Lue keskustelun säännöt.
Matkatyötä tekevät pettävät
13.10.2016 |
http://m.iltasanomat.fi/matkat/art-2000001928849.html?pos=most-popular
Ikinä ei kannata seurustella eikä varsinkaan mennä naimisiin ihmisen kanssa joka tekee matkatyötä. Sellaiset pettää 99% varmuudella.
Kommentit (111)
41/111
|
13.10.2016 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä olisi paljon helpompaa jos nämä joille ei riitä yksi pillu tai mulkku pysyisivät sinkkuina tai muodostaisivat parisuhteen vain sama henkisen ihmisen kanssa eli avoin liitto.
Mutta monelle petturille avoin liitto ei sovikaan kun puolison pitää olla uskollinen ja hänellä ei olekaan oikeutta panna muita. Miuden paneminen on vain petturin oikeus.
Tästä samaa mieltä. Mies ei selviäisi, jos minä saisin harrastaa seksiä kenen kanssa vaan, vaikka itse on pettänyt. Kun olimme hetken erossa, oli miehestä kovin asia - ei suinkaan se, että palaammeko yhteen, vaan se, että olenko pannut jotain toista miestä sillä aikaa.
Tietynlaiselle ihmiselle ei oikeastaan sovi minkäänlainen suhde, mutta minkäs teet.
Miksi harrastat "hetken eroja" , kun itsekin tiedät, että ne eivät mihen pettämistä lopeta? Onko se sama kun kiukuttelevan lapsen laittaminen jäähylle? "Äiti" saa vähän levähdysaikaa, ennenkuin riehuminen taas jatkuu.
Ensinnäkin, uskon jäähyjen toimivan lapsiin.
Ja uskon, että hetken ero sai miehen järkiinsä. Ainakin ilmoittautui vapaaehtoisesti katkaisuhoitoon, petrasi isänä ja hankki meille uuden parisuhdeterapeutin. Isoimpana asiana se, että tuntuu vihdoin kuuntelevan sitä mitä minä haluan - olla enemmän Suomessa ja onkin karsinut töitään voidakseen olla enemmän meidän kanssamme.
Tietenkään mies ei koskaan lopeta pettämistä, ei usko että kykenee, mutta kunhan pitää sen jollain lailla hallinnassa (ja harvinaisena!). Tarkoitus ei ollut olla hetken erossa, vaan erota kokonaan.
Matkustus ei minua sinänsä haittaa, minusta se ei altista sen enempää pettämiselle, kuin normaali työpäiväkään. Meillä ainakin pettäminen johtuu ihan jostain muusta kuin tilaisuudesta.
Miksi viimeisin pettäminen ajoi hakemaan eroa, jos kuitenkin tiedät että se ei tule loppumaan? Kuinka usein mies saa pettää, että se ei ole sinulle ongelma?
Se ajoi eroamaan koska mies katosi kartalta. Jätti tulematta sillä lennolla kun oli luvannut, ei vastannut mihinkään, oli kadoksissa kolme päivää jonka jälkeen löytyi erään naisen luota sekaisin luoja ties mistä. Pettäminen tuossa oli se pienin paha. Ei ole koskaan ennen kadonnut, vaan olen aina tarkasti tiennyt missä mies on milloinkin.
Ja jos nyt rehellisesti pitää joku määrä sanoa, niin ehkä 1/1,5-2y on ihan tarpeeksi paha sietää.
Sinuna ilmoittaisin sille ukollesi, että olet harrastanut seksiä parin tyypin kanssa vaikka asia ei olisi edes totta. Ihan vaan katsoakseni reaktion ja jotta mies saisi tuta miltä se tuntuu. Jos sillä miehelläsi nyt ylipäätään on kykyä tuntea mitään...
Ei huvita nähdä miehen katoavan jonnekin muutamaksi viikoksi / hajottavan auton / rikkovan itseään treenaamalla liikaa /tuhoamalla kotiamme vetämällä nyrkin seinästä läpi, ikkunat hajalle tms.
Tunteita selvästi on, mutta ei minkäänlaista kykyä käsitellä niitä.
Ja tällaista ihmistä "rakastat" Sinulla ei taida olla mikäänlaista itsetuntoa tai ylpeyttä...
Tai sitten minulla on kumpaakin tarpeeksi. Kukaan ei ole täydellinen ja meillä kaikilla on vikamme. Minä pärjään miehen vikojen kanssa ja valitsisin hänet ennemmin kuin jonkun toisen, joka osaisi käsitellä emootioitaan paremmin, mutta ei olisi hän.
