Lue keskustelun säännöt.
Olen oikeasti surullinen, että olin oikeassa :(. Minusta on tuntunut, että kukaan ei välitä minusta ja tein testin, että kuinka moni ottaa omatoimisesti yhteyttä minuun. Tänää tuli tasan 3 kk siitä, kun aloitin tämän testin ja nyt kerron tuloksen...
14.10.2016 |
Kukaan ei ole millää tavalla heinäkuun 14- lokakuun 14 välillä, ottanut minuun minkäänlaista yhteyttä. Ei vanhemmat, ei sukulaiset eikä vanhat tutut/ vanhat kaverit.
Ainoat viestit jota olen 3 kk saannut ovat joko mainos tai työviestejä. Yksi puhelu tuli ja se oli vääränumero.
Eli ennen itse yritin pitää yhteyttä aktiivisesti ja jtn siitä tulikin, mutta musta on aina tuntunut, että ihmiset ovat tekemisissä pakon edessä mun kanssa.
Ja oikeassa olin. Oon ainoastaan töissä oleillut ja jutellut parin paremman työkaverin kanssa.
Eli olisin voinnu olla täällä asunossa kolme kuukautta kuolleena tämän ajan eikä kukaan kaipaa. En ole siis antanut itsestäni minkäänlaista elon merkkiä.
Enkä ole ollut siis, kuin työkavereiden kanssa kontaktissa.
Testini tarkoitus oli katsoa kuinka kauan kestää että joku ottaa omatoimisesti yhteyttä minuun, mutta tänään tajuttuani tulleen 3 kk täyteen iski epätoivo :😧😧😧😧😧
Kommentit (166)
Valitettavasti tätä päivää. Ihmiset ovat niin tupella ajan kanssa, lapset,työ, harrastukset tai ainakin lapsien harrastukset, mahdollisesti avioliitto horjuu ja taloudellisia vaikeuksia. Ei siinä vain kykene olemaan yhteyksissä mihinkään. Ei jaksa, ei pysty, mutta reagoidaan jos joku on. Ehkä se on näin... etsi aktiivisesti kaltaisiasi, ihmisiä joilla on aikaa ja mielenkiintoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajalla kyllä hyvä kikka, jota itsekin kokeillut. Yksi syy hiljaisuuteen itsellä oli Facebook, jonne kuulumisiani kirjoittelin. Tästä syystä ihmiset eivät koe tarvetta kysellä kuulumisia, koska lukevat ne sieltä. Lopetin FB kirjoittelemasta liikaa ja laitoin vain välillä "maisemakuvia" ja jotain mielenkiintoisia linkkejä. Meni varmaan puoli vuotta, kunnes ystävät alkoivat kysellä kuulumisia. Toinen mitä FB tein oli kommentointi vain niihin keskusteluihin ja linkkeihin, mihin minulla oli aitoa kiinnostusta. Tämä aiheutti sen, että ystävät palasivat näihin asioihin myös WhatsApilla tai puhelulla. Kun annan positiivista palautetta ja olen kiinnostunut niistä, mitkä on ystävälle tärkeää, niin vastavuoroisuus syntyy. Ne jotka eivät vastanneet jäivät hiljalleen unholaan. Opin, että ei kannata tuhlata energiaa niihin ihmisiin, joita en oikeasti kiinnosta. Facebook on rehellinen. On ystäviä, joille merkitset jotain niin he kyllä kontaktoivat tavalla tai toisella. Jos liikaa jakaa itsestään facessa, niin ystävillä ei ole mitään kysyttävää. Kun Facessa näkyy valokuvista, että sinulla on kiinnostava elämä ja kaikkea kivaa meneillään, vaikket sanallisesti niistä ilmoittele, niin kiinnostus herää. Sama pätee ihan parisuhdemarkkinoilla.
Aloittaja myös kertoi itse ottavansa yhteyttä. Ystävät tottuvat tähän helposti ja olettavat, että kyllä se sitten taas joskus ottaa yhteyttä, niin heiltä jää se oma-aloitteisuus tekemättä. Uskaltavat ns. jättää kontaktoinnin toisen harteille. Ja onhan se imartelevaa, kun joku soittelee, kuin, että itse vaivautuisi tekemään niin. Kehoitan, että annat myös ystäville tilaa ja aikaa soittaa takaisin.
Minulla on myös vanhoja hyviä ystäviä, joita tapaan noin kerran kaksi vuodessa. Yleensä silloin jatketaan siitä mihin viimeksi jääty ja molemmat tietävät, että uudestaan sitten puolen vuoden päästä. Vanhana kikkana toimii myös se kontaktointivastuun siirtäminen toieselle. Eli sovitte, että ystävä ottaa sitten yhteyttä seuraavaksi. "Oli kiva jutella. Sit kun saat sen homman valmiiksi niin soittele miten kävi".
Anna ystäviesi jahdata välillä sinua. Mikään ei ole niin tylsää, kuin ystävä, joka ns. roikkuu. Tekemällä elämässä asioita, jotka kiinnostavat muita saa itselleen suosiota. Toimii myös parisuhdemarkkinoilla. Kuvailemalla tylsää elämää et varmasti saa peukkuja, mutta pitämällä "kiireellistä" mielikuvaa itsestäsi saat ihmiset haluamaan kaltaistasi elämää. Sen sijaan, että odotat jonkun tuovan sinulle täydellisen elämän, niin tee mieluummin elämästäsi mielenkiintoinen, joita toiset kadehtivat.
Oman puolen vuoden testin tulos lopulta oli, että hyvät ystävät ennen pitkää ottivat yhteyttä ja minusta kiinnostumattomat jäivät pois. Tässäkin pätee sanonta, että ei se määrä vaan laatu.
Youtubesta löytyy valtava määrä videoita, joissa neuvotaan saamaan hyviä ystäviä ja "suosiota", jos vain enkuksi jaksaa niitä kahlata.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt on sitä nykypäivää...ihan tavallista nykyään...kaikilla on omat kiireet
P*skat tämä mistään kiireestä johdu vaan minäminä-ihmisten itsekkyydestä ja näitä itsekkäitä ihmisen irvikuvia on nykyisin aivan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti ei koskaan soita ja saattaa kiukutella itsekseen jos en soita. Kerran oli vähän pidempi väli soitossa ja äiti tästä närkästyneenä huomautti. Sanoin että kyllä hänkin voi soittaa mutta kuulemma kyllä se on niin että lapset soittaa vanhemmilleen.
Voi jeesus mikä marttyyri-mutsi! Kuinka sä kestät?
Keskiviikkona A2 Yksinäisyys-ilta klo 21:30 (tv2)
Minäkin tein saman puolivahingossa. Perheestä ei kuulunut mitään lähes kolmeen kuukauteen, kaksi tekstaria sain mutta niihin vastattuani ei mitään. Minä olin se, joka vieraili viikonloppuisin, tekstaili, soitteli. Oli järkyttävää huomata, kuinka yksipuolista yhteydenpito oli. Sisaruksenikaan eivät ole vuosikausiin halunnut viettää aikaa kanssani, ainakaan eivät ole ehdottaneet - paitsi silloin, kun tarvitsevat jotain.
Noloa tajuta, miten vähän seuraani todella kaivattiin.