Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihan aikuisten oikeesti, mitä varten suomalaiset joutuvat lukemaan pakkoruotsia jokaisella opintojen tasolla ala-asteelta yliopistoon?
11.10.2016 |
Ruotsalaiset osaavat englantia ja suomenruotsalaiset suomea. Eikä Suomi todellisuudessa ole kaksikielinen maa pientä rannikkoaluetta lukuun ottamatta, joten sekään ei käy perusteeksi.
Miksi siis?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Se sivistää ihmistä niin kuin moni muukin aine, auttaa oppimaan muita kieliä (saksa, tanska, norja hyvin lähellä ruotsia), ymmärtämään esimerkiksi Ruotsin asioita ylipäätään kielen kautta, ja mielestäni se on osa kulttuuriamme. Ei juuri monenkaan elämässä, mutta osa kulttuuria kuitenkin. Ja tiedän monta suomenruotsalaista, jotka eivät osaa hyvin suomea.
Venäjää pitäisi myös näistä syistä opiskella enemmän. Onhan se rikkaampaa kommunikoida esim. töissä ulkomaisten kollegoiden kanssa ruotsiksi tai venäjäksi eikä aina englanniksi, jossa suomalaiset ovat muuten myös yllättävän kehnoja - ottaen huomioon että sitä tulee aivan joka tuutista nykyään.
Yllättävän kehnoja englannissa? Juurihan jossain oli artikkeli, että hollantilaisten ja ruotsalaisten jälkeen suomalaiset puhuvat keskimäärin kolmanneksi parhaiten enkkua ei-englanninkielisistä maista...
Ja minua ei kiinnosta ruotsi, ei koskaan ole kiinnostanut vaikka sainkin kaikilla kouluasteilla kiitettävät siitä. Senkin määrän olisin voinut laittaa saksaan, juuri sitä kieltä mitä parhaillaan tankkaan kansalaisopistossa - jonka tilalla vaikkapa voisi olla venäjä tai espanja, jos olisin saanut B-kieleksi saksan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeus käyttää omaa kieltään mm. oikeudenkäynnissä koskee KAIKENKIELISIÄ, joten tällaisia asioita on ihan turha käyttää pakkoruotsin perusteena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saamenkielisien viranomaispalvelut ja koulutus on rajatulla saamelaisalueella todella helppo järjestää ja virkoihin tarvitaan muutaman kunnan ollessa kyseessä joitain kymmeniä saamenkielentaitoisia. Versus se, että melkein joka kunnassa asuu ruotsinkielisiä ja niitä varten on pakko järkätä viranomaispalveluita ja opettajia koko Suomeen.
Ruotsinkielisiä varten ei tarvitse järjestää ruotsinkielisiä palveluita suomenkielisissä kunnissa.
Opetus pitää tarvittaessa järjestää, mutta mistä lähtien ruotsinkielisissä kouluissa on ollut pakkoruotsinsa opiskelleita suomenkielisiä opettajia ???
Luepas kielilaki uudelleen.
"Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi.
Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei viranomainen pyynnöstä toisin päätä tai jollei muualla laissa toisin säädetä. Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta."
Toisin sanoen myös yksikielisissä kunnissa ruotsinkielisillä on oikeus omat virka-asiansa saada hoidetuksi ruotsiksi. Jos hän itse hakee esim. etuutta tai lupaa, niin se pitää tehdä suomeksi, mutta jos esim. rakennusvalvonnalla on hänelle asiaa, se on sanottava ruotsiksi. Toisin sanoen: virkamiesten on osattava yksikielisissäkin kunnissa ruotsia.
Sori.
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen myös yksikielisissä kunnissa ruotsinkielisillä on oikeus omat virka-asiansa saada hoidetuksi ruotsiksi. Jos hän itse hakee esim. etuutta tai lupaa, niin se pitää tehdä suomeksi, mutta jos esim. rakennusvalvonnalla on hänelle asiaa, se on sanottava ruotsiksi. Toisin sanoen: virkamiesten on osattava yksikielisissäkin kunnissa ruotsia.
