Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä on, että aina kun uutisoidaan "millaista on oikeasti köyhän elämä"...
12.10.2016 |
..Niin uutisen perheellä on aina liuta lapsia? Usein vielä taustalla krooninen sairaus, pitkäaikaistyöttömyys, velat ulosotossa tms. vuosia jatkunut tilanne, mistä olisi pystynyt kyllä ennustamaan ennen lasten hankintaakin, että raha tulee olemaan tosi tiukassa ilman perheen lisäystäkin. Toki ymmärrän, että joskus käy sen ensimmäisen yhden tai kahden lapsen saamisen jälkeen huonosti ja vammautuu tms. tai muuten vain lähtee työpaikka alta. Mutta että sen jälkeen tehdään lisää lapsia, ja sitten itketään kun ei ole varaa viedä muksuja Linnanmäelle?? Eikö normaalilla ihmisellä alkaisi tuossa kohtaa kello soida, että ensin kannattaisi tehdä kaikkensa varallisuustilanteen korjaamiseksi, ja sitten vasta tehdä lisää niitä lapsia, jos vielä on aikaa ja resursseja? Tuntuu, etteivät nuo ajattele ollenkaan niitä jo syntyneitä lapsiaan, vaan lisää on vaan saatava vaikkei niitä nyt jo olemassa oleviakaan ole varaa vaatettaa ja viedä sinne Lintsille. Ja sitten syytetään yhteiskuntaa kaikesta, kuinka mikään siinä huonossa tilanteessa ei ole omaa syytä. Pistää vihaksi tuollainen, eniten niiden lasten puolesta.
Kommentit (65)
Mä olen köyhä ja tein lapsia, jotta olis vähän iloisempaa. Kyllä se toimi. Ei kai lapsia tehdä siksi, että ne tekevät elämäst entistä kurjempaa. Se, että on rahat vähissä, on näissä perheissä silti pienempi paha kuin se, että lapsia on se määrä mitä on. Miettikääpä asia niin päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä köyhät kyykkyyn ja marjastamaan -skeidaa, mitä on palstalla tulvinut viime viikkoina. Mitä tyydytystä ap saat tällaisista syyllistämisistä? Onko sinulla kenties mielessä joku tulotaso, mikä pitää ylittää, ennen kuin SAA hankkia lapsia? Kerropa se nyt, niin päästään puhumaan asiasta tuon epämääräisen syyllistämisen sijasta.
En ole AP, mutta kyllä minun mielestä pitää olla tietty varmuus elämässä - tulotaso, työ, asunto, parisuhde, terveys - ennen kuin hankitaan lapsia. Itselleni se on ollut ihan nuoresta lähtien itsestäänselvyys. Lapsia ja kaikkea voi haluta mutta pitää ajatella vähän kypsemmin ja miettiä seuraksia.
Jos näin ei tee niin se on oma häpeä jos tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minun asiani, ei mitenkään minulle kotiinpäin tai minulta pois, montako lasta naapurin Irma tekee. Mutta jos tämä Irma menee lehteen itkemään miten elämä on rankkaa kun ei käyty kouluja amista pidemmälle, ei ole tehty töitä ja lapsiakin on parille eri ukolle ja jääkarhunkokoisia koiria löytyy useampi, rööki palaa ja kahvinkeittimen hajoaminen kaataa talouden, niin pistää vihaksi. Jos olet itse soppasi keittänyt, niin jooko, älä ruikuta.
Meinaat, että Irma ihan tuppautui siihen lehteen? Mä voin kertoa toimittajana, että homma on toisin päin. Me toimittajat soitellaan 50 ihmiselle, josko joku suostuisi kertomaan vähätuloisen elämästään.
Se on oikeasti todella vaikeaa löytää joku rohkea, joka uskaltaa nimellä ja naamallaan kertoa mitään.
Enkä kaltaisiasi paskapökäleitä lukiessani ihmettele ollenkaan, miksi noin on.
Joka jumalan kerta joku kiukkuaa täällä, miten "ei ne oikeesti mitään köyhiä ole, kuvassa niillä oli sängyssä Marimekon lakanat!" tai "V..tu ne ole oikeita köyhiä, minä elän leveästi vielä pienemmillä tuloilla!" tai "mitä ne kitisee, kun niillä on varaa tupakoida, oma vika!"