Mies on kuitenkin suurimman osan ajasta rakastava, lämmin, kannustava ja luotettava puoliso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
TJuu kirjoitti:
MItä sitten? Kuka teistä omistaa puolisonsa?
MInua on petetty nuorena. Ehkä siitä jäi traumat, mutta en omista enää ketään eikä kukaan omista minua. Olen suhteessa ja petän joskus kun siltä tuntuu. Erityisen helppoa se on reissutöissä.
Pettäminen ei ole itsetarkoitus, mutta annan siihen itselleni luvan jos sattuu hyvä pano kohdalle.
EN kadu enkä koe huonoa omaatuntoa. Vakkarimieheni kanssa pyöritämme perhettä ja vietämme hyvää perheaikaa kotona. En ymmärrä mikä ongelma tässä nyt on.
Jos mieheni löytää hyvän panon ollessaan reissussa, niin olen onnellinen hänen puolestaan.
Ongelma on epärehellisyys. Sinä pelaat yksillä säännöillä, miehellä on toiset. Mies ei saa valita, haluaisiko hän olla parisuhteessa, jossa toinen osapuoli harrastaa seksiä muiden kanssa. Hän saattaisi haluta jotain muuta.
Jos et ymmärrä yllämainittua, niin entäs tämä:
Jos keittiössä kustaan sinun keittoosi, mutta se silti maistuu sinulle, niin onko siinä mielestäsi mitään ongelmaa? Kunhan sinulle ei kerrota, että soppaan on kustu.
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä olisi paljon helpompaa jos nämä joille ei riitä yksi pillu tai mulkku pysyisivät sinkkuina tai muodostaisivat parisuhteen vain sama henkisen ihmisen kanssa eli avoin liitto.
Mutta monelle petturille avoin liitto ei sovikaan kun puolison pitää olla uskollinen ja hänellä ei olekaan oikeutta panna muita. Miuden paneminen on vain petturin oikeus.
Tästä samaa mieltä. Mies ei selviäisi, jos minä saisin harrastaa seksiä kenen kanssa vaan, vaikka itse on pettänyt. Kun olimme hetken erossa, oli miehestä kovin asia - ei suinkaan se, että palaammeko yhteen, vaan se, että olenko pannut jotain toista miestä sillä aikaa.
Tietynlaiselle ihmiselle ei oikeastaan sovi minkäänlainen suhde, mutta minkäs teet.
Miksi harrastat "hetken eroja" , kun itsekin tiedät, että ne eivät mihen pettämistä lopeta? Onko se sama kun kiukuttelevan lapsen laittaminen jäähylle? "Äiti" saa vähän levähdysaikaa, ennenkuin riehuminen taas jatkuu.
Ensinnäkin, uskon jäähyjen toimivan lapsiin.
Ja uskon, että hetken ero sai miehen järkiinsä. Ainakin ilmoittautui vapaaehtoisesti katkaisuhoitoon, petrasi isänä ja hankki meille uuden parisuhdeterapeutin. Isoimpana asiana se, että tuntuu vihdoin kuuntelevan sitä mitä minä haluan - olla enemmän Suomessa ja onkin karsinut töitään voidakseen olla enemmän meidän kanssamme.
Tietenkään mies ei koskaan lopeta pettämistä, ei usko että kykenee, mutta kunhan pitää sen jollain lailla hallinnassa (ja harvinaisena!). Tarkoitus ei ollut olla hetken erossa, vaan erota kokonaan.
Matkustus ei minua sinänsä haittaa, minusta se ei altista sen enempää pettämiselle, kuin normaali työpäiväkään. Meillä ainakin pettäminen johtuu ihan jostain muusta kuin tilaisuudesta.
Miksi viimeisin pettäminen ajoi hakemaan eroa, jos kuitenkin tiedät että se ei tule loppumaan? Kuinka usein mies saa pettää, että se ei ole sinulle ongelma?
Se ajoi eroamaan koska mies katosi kartalta. Jätti tulematta sillä lennolla kun oli luvannut, ei vastannut mihinkään, oli kadoksissa kolme päivää jonka jälkeen löytyi erään naisen luota sekaisin luoja ties mistä. Pettäminen tuossa oli se pienin paha. Ei ole koskaan ennen kadonnut, vaan olen aina tarkasti tiennyt missä mies on milloinkin.
Ja jos nyt rehellisesti pitää joku määrä sanoa, niin ehkä 1/1,5-2y on ihan tarpeeksi paha sietää.
Miksi siedät pettämistä laisinkaan? Onko se mielestäsi "hinta" elämästä, jota vietät? Eikö se syö omanarvontuntoasi?
