Aloitin masennuslääkkeet kaksi viikkoa sitten eikä niistä ole apua!
Mitä seuraavaksi? Olen yrittänyt selvittää parhaani mukaan raskasta perhetilannettamme ja nyt kaikki ovat minulle entistä vihaisempia.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Eipä siitäkään olisi apua jos raivoaisin ja potkisin ihmisiä perseelle. Erityisesti pentujen isää tekisi mieli potkaista lujaa kun ei näköjään yhtään välitä heistä. Tekee kaikkensa ettei tarvisi olla heidän kanssaan tekemisissä.
No itsekin aika monta vaikeaa elämäntilannetta kokeneena, olen todennut, että ei se tilanne parane sillä, että popsisi lääkkeitä. Se vaikuttaa, että tekee jotain sen eteen, että elämäntilanne muuttuu paremmaksi. Lääkkeet nyt ei muuta sitä sinun miestäsi erilaiseksi, eikä paranna siskosi hullaantumista erotilanteessa.
Kerropa kuinka saisin elämäntilanteeni paremmaksi?
Et ainakaan lääkityksellä
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Oikein! Vain idiootti kuvittelee paranevansa masennuslääkkeillä, mutta onneksi heitäkin on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Eipä siitäkään olisi apua jos raivoaisin ja potkisin ihmisiä perseelle. Erityisesti pentujen isää tekisi mieli potkaista lujaa kun ei näköjään yhtään välitä heistä. Tekee kaikkensa ettei tarvisi olla heidän kanssaan tekemisissä.
No itsekin aika monta vaikeaa elämäntilannetta kokeneena, olen todennut, että ei se tilanne parane sillä, että popsisi lääkkeitä. Se vaikuttaa, että tekee jotain sen eteen, että elämäntilanne muuttuu paremmaksi. Lääkkeet nyt ei muuta sitä sinun miestäsi erilaiseksi, eikä paranna siskosi hullaantumista erotilanteessa.
Kerropa kuinka saisin elämäntilanteeni paremmaksi?
Vanhan kansan sanonta "aika parantaa" pitää tässäkin paikkaansa. Lääkkeet voivat auttaa tai olla auttamatta, mutta lukaise kuitenkin lääkkeiden aiheuttamat haitat ihan vain verrataksesi onko lääkkeiden syöminen haittojen väärti.
Pheizer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Oikein! Vain idiootti kuvittelee paranevansa masennuslääkkeillä, mutta onneksi heitäkin on!
Kiitos kohteliaisuudesta! Lääkärillä ei ollut mitään muuta apua tarjottavana kuin saikkua ja lääkettä. Elämäntilanteeni on nyt sellainen ettei tästä selviä naistenlehtien neuvoilla.
Pheizer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Oikein! Vain idiootti kuvittelee paranevansa masennuslääkkeillä, mutta onneksi heitäkin on!
Kummasti on olemassa ihmisiä, jotka kykenevät elämään normaalia elämää masennuslääkityksen kanssa. Olen useita kertoja murtautunut lapsuudenkotini kylpyhuoneeseen, kun läheiseni yritti tappaa itseään. Monesti mentiin tikattavaksikin. Lääkityksiä hän on koittanut useita kymmeniä erilaisia, erilaisia terapiamuotoja. Vasta eräs ns. kovan luokan yhdistelmälääkitys toimi ja hän kykenee elämään ihan oikeaa elämää.
Vieläkin, kun kännykkä soi yöllä, saan sätkyn että tämä läheiseni on vihdoin saanut itsensä hengiltä, vaikka on ollut tasapainossa jo vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raskas perhetilanteeni johtuu siitä, että olemme eroamassa ja teinit oireilevat. Samaan syssyyn sitten siskonikin erosi miehestään ja vanhempamme syyttävät nyt minua siitä. Kaiken huipuksi vanhemmat ovat nyt niin masentuneita ettei heihin saa yhteyttä enkä pääse katsomaan satojen kilometrien päästä onko heillä kaikki hyvin. Siskoni on hullaantunut sinkkuudestaan ja elää vain näköjään deittaillakseen mahdollisimman montaa miestä. Häntä vanhemmat eivät huoleta ollenkaan.
Kerrotko, miten luulet masennuslääkityksen auttavan tähän??aiheutat itsellesi vaan lisää ongelmia!