Sori.
Ei ole osattava, eikä käytännössäkään osata. Koskee vain nimenomaan perusoikeuksiin liittyviä asioita. Ja tällöin voidaan käyttää tulkkausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se sivistää ihmistä niin kuin moni muukin aine, auttaa oppimaan muita kieliä (saksa, tanska, norja hyvin lähellä ruotsia), ymmärtämään esimerkiksi Ruotsin asioita ylipäätään kielen kautta, ja mielestäni se on osa kulttuuriamme. Ei juuri monenkaan elämässä, mutta osa kulttuuria kuitenkin. Ja tiedän monta suomenruotsalaista, jotka eivät osaa hyvin suomea.
Venäjää pitäisi myös näistä syistä opiskella enemmän. Onhan se rikkaampaa kommunikoida esim. töissä ulkomaisten kollegoiden kanssa ruotsiksi tai venäjäksi eikä aina englanniksi, jossa suomalaiset ovat muuten myös yllättävän kehnoja - ottaen huomioon että sitä tulee aivan joka tuutista nykyään.
Yllättävän kehnoja englannissa? Juurihan jossain oli artikkeli, että hollantilaisten ja ruotsalaisten jälkeen suomalaiset puhuvat keskimäärin kolmanneksi parhaiten enkkua ei-englanninkielisistä maista...
Ja minua ei kiinnosta ruotsi, ei koskaan ole kiinnostanut vaikka sainkin kaikilla kouluasteilla kiitettävät siitä. Senkin määrän olisin voinut laittaa saksaan, juuri sitä kieltä mitä parhaillaan tankkaan kansalaisopistossa - jonka tilalla vaikkapa voisi olla venäjä tai espanja, jos olisin saanut B-kieleksi saksan...
Toi on niin väsy argumentti.
Peruskoulussa on mahdollista opiskella neljää kieltä suomen lisäksi, lukiossa viidettä
Silti neljää kieltä on peruskoululaisista opiskellut alle prosentti.
Toisin sanoen se ruotsi ei kyllä vie mahdollisuuksia lukea kieliä.
Jos olet kielellisesti tumpelo, olet sitä ruotsissa, mutta myös muissa kielissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen: virkamiesten on osattava yksikielisissäkin kunnissa ruotsia.
Sori.
Toisin sanoen: ne jotka kokevat ettei virkamiesura ole heitä varten (olen tiennyt sen jo 15-vuotiaasta asti...) voisivat jättää pakolliset ruotsin opinnot pois ja korvata ne jollain hyödyllisemmällä kielellä kuten esimerkiksi saksalla?
Ihan mielelläni olisin ollut tuossa ns epätasa-arvoinen ja ollut kykenemätön hakemaan mihinkään virkaan koska en osaisi ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta.".
Ruotsihan rinnastetaan tuossa kaikkiin maailman kieliin, eli yksikielisessä kunnassa ei ole mitään velvoitetta osata erityisesti juuri ruotsia. Tietyissä asioissa on siis jokaisella oikeus käyttää OMAA kieltään ja sitä varten hankitaan tarvittaessa tulkki. Ruotsin kielellä ei siis ole mitään erityisasemaa suomenkielisissä kunnissa. Se on kuin mikä tahansa vieras kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta."
Eli oikeus KÄYTTÄÄ ja TULLA KUULLUKSI. Eli henkilö voi itse puhua vaikka mitä kieltä, mutta hänelle ei ole pakko vastata tällä kielellä! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen myös yksikielisissä kunnissa ruotsinkielisillä on oikeus omat virka-asiansa saada hoidetuksi ruotsiksi. Jos hän itse hakee esim. etuutta tai lupaa, niin se pitää tehdä suomeksi, mutta jos esim. rakennusvalvonnalla on hänelle asiaa, se on sanottava ruotsiksi. Toisin sanoen: virkamiesten on osattava yksikielisissäkin kunnissa ruotsia.