Ei se liity omanarvontuntooni mitenkään. Minä olen arvokas riippumatta siitä, mitä muut tekevät. "Siedän" miehen pettämistä, koska rakastan häntä. Hän ei ole kykenevä monogamiaan, mutta haluamme olla yhdessä ja rakastamme toisiamme.
No, sinä toimit mahdollistajana (enabler) miehesi käytökselle. Toimit kodinhoitajana ja kiinotpisteenä, kun mies tekee mitä haluaa. Välillä joutuu vähän jäähylle, mutta sitten saa taas jatkaa.
Sivullisesta (miehestä) kuulostaa sinulle henkisesti raskaalta, mutta kaipa se on hintansa väärti, kun siinä pysyt.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä olisi paljon helpompaa jos nämä joille ei riitä yksi pillu tai mulkku pysyisivät sinkkuina tai muodostaisivat parisuhteen vain sama henkisen ihmisen kanssa eli avoin liitto.
Mutta monelle petturille avoin liitto ei sovikaan kun puolison pitää olla uskollinen ja hänellä ei olekaan oikeutta panna muita. Miuden paneminen on vain petturin oikeus.
Tästä samaa mieltä. Mies ei selviäisi, jos minä saisin harrastaa seksiä kenen kanssa vaan, vaikka itse on pettänyt. Kun olimme hetken erossa, oli miehestä kovin asia - ei suinkaan se, että palaammeko yhteen, vaan se, että olenko pannut jotain toista miestä sillä aikaa.
Tietynlaiselle ihmiselle ei oikeastaan sovi minkäänlainen suhde, mutta minkäs teet.
Miksi harrastat "hetken eroja" , kun itsekin tiedät, että ne eivät mihen pettämistä lopeta? Onko se sama kun kiukuttelevan lapsen laittaminen jäähylle? "Äiti" saa vähän levähdysaikaa, ennenkuin riehuminen taas jatkuu.
Ensinnäkin, uskon jäähyjen toimivan lapsiin.
Ja uskon, että hetken ero sai miehen järkiinsä. Ainakin ilmoittautui vapaaehtoisesti katkaisuhoitoon, petrasi isänä ja hankki meille uuden parisuhdeterapeutin. Isoimpana asiana se, että tuntuu vihdoin kuuntelevan sitä mitä minä haluan - olla enemmän Suomessa ja onkin karsinut töitään voidakseen olla enemmän meidän kanssamme.
Tietenkään mies ei koskaan lopeta pettämistä, ei usko että kykenee, mutta kunhan pitää sen jollain lailla hallinnassa (ja harvinaisena!). Tarkoitus ei ollut olla hetken erossa, vaan erota kokonaan.
Matkustus ei minua sinänsä haittaa, minusta se ei altista sen enempää pettämiselle, kuin normaali työpäiväkään. Meillä ainakin pettäminen johtuu ihan jostain muusta kuin tilaisuudesta.
Miksi viimeisin pettäminen ajoi hakemaan eroa, jos kuitenkin tiedät että se ei tule loppumaan? Kuinka usein mies saa pettää, että se ei ole sinulle ongelma?
Se ajoi eroamaan koska mies katosi kartalta. Jätti tulematta sillä lennolla kun oli luvannut, ei vastannut mihinkään, oli kadoksissa kolme päivää jonka jälkeen löytyi erään naisen luota sekaisin luoja ties mistä. Pettäminen tuossa oli se pienin paha. Ei ole koskaan ennen kadonnut, vaan olen aina tarkasti tiennyt missä mies on milloinkin.
Ja jos nyt rehellisesti pitää joku määrä sanoa, niin ehkä 1/1,5-2y on ihan tarpeeksi paha sietää.
Miksi siedät pettämistä laisinkaan? Onko se mielestäsi "hinta" elämästä, jota vietät? Eikö se syö omanarvontuntoasi?
Ei se liity omanarvontuntooni mitenkään. Minä olen arvokas riippumatta siitä, mitä muut tekevät. "Siedän" miehen pettämistä, koska rakastan häntä. Hän ei ole kykenevä monogamiaan, mutta haluamme olla yhdessä ja rakastamme toisiamme.
No, sinä toimit mahdollistajana (enabler) miehesi käytökselle. Toimit kodinhoitajana ja kiinotpisteenä, kun mies tekee mitä haluaa. Välillä joutuu vähän jäähylle, mutta sitten saa taas jatkaa.
Sivullisesta (miehestä) kuulostaa sinulle henkisesti raskaalta, mutta kaipa se on hintansa väärti, kun siinä pysyt.