Kuinka niin? Minä EN VOI MITÄÄN sille, mitä muut tekevät! Minun pitää pystyä nyt kitkuttelemaan eteenpäin jotenkin. Välillä tulee kyllä mieleen että kuolema olisi suorastaan helpotus tässä tilanteessa.
Kerropa sinä viisaaampana kuinka hoitaisit asiat kuntoon?
Tee kuten Arvo Ylppö: ota löysin rantein ja älä puutu mihinkään! Kiireellinenkin asia muuttuu kiireettömäksi yllättävän nopeasti. Sillai pääset ongelmista.
HEL-NYC kirjoitti:
Pheizer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Oikein! Vain idiootti kuvittelee paranevansa masennuslääkkeillä, mutta onneksi heitäkin on!
Kummasti on olemassa ihmisiä, jotka kykenevät elämään normaalia elämää masennuslääkityksen kanssa. Olen useita kertoja murtautunut lapsuudenkotini kylpyhuoneeseen, kun läheiseni yritti tappaa itseään. Monesti mentiin tikattavaksikin. Lääkityksiä hän on koittanut useita kymmeniä erilaisia, erilaisia terapiamuotoja. Vasta eräs ns. kovan luokan yhdistelmälääkitys toimi ja hän kykenee elämään ihan oikeaa elämää.
Vieläkin, kun kännykkä soi yöllä, saan sätkyn että tämä läheiseni on vihdoin saanut itsensä hengiltä, vaikka on ollut tasapainossa jo vuosia.
... ja vastaavasti moniko tappaa itsensä aloitettuaan lääkityksen? Todella moni, koska itsetuhoisuudesta varoitellaan lääkkeiden varoitusteksteistä. Tähän mennessä serotoniiniteoria on kuopattu ja masennukseen ei oikeasti ole olemassa mitään pätevää hoitoa. Masennus paranee spontaanisti jos on parantuakseen, mutta jos ei parane, ECT-hoito on paras tiedossa oleva apu. Senkään toimintamekanismeja ei tiedetä. Eli puoskaroimalla mennään, mutta mitäpä sitä?
Vierailija kirjoitti:
Ei ne noin nopeesti auta. Oota nyt kuukausi ainakin. Kyllähän esim. epilepsiankin lääkitystä hilataan pikku hiljaa ylöspäin alkuannoksesta, jota syödään 3 - 4 viikkoa ja sit nostetaan annosta.
Epilepsia ja masennus ovat "ihan vähän" eri asioita :) ... ja muistaa pitää sekin, että kun estät serotoniinia tuottavien solujen toiminnan tai serotoniinia pilkkovan entsyymin toiminnan, vastaavasti jokin asia kehossa (kaikkialla, koska lääke vaikuttaa jokapuolella kehoa) on pakko muuttua homeostaasin vuoksi.
Professori Sapolskyn luento aiheesta avannee tätä käsitystä https://www.youtube.com/watch?v=NOAgplgTxfc
Pheizer kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Pheizer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Oikein! Vain idiootti kuvittelee paranevansa masennuslääkkeillä, mutta onneksi heitäkin on!
Kummasti on olemassa ihmisiä, jotka kykenevät elämään normaalia elämää masennuslääkityksen kanssa. Olen useita kertoja murtautunut lapsuudenkotini kylpyhuoneeseen, kun läheiseni yritti tappaa itseään. Monesti mentiin tikattavaksikin. Lääkityksiä hän on koittanut useita kymmeniä erilaisia, erilaisia terapiamuotoja. Vasta eräs ns. kovan luokan yhdistelmälääkitys toimi ja hän kykenee elämään ihan oikeaa elämää.
Vieläkin, kun kännykkä soi yöllä, saan sätkyn että tämä läheiseni on vihdoin saanut itsensä hengiltä, vaikka on ollut tasapainossa jo vuosia.
... ja vastaavasti moniko tappaa itsensä aloitettuaan lääkityksen? Todella moni, koska itsetuhoisuudesta varoitellaan lääkkeiden varoitusteksteistä. Tähän mennessä serotoniiniteoria on kuopattu ja masennukseen ei oikeasti ole olemassa mitään pätevää hoitoa. Masennus paranee spontaanisti jos on parantuakseen, mutta jos ei parane, ECT-hoito on paras tiedossa oleva apu. Senkään toimintamekanismeja ei tiedetä. Eli puoskaroimalla mennään, mutta mitäpä sitä?