Sori.
Ei ole osattava, eikä käytännössäkään osata. Koskee vain nimenomaan perusoikeuksiin liittyviä asioita. Ja tällöin voidaan käyttää tulkkausta.
Käytännössä ei ehkä kaikki osaa kovin hyvin, mutta isossa osassa julkisista viroista ON kielitaitovaatimukset. Oikeastaan kaikissa akateemisissa viroissa, joissa käytetään minkäänlaista hallintovaltaa. Tokikaan ei tarvitse urheilupuiston ruohonleikkaajan osata ruotsia.
Sä voit mun puolesta slarvata ruotsissa, ja kannatan lämpimästi sitä, että sun kakaratkin slarvaa, koska äiti on hurrineurootikko. Mun lapset osaa, ja niillä on siten sun lapsia paremmat työllistymismahdollisuudet isoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun yhteishakukin taas oli niin tuli mieleen Ruotsin korkeakouluhaku, jossa ei edes pääsykokeita ole. Että kuinka paljon parempi vaihtoehto olisi lähteä Ruotsiin opiskelemaan kuin hakea täällä viiteen kertaan opiskelupaikkaa.
En muutenkaan tajua tätä vastustusta. Koulussa on monia aineita, joita inhotaan, mutta niitä silti opiskellaan. Inhosin minäkin uskontoa ja historiaa, mutta mitä sitten.
Ööö, Que?
Ei tainnut jäädä paljoakaan käteen niistä opinnoista.
Ruotsin kielen vertaaminen muihin kuin muihin vieraisiin kieliin on RKP: populismia. Kielipuolue yrittää eksyttää aiheesta. Järkevämpää olisi opiskella mitä tahansa muuta kieltä. Kaksi minoriteettikieltä ei globalisoituvassa maailmassa paljoakaan auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta."
Eli oikeus KÄYTTÄÄ ja TULLA KUULLUKSI. Eli henkilö voi itse puhua vaikka mitä kieltä, mutta hänelle ei ole pakko vastata tällä kielellä! :)
Höpsistä. Lue se koko kohta. Viranomaisen määräykset ja päätökset on myös luonnollisesti annettava ko. kielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tuskin tuun virkamiesruotsin tentin jälkeen koskaan tarvitsemaan ruotsia, enkä kyllä sitä osaa alkeita enempää. Sen sijaan englantia ja venäjää osaan hyvin ja tarkoituksena olisi opiskella vielä japania. Harmi vaan, kun tuo ruotsin kieli vie kaikki voimat, joten en ole voinut vielä aloittaa japanin opiskelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta.".
Ruotsihan rinnastetaan tuossa kaikkiin maailman kieliin, eli yksikielisessä kunnassa ei ole mitään velvoitetta osata erityisesti juuri ruotsia. Tietyissä asioissa on siis jokaisella oikeus käyttää OMAA kieltään ja sitä varten hankitaan tarvittaessa tulkki. Ruotsin kielellä ei siis ole mitään erityisasemaa suomenkielisissä kunnissa. Se on kuin mikä tahansa vieras kieli.
Lue nyt se koko laki vaan ja lopeta typerehtiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli viranomaisten pitää osata kaikkia maailman kieliä! Ihanan kallista.
Virkamiesruotsi oli ihan lälly suorittaa. Enempi vaan sapettaa se haaskattu aika, ja että luin 3-4 vierasta kieltä samaan aikaan mutta mitään en oppinut kunnolla. t. Tyhmä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta."
Eli oikeus KÄYTTÄÄ ja TULLA KUULLUKSI. Eli henkilö voi itse puhua vaikka mitä kieltä, mutta hänelle ei ole pakko vastata tällä kielellä! :)
Höpsistä. Lue se koko kohta. Viranomaisen määräykset ja päätökset on myös luonnollisesti annettava ko. kielellä.