Kuten sanottu, kukaan meistä ei ole täydellinen. Minä elän mielelläni älykkään, hauskan, komean, hyvässä kunnossa olevan miehen kanssa, jonka libido on kuosissa ja jonka kanssa seksi on ihanaa, kuin eläisin tavallisemman näköisen, sixpackittömän miehen kanssa, jonka kanssa en tuntisi oloani yhtä kauniiksi ja halutuksi. Hyväksyn ennemmin pettämisen silloin tällöin.
Sotilaissa on paljon pettäjiä, taitaa heillä kuulua toimintakulttuuriin kuten tuolla yhdellä rakennusalan liikkeelläkin. Tuntuu vain maailmassa riittävän hyväuskoisia naisia ja avoimissa suhteissa riippuvia epätoivoisia, jotka haluaisivat enemmän mutta eivät saa.
Omalla kohdallani olen päättänyt elää täysillä, mutta kerrallaan yhden kumppanin kanssa. Jos kumppani pettää, suhde päättyy. Kuka jaksaa alkaa sellaisen paskannuksen jälkeen enää siivoamaan suhdetta siihen kuntoon, että siinä jaksaisi jotenkin vielä ketkutella. Ehei, miehiä kyllä riittää, huonoon ei tarvitse tyytyä. Yksinolokin on ylellisyys sinänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä olisi paljon helpompaa jos nämä joille ei riitä yksi pillu tai mulkku pysyisivät sinkkuina tai muodostaisivat parisuhteen vain sama henkisen ihmisen kanssa eli avoin liitto.
Mutta monelle petturille avoin liitto ei sovikaan kun puolison pitää olla uskollinen ja hänellä ei olekaan oikeutta panna muita. Miuden paneminen on vain petturin oikeus.
Tästä samaa mieltä. Mies ei selviäisi, jos minä saisin harrastaa seksiä kenen kanssa vaan, vaikka itse on pettänyt. Kun olimme hetken erossa, oli miehestä kovin asia - ei suinkaan se, että palaammeko yhteen, vaan se, että olenko pannut jotain toista miestä sillä aikaa.
Tietynlaiselle ihmiselle ei oikeastaan sovi minkäänlainen suhde, mutta minkäs teet.
Miksi harrastat "hetken eroja" , kun itsekin tiedät, että ne eivät mihen pettämistä lopeta? Onko se sama kun kiukuttelevan lapsen laittaminen jäähylle? "Äiti" saa vähän levähdysaikaa, ennenkuin riehuminen taas jatkuu.
Ensinnäkin, uskon jäähyjen toimivan lapsiin.
Ja uskon, että hetken ero sai miehen järkiinsä. Ainakin ilmoittautui vapaaehtoisesti katkaisuhoitoon, petrasi isänä ja hankki meille uuden parisuhdeterapeutin. Isoimpana asiana se, että tuntuu vihdoin kuuntelevan sitä mitä minä haluan - olla enemmän Suomessa ja onkin karsinut töitään voidakseen olla enemmän meidän kanssamme.
Tietenkään mies ei koskaan lopeta pettämistä, ei usko että kykenee, mutta kunhan pitää sen jollain lailla hallinnassa (ja harvinaisena!). Tarkoitus ei ollut olla hetken erossa, vaan erota kokonaan.
Matkustus ei minua sinänsä haittaa, minusta se ei altista sen enempää pettämiselle, kuin normaali työpäiväkään. Meillä ainakin pettäminen johtuu ihan jostain muusta kuin tilaisuudesta.
Miksi viimeisin pettäminen ajoi hakemaan eroa, jos kuitenkin tiedät että se ei tule loppumaan? Kuinka usein mies saa pettää, että se ei ole sinulle ongelma?
Se ajoi eroamaan koska mies katosi kartalta. Jätti tulematta sillä lennolla kun oli luvannut, ei vastannut mihinkään, oli kadoksissa kolme päivää jonka jälkeen löytyi erään naisen luota sekaisin luoja ties mistä. Pettäminen tuossa oli se pienin paha. Ei ole koskaan ennen kadonnut, vaan olen aina tarkasti tiennyt missä mies on milloinkin.
Ja jos nyt rehellisesti pitää joku määrä sanoa, niin ehkä 1/1,5-2y on ihan tarpeeksi paha sietää.
Sinuna ilmoittaisin sille ukollesi, että olet harrastanut seksiä parin tyypin kanssa vaikka asia ei olisi edes totta. Ihan vaan katsoakseni reaktion ja jotta mies saisi tuta miltä se tuntuu. Jos sillä miehelläsi nyt ylipäätään on kykyä tuntea mitään...