Siinä on kahden viikon varoaika. Sen pitäisi olla kaikkien tiedossa. Paranemisesta minä en puhunut, mutta oireiden hoitamisesta kyllä.
Ja huomaathan, että SSRI-lääkitykset eivät todellakaan ole ainoita masennuslääkkeitä, niillä vain aloitetaan ensiksi, koska niissä on pienimmät haittavaikutukset. Joillekin nekin auttavat. Placebosta on mielestäni turha puhua kovin suurena ilmiönä koko masennuslääketeollisuudessa, vaikka olisi mitä mieltä SSRI-lääkkeistä.
Sitäpaitsi serotoniini muodostuu pääosin suolistossa ,jo suolistoa hoitamalla, puhtaasti syömällä saa serotoniinia muodostumaan enemmän, jos nyt serotoniinteoriaan sattuu uskomaan. On myös ravintolisiä, esim. Solgarilla, joilla voi kohottaa mielialavälittäjäaineita ilman ssri-"lääkkeiden" haittavaikutuksia. + Se kalaöljy tutkimuksin todistettu. Terapiasta ei koskaan ole kenellekkään haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Eipä siitäkään olisi apua jos raivoaisin ja potkisin ihmisiä perseelle. Erityisesti pentujen isää tekisi mieli potkaista lujaa kun ei näköjään yhtään välitä heistä. Tekee kaikkensa ettei tarvisi olla heidän kanssaan tekemisissä.
No itsekin aika monta vaikeaa elämäntilannetta kokeneena, olen todennut, että ei se tilanne parane sillä, että popsisi lääkkeitä. Se vaikuttaa, että tekee jotain sen eteen, että elämäntilanne muuttuu paremmaksi. Lääkkeet nyt ei muuta sitä sinun miestäsi erilaiseksi, eikä paranna siskosi hullaantumista erotilanteessa.
Kerropa kuinka saisin elämäntilanteeni paremmaksi?
Mitäs sinulla siis olikaan.
Oma erotilanne, teinit oireilee: No, eroatte, hommaat asunnon ja luot oman elämän ja yrität rauhoittaa elämän niin, että teinit pääsee jaloilleen. Masennuslääkkeet eivät muuta miestäsi mukavammaksi ja että palaisitte yhteen.
Vanhempasi ovat masentuneet: Toteat, että näin he sitten ovat. Vaikka söisit kuinka lääkkeitä, se ei paranna vanhempiesi masennusta.
Siskosi on eronnut ja hummaa miesten kanssa. Ratkaisu. Annat vastuun siskollesi omasta elämästään ja elää omaa elämää. Siskosi ei ala selibaattiin ja elämään kunnon elämää, vaikka kuinka söisit lääkkeitä.
Eli kokonaisratkaisu. Luo oma elämäsi, laita eron jälkeen koti kuntoon, hyväksy, että on asioita, joille et voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Sitäpaitsi serotoniini muodostuu pääosin suolistossa ,jo suolistoa hoitamalla, puhtaasti syömällä saa serotoniinia muodostumaan enemmän, jos nyt serotoniinteoriaan sattuu uskomaan. On myös ravintolisiä, esim. Solgarilla, joilla voi kohottaa mielialavälittäjäaineita ilman ssri-"lääkkeiden" haittavaikutuksia. + Se kalaöljy tutkimuksin todistettu. Terapiasta ei koskaan ole kenellekkään haittaa.
Terapiasta voi olla paljonkin haittaa. Riippuu ihan (ihmisten välisistä) kemioista ja ennen kaikkea terapeutin osaavuudesta.