Ja sinä luulet, että pakkoruotsin opiskellut suomenkielinen kirjoittelee sujuvasti ruotsinkielisiä määräyksiä ja päätöksiä! Kyllä ne kuule käännätetään ihan virallisella kääntäjällä.
Ei vaan meinää löytyä mitään perusteita koko kansan jokaisella opintojen tasolla jatkuvalle pakkoruotsille.
Itsellä ei koskaan ollut mitään suurta ahdistusta opiskella ruotsia. Opiskelin myös ranskaa ja saksaa koulussa. Opiskelin ruotsin arvosanalla C, mutta kappas vaan muutin täysin suomenkielisestä kunnasta opiskelemaan Vaasaan ja täällähän sitä ruotsia kuulee jatkuvalla syötöllä. Eikä ees ahista, vaikka nää osaa suomea, on aina hyvä osata auttavasti muutama sana ruotsia. Joten nyt harmittaa etten satsannut ruotsiin enempiä :)
t. suomenkielinen suomalainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisin sanoen myös yksikielisissä kunnissa ruotsinkielisillä on oikeus omat virka-asiansa saada hoidetuksi ruotsiksi. Jos hän itse hakee esim. etuutta tai lupaa, niin se pitää tehdä suomeksi, mutta jos esim. rakennusvalvonnalla on hänelle asiaa, se on sanottava ruotsiksi. Toisin sanoen: virkamiesten on osattava yksikielisissäkin kunnissa ruotsia.
Sori.
Ei ole osattava, eikä käytännössäkään osata. Koskee vain nimenomaan perusoikeuksiin liittyviä asioita. Ja tällöin voidaan käyttää tulkkausta.
Käytännössä ei ehkä kaikki osaa kovin hyvin, mutta isossa osassa julkisista viroista ON kielitaitovaatimukset. Oikeastaan kaikissa akateemisissa viroissa, joissa käytetään minkäänlaista hallintovaltaa. Tokikaan ei tarvitse urheilupuiston ruohonleikkaajan osata ruotsia.
Sä voit mun puolesta slarvata ruotsissa, ja kannatan lämpimästi sitä, että sun kakaratkin slarvaa, koska äiti on hurrineurootikko. Mun lapset osaa, ja niillä on siten sun lapsia paremmat työllistymismahdollisuudet isoina.
...näin pitkän uran vientiteollisuuden insinöörinä (DI) ja 54 maassa käyneenä olen ollut ihan tyytyväinen että omaan sellaiset kompetenssit ettei tarvitse edes harkita julkisen sektorin virkojen hakemista. Ei edes vaikka joskus tuli lukiosta 9/L. Joten hakekaa vaan niihin julkisen hommiin, minä korjaan teollisuuden palveluksessa vähän paksummin lompakon täytettä.
Edelleen: miksi ne jotka tietävät etteivät tule koskaan edes haluamaan julkiselle joutuvat pänttäämään tuon täysin tarpeettoman kielen? 6+1 vuotta saksaa vs 6+1 vuotta ruotsia, kummastakohan olisi enemmän hyötyä niille jotka osaavat katsoa vähän pidemmällekin kuin kotikulmille tai naapuriin?
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä ei ehkä kaikki osaa kovin hyvin, mutta isossa osassa julkisista viroista ON kielitaitovaatimukset.
Kielitaitovaatimus ja todellinen kielitaidon tarve ovat täysin eri asioita. Hyvin harvassa tehtävässä oikeasti tarvitaan ruotsia. Ja silloin kun tarvitaan (esim. joku oikeusasia), sen pitää olla niin hyvää, että käytetään tulkkia tai natiivia.
Pakkoruotsin poistuessa luonnollisesti myös yleinen ruotsintaitovaatimus tulee poistumaan ja tarvittava kielitaito määritetään tehtäväkohtaisesti.
Alue: Aihe vapaa
Eli juuri niin kuin edellä kerroin. Tämä on pääsääntö. Joitakin poikkeuksia on. Tarvittaessa käytetään tulkkia, esim. oikeudessa.