Köyhä ei voi pitää kaverisynttäreitä kotona
Sen verran pilkkaa lapsi saa että "hyi kuinka vanhaa teillä on, hyi kuinka ahdasta" kerta riitti. Nyt joutuu sitten aina pitämään synttärit jossain muualla. Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia? oletteko silti rohjenneet pitää synttärit kotona?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kuullut, että lapset tuolla tavoin pilkkasivat toisen kotia. En ihan usko tuohon. Mehua, karkkia ja popparia pöytään, niin lapset on ihan tyytyväisiä. Aikuiset ne tekee näistä asioista liian vaikeita.
Tämä on aivan totta. Juuri tuolla lailla lapset ovat lapselleni sanoneet. Ei siinä popparit ja herkut ole auttaneet.
Pidät vaan ihan siellä kotona ne synttärit. Huonosti käyttäytyviä perseilijöitä ei tarvitse kutsua. Mikä nykyvanhempia vaivaa kun kasvattavat hemmoteltuja kakaroita, joille ihan tavalliset kotisynttärit on "tylsää" ja "noloo" ja aina pitäisi olla jotain luksusta, vieraiden lahjapusseja jne. Näin yleisesti puhuen, ei pelkästään aloituksesta.
Saahan sitä asua missä haluaa. Ei mekään pröystäillä, vaikka olisi varaa. Meillä on kuvaputkitelkkari, vanhat kännykät, ei pädejä, ei pleikkaa, lattialla räsymatot, hyllyt kierrätettyä Lundiaa jne. Ahdastakin on ollut. Synttäreitä varten on raivattu tilaa, siirretty olkkarista huonekaluja varastoon tai makkariin, mietitty miten saa ohjelmaa pidettyä sen kokoisessa tilassa kuin on. Ei tarjota hanhenmaksaa, vaan just noita poppareita, itse koristeltavat jätskiannokset (strösseleitä ja vohveleita ja joku kastike), sipsejä ja jotain irtonamuja (tehtaanmyymälän kakkoslaatua). Ohjelma on meillä se isompi juttu kuin ruuat, on helppoja leikkejä ja puuhaa, tyyliin aasinhännän kiinnitystä sokkona, paperilentsikoiden taittelua ja koristelua ja heittokisat, pallonheittoa (lakanaan reikiä ja piirretään reikien ympärille tussilla vaikka naamoja), jatkopiirustus tai jatkotarina (paperi taitetaan niin että seuraava ei näe mitä edellinen on tehnyt), aarteenmetsästys vihjeiden perusteella (ja aarre voi olla vaikka kippo irtokarkkeja yhteisesti) jne.
Joku näistäkin valittaa, mutta luultavimmin se on joku teistä, sillä synttärivierailla on ollut aina kivaa.
Kutsukaa jatkossa vain ne aidot kaverit. Miksi kutsua tuollaisia kiusaajia?
Vierailija kirjoitti:
Kutsukaa jatkossa vain ne aidot kaverit. Miksi kutsua tuollaisia kiusaajia?
Ei sit taida olla lapsella lainkaan aitoja kavereita. Jätämmekö kaverisynttärit pitämättä?
Onpa huonokäytöksisiä lapsesi kaverit! :(
Meillä pidetään kotona, ihan tavallinen koti, rakennus jostain 70-luvulta ja sisustus ja kalustus vaihtelee 90-luvulta ihan uuteen, suurin osa on jotain 10-v. -> vanhaa, esim. mutta sohva noin 5 vuoden takaa. Ei ole kukaan lapsivieras valittanut.
Aina on synttärit pidetty kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutsukaa jatkossa vain ne aidot kaverit. Miksi kutsua tuollaisia kiusaajia?
Ei sit taida olla lapsella lainkaan aitoja kavereita. Jätämmekö kaverisynttärit pitämättä?
Mikä pakko niitä synttäreitä on viettää? Jos kaikki "kaverit" on kiusaajia, niin miksi ihmeessä niitä pitäisi kotiinsa kutsua?
Ei meilläkään ole joka vuosi juhlittu kaverisynttäreitä, ihan lasten omasta tahdosta.