Ei huvita nähdä miehen katoavan jonnekin muutamaksi viikoksi / hajottavan auton / rikkovan itseään treenaamalla liikaa /tuhoamalla kotiamme vetämällä nyrkin seinästä läpi, ikkunat hajalle tms.
Tunteita selvästi on, mutta ei minkäänlaista kykyä käsitellä niitä.
Negroidit on alkukantaisia.
:O Jos ei järkyttäisi, niin naurattaisi. Olen melko varma, että vaihtaisit elämäsi hänen kanssaan minä päivänä tahansa, rotua myöten.
Vierailija kirjoitti:
TJuu kirjoitti:
MItä sitten? Kuka teistä omistaa puolisonsa?
MInua on petetty nuorena. Ehkä siitä jäi traumat, mutta en omista enää ketään eikä kukaan omista minua. Olen suhteessa ja petän joskus kun siltä tuntuu. Erityisen helppoa se on reissutöissä.
Pettäminen ei ole itsetarkoitus, mutta annan siihen itselleni luvan jos sattuu hyvä pano kohdalle.
EN kadu enkä koe huonoa omaatuntoa. Vakkarimieheni kanssa pyöritämme perhettä ja vietämme hyvää perheaikaa kotona. En ymmärrä mikä ongelma tässä nyt on.
Jos mieheni löytää hyvän panon ollessaan reissussa, niin olen onnellinen hänen puolestaan.
Ongelma on epärehellisyys. Sinä pelaat yksillä säännöillä, miehellä on toiset. Mies ei saa valita, haluaisiko hän olla parisuhteessa, jossa toinen osapuoli harrastaa seksiä muiden kanssa. Hän saattaisi haluta jotain muuta.
Jos et ymmärrä yllämainittua, niin entäs tämä:
Jos keittiössä kustaan sinun keittoosi, mutta se silti maistuu sinulle, niin onko siinä mielestäsi mitään ongelmaa? Kunhan sinulle ei kerrota, että soppaan on kustu.
Millä perusteella miehelläni on toiset säännöt. Koska ei ole. Hän on kanssani vapaaehtoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä olisi paljon helpompaa jos nämä joille ei riitä yksi pillu tai mulkku pysyisivät sinkkuina tai muodostaisivat parisuhteen vain sama henkisen ihmisen kanssa eli avoin liitto.
Mutta monelle petturille avoin liitto ei sovikaan kun puolison pitää olla uskollinen ja hänellä ei olekaan oikeutta panna muita. Miuden paneminen on vain petturin oikeus.
Tästä samaa mieltä. Mies ei selviäisi, jos minä saisin harrastaa seksiä kenen kanssa vaan, vaikka itse on pettänyt. Kun olimme hetken erossa, oli miehestä kovin asia - ei suinkaan se, että palaammeko yhteen, vaan se, että olenko pannut jotain toista miestä sillä aikaa.
Tietynlaiselle ihmiselle ei oikeastaan sovi minkäänlainen suhde, mutta minkäs teet.
Miksi harrastat "hetken eroja" , kun itsekin tiedät, että ne eivät mihen pettämistä lopeta? Onko se sama kun kiukuttelevan lapsen laittaminen jäähylle? "Äiti" saa vähän levähdysaikaa, ennenkuin riehuminen taas jatkuu.
Ensinnäkin, uskon jäähyjen toimivan lapsiin.
Ja uskon, että hetken ero sai miehen järkiinsä. Ainakin ilmoittautui vapaaehtoisesti katkaisuhoitoon, petrasi isänä ja hankki meille uuden parisuhdeterapeutin. Isoimpana asiana se, että tuntuu vihdoin kuuntelevan sitä mitä minä haluan - olla enemmän Suomessa ja onkin karsinut töitään voidakseen olla enemmän meidän kanssamme.
Tietenkään mies ei koskaan lopeta pettämistä, ei usko että kykenee, mutta kunhan pitää sen jollain lailla hallinnassa (ja harvinaisena!). Tarkoitus ei ollut olla hetken erossa, vaan erota kokonaan.
Matkustus ei minua sinänsä haittaa, minusta se ei altista sen enempää pettämiselle, kuin normaali työpäiväkään. Meillä ainakin pettäminen johtuu ihan jostain muusta kuin tilaisuudesta.
Miksi viimeisin pettäminen ajoi hakemaan eroa, jos kuitenkin tiedät että se ei tule loppumaan? Kuinka usein mies saa pettää, että se ei ole sinulle ongelma?