Ja nuo kommentit ovat oikeita poimintoja noista vihaa-köyhää -ketjuista.
Nämä ihmiset ajattelevat, että kolmas menee siinä missä kaksikin, neljäs siinä missä kolmekin, viides siinä missä neljäkin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä köyhät kyykkyyn ja marjastamaan -skeidaa, mitä on palstalla tulvinut viime viikkoina. Mitä tyydytystä ap saat tällaisista syyllistämisistä? Onko sinulla kenties mielessä joku tulotaso, mikä pitää ylittää, ennen kuin SAA hankkia lapsia? Kerropa se nyt, niin päästään puhumaan asiasta tuon epämääräisen syyllistämisen sijasta.
En ole AP, mutta kyllä minun mielestä pitää olla tietty varmuus elämässä - tulotaso, työ, asunto, parisuhde, terveys - ennen kuin hankitaan lapsia. Itselleni se on ollut ihan nuoresta lähtien itsestäänselvyys. Lapsia ja kaikkea voi haluta mutta pitää ajatella vähän kypsemmin ja miettiä seuraksia.
Jos näin ei tee niin se on oma häpeä jos tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Eli siis kerro nyt sinäkin, miten terve pitää vähintään olla? Entä jos sairastuu raskaana ollessa? Entä lasten synnyttyä?
Entä mikä on tuloraja?
Elämä on. Tulee yllätyksiäkin. Minusta on loistava juttu, että ihan kaikki ei jätä lapsia tekemättä, kun syntyvyys jo nyt on huolestuttavan alhaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse nyt työttömänä ja pakko sanoa että tosi mukava tietää että näin moni hyväksyisi sen jos alkaisin nyt tehtailemaan lapsia, vaikka tulevaisuudesta ei ole mitään tietoa :) Mieskin on opiskelija mutta kyllähän meillä on oikeus perustaa suurperhe jos halutaan.
Kaikki pitäisi kylmästi laskea, olisipa oikein narsistien yhteiskunta.
On mielenkiintoista seurata köyhyyskeskustelua, toisaalta se vahvistaa - ei meitä köyhiä mutta varakkaita, he kiittelevät onneaan. Kiva sanoa että riippuu ittestä, hauska suomalainen sanan tapa ilkeässä mielessä. Nostakaa toki itsenne suosta, ei kukaan soisi että pääsette, mutta yritys hyvä.????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tulot on reilun 800e kuussa. Saan sillä hyvää tuoretta ruokaa, välillä viiniäkin sen kanssa, pystyn harrastamaan, maksamaan kaupungin vuokra-asunnon vuokraa, tehdä pieniä matkoja edullisiin kohteisiin, bilettääkin välillä, syödä välillä edullisesti ulkona ja joskus shoppailla jotain pientä.
Asioita joihin tiedostan että mulla ei ole varaa on esimerkiksi koira tai muu lemmikki, auto, lapsi/lapsia, kaukomatkat, kallis elektroniikka, kalliit kodinkoneet jne. Siispä en osta niitä. Omalla kohalla ainakin elämä on näin aika mukavaa eikä ole pelkoa velkakierteestä, sanokaa epäempaattiseksi mutta mun on vaikea kuvitella miten voisin tehdä sellaisia valintoja, jotka ajaisi mun kulurakenteen tulojen yli, ilman että tiedostaisin tekeväni niin.
Varsinkin lasten hädällä (tai "hädällä") mässääminen herättää auttamisenhalun, siksi. Itse en tähän median juksailuun mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, MISTÄ SÄ TIEDÄT, MISSÄ ELÄMÄNVAIHEESSA NIIHIN UUTISISSA ESIINTYVIIN PERHEISIIN KÖYHYYS ON ISKENYT?
Sori, että huudan, mutta kun olet niin saa...nan tampio besserwisseri, että pakko vähän kiljaista, että kuulet.
Kyllä se köyhä perhekin yleensä elämäänsä suunnittelee, ja lapset on saatu todennäköisesti ennen kuin köyhyyttä aiheuttava elämänmuutos on tullut eteen. Sinähän et voi tietää!
Sitten vielä oma lukunsa on se, että osalle lapsia on tullut yllätysraskauksen takia. Juu, jopa ehkäisy saattaa pettää, eikä se ole edes kovin harvinaista. Voi toki antaa lapsen pois tai teettää abortin, mutta arvostan sitä, että yritetään kantaa vastuu lapsista.
