Mietitkö asuinpaikkaa valitessa, millainen lähikoulu on?
Meille asuinpaikan ykköskriteeri oli hyvä lähikoulu. Pieni alakoulu, ei missään nimessä iso yli 300 oppilaan laitos.
Kommentit (20)
Onhan se tärkeää, ettei lapset valmistu suoraan pikkurikolliseksi, kuten erittäin monessa Pk-seudun koulussa jo tapahtuu.
Helsingissä yksi alue kerrallaan "menetetään" eli se vielä tänään hyvä alue, kiva koulu, voi olla jo muutaman vuoden kuluttua (kun lapset menevät kouluun) täysin rikollisten valtaama koulu, kun niitä tänne koko ajan tuodaan kovaa vauhtia lisää.
Mietin. Tietenkin mietin. Lasten elämä ja tulevaisuus pelissä, mikä voisi olla tärkeämpää?
Juu, minkälainen mahtaa olla Konalan koulu nykyään?
No enpä juuri kun maalla asumme. Sitä vaan toivoo että lähikoulu pysyisi edes alle 15 km päässä :D
Täytyy kuitenkin muistaa, että häiriköintiä ja kiusaamista on riittänyt "omiksi tarpeiksi" kouluissa kyllä ennenkin, ilman S2:ia.
Valittiin, rauhallinen alue missä paljon kantasuomalaisia. Tosin taitaa siellä se liki 300 oppilasta olla, mutta sehän on nykyään pieni koulu.
Tosin toinen lapsista joutui kielivaikeuksien takia siirtymään sitten kaupungin toiselle laidalle erityiskouluun, jossa on sitten juuri ne mitä yritettiin välttää. Mutta hänellä menee siellä itseasiassa hyvin, eli vähän meillä ehkä oli ennakkoluulojakin asiasta. Toki erityiskoululla selvästi täysin erilaiset resurssit kuin millään taviskoululla (ja niin pitää ollakin, ne oikeasti kuntouttaa ja sopeuttaa noita lapsia).
Tottakai. Vaikka opettajana tiedän tietysti, mitkä asiat oikeasti vaikuttavat, eikä pelkät ennakkoluulot vaikuta. Eli esim ihan pieni koulu voi olla todella myrkyllinen yhteisö, niin lasten kuin aikuisten kesken. Ehdottomasti isompi on parempi kuin pieni. Liian korkea ja liian matala sosioekonominen asema alueella tuovat molemmat ongelmia, keskiluokkainen alue on paras.
Tämä on yksi tärkeimpiä valintaperusteita. Muita ovat mm. sopivan kaupungin läheisyys ja yleinen viihtyisyys ja turvallisuus.
Koulumatkaa mietittiin, koulua sen verran, että ae on lähellä. Ruotsinkielisissä kouluissa on niin pieniä "tasoeroja", ettei tarvinnut miettiä koulujen mainetta. Eli kunhan koulu löytyi läheltä ja koulumatka oli mahdollisimman helppo ja turvallinen, se riitti.
Kyllä. Yksi muuten hyvä asunto jätettiin ostamatta ihan vaan sen takia, että lähikoulu ei ollut hyvä.
Meillä ei ollut edes lapsia vielä silloin. Mutta etsittiin kotia josta ei tarvitsisi muuttaa enää mihinkään.
Ehkä vähän toisin päin. Kun lasta alettiin miettiä ja asuntoa etsiä, todettiin ettei jäädä silloisille kulmille. Lasta ei kuulunut ja talon löytyminenkin kesti. Kun tuleva koti sitten löytyi, oltiin jo hyväksytty ajatus että lapsia ei ehkä koskaan tule, joten koulu ei tuntunut relevantilta valintaperusteelta.
Mitä nyt sitten lapsen koulutaivalta olen seurannut, niin ei nämä työssäkäyvät kantisvanhemmatkaan ihan täysillä aina käy... ja opettajista suurin osa on ollut ihan munatonta pitämään järjestystä. Eikä täällä nyt mitään ihmeellisiä ongelmia ole ollut, muutama häirikkö ja käytöstavattomia kiusaajan alkuja. Ensi syksynä lähdetään lähikaupunkiin lukioon painotettulle linjalle, teini odottaa jo kovin oppilasaineksen vaihtumista.
Jos koulu on hyvä, on asuinaluekin rauhallinen, siisti ja turvallinen. Eli kyllä, ehdottomasti mietimme.
"Keskiluokkainen alue on paras."
Suomessa näin.
"Ruotsinkielisissä kouluissa on niin pieniä "tasoeroja", ettei tarvinnut miettiä koulujen mainetta."
Tämäkin taatusti totta.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kuitenkin muistaa, että häiriköintiä ja kiusaamista on riittänyt "omiksi tarpeiksi" kouluissa kyllä ennenkin, ilman S2:ia.
Mitä haluat tällä sanoa?
Sitäkö, että ei haittaa jos tulee enemmän kiusaamista ja häiriköintiä, koska ennenkin on ollut?
Vai sitä, että yhtään enempää en halua kiusaamista ja häiriköintiä?
Vierailija kirjoitti:
Koulumatkaa mietittiin, koulua sen verran, että ae on lähellä. Ruotsinkielisissä kouluissa on niin pieniä "tasoeroja", ettei tarvinnut miettiä koulujen mainetta. Eli kunhan koulu löytyi läheltä ja koulumatka oli mahdollisimman helppo ja turvallinen, se riitti.
Tutkimusten mukaan ruotsinkieliset koulut ovat ihan systemaattisesti heikompia kuin suomenkieliset. Mutta varmaan on näin, että niiden kesken tasoeroja on vähän.
Mietittiin asiaa, mutta loppujen lopuksi päädyttiin siihen että tässä kaupungissa ei ole massiivisia eroja koulujen välillä. Asutaan siis alueella jonka lähikoulun oppilaaksiottoalueelle kuuluu kaupungin halvin vuokra-asuntolähiö. 1-2lk lapset saa tosin käydä pientä sivukoulua ja 3lk alkaen voi hakea painotettuun opetukseen. Pk-seudulla varmasti eri juttu, mutta täällä meillä ei missään ole kovin isoa osaa s2 oppilaita ja kaikkiin kouluihin tulee lapsia sekä "paremmilta" että huonommilta alueilta.
Ei koulun koko ole mikään ratkaiseva tekijä. On hyviä kouluja, joissa on satoja oppilaita ja pieniä kouluja, joissa kiusaaminen rehottaa.
Paras on koulu, johon on jonkinlainen oppilasvalinta. Se kertoo siitä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsistaan ja pitävät koulua tärkeänä.
Hyvä konsti painotetun opetuksen lisäksi on myös valita ns. harvinainen kieli, jolloin lapsen koulussa ei ole ainakaan pelkästään ihan se kaikkein hankalin aines.
Kyllä mä tämän nykyisen asuntoni valitsin sitä silmällä pitäen, että tyttärellä on lyhyt matka lukioonsa. Tosin ehti asua tässä vajaan vuoden ennen kuin muutti pois.
Aiempi asuinpaikka (vielä avioliitossa kun taloa alettiin rakentaa) valittiin sen perusteella, että sinne oli tulossa uusi koulu siten, että lapsi pääsee siihen ykkösluokalle. No myöhästyi vuodella ja pääsi vasta kakkoselle tuliterään kouluun.
Sinänsä kyllä asuinalue valittiin sen mukaisesti, että oletettiin siellä lähtökohtaisesti olevan rauhallista, kuten olikin.