Se ajoi eroamaan koska mies katosi kartalta. Jätti tulematta sillä lennolla kun oli luvannut, ei vastannut mihinkään, oli kadoksissa kolme päivää jonka jälkeen löytyi erään naisen luota sekaisin luoja ties mistä. Pettäminen tuossa oli se pienin paha. Ei ole koskaan ennen kadonnut, vaan olen aina tarkasti tiennyt missä mies on milloinkin.
Ja jos nyt rehellisesti pitää joku määrä sanoa, niin ehkä 1/1,5-2y on ihan tarpeeksi paha sietää.
Miksi siedät pettämistä laisinkaan? Onko se mielestäsi "hinta" elämästä, jota vietät? Eikö se syö omanarvontuntoasi?
Ei se liity omanarvontuntooni mitenkään. Minä olen arvokas riippumatta siitä, mitä muut tekevät. "Siedän" miehen pettämistä, koska rakastan häntä. Hän ei ole kykenevä monogamiaan, mutta haluamme olla yhdessä ja rakastamme toisiamme.
No, sinä toimit mahdollistajana (enabler) miehesi käytökselle. Toimit kodinhoitajana ja kiinotpisteenä, kun mies tekee mitä haluaa. Välillä joutuu vähän jäähylle, mutta sitten saa taas jatkaa.
Sivullisesta (miehestä) kuulostaa sinulle henkisesti raskaalta, mutta kaipa se on hintansa väärti, kun siinä pysyt.
Tuollainen käytös on samankaltaista kuin alkoholistin .
Tunnen erään perheen jossa mies on aivan koko ajan käynyt vieraissa.
Nyt ovat jo eläkkeellä ja taas uusi koko kesän kestänyt pätkä jotain säätöä.
Perheen aikuiset lapsetkin ovat vihaisia ja suunnittelivat että varjostavat ja paljastavat kaikille koko jutun.
Vaan sitten se loppuikin.
Mutta vaimo on ihan loppu. Nyt kun on eläkkeellä, on enemmän aikaa seurata ja ihmetellä noita miehen juttuja.
Tämän tarinan pointiksi yritän saada sen että ei siihen totu, lapsia saattaa ällöttää homma niin paljon että se vaikuttaa yhteydenpitoon, halveksivat sekä pettäjää että petettyä ja koko elämä menee petturin varjossa joka ei välttämättä koskaan , siis vanhanakaan, asetu.
Ja iso osa pettäjän mielenkiintoa ja energiaa menee niihin muihin naisiin ( tai miehiin).
Kannattaako?
Minusta ei kannattaisi.
Olemme molemmat matkatyössä mutta en usko että miehenikään on reissuillaan pettänyt, minä en ainakaan ole. Ei ole aikaa eikä jaksamista, päivät on pitkiä ja rankkoja. Kun hotelliin lopulta pääsee on mielessä vain nukkuminen.
Miten se matkatyö tähän liittyy? Entisessä avioliitossa olin matkatyössä mutta petin exääni ihan 2km päässä asuvan miehen kanssa. Olisin pettänyt vaikka olisin ollut Prisman kassalla töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä olisi paljon helpompaa jos nämä joille ei riitä yksi pillu tai mulkku pysyisivät sinkkuina tai muodostaisivat parisuhteen vain sama henkisen ihmisen kanssa eli avoin liitto.
Mutta monelle petturille avoin liitto ei sovikaan kun puolison pitää olla uskollinen ja hänellä ei olekaan oikeutta panna muita. Miuden paneminen on vain petturin oikeus.
Tästä samaa mieltä. Mies ei selviäisi, jos minä saisin harrastaa seksiä kenen kanssa vaan, vaikka itse on pettänyt. Kun olimme hetken erossa, oli miehestä kovin asia - ei suinkaan se, että palaammeko yhteen, vaan se, että olenko pannut jotain toista miestä sillä aikaa.
Tietynlaiselle ihmiselle ei oikeastaan sovi minkäänlainen suhde, mutta minkäs teet.
Miksi harrastat "hetken eroja" , kun itsekin tiedät, että ne eivät mihen pettämistä lopeta? Onko se sama kun kiukuttelevan lapsen laittaminen jäähylle? "Äiti" saa vähän levähdysaikaa, ennenkuin riehuminen taas jatkuu.
Ensinnäkin, uskon jäähyjen toimivan lapsiin.
Ja uskon, että hetken ero sai miehen järkiinsä. Ainakin ilmoittautui vapaaehtoisesti katkaisuhoitoon, petrasi isänä ja hankki meille uuden parisuhdeterapeutin. Isoimpana asiana se, että tuntuu vihdoin kuuntelevan sitä mitä minä haluan - olla enemmän Suomessa ja onkin karsinut töitään voidakseen olla enemmän meidän kanssamme.