Ja vielä: köyhilläkin ON oikeus lisääntyä. Se on jopa meidän varakkaampien etu, että lapsia hankkivat muutkin kuin keskituloiset ja varakkaat. Jo nyt syntyvyys on todella alhaalla, se on laskenut jo monta vuotta peräkkäin, ja väestö vanhenee huolestuttavaa tahtia. Jonkun pitäisi aikanaa vaihtaa meidän kroonikkovaipat, kun makaamme vanhainkodissa, ja maksaa meidän eläkkeemme.
No enhän minä muuten sitä tietäisikään, mutta kun näissä tarinoissa aina kerrotaan, kuinka vähintään toisen vanhemman ongelmat ovat jatkuneet vuosia, jopa vuosikymmeniä. Lyhyelläkin matematiikalla on helppo laskea, että ne perheen pienimmät on pistetty alulle kun ongelmat ovat olleet päällä jo jonkin aikaa. Tietääkseni kirjoitin jo aloitukseen, että ymmärrän hyvin, jos huonot ajat ovat iskeneet eteen sen ensimmäisen tai toisen lapsen jälkeen, mutta sitä en ymmärrä, että sen työttömyyden, sairauden tms. osuessa kohdalle ei keskitytä selviämiseen niiden nykyisten lasten kanssa, vaan hankitaan lisää. Ei kai kaikilta huonoon tilanteeseen joutuneilta voi juuri siinä kohtaa ehkäisy pettää, ja vielä useamman kerran?
Miksi köyhän oikeus lisääntyä menee edelle lasten oikeudesta kasvaa oloissa, joissa on varaa ruokaan ja vaatteisiin? Eikä niistä lapsista välttämättä niitä paljon kaivattuja tulevaisuuden hoitajia tule. Vanhusten hoitoa ajetaan koko ajan ahtaammalle, jolloin alalle ei kohta edes haluta enää opiskella. Lisäksi monissa tapauksissa köyhyys ja tuolla eläminen valitettavasti periytyy.
No, kuten sanoin, sinä ET voi tietää.
Ehkäpä ekat lapset ovat syntyneet ennen työttömyyttä ja viimeinen lapsi oli vahinko.
Kuka tietää.
Jos puhut jostakin tietystä lehtijutusta, pane linkki siihen. Mehän emm tiedä, puhutko palturia tai totta.
Köyhällä on SEKÄ oikeus hankkia lapsia ETTÄ saada lapsilleen ruokaa ja vaatteita. Sen edestä minä ainakin maksan mielelläni veroja, jopa nykyistä enemmän.
Tulee niistä lapsista sitten vanhustenhoitajia tai hitsaajia tai K-marketin kassoja, heitä tarvitaan tulevaisuuden työvoimana. Kannattaa vähän vilkaista vaikkapa tätä:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minun asiani, ei mitenkään minulle kotiinpäin tai minulta pois, montako lasta naapurin Irma tekee. Mutta jos tämä Irma menee lehteen itkemään miten elämä on rankkaa kun ei käyty kouluja amista pidemmälle, ei ole tehty töitä ja lapsiakin on parille eri ukolle ja jääkarhunkokoisia koiria löytyy useampi, rööki palaa ja kahvinkeittimen hajoaminen kaataa talouden, niin pistää vihaksi. Jos olet itse soppasi keittänyt, niin jooko, älä ruikuta.
Meinaat, että Irma ihan tuppautui siihen lehteen? Mä voin kertoa toimittajana, että homma on toisin päin. Me toimittajat soitellaan 50 ihmiselle, josko joku suostuisi kertomaan vähätuloisen elämästään.
Se on oikeasti todella vaikeaa löytää joku rohkea, joka uskaltaa nimellä ja naamallaan kertoa mitään.
Enkä kaltaisiasi paskapökäleitä lukiessani ihmettele ollenkaan, miksi noin on.
Joka jumalan kerta joku kiukkuaa täällä, miten "ei ne oikeesti mitään köyhiä ole, kuvassa niillä oli sängyssä Marimekon lakanat!" tai "V..tu ne ole oikeita köyhiä, minä elän leveästi vielä pienemmillä tuloilla!" tai "mitä ne kitisee, kun niillä on varaa tupakoida, oma vika!"
Ja nuo kommentit ovat oikeita poimintoja noista vihaa-köyhää -ketjuista.