Laittaisitko jonkinlaisia tutkimuksia väitteillesi esim. Solgarista + kalaöljystä? Ja tiesitkö, että kalaöljy saattaa aiheuttaa eturauhassyöpää? http://www.cancer.org/cancer/news/news/omega-3-fatty-acids-linked-to-in…
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan ssri-paska auta ketään pitkällä tähtäimellä, eikä paranna perhetilannetta.[/
Totta, ja miehestä tekee vain kestävän rakastajan. Ei meinaa kuti tulla sitten millään ja sitten kun tulee työn ja tuskan jälkeen se ei tunnu yhtään miltään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Eipä siitäkään olisi apua jos raivoaisin ja potkisin ihmisiä perseelle. Erityisesti pentujen isää tekisi mieli potkaista lujaa kun ei näköjään yhtään välitä heistä. Tekee kaikkensa ettei tarvisi olla heidän kanssaan tekemisissä.
No itsekin aika monta vaikeaa elämäntilannetta kokeneena, olen todennut, että ei se tilanne parane sillä, että popsisi lääkkeitä. Se vaikuttaa, että tekee jotain sen eteen, että elämäntilanne muuttuu paremmaksi. Lääkkeet nyt ei muuta sitä sinun miestäsi erilaiseksi, eikä paranna siskosi hullaantumista erotilanteessa.
Kerropa kuinka saisin elämäntilanteeni paremmaksi?
Kuule, minä en voi sille mitään jos olen hädissäni etenkin omien lasteni ja vanhempieni vuoksi. Tuntuu inhottavalta tavallaan antaa vanhemmille lisää surtavaa. Etenkin äitini kokee epäonnistuneensa kasvattajana kun kumpikaan tyttäristä ei kykene olemaan naimisissa maailman tappiin saakka. Isä on puolestaan kokenut jo yhden loppuunpalamisen työelämässä ja kokee nyt olleensa meille huono isä jne. Sisko saa minun puolestani käydä läpi vaikka kaikki Suomen miehet kunhan ei kerro siitä koko maailmalle. Olen hyvissä väleissä siskon exän kanssa ja näen kuinka hän kärsii.
Ei hätää. EHYT on vielä kymmenen minuuttia paikalla auttamassa.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä lääke? Luepa pakkauksesta missä ajassa vaste pitäisi tulla. Yleensä siinä menee aikaa, vaikka pahin ahdistus saattaa lähteä aika piankin. Joskus joudutaan myös vaihtamaan merkkiä.
Parissa viikossa luvattiin apua. Olen nyt todella pettynyt.
Kaikki on yksilöllistä, odottele nyt vielä viikko ja soita lääkärille. Kaikki lääkkeet eivät toimi kaikille - se on ikävä kyllä kokeilua kunnes löytyy toimiva. Onko sinulla SSRI vai SNRI-lääke?
Minulla oli tänään lääkärin soittoaika ja kerroin hänelle kuinka asiat ovat. Lääkäri pyysi minun jatkavan vielä kaksi viikkoa.
Testaa sitten vielä se 2vk. Jos ei senkään jälkeen auta, niin sitten uusi testaukseen. Saatko terapiaa samalla vai ainoastaan lääkehoitoa?
Mistä sitä terapiaa minulle repeäisi kun sitä ei repeä pennuillekaan?
Psykoterapiaa löytyy aina, kaikille. Jos maksaa itse. Maksan itse, satsaan itseeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Eipä siitäkään olisi apua jos raivoaisin ja potkisin ihmisiä perseelle. Erityisesti pentujen isää tekisi mieli potkaista lujaa kun ei näköjään yhtään välitä heistä. Tekee kaikkensa ettei tarvisi olla heidän kanssaan tekemisissä.
No itsekin aika monta vaikeaa elämäntilannetta kokeneena, olen todennut, että ei se tilanne parane sillä, että popsisi lääkkeitä. Se vaikuttaa, että tekee jotain sen eteen, että elämäntilanne muuttuu paremmaksi. Lääkkeet nyt ei muuta sitä sinun miestäsi erilaiseksi, eikä paranna siskosi hullaantumista erotilanteessa.
Kerropa kuinka saisin elämäntilanteeni paremmaksi?
Kuule, minä en voi sille mitään jos olen hädissäni etenkin omien lasteni ja vanhempieni vuoksi. Tuntuu inhottavalta tavallaan antaa vanhemmille lisää surtavaa. Etenkin äitini kokee epäonnistuneensa kasvattajana kun kumpikaan tyttäristä ei kykene olemaan naimisissa maailman tappiin saakka. Isä on puolestaan kokenut jo yhden loppuunpalamisen työelämässä ja kokee nyt olleensa meille huono isä jne. Sisko saa minun puolestani käydä läpi vaikka kaikki Suomen miehet kunhan ei kerro siitä koko maailmalle. Olen hyvissä väleissä siskon exän kanssa ja näen kuinka hän kärsii.