Tietenkään mies ei koskaan lopeta pettämistä, ei usko että kykenee, mutta kunhan pitää sen jollain lailla hallinnassa (ja harvinaisena!). Tarkoitus ei ollut olla hetken erossa, vaan erota kokonaan.
Matkustus ei minua sinänsä haittaa, minusta se ei altista sen enempää pettämiselle, kuin normaali työpäiväkään. Meillä ainakin pettäminen johtuu ihan jostain muusta kuin tilaisuudesta.
Miksi viimeisin pettäminen ajoi hakemaan eroa, jos kuitenkin tiedät että se ei tule loppumaan? Kuinka usein mies saa pettää, että se ei ole sinulle ongelma?
Se ajoi eroamaan koska mies katosi kartalta. Jätti tulematta sillä lennolla kun oli luvannut, ei vastannut mihinkään, oli kadoksissa kolme päivää jonka jälkeen löytyi erään naisen luota sekaisin luoja ties mistä. Pettäminen tuossa oli se pienin paha. Ei ole koskaan ennen kadonnut, vaan olen aina tarkasti tiennyt missä mies on milloinkin.
Ja jos nyt rehellisesti pitää joku määrä sanoa, niin ehkä 1/1,5-2y on ihan tarpeeksi paha sietää.
Miksi siedät pettämistä laisinkaan? Onko se mielestäsi "hinta" elämästä, jota vietät? Eikö se syö omanarvontuntoasi?
Ei se liity omanarvontuntooni mitenkään. Minä olen arvokas riippumatta siitä, mitä muut tekevät. "Siedän" miehen pettämistä, koska rakastan häntä. Hän ei ole kykenevä monogamiaan, mutta haluamme olla yhdessä ja rakastamme toisiamme.
No, sinä toimit mahdollistajana (enabler) miehesi käytökselle. Toimit kodinhoitajana ja kiinotpisteenä, kun mies tekee mitä haluaa. Välillä joutuu vähän jäähylle, mutta sitten saa taas jatkaa.
Sivullisesta (miehestä) kuulostaa sinulle henkisesti raskaalta, mutta kaipa se on hintansa väärti, kun siinä pysyt.
Kuten sanottu, kukaan meistä ei ole täydellinen. Minä elän mielelläni älykkään, hauskan, komean, hyvässä kunnossa olevan miehen kanssa, jonka libido on kuosissa ja jonka kanssa seksi on ihanaa, kuin eläisin tavallisemman näköisen, sixpackittömän miehen kanssa, jonka kanssa en tuntisi oloani yhtä kauniiksi ja halutuksi. Hyväksyn ennemmin pettämisen silloin tällöin.
Jos se sinulle toimii, niin mikäs siinä. Itse en kestäisi vastaavaa, jossa "unelmien naisen" kanssa elettävän parisuhteen hintana olisi pettäminen ja näköjään myös ympäristölle väkivaltainen käytös.
Lähtisin pois, yksinkin olisi parempi.
45
Avoimessa suhteessa, tosin suljetussa suhteessa en eläisi, vaikkei matkatyötä olisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tjuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TJuu kirjoitti:
MItä sitten? Kuka teistä omistaa puolisonsa?
MInua on petetty nuorena. Ehkä siitä jäi traumat, mutta en omista enää ketään eikä kukaan omista minua. Olen suhteessa ja petän joskus kun siltä tuntuu. Erityisen helppoa se on reissutöissä.
Pettäminen ei ole itsetarkoitus, mutta annan siihen itselleni luvan jos sattuu hyvä pano kohdalle.
EN kadu enkä koe huonoa omaatuntoa. Vakkarimieheni kanssa pyöritämme perhettä ja vietämme hyvää perheaikaa kotona. En ymmärrä mikä ongelma tässä nyt on.
Jos mieheni löytää hyvän panon ollessaan reissussa, niin olen onnellinen hänen puolestaan.
Ongelma on epärehellisyys. Sinä pelaat yksillä säännöillä, miehellä on toiset. Mies ei saa valita, haluaisiko hän olla parisuhteessa, jossa toinen osapuoli harrastaa seksiä muiden kanssa. Hän saattaisi haluta jotain muuta.
Jos et ymmärrä yllämainittua, niin entäs tämä:
Jos keittiössä kustaan sinun keittoosi, mutta se silti maistuu sinulle, niin onko siinä mielestäsi mitään ongelmaa? Kunhan sinulle ei kerrota, että soppaan on kustu.
Millä perusteella miehelläni on toiset säännöt. Koska ei ole. Hän on kanssani vapaaehtoisesti.