Saisitteko joskus haastateltavaksi jonkun pienituloisen, jolla lapsia on vain yksi, kotona ei ole eläintarhaa ja rahanpuute johtuu jostain muusta kuin alkavasta alkoholiongelmasta ja nikotiiniriippuvuudesta? Olen pahoillani mutta jos käytännössä jokaisessa pienituloisten pärjäämisestä kertovassa jutussa lapsia on liuta, jutusta paljastuu että töitä ei ole tehty ja kuvista näkee että röökia palaa, niin valitettavasti tällainen paskapökäle oikeasti kuvittelee, että suurin osa pienituloisista on aiheuttanut tilanteensa siksi, ettei joko osaa tai halua ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on tätä köyhät kyykkyyn ja marjastamaan -skeidaa, mitä on palstalla tulvinut viime viikkoina. Mitä tyydytystä ap saat tällaisista syyllistämisistä? Onko sinulla kenties mielessä joku tulotaso, mikä pitää ylittää, ennen kuin SAA hankkia lapsia? Kerropa se nyt, niin päästään puhumaan asiasta tuon epämääräisen syyllistämisen sijasta.
En ole AP, mutta kyllä minun mielestä pitää olla tietty varmuus elämässä - tulotaso, työ, asunto, parisuhde, terveys - ennen kuin hankitaan lapsia. Itselleni se on ollut ihan nuoresta lähtien itsestäänselvyys. Lapsia ja kaikkea voi haluta mutta pitää ajatella vähän kypsemmin ja miettiä seuraksia.
Jos näin ei tee niin se on oma häpeä jos tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia.
Eli siis kerro nyt sinäkin, miten terve pitää vähintään olla? Entä jos sairastuu raskaana ollessa? Entä lasten synnyttyä?
Entä mikä on tuloraja?
Elämä on. Tulee yllätyksiäkin. Minusta on loistava juttu, että ihan kaikki ei jätä lapsia tekemättä, kun syntyvyys jo nyt on huolestuttavan alhaista.
Pitää olla lasten hankintaan lähtiessä niin terve (psyykkisesti ja fyysisesti) että pystyy huolehtimaan itsestään ja tulevista lapsistaan. Tuloraja - voitte laskea paljonko menee nyt elämiseen ja paljonko lapsi tuo siihen lisäkuluja - pärjäättekö myös silloin jos tulee yllättäviä kuluja? Riittääkö kohtalaiseen mukavaan elämään? Kestääkö parisuhde, haluaako molemmat todella lasta ja ovatko sitoutuneita? Onko sinulla työpaikka johon palata äitiyslomalta? Minusta on järkevää esittää edes nämä kysymykset ennen lastenhankintaa.
Koska - todella elämässä ei koskaan tiedä mitä tapahtuu - mutta pienellä ennakoinnilla voi välttää katastrofin. Jos näistä luettelemistani asioista joku kosahtaa, niin pärjäät todennäköisesti silti.
Ihan ilmainen vinkki, saa toki ihan vapaasti taas pahoittaa mielensä ja alapeukuttaa.
Olen aloittajan kanssa melko samaa mieltä: Mikä tarve joillakin ihmisillä on lisääntyä, jos oma älykkyyskapasiteetti ei riitä edes kouluttautumiseen, hyväpalkkaisen ammatin hankkimiseen ja asuinpaikan valintaan, missä ko. alalla on töitä?
Säälittää eniten nämä lapset, jotka syövät epäterveellisesti ( koska vanhempien järki ei riitä edes valmistamaan ravitsevaa ruokaa), heiltä puuttuu harrastusmahdollisuudet ja "kaikilla muilla lapsilla" olevat pelit ja vehkeet, ajanmukaisesta vaatetuksesta puhumattakaan.
Vanha virsi joka vuosi: Joulu on taas tulossa, lahjoittakaa köyhille lapsille uusimmat lelut, älykännykät, pelikoneet, harrastusvälineet jne. (koska vanhemmat eivät viitsi tehdä töitä ja tuhlaavat sosiaali- ja asumistukensa ihan muuhun, kuin lastensa hyvinvointiin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole minun asiani, ei mitenkään minulle kotiinpäin tai minulta pois, montako lasta naapurin Irma tekee. Mutta jos tämä Irma menee lehteen itkemään miten elämä on rankkaa kun ei käyty kouluja amista pidemmälle, ei ole tehty töitä ja lapsiakin on parille eri ukolle ja jääkarhunkokoisia koiria löytyy useampi, rööki palaa ja kahvinkeittimen hajoaminen kaataa talouden, niin pistää vihaksi. Jos olet itse soppasi keittänyt, niin jooko, älä ruikuta.
