaikenlaisiin "turhiinkin" paikkoihin, siis sellaisiin johon oma koulutus ja työkokemus ei anna minkäänlaista pätevyyttä. Työllistyvien määrä ei lisäänny, koska nykyäänkin on jo tarpeeksi hakijoita, mutta työnantajat voivat hukkua hakemuksiin.
Olin yllättynyt ettei Suomessa ole tiukempia sääntöjä. Tiedän käytäntöjä muualta Euroopasta jossa toimistolla on käytävä kahden viikon välein näyttämässä todisteet minne on hakenut ja miten edistynyt. Kolme kuukautta on tosi pitkä aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen pari kertaa setvinyt hakija kasaa, ei sillä oikeasti ole merkitystä onko hakijoita 50-200, uskon että saman verran on ns varteen otettavia. Uskomattoman moni aloittaa hakemuksen " Olen 28 v naimisissa oleva nainen/ olen 55v vuotias mutta harrastan tanssia enkä ole koskaan pois töistä/ olen blaablaablaa ja vaimoni on tietokonealalla" , eli tästä valitettavasti helposti karsiutuu nämä kenellä ei ole hakemusta silmäilemällä mitään annettavaan yrityksen tulokseen, tämä ei välttämättä ole näin ja jos ei hakijoita olisi 200 näistäkin varmaan puhuttamalla löytäisi jotain relevanttia osaamista, mutta kun sitä relavanttia osaamista osataan laittaa siihen hakemukseen, ei tämmöisellä saatteella pääse haastatteluun. Seuraavan erän voi rankata pois sillä että ei ole yhtään relevanttia kokomusta/koulusta , sitten ollaan jo pienehkössä määrässä: tässä vaiheessa valittavasti karsiutuu jos palkka pyyntö on 1-2k enemmän kk kuin mitä ajateltu vaikka olisi millaiset paperit. Sitten loput, ehkä 10 kpl lähdetään lukemaan tarkkaa sitä CVtä ja katsomaan mitä on tehty , ja siihen pinoon pääsee kun on hyvä saatekirje jossa puhutaan jostain muusta kuin omasta elämästä, palkkatoive on ok, ja kokemusta sekä jotain alan koulutusta.
Nyt sitten kerrot miten se hakemus aloitetaan oikein Sinun mielestäsi! Työkkärin kursseilla, kouluissa ja tutkinnoissa opastetaan aloittamaan hakemus juuri noin. Kaikki siis opastavat väärin :(
Voinko siis aloittaa räväkästi: Moi mä on Se-ja-Se, tuun teille töihin. Vai miten tässä kuuluisi toimia. Entäs palkkatoive? Firma on ajatellut x-summaa ja mä reilusti enemmän. Paljastanko tämän heti hakemuksessa vai vasta haastattelussa?Ei voi olla totta! Ei taatusti yhdelläkään OIKEALLA työnhakukurssilla opeteta aloittamaan hakemusta " olen 55-vuotias nainen". Ei vaan aloitetaan LUKEMALLA TYÖPAIKKAILMOITUS.
Jos ilmoituksessa on lueteltu kelpoisuusehto, aloitat hakemuksen "xxx:n mukainen kelpoisuuteni" eli yhdellä virkkeellä vastaat hakemuksen kysymykseen. Seuraavaksi luet ilmoituksen seuraavan ehdon, joka voi olla esimerkiksi "vaadimme 5 vuoden työkokemusta", johon myös kirjoitat yhden virkkeen. Sitten "arvostamme erityisesti ..." johon voit kertoa esim. harrastuksesi kautta hankitusta osaamisesta, vaikkapa luokanopettajaksi hakevana sivutoimisena kanttorina toimimisestasi silloin, kun tehtävään kuuluu lestadiolaispitäjällä koulun musiikinopetus.
Muuten ei kannata luetella ihan kaikkea hakemuksessa. Ensimmäinen kappale on se, jonka perusteella juuri sinun hakemuksesti niistä noin 140:sta nostetaan A-pinoon, josta luetaan myös cv:t.
Kyllä on totta. Työnantajat kuulemma haluavat tietää hakijasta, perhesuhteista ja harrastuksista ja se antaa lämpimän kuvan ihmisestä.
Näin ohjeistettiin työnhakukoulutuksessa. Ihmekään ettei mihinkään pääse jos hakemus on heti alusta lähtien päin helvettiä.
Alan kirjoittelemaan uusia hakemuksia. Tuskin niilläkään mihinkään pääsee mutta onpa kokeiltu.
Eikös se ole laitontakin kysellä hakijan perhesuhteita, seksuaalista suuntautumista ja silleen? Uskon myös, että on olemassa työnantajia, jotka eivät palkkaa pienten lasten äitejä, koska nämä kuitenkin ovat välillä töistä pois hoitamassa sairastuneita lapsiaan. Siksikään en näkisi pointtia oikein listata että meillä on Elmiira 2v, Aaron 4 v ja Julius 5 v, kun ne jonkun työnantajan silmiin voivat näyttäytyä vain päiväkodin aloittavien lasten korvatulehduskierteenä...