Sitten se ei ole pettämistä ja ei liity ketjun aiheeseen laisinkaan. Luvan kanssa ei voi pettää.
Siltikin olette harvinaisuus, yleensä menee niin kuin tuossa HEL-NYC:in esimerkissä, mies matkustaa ja pettää, mutta naisella ei samaa lupaa ole, päinvastoin, mies on sairaalloisen mustasukkainen.
Vaimoni tekee matkatöitä ja tiedän hänen pettävän. Mutta onneksi hän talouasioissa niin tietämätön. Kun viimeinen erä lainoista on maksettu paljastan hänet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies matkustaa paljon työkseen, mutta nämä asiat on puhuttu läpi. Jos saan pienintäkään vihiä pettämisestä tai pahimmassa tapauksessa taudin, ero on selvä sillä sekunnilla. Erosta tulee erittäin hankala ja mitään mukavaa ja helppoa yhteishuoltajuutta, yhteisiä lasten juhlia tulevaisuudessa tms. ei tule olemaan tiedossa. Avioehtoa ei juuri tästä syystä ole. Itse matkustan myös silloin tällöin ja mies on samaa mieltä näistä säännöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni tekee matkatöitä ja tiedän hänen pettävän. Mutta onneksi hän talouasioissa niin tietämätön. Kun viimeinen erä lainoista on maksettu paljastan hänet.
Mitä aiot sen jälkeen tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Mies matkustaa paljon työkseen, mutta nämä asiat on puhuttu läpi. Jos saan pienintäkään vihiä pettämisestä tai pahimmassa tapauksessa taudin, ero on selvä sillä sekunnilla. Erosta tulee erittäin hankala ja mitään mukavaa ja helppoa yhteishuoltajuutta, yhteisiä lasten juhlia tulevaisuudessa tms. ei tule olemaan tiedossa. Avioehtoa ei juuri tästä syystä ole. Itse matkustan myös silloin tällöin ja mies on samaa mieltä näistä säännöistä.
Eli jos miehesi mokaa, lapset kärsivät? Ei sitä avioeroa ja yhteishuoltajuutta sen exän takia helpoksi tehdä...
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies matkustaa paljon työkseen, mutta nämä asiat on puhuttu läpi. Jos saan pienintäkään vihiä pettämisestä tai pahimmassa tapauksessa taudin, ero on selvä sillä sekunnilla. Erosta tulee erittäin hankala ja mitään mukavaa ja helppoa yhteishuoltajuutta, yhteisiä lasten juhlia tulevaisuudessa tms. ei tule olemaan tiedossa. Avioehtoa ei juuri tästä syystä ole. Itse matkustan myös silloin tällöin ja mies on samaa mieltä näistä säännöistä.
Eli jos miehesi mokaa, lapset kärsivät? Ei sitä avioeroa ja yhteishuoltajuutta sen exän takia helpoksi tehdä...
Lapset saavat väärän toimintamallin, kun äiti osoittaa heille, että isän on ihan ok juosta vieraissa, äiti suuttuu vähän ja sitten kaikki on taas hyvin.
Sinä kasvatat seuraava sukupolvea tunnevammaisia tuolla toiminnallasi.
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs nuo reissu-raksamiehet. Eivät välttämättä asustele yksin hotelleissa vaan äijäporukassa jossain kommuunissa, kämpässä. Pitkää päivää kun tekevät, niin en usko että ihan 99%:lla riittää virtaa vielä suhteiden pyörittämiseen
Lähtevät porukalla strippiklubeille ottaan poskihoitoa tai rehellisesti vaan huoriin, jostain sihteeriopiston sivuilta pokat tä thaihierojalle. Esim.
* tai
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies matkustaa paljon työkseen, mutta nämä asiat on puhuttu läpi. Jos saan pienintäkään vihiä pettämisestä tai pahimmassa tapauksessa taudin, ero on selvä sillä sekunnilla. Erosta tulee erittäin hankala ja mitään mukavaa ja helppoa yhteishuoltajuutta, yhteisiä lasten juhlia tulevaisuudessa tms. ei tule olemaan tiedossa. Avioehtoa ei juuri tästä syystä ole. Itse matkustan myös silloin tällöin ja mies on samaa mieltä näistä säännöistä.
Eli jos miehesi mokaa, lapset kärsivät? Ei sitä avioeroa ja yhteishuoltajuutta sen exän takia helpoksi tehdä...
Jos isi sählää, lapset kärsii. Näin on. Pistää ehkä miehen miettimään tekosiaan jo etukäteen. Mammonan menetys kirpaisee myös aika pahasti.