Eli toivot, että lääkkeillä muuttuisit erilaiseksi ja olisit iloinen ja siskosi ja vanhempiesi elämä ei sinusta tuntuisi enää miltään.
Olen pahoillani, mutta uskon, että vaikka kokeilisit kaikki masennuslääkkeet, et taida saada niistä apua. Eivät ne sinun luonnettasi muuta ja vanhempiesi ja siskosi elämää
Tottakai annetaan lääkettä kun muita keinoja ei ole, se on helppo tie.
Lääke ei poista syytä. Se voi turruttaa tunteesi, mutta et osaa käsitellä asiaa.
Lääke voi myös laukaista sivuvaikutukset, jotka jo itsessään voivat vetää ihmisen masennukseen ja psykoottisiin oireisiin.
Niitä tulee myös , jos lääke lopetetaan yhtäkkiä.
Ei varmasti mikään lääke auta kahdessa viikossa.
Lääke on myös tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Siksi kannattaa miettiä , jääkö lääkekoukkuun , koska psykoosilääkkeistä ei ainakaan ero ole kovin helppo sivuvaikutusten vuoksi.
kannattaa ottaa selvää asioista. Pahimmillaan lääkekoukku laukaisee pahemnan masennuksen kuin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se masennuslääke sitä sinun vaikeaa perhetilannetta poista. Siihen taitaa auttaa ihan muut keinot, kuin masennuslääkkeet.
Eipä siitäkään olisi apua jos raivoaisin ja potkisin ihmisiä perseelle. Erityisesti pentujen isää tekisi mieli potkaista lujaa kun ei näköjään yhtään välitä heistä. Tekee kaikkensa ettei tarvisi olla heidän kanssaan tekemisissä.
No itsekin aika monta vaikeaa elämäntilannetta kokeneena, olen todennut, että ei se tilanne parane sillä, että popsisi lääkkeitä. Se vaikuttaa, että tekee jotain sen eteen, että elämäntilanne muuttuu paremmaksi. Lääkkeet nyt ei muuta sitä sinun miestäsi erilaiseksi, eikä paranna siskosi hullaantumista erotilanteessa.
Kerropa kuinka saisin elämäntilanteeni paremmaksi?
Kuule, minä en voi sille mitään jos olen hädissäni etenkin omien lasteni ja vanhempieni vuoksi. Tuntuu inhottavalta tavallaan antaa vanhemmille lisää surtavaa. Etenkin äitini kokee epäonnistuneensa kasvattajana kun kumpikaan tyttäristä ei kykene olemaan naimisissa maailman tappiin saakka. Isä on puolestaan kokenut jo yhden loppuunpalamisen työelämässä ja kokee nyt olleensa meille huono isä jne. Sisko saa minun puolestani käydä läpi vaikka kaikki Suomen miehet kunhan ei kerro siitä koko maailmalle. Olen hyvissä väleissä siskon exän kanssa ja näen kuinka hän kärsii.
Eli toivot, että lääkkeillä muuttuisit erilaiseksi ja olisit iloinen ja siskosi ja vanhempiesi elämä ei sinusta tuntuisi enää miltään.
Olen pahoillani, mutta uskon, että vaikka kokeilisit kaikki masennuslääkkeet, et taida saada niistä apua. Eivät ne sinun luonnettasi muuta ja vanhempiesi ja siskosi elämää
Niin ja avioeroasi ei olisi olemassa ja vanhempiesi ei tarvitsisi surra sitä.
Ei siihenkään masennuslääkkeet auta. Lisäksi on ihan normaalia olla hädissään lastensa puolesta. Liekö olemassa sellaista lääkettä, mikä auttaisi niin, että jos lapset voivat huonosti, niin sinua ei hetkauttaisi enää mitenkään. Tai voi kai se olla, mutta olisiko se oikea ratkaisu, että lasten hätä ei huolestuttaisi sinua lainkaan.
Ei ainakaan ssri-paska auta ketään pitkällä tähtäimellä, eikä paranna perhetilannetta.