Meinaat, että Irma ihan tuppautui siihen lehteen? Mä voin kertoa toimittajana, että homma on toisin päin. Me toimittajat soitellaan 50 ihmiselle, josko joku suostuisi kertomaan vähätuloisen elämästään.
Se on oikeasti todella vaikeaa löytää joku rohkea, joka uskaltaa nimellä ja naamallaan kertoa mitään.
Enkä kaltaisiasi paskapökäleitä lukiessani ihmettele ollenkaan, miksi noin on.
Joka jumalan kerta joku kiukkuaa täällä, miten "ei ne oikeesti mitään köyhiä ole, kuvassa niillä oli sängyssä Marimekon lakanat!" tai "V..tu ne ole oikeita köyhiä, minä elän leveästi vielä pienemmillä tuloilla!" tai "mitä ne kitisee, kun niillä on varaa tupakoida, oma vika!"
Ja nuo kommentit ovat oikeita poimintoja noista vihaa-köyhää -ketjuista.
Saisitteko joskus haastateltavaksi jonkun pienituloisen, jolla lapsia on vain yksi, kotona ei ole eläintarhaa ja rahanpuute johtuu jostain muusta kuin alkavasta alkoholiongelmasta ja nikotiiniriippuvuudesta? Olen pahoillani mutta jos käytännössä jokaisessa pienituloisten pärjäämisestä kertovassa jutussa lapsia on liuta, jutusta paljastuu että töitä ei ole tehty ja kuvista näkee että röökia palaa, niin valitettavasti tällainen paskapökäle oikeasti kuvittelee, että suurin osa pienituloisista on aiheuttanut tilanteensa siksi, ettei joko osaa tai halua ajatella.
Tuskin saadaan, koska juuri nuo kuvailemasi henkilöt ovat ainoita jotka ovat sitä mieltä että köyhilläkin pitää saada olla suurperhe, lemmikkejä, ulkomaanmatkoja ja vaikka mitä hienouksia koska muillakin on ja sitten vielä viitsivät syyttää kaikesta yhteiskuntaa joka ei anna heille tarpeeksi rahaa että saisi kaiken mitä työssäkäyvätkin saavat.
Vierailija kirjoitti:
Mun tulot on reilun 800e kuussa. Saan sillä hyvää tuoretta ruokaa, välillä viiniäkin sen kanssa, pystyn harrastamaan, maksamaan kaupungin vuokra-asunnon vuokraa, tehdä pieniä matkoja edullisiin kohteisiin, bilettääkin välillä, syödä välillä edullisesti ulkona ja joskus shoppailla jotain pientä.
Asioita joihin tiedostan että mulla ei ole varaa on esimerkiksi koira tai muu lemmikki, auto, lapsi/lapsia, kaukomatkat, kallis elektroniikka, kalliit kodinkoneet jne. Siispä en osta niitä. Omalla kohalla ainakin elämä on näin aika mukavaa eikä ole pelkoa velkakierteestä, sanokaa epäempaattiseksi mutta mun on vaikea kuvitella miten voisin tehdä sellaisia valintoja, jotka ajaisi mun kulurakenteen tulojen yli, ilman että tiedostaisin tekeväni niin.
No tässä on erittäin järkevä ja tiedostava ihminen - juuri näin!
Olen kolmekymppinen huonossa elämäntilanteessa oleva nainen. Olen toipumassa masennuksesta, teen epäsäännöllistä pienipalkkaista keikkatyötä ja taloudellinen tilanne on ajoittain hirvittävän huono. Myöskään avomieheni ei saa hyvää palkkaa ja pelottaa, että hän joutuu jättämään nykyisen työnsä siitä aiheutuvien terveyshaittojen takia. Meillä molemmilla on kyllä kouluttautumisaikeita ja toivottavasti pääsemme vielä viettämään vakaampaa elämää, jossakin vaiheessa. Toivottavasti myös molempien terveys kestää, teemme kyllä kaikkemme sen eteen.