Ns. sukulaissynttärit vietetään joka vuosi, että ei lapset ilman juhlia ole jääneet.
ei mun tuntemat lapset ainakaan osaa arvostella toisten sisustusta
Vierailija kirjoitti:
Onpa huonokäytöksisiä lapsesi kaverit! :(
Meillä pidetään kotona, ihan tavallinen koti, rakennus jostain 70-luvulta ja sisustus ja kalustus vaihtelee 90-luvulta ihan uuteen, suurin osa on jotain 10-v. -> vanhaa, esim. mutta sohva noin 5 vuoden takaa. Ei ole kukaan lapsivieras valittanut.
Aina on synttärit pidetty kotona.
Meillä 60 luvun alkuperäiskunnossa t.ap
Kannattaa tosiaan maksimoida köyhyys ja kurjuus, eli jättäkää synttärit juhlimatta. Lapset ei todellakaan kommentoi mitään köyhyydestä ja ahtaudesta jos juhlat on muuten mukavat. Ap on varmaan itse voivotellut lapsivieraille köyhyyttä ja ahtautta:)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tosiaan maksimoida köyhyys ja kurjuus, eli jättäkää synttärit juhlimatta. Lapset ei todellakaan kommentoi mitään köyhyydestä ja ahtaudesta jos juhlat on muuten mukavat. Ap on varmaan itse voivotellut lapsivieraille köyhyyttä ja ahtautta:)
En tosiaan ole. Kyllä ovat itse siitä sanoneet.
Ei köyhän kodin tarvitse olla ruma ja ahdas. Nykyään lahjoitellaan ilmaiseksi vaikka mitä huonekaluja ja kodinkoneita, on kierrätyskeskukset ja kirpputorit.
On ihan vaan mielen köyhyyttä asua rumaati ja ahtaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa huonokäytöksisiä lapsesi kaverit! :(
Meillä pidetään kotona, ihan tavallinen koti, rakennus jostain 70-luvulta ja sisustus ja kalustus vaihtelee 90-luvulta ihan uuteen, suurin osa on jotain 10-v. -> vanhaa, esim. mutta sohva noin 5 vuoden takaa. Ei ole kukaan lapsivieras valittanut.
Aina on synttärit pidetty kotona.
Meillä 60 luvun alkuperäiskunnossa t.ap
Jestas, ja vielä valitat! Tuostahan saa upean kodin!
Olisiko nyt kysymys enemmän siitä, että teillä on kauhea määrä tavaraa suhteessa käytettävissä olevaan tilaan, mistä tulee ahdas vaikutelma. Onko mahdollista raivata paikkoja ennen juhlia?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko nyt kysymys enemmän siitä, että teillä on kauhea määrä tavaraa suhteessa käytettävissä olevaan tilaan, mistä tulee ahdas vaikutelma. Onko mahdollista raivata paikkoja ennen juhlia?
On raivattu. 50 neliöön kun 10 lasta kutsuu niin ahdasta on.
Meillä kävi ekaa kertaa kylässä tytön eskarikaveri, nyt alottivat ykkösluokalla yhdessä. En ole kyllä aikaisemmin kuullu noin pienen suusta semmosta tekstiä. Hirvee sisustuksen arvostelu, onpa pimeetä, onpa vanha, täällä haisee jne. Kai nyt haisee jos siihen kissan vessalaatikkoon melkein sisälle menee.
Ärsytti koko mukula niin paljon etten oo sen jälkeen pyytäny meille. Ruokaa arvosteli, leluja arvosteli, vaatteita arvosteli. Jotenki semmonen ulosanti muutenki että tuli semmonen fiilis ettei niillä puhuta kotona kovin nätisti. Sanoi esim syödessään kun kysyin ottaisiko lisää, että ei hän voi kun rupeaa sitten vinkumaan ettei jaksa. Eli rivien välistä voi lukea että kotona todetaan että rupeaa vinkumaan siitä ja tästä.
Semmonen täysin hemmoteltu adhd pikkuprinsessa jolle kaikki pitäisi olla heti, kauhee määräilemään ja jotenkin tosi paskamainen fiilis jäi, tosin äidistään jäänyt täysin sama kuva. Ei mitään tapoja. Meillä myös 60-luvun talo suht alkuperäiskuosissa. Kyllä sitä osaa aina arvostaa omia lapsia kun näkee niiden kavereita, että ei se oma ookkaan niin kärsimätön tai töksäyttelevä.
En ole ikinä kuullut, että lapset tuolla tavoin pilkkasivat toisen kotia. En ihan usko tuohon. Mehua, karkkia ja popparia pöytään, niin lapset on ihan tyytyväisiä. Aikuiset ne tekee näistä asioista liian vaikeita.