Varmaan joo noista esittelyistä tulee henkilöstä lämmin kuva. Töihin nyt kuitenkin halutaan ensisijaisesti asiantuntevaa ihmistä, ja sen oman asiantuntemuksen pitäisi olla se hakemuksen pääpointti. Ei siitä varmasti ole haittaakaan, jos työhakemuksen lopussa mainitaan harrastuksia tai muuta sellaista. Mutta jos työhakemuksen alku ja/tai pääpaino on jotain koiranhoitoa ja omakotitalossa asumista, niin kyllä se luo vaikutelman kompetenssin puutteesta ja mahdollisesti vähän yksinkertaisesta ihmisestä.
En tiedä mitä näillä CV-kursseilla opetetaan, mutta kuulostaa siltä, että oikeanlaisen hakemuksen tekeminen on jotenkin paisuteltu ja yliarvostettu juttu. Työnantaja haluaa vain yleiskäsityksen hakijasta ja varmasti haluaa tavata henkilökohtaisesti kaikki potentiaaliset ehdokkaat. Jotenkin tuntuisi ihan hassulta, että työpaikan saannin ratkaisisi jotkut hakemuksen yksityiskohdat tai vaikkapa se, onko erillistä ansioluetteloa vai ei. (Toki tässäkin on poikkeukset, tietysti jos hakee yliopiston professuuria, pitää olla asianmukainen CV. Puhun nyt kuitenkin enemmän normityöpaikoista, enkä usko että keneltäkään jää saamatta paikka kaupan kassalle / sihteeriksi / yläkoulun opeksi jne. sen vuoksi, että CV uupuu.)
Riittää, että hakemus on selkeä ja nopeasti plarattava, siinä on tarvittava sisältö (koulutus jne.) eikä mitään negatiivisia juttuja tyyliin riipivät kirjoitusvirheet, selkeä lukihäiriö, kahvitahraa paperilla jne. Meille kyllä pääsisi haastatteluun ihan vaan soittamalla ja kertomalla tarvittavat taikasanat. Tietenkään jos paikkaan tulee 200 hakemusta, ei ajankäytöllisesti ole mahdollista muuta kuin ottaa valmiiksi toimitettuja hakemuksia vastaan.
Hä. CV on se tärkeämpi osa hakemusta. Sen jälkeen hakemus ja mahdolliset työnäytteet. Ainakin, jos haetaan yhtään vaativampaan paikkaan. Sellainen on esimerkiksi se yläkoulun ope.
Kumpi luetaan ensin, hakemus vai cv? Hakemus on lyhempi, mutta cv voi olla hyvinkin tiivistettynä 3-4 sivua.
Nykyään on noita nettijuttuja, joissa on jo etusivulle liitettävissä cv. Ehkä se todella katsotaan, mutta taitaa kuntarekry tehdä aika suoraan itse ilmoittamistasi tiedoista yhteenvedon.
CV saa olla korkeintaan kaksi sivua. Alkuun ranskalaisilla viivoilla pääosaaminen. Loppu selkeästi otsikoitu ja nopeasti luettava.
CV:n lukija tarvitsee suurennuslasin, kun noin 56-vuotias koko ikänsä pätkätöitä tehnyt ja sen ohessa aktiivisesti opiskellut sovittaa kaiken kahdelle sivulle.
Sopii, kun käyttää tarpeeksi pientä fonttia! Kaikkea ei voi edes tiivistää tyyliin "sijaisuuksia useita jaksoja ei työnantajien palveluksessa yhteensä 7 vuotta" , kun niissä on kuitenkin sellaisia erilaisia tehtäviä, että niillä voi olla merkitystä tulevassa työssä.
Ei ole tarkoitus luetella kaikkea vaan hakemusta vahvistava kokemus. Jos siis uraa on jo noin paljon takana.
Itsellä on yliopiston jälkeistä uraa vajaat kymmenen vuotta, neljä työnantajaa ja ensimmäinen työ sen jälkeen on enää kahden rivin mittainen. Sekin siellä ainoastaan firman brändin ja siellä saadun ylennyksen vuoksi. Nykyiseen työhön tuo kokemus ei sinällään liity. Eikä jää turhaa aukkoa lähihistoriaan. Opiskeluaikaiset työt ole jo tiputtanut pois.
Onkohan osa-aikaiseen myyjän työhön samanlainen tunku? Jos soppari on 10h viikossa? Tässä odottelen kutsua haastatteluun ja mietin, voiko tuollaiseen työhön olla paljon hakemuksia..
Olen TE-toimistossa töissä ja jos useampi hakija kertoo jonkun työpaikan olevan kyseenalainen, niin ei sinne yleensä kukaan halua lähettää työnhakijoita. Yhden ihmisen kokemuksen perusteella ei vielä välttämättä työpaikka mene boikottiin, koska asioissa on usein ne kaksi puolta. Työtarjouksiin voi ainakin sillä tavalla vaikuttaa, että tarkistaa onko työnhakuprofiili ajan tasalla TE-toimistossa ja kertoo tarkasti, millaista osaamista on ja mitä ei ole. Esim. IT-alalla on niin monenlaisia paikkoja, että on todella vaikea tietää onko joku työnhakija sopiva kandidaatti pelkästään ammattinimikkeen perusteella. Työnhakuprofiilin lisäksi asiaa helpottaa CV-netti, johon laittaa ajantasaiset tiedot osaamisestaan ja hieman luonteesta ja työtoiveista.