Meiltä kysytään paljon, miksei ole lapsia ja milloin hankitaan niitä... Koska lapsethan ovat elämän suola ja rikkaus ja "kohta" menee lapsentekoikäkin ohi. Olen sanonut suoraan, että emme missään tapauksessa tekisi lapsia tähän elämäntilanteeseen. Haluamme avokin kanssa pystyä tarjoamaan lapsellemme edes jokseenkin vakaat lähtökohdat ja turvallisen kodin. Tiedän että elämä voi heitellä joka suuntaan myös perheellisiä ihmisiä, mutta jos lähtötilanne on esim. meidän kaltainen, niin olisi se aika itsekästä tehdä lapsia vain koska "me halutaan". Monen mielestä on outoa ja kylmäkiskoista ajatella tällä tavalla, että halutaan lapselle parempi koti kuin mitä nyt voisimme tarjota. Mikä tässä ajattelussa on väärää?
Vierailija kirjoitti:
Olen kolmekymppinen huonossa elämäntilanteessa oleva nainen. Olen toipumassa masennuksesta, teen epäsäännöllistä pienipalkkaista keikkatyötä ja taloudellinen tilanne on ajoittain hirvittävän huono. Myöskään avomieheni ei saa hyvää palkkaa ja pelottaa, että hän joutuu jättämään nykyisen työnsä siitä aiheutuvien terveyshaittojen takia. Meillä molemmilla on kyllä kouluttautumisaikeita ja toivottavasti pääsemme vielä viettämään vakaampaa elämää, jossakin vaiheessa. Toivottavasti myös molempien terveys kestää, teemme kyllä kaikkemme sen eteen.
Meiltä kysytään paljon, miksei ole lapsia ja milloin hankitaan niitä... Koska lapsethan ovat elämän suola ja rikkaus ja "kohta" menee lapsentekoikäkin ohi. Olen sanonut suoraan, että emme missään tapauksessa tekisi lapsia tähän elämäntilanteeseen. Haluamme avokin kanssa pystyä tarjoamaan lapsellemme edes jokseenkin vakaat lähtökohdat ja turvallisen kodin. Tiedän että elämä voi heitellä joka suuntaan myös perheellisiä ihmisiä, mutta jos lähtötilanne on esim. meidän kaltainen, niin olisi se aika itsekästä tehdä lapsia vain koska "me halutaan". Monen mielestä on outoa ja kylmäkiskoista ajatella tällä tavalla, että halutaan lapselle parempi koti kuin mitä nyt voisimme tarjota. Mikä tässä ajattelussa on väärää?
Ihan oikein, juuri näin pitääkin ajatella. Olette fiksuja ihmisiä!
Olen ollut paikalla kun kaverini painosti miestään lasten hankintaan. Kaverini on työtön, koulut jäänyt kesken jne. Kaverini mies ei halunnut lapsia, sillä oli itsekkin opiskelija ja rahat tiukassa. Kaverini perusteli, että suomessa se ei haittaa, sillä suomessa lapsesta saa rahaa. Ja perusteli vastaustaan laskelmillaan kuinka paljon enemmän saisi rahaa lapsen synnyttyä ja isomman asunnon kaupungilta. Oli todella kiusallista kuunneltavaa..
Jotkut ei vaan ajattele nokkaansa pidemmälle.
Kysymys oli, miksi uutisissa on aina sama kuvio. Eikös siinä pitäisi miettiä toimittajan osuutta? Toimittajahan ne jutut tekee ja valitsee itselleen mieleiset kohteet. Ne jutut tehdään tämän vitjan mukaisille vouhottajille, jotka kateuksissaan kiehuvat ja tekevät typeriä "minä olen viisas" kommentointia toisten hullujen yllyttäessä.
Eihän ne toimittajat oikeita köyhiä halua jututtaa, tai tietää siitä köyhyydestä mitään, vaan tarkoitus on tehdä myyvä juttu. Silloin kannattaa valita sellaiset, jotka haluaa esiintyä, vaikka eivät oikeasti olisikaan köyhiä mutta osaavat tarvittaessa näytellä.
No jos noista paskalähtökohdista väkisin pitää vääntää 4-5 muksua, niin turha ulista köyhyyttään. Tuossa tilanteessa se on täysin tietoinen valinta. Köyhällä on tosiaan oikeus lisääntyä, mutta silti voi myös miettiä, mikä tuollaisessa elämäntilanteessa on järkevää kokonaisuuden